KOOSTE ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SAADUISTA MUISTUTUKSISTA JA LAUSUNNOSTA SEKÄ VASTINEET Alkuperäiset muistutukset ja lausunto on koottu erilliseksi liitteeksi. 9.5.2016 Asemakaavaehdotus 9.11.2015 Asemakaavaehdotus kuulutettiin nähtäville 19.11. -21.12.2015 väliseksi ajaksi. Asemakaavaehdotuksesta saatiin seuraavat lausunnot: Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan: Kaavaehdotus on kehittynyt maakuntamuseon aiempien lausuntojen mukaisesti ja on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Kaupunkimittauksen lausunto: Pyydetään ottamaan voimassaolevan tonttijaon mukaisen tontin 873-133-0863-0018 alueelle jäävä osa kiinteistöstä 873-133-9963-0 mukaan asemakaavaan. Kaavoituksen vastine: Kissanmaan suojelukaava on ko. alueen osalta tehty voimassaolevan asemakaavan mukaisesti. Yksittäisen omakotitontin kaavamuutos tulee tehtäväksi erillisellä kaavamuutoksella. ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto ilmoittivat, etteivät anna lausuntoa kaavaehdotuksesta. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin 6 muistutusta. Yksi muistutuksista oli Kissanmaan omakotiyhdistyksen jättämää. Muistutustiivistelmät ja vastineet Taulukossa on eritelty muistutuksen jättäjä, muistutuksen keskeinen sisältö, asemakaavoituksen vastine muistutukseen sekä muistutuksen aiheuttamat toimenpiteet. Muistutuksen jättäjä Yhteenveto muistutuksen keskeisestä sisällöstä Asemakaavoituksen vastine Toimenpiteet M1 Kissanmaan omakotiyhdistys ry Pitäisi harkita Karhunkuusikon puiston ja Isä Järvisen puiston tai osan niistä liittämistä suojelukaavaan, kun ovat olleet alkuperäisessäkin kaavassa. Tonttien rakentamisessa pitäisi sallia nykyajan vaatimuksien mukaista rakentamista vapaammin. Kaikilla tonteilla pitäisi sallia lisärakentaminen tai tontin uudelleen rakentaminen vähintään vanhan kaavan ja rakennusjärjestyksen mukaisesti. erityisesti Sopulinkadulla, jossa vieressä on nykyaikaisia rakennuksia eikä rakennuskannassa ole näin ollen samanlaista suojelutarvetta. Tonttien s-merkinnästä V1 Ko. viheralueet, jotka ovat asemakaavassa melualueella ja siksi suojaviheraluetta, ovat mukana uudehkossa Teiskontien asemakaavassa nro 8246 (kv.7.3.2011), eikä niitä näin ollen ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi ottaa tähän kaavaan. Käytännössä ei ole merkitystä, minkä asemakaavan osana puistot ovat. Rakennuksen käyttö ennen kaikkea sekä huolto, ylläpitokorjaukset ja remontointi ovat paras tae kohteen säilymiselle, s-merkintä ei tarkoita rakennusten museointia. Esim ovien ja ikkunoiden uusimista ei ole kaavassa kielletty. Rakentamistapaohjeessa on ohjeistettu pyrkiä säilyttämään alkuperäisiä rakennusosia ja esim. tiivistää tai lisätä tuplaovi 50-luvun ulko-oveen. Rakennuksissa voi tehdä energiansäästöä lisääviä remontteja, esim ilmalämpöpumput, aurinkopaneelit tai lisälämmöneristys, kun uudistukset tehdään 1 tarkistamiseen
ainakin kaava-alueen itäreunalla tulisi luopua, jolloin rakennuslupavaiheessa katsottaisiin korjaukset/laajennukset miljööseen sopivaksi. Rakennuksia ei pidä museoida. Ne (kuten ovet ja ikkunat) eivät aina täytä asumisen nykytarpeita tai esim. energiansäästövaatimuksia. alkuperäiseen tyyliin mahdollisuuksien mukaan sopeutuen. Kaava-alueen rakennusoikeuden määritys perustuu alueen ympäristön säilyttämiseen. Alueelle on osoitettu säilyttävän kaavaperiaatteen mukaan lähtökohtaisesti asuinrakennusoikeus toteutuneen rakennusoikeuden pohjalta. Suurella osalla omakotitonteista on asuinrakennusoikeus pysynyt ennallaan. Lisäksi pienimpiä rakennuksia voi laajentaa ja yksikerroksista asuinrakennusta voi korottaa. Lisäksi kuistin voi muuttaa lämpimäksi tilaksi. Talousrakennusten rakennusoikeutta on lisätty kaavaan, omakotitonteilla saa lisäksi autotalliin liittää autokatoksen pihan takaosassa, missä vaikutukset kaupunkikuvaan eivät ole yhtä merkittäviä kuin kadun puolella. Vastineena myös vastineet 2, 3 ja 6 M2 Lammi Kalevi Uudistan aiemmat mielipiteeni 9.6.2015 ja 28.9.2011 sekä esitykseni 29.10.2012. Vastustan suojeluvaatimuksia vuoden 1954 asemakaavan alueella ja etenkin Sopulinkadun alueella. Suojelumääräykset eivät ole kohtuullisia kiinteistönomistajille, eivätkä tasapuolisia ja oikeudenmukaisia suojelun ulkopuolelle jääviin kiinteistönomistajiin nähden. Suojelumääräyksillä kajotaan kiinteistönomistajan omaisuudensuojaan sekä rajoitetaan tarpeettomasti rakennusten uudistuksia, lisärakentamista ja tontinkäyttöä. Vuoden 1954 asemakaavaan on tehty muutoksia ja nyt nähtävillä olevan kaavan välittömässä lähipiirissä on runsaasti eri aikojen uutta rakennuskantaa. Sopulinkadulla kaikilla tonteilla pitäisi sallia lisärakentaminen tai tontin uudelleen rakentaminen vähintään vanhan asemakaavan ja rakennusjärjestyksen mukaisesti tai nykyistä tehokkaampi tontinkäyttö. Kaavan reuna-alueen säilymisen turvaisivat asema määräykset ilman erityistä suojeluvaatimusta. V2 Kaava-alueeseen on rajattu säilytettäväksi yhtenäisenä säilynyt alue, jonka yhtenäisyys ja arvot on todettu asemakaavoitusta varten tehdyssä inventoinnissa; inventointi käsittää rakennusten ulkoasun ja ympäristön. Sopulinkadulla on sekä ykkösluokkaan kuuluvia että kokonaisuudesta poikkeava muutama omakotitalo. Kokonaisuutena vuoden -54 kaava-alue on säilynyt hyvin yhtenäisenä pienistä kaavamuutoksista huolimatta. Kaava-alueen vieressä ympäristö ei ole samalla tavalla yhtenäinen johtuen mm. myöhäisemmistä rakentamisajankohdista. Kissanmaan rakennetun ympäristön inventointi kohdistui alueen 1940-luvun lopun ja 1960-luvun alun välisenä aikana rakennettuihin asuinrakennuksiin. Pientalot sijoittuvat 1951 ja 1954 laadittujen asemakaavojen alueelle. Selvityksen mukaan Kissanmaalla on yhtenäisyytensä vuoksi merkittävää kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa. Alueena se edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista 1950-luvun asuinaluesuunnittelua. Alueen rakennuskanta puolestaan kertoo aikakautensa arkkitehtuurista, rakennusperinteestä ja rakennustekniikasta, kuten käsityötaidosta ja orastavasta elementtirakentamisesta. Alueen säilyminen kiteytyy sekä ympäristön että alkuperäisen rakennuskannan säilymiseen. Rakennuskannan yhtenäisyys tulisi säilyttää myös tulevaisuudessa. Koska alueen suurin kulttuurihistoriallinen arvo on juuri alueen yhtenäisyydessä, tulee kaikkia rakennuksia käsitellä samanarvoisina. Kissanmaan kaikkien rakennusten säilyminen 2
tulee pyrkiä turvaamaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 54. pykälä toteaa asemakaavan sisältövaatimuksista että asemakaava on laadittava siten että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kissanmaan rakennetun ympäristön inventointi 2007 on laadittu alueen rakennetun ympäristön arvojen selvittämiseksi. Selvitys on laadittu asemakaavan tarpeisiin niin että se keskittyy asemakaavalla määriteltävissä oleviin rakennetun ympäristön ominaisuuksiin (rakennuskohtaisuus, julkisivut ja piha-alueet). Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditussa Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 -selvityksessä on sittemmin todettu, että Kissanmaan inventoinnissa käsitellyllä alueella on myös maakunnallista arvoa. Kaava-alueen rakennusoikeuden määritys perustuu ympäristön säilyttämiseen. Käytettyä rakennusoikeutta ei leikata. Sen sijaan rakentamatonta rakennusoikeutta on leikattu ympäristön säilyttämiseksi. Samoin alkuperäisten kaavojen ylitettyä kerrosalaa ei ole automaattisesti lisätty rakennusoikeuteen kaavassa, kaavalla kaikkien nykyisten rakennusten säilyttäminen pyritään ennen kaikkea turvaamaan. Suurella osalla omakotitonteista on asuinrakennusoikeus pysynyt ennallaan. Sitä vastoin rakennuksen vaipan sisällä voi tiloja muuttaa kerrosalaan laskettavaksi, vaikka rakennusoikeus ylittyisi. Kuistin voi muuttaa lämpimäksi tilaksi. Lisärakennusoikeutta on sallittu piharakennuksiin sekä kaikkein pienimmille omakotitaloille. Määräyksillä pyritään turvaamaan rakennetun ympäristön säilyminen, mikä on kaavalle asetettu päätavoite. Kaavassa on sallittu muutokset ja lisärakentaminen, joiden vaikutus mm. kaupunkikuvaan on kaavan tavoitteiden mukainen. Ympäristön säilymistä ei kaavoituksen näkemyksen mukaan voida taata asema määräyksillä ilman alueellista suojelumääräystä. Vastineena myös vastineet 1 ja 3 M3 Malmi Seppo Mihin lautakunnan tavoiteasetantaan perustuu kaavan laatiminen museoivaksi kaavaksi, jolla estetään mahdollisuus päivittää asunnot nykypäivän vaatimusten mukaiseksi? Miten kaava vastaa kaupungin V3 Kaavan laatimisen ympäristöä säilyttäväksi kaavaksi on yhdyskuntalautakunta hyväksynyt osana kaavoitusohjelmaa 2007-2009 ennen kaavatyön käynnistämistä. 3
keskustan tiivistysrakentamistarpeisiin? Onko kaavan tavoitteissa huomioitu ilmaston lämpenemisen aiheuttamat paineet maankäytön suunnittelulle? Ehdotan kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. On suotavaa, että rakennuksia kunnostetaan ja parannetaan esim. energiatehokkuutta. Asemakaava ei estä asuntojen kunnostamista ja esim. rakennusten varustamista nykypäivän tekniikalla, esim. ilmalämpöpumppu ja aurinkopaneelit. Kaikissa remontoinneissa tulee huomioida kaupunkikuvalliset seikat. Kaupunginosaan ei arvoalueena kohdistu varsinaisia tiivistämistavoitteita edes ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Rakentamistehokkuutta on lisätty suojelukaavan tavoitteiden mahdollistamissa rajoissa. Alueen kokonaisrakennusoikeus on kasvanut. Vastineena myös vastineet 1 ja 2 M4 Mutka Harri Seppä Nina Olemme huomauttaneet, että tontillemme osoitettu talousrakennuksen rakennusala on väärässä paikassa. V4 Kaavaan on jo ehdotusvaiheessa lisätty vaihtoehtoinen rakennusala talousrakennukselle tontin takaosaan. Ohjeellisessa havainnekuvassa on esitetty toinen näistä toteutettuna, mutta toteuttaa voi vaihtoehtoisesti toisen kaavaan merkityistä rakennusaloista. M5 Mäkynen Kiitos, että kaavaehdotuksessa on huomioitu lukuisat mielipiteet ja Pikkupuiston arvo lähivirkistyksen näkökulmasta ja jätetty rakentamisen ulkopuolelle. V5 Palaute todettu. M6 Rajamäki Viittaan kaavaluonnoksesta antamaani mielipiteeseen sekä kaavaselostuksen Tavoitteet-kohtaan: Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, joka turvaa kulttuurihistoriallisen miljöökokonaisuuden säilymisen. Tämä tarkoittaa kaupunkikuvan kannalta tärkeiden puistojen ja katutilojen, tonttijaon ja asuinrakennusten mittakaavan sekä julkisivujen periaatteiden säilyttämistä. Tulevaisuus-kohta: Kissanmaan tulevaisuutta tulee kehittää alueen omista arvoista lähtien pohjautuen alueen alkuperään ja perinteeseen, eikä kulloinkin esillä oleviin trendeihin. Kissanmaan arvona on, että on ensimmäisten joukossa suunniteltu puutarhakaupunginosaksi 50-luvulla. Alueen V6 Puistoalueilla on voimassa uudehko kaava (nro 8246, kv 7.3.2011), jossa on kaavamääräyksillä suojeltu puiston eri osia. Kaavoitus ei ole sen vuoksi nähnyt tarpeelliseksi todeta voimassa olevia merkintöjä. Puistojen ottaminen mukaan Kissanmaan suojelukaavaan olisi tarpeen, mikäli kaavan tarkistamiseen ja määräysten muuttamiseen olisi tarvetta. Puistojen status ja kaavamääräysten velvoittavuus ovat samanlaisia riippumatta, kuuluvatko alueet Kissanmaan kaavaan vai Teiskontien kaavaan, käytännössä ei ole merkitystä, minkä kaavan yhteydessä kaavamääräykset on vahvistettu. Melualueella olevat puistot tulee osoittaa suojaviheralueeksi. Vastineena myös vastine 1 Teiskontien asemakaavassa (kv. 7.3.2011) on vahvistettu melunsuojausmääräys asuinkortteleiden pohjoispuolelle 4
alkuperään kuuluvat mm. Isä Järvisen puisto sekä Karhukuusikon puisto, jotka ovat osana Kissanmaan kaupunginosaa olleet alkuperäisessä Kissanmaan kaavassa. Tievaltion kanssa tulee neuvotella asiamukaisten ja osin lasitettujen meluesteiden rakentamisesta Teiskontien varteen tiealueelle. Isä järvisen tanner ja Karhukuusikko tulee ottaa mukaan suojelukaavaan ja nimetä puistoiksi ja hoidetaan kuin puistoja puutarhakaupunginosassa. Karhunkadun alkupäässä suojaviheralueelle ja muualla tonttien pohjoisrajalle. Lainvoimainen tiesuunnitelma Teiskontiellä on hyväksytty ELYkeskuksen päätöksellä 6.5.2015. Joukkoliikenteen olosuhteita parantava hanke on valmistunut loppuvuodesta 2015. Lopullisen tavoitetilan liikennejärjestelyt ovat vielä kuitenkin osittain avoinna. Teiskontien ajoväylien parannushankkeiden yhteydessä olisi jatkossa tarkoituksenmukaista toteuttaa myös asemakaavalla jo vahvistettu melueste. Teiskontien melunsuojaus on kaupungin ja ELY-keskuksen yhteishanke. Melunsuojaus otetaan esille uutta meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Toimintasuunnitelman päivitys alkaa kesällä 2016 ja siinä arvioidaan uudestaan myös Karhunkadun meluntorjunnan toteuttamismahdollisuudet. Nyt voimassaolevassa toimintasuunnitelmassa 2013-2018 on esitetty toimenpiteitä kiireellisemmille 20 melunsuojauskohteelle, joita olivat mm. koulut ja päiväkodit. Karhunkadun kohdan suojaaminen ei noussut siinä esiin toteutuslistalle. 5