This image cannot currently be displayed. Missä menee finanssikriisi? Onko SP haarakonttori vai vaikuttaja? Kommentteja EKP:n rahapolitiikasta ja mandaatista Erkki Liikanen 13.2.2014 Julkinen 1
Missä mennään finassikriisin suhteen? 13.2.2014 Julkinen 2
1. Rahamarkkinoiden riskilisät 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 Prosenttiyksikköä 1 kk 3 kk 12 kk 0,00 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä 13.2.2014 Julkinen 3
palautuneet finanssikriisiä edeltäneille tasoille 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 Percentage points 1 mo 3 mo 12 mo 0,00 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Sourc: Bloomberg. Spreads between Euribor ja EUREPO-rates 13.2.2014 Julkinen 4
2. Euroalueen pankkisektorin lainaama ylimääräinen likviditeetti Ylimääräinen likviditeetti 30 päivän liukuva keskiarvo 900 800 Mrd. euroa 700 600 500 400 300 200 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 *Varantotalletukset - vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot. Lähde: Suomen Pankki. 13.2.2014 Julkinen 5
pudonnut neljäsosaan huippulukemasta Ylimääräinen likviditeetti 30 päivän liukuva keskiarvo 900 800 Mrd. euroa 700 600 500 400 300 200 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 *Varantotalletukset - vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot. Lähde: Suomen Pankki. 13.2.2014 Julkinen 6
3. Velkakriisi: Saksan ja euroalueen kymmenen vuoden valtionlainojen korkotuottoero % 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Source: Bloomberg, Bank of Finland calculations. 13.2.2014 Julkinen 7
kaventunut 2011 alkuvuoden tasolle % 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Source: Bloomberg, Bank of Finland calculations. 13.2.2014 Julkinen 8
4. Italian ja Espanjan 10 vuoden valtionlainojen korkotuotot % 8 Espanja Italia 7 6 5 4 3 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Lähde: Bloomberg 13.2.2014 Julkinen 9
liki puoliintuneet vajaassa kahdessa vuodessa % 8 Espanja Italia 7 6 5 4 3 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Lähde: Bloomberg 13.2.2014 Julkinen 10
5. Pankkien jvk -rahoituksen riskilisät 7 % 6 Unicredit 5 4 3 2 1 Banco Santander Société Générale RBS Rahoitussektori (Eurooppa) 0 01/2012 06/2012 11/2012 04/2013 09/2013 Lähde: Bloomberg 5v CDS-hintoja Deutsche Bank 13.2.2014 Julkinen 11
kaventuneet erittäin merkittävästi 7 % 6 5 Unicredit Banco Santander 4 3 Société Générale RBS 2 1 Rahoitussektori (Eurooppa) 0 01/2012 06/2012 11/2012 04/2013 09/2013 Lähde: Bloomberg 5v CDS-hintoja Deutsche Bank 13.2.2014 Julkinen 12
Kriisin viisi aaltoa 1. Subprime-kriisi (2007 2008) 2. Systeeminen kriisi (2008 - ) 3. Talouskriisi (2009-2010 ) 4. Valtioiden velkakriisi (2010 - ) 5. Euroopan luottamuskriisi (2012 - ) High-level Expert Group in reforming the structure of ther EU banking sector, Final Report Brussels, 2 October 2012, Chapter 2 13.2.2014 Julkinen 13
2. Vaihe: Systeeminen kriisi (2008 - ) Lehman Brothersin ajautuminen selvitystilaan 15.9.2008 laukaisi kehityskulun, joka vaaransi koko rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn pankkien likviditeetti- ja vastapuoliriskit kasvoivat rajusti. Pankkien välinen rahamarkkina seisahtui 13.2.2014 Julkinen 14
Systeeminen kriisi (2008-) 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 Prosenttiyksikköä 1 kk 3 kk 12 kk 0,00 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 01/11 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä 13.2.2014 Julkinen 15
Korko- ja likviditeettipolitiikan reaktiot luopuminen likviditeetin määräkontrollista täyden jaon politiikka kiinteäkorkoisissa operaatioissa likviditeettiriskin eliminointi; Suomen Pankin aloitteella avainasema; aloite perustui pankissa tehtyyn tutkimukseen ja markka-ajan rahapoliittisiin kokemuksiin dollarimääräisten luottojen rajaton tarjonta eurojärjestelmän vastapuolille korkokevennysten aloitus 13.2.2014 Julkinen 16
Täyden jaon politiikalla riskilisät laskuun 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 Prosenttiyksikköä 1 kk 3 kk 12 kk 0,00 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 01/11 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä 13.2.2014 Julkinen 17
3. Vaihe: Talouskriisi (2009-2010 ) Suuri Taantuma finanssikriisi välittyi reaalitalouteen: maailmankauppa romahti vuoden 2008 lopulla, kansantuotteet supistuivat kehittyneissä maissa vuonna 2009, Suomessa putous poikkeuksellisen raju inflaatio hidastui negatiiviseksi useissa maissa 13.2.2014 Julkinen 18
Korko- ja likviditeettipoliittiset toimet EKP alensi ohjauskorkoa 3,25 prosenttiyksikköä runsaan puolen vuoden aikana rahapolitiikkakorkojen lähestyessä nollaa kevennys oli toteutettava epätavanomaisilla keinoilla EKP toimi edelleen vain pankkijärjestelmän kautta pyrkiessään tehostamaan luottojen välittymistä talouteen korkoliikkeiden vaikutusta siirrettiin pitemmälle toteuttamalla kiinteäkorkoisia pitkiä (6-12 kk:n) luottooperaatioita pankkien luotonantokykyä vahvistettiin katettujen joukkovelkakirjojen osto-ohjelmalla 13.2.2014 Julkinen 19
Suuri Taantuma (2009-): rahapolitiikan voimakas kevennys % 5.5 Korkoputki EKP:n ohjauskorko Euribor 3 kk Euribor 12 kk 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 Lähde: European Banking Federation, Suomen Pankki 13.2.2014 Julkinen 20
4. Vaihe: Valtioiden velkakriisi (2010-) Euroalueen maiden talouskehitys ja luottoriskit eriytyvät Valtioriski häiritsee rahapolitiikan välittymistä Rahoitusmarkkinat alkavat sirpaloitua alueellisesti ja pankkien ongelmat kasvavat 13.2.2014 Julkinen 21
Euroon siirtyminen supisti korkoeroja, mutta finanssi- ja velkakriisi kasvatti Euroalue Saksa Suomi Irlanti Kreikka Portugali 25 % 20 15 10 5 0 1995 2000 2005 2010 Lähde: Bloomberg. 10 vuoden valtionlainojen korkoja. 23162@EA-korkoja 13.2.2014 Julkinen 22
Riskipreemiot levenivät uudelleen vuoden 2011 lopulla 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 Percentage points 1 mo 3 mo 12 mo 0,00 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Sourc: Bloomberg. Spreads between Euribor ja EUREPO-rates 13.2.2014 Julkinen 23
Korkopolitiikan ja likviditeetin hallinnan vastaus: Korkoja ryhdyttiin laskemaan uudelleen syksyllä 2011 pankeille tarjottiin erityispitkiä (3 vuotta) keskuspankkiluottoja (LTRO, joulukuu 2011 ja maaliskuu 2012 ) vakuusjoukkoa laajennettiin 13.2.2014 Julkinen 24
Pitkien (3v.) luottojen tarjonta (LTRO): rahapolitiikan operaatiot (pl. osto-ohjelmat) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Pidempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) 1 400 Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (36 kk) 1 200 Mrd. euroa 1 000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Suomen Pankki. 13.2.2014 Julkinen 25
Rahapolitiikan riskienhallinta, tarkastus ja valvonta Riskienhallintakomitean perustettiin v. 2010 ja yhdenmukainen riskiraportointi aloitettiin, Suomen Pankin aloite EKP:n neuvoston tarkastuskomitean puheenjohtajuus EL: jäseninä tällä hetkellä Jean-Claude Trichet, Hans Tietmeyer, Christian Noyer ja Vitor Constâncio 13.2.2014 Julkinen 26
5. Vaihe: Euroopan luottamuskriisi (2012 -) EKP:n neuvosto teki ratkaisevia päätöksiä euroalueen tuhoisien kehityskulkujen estämiseksi (OMT) Euroalueen huippukokous teki päätöksen pankkiunionin luomisesta. Suunnitelmat pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden vähentämiseksi euroalueella pitkällä aikavälillä täsmentyivät; Ehdotus EU:n pankkisektorin rakenteiden uudistamisesta; pj. Suomen Pankin pääjohtaja, pankin asiantuntijat tiiviisti mukana 13.2.2014 Julkinen 27
Kaikki tarvittava euron turvaamiseksi Kesällä 2012 hermostuneisuus valtionlainamarkkinoilla kärjistyi ja kohdistui erityisesti Espanjaan ja Italiaan M.Draghi, Lancaster House, Lontoo, heinäkuu 2012: EKP on valmis tekemään toimivaltuuksiensa puitteissa kaiken tarvittavan euron turvaamiseksi. Ja uskokaa pois, se tulee riittämään. Markkinavaikutus välitön ja voimakas Elokuun alussa EKP:n neuvosto ilmoitti uuden, valtionvelkakirjoihin kohdistuvan osto-ohjelman luomisesta Ohjelman yksityiskohdista sovittiin ja kommunikoitiin syksyn mittaan Ohjelman nimeksi rahapoliittiset suorat kaupat (OMT) 13.2.2014 Julkinen 28
Kriisinhoidon työnjakoa selkiyttettiin Kriisimaiden omat toimet Talouden rakenteellisten vääristymien korjaaminen. EU/IMF-toimet Ohjelmat, ehdollisuus, siltarahoituksen turvaaminen. EKP:n toimet Markkinoiden toiminnan turvaaminen Päätökset 6.9.2012 Kaikki kolme ja selkeä työnjako toimijoiden välillä välttämätöntä. 13.2.2014 Julkinen 29
Ohjelman mitoituksesta ei sitoumuksia ennakkoon Kun ERVV/EVM-ohjelmasta on sovittu, EKP:n neuvosto voi päättää OMT:n käynnistämisestä, jos siihen on rahapoliittiset perusteet. Ostoille ei etukäteen määrättyä ylärajaa Ostot keskeytetään ohjelman tarkistuksen ajaksi (ennen kutakin neljännesvuosittaista tarkistuspistettä). Suomen Pankin ehdotus Ostot lopetetaan, jos sopeutusohjelma ei toteudu. 13.2.2014 Julkinen 30
Euroalueella korkoerot kaventuivat huomattavasti OMT -ilmoituksen jälkeen: Saksan ja euroalueen painotetut 10v. korot % 6 Saksa painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa) 5 4 3 2 1,0 % 2,5% 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 13.2.2014 Julkinen 31
Eräiden euromaiden tuottoja 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Portugali % Irlanti Italia Espanja Suomi Saksa Kreikka (oikea asteikko) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 06/2007 06/2008 06/2009 06/2010 06/2011 06/2012 06/2013 Lähde: Bloomberg,10v. valtionlainatuottoja 0 13.2.2014 Julkinen 32
Pankkivalvonta 13.2.2014 Julkinen 33
Pankkiunionin taustaa Yhteinen rahapolitiikka, integroituneet rahoitusmarkkinat ja ylikansalliset pankit sekä kansalliset viranomaiset loivat hauraan kokonaisuuden Pankin ja sen kotivaltion välinen kaksisuuntainen riippuvuus, kohtalonyhteys Pankkien valvonnalle ja kriisinratkaisulle tarvitaan nykyistä paremmat instituutiot ja yhdenmukaiset toimintatavat 13.2.2014 Julkinen 34
Mistä osista pankkiunioni koostuu? Pankkiunioni Pankkivalvonta Tehokas, ylikansallinen ja yhdenmukainen valvonta Kriisinratkaisu Harmonisoidut ja ylikansallisesti toimivat välineet Sijoittajan vastuu (bail-in) Toimialan vastuu (rahastot) Talletussuoja Harmonisointi Toimialan vastuu (rahastot) Yhteinen sääntökirja Pankkituki (bail-out) Kallis, poliittisesti latautunut Tapauskohtainen poliittinen harkinta Kun tämä toteutetaan huolella tämän tarve pienenee merkittävästi! 13.2.2014 Julkinen 35
Yhteinen pankkivalvonta ja EKP Rahapolitiikan itsenäisyys on ensisijaista, jotta hintavakaudesta voidaan huolehtia Pankkivalvonnan tehtävät erotetaan rahapolitiikan tehtävistä EKP:ssä Suomen Pankki ja Finanssivalvonta osallistuvat tiiviisti yhteisen valvontaelimen valmisteluun Pentti Hakkarainen Korkean tason työryhmän jäsen Jukka Vesala johtaa 4.pääosastoa (pienten ja keskisuurten pankkien valvontakäytännöt) vastuuhenkilönä taseiden läpivalaisussa. 13.2.2014 Julkinen 36
Ehdotus pankkien rakenneratkaisuksi Komission ehdotus 29.1.2014 13.2.2014 Julkinen 37
Pankkisektorin nopea kasvu altistaa kriiseille Euroalueen rahalaitosten velat 1998 2012 (mrd. ) Euroalueen rahalaitosten saamiset 1998 2012 (mrd. ) Huom. Asiakkaiden talletukset ovat muiden kuin rahalaitosten (pl. julkisyhteisöt) talletuksia Huom. Lainat asiakkaille ovat lainoja muille kuin rahalaitoksille (pl. Julkisyhteisöt) Lähde: EKP kuten esitetty Korkean tason työryhmän loppuraportissa 13.2.2014 Julkinen 38
Vähittäismaksupalvelut Kaupankäynti omaan lukuun Luotonanto Markkinatakaus Emissioiden takaus HF, PE, SIV-luotot Valuutan- ja koronvaihtosopimukset Kaupankäyntiyhtiö Oma pääoma Markkinaehtoinen rahoitus Rajoituksia keskinäiseen rahoitukseen ja riskiensiirtoon Talletuspankki Suojanalaiset talletukset Oma pääoma Markkinaehtoinen rahoitus HLEG:n ehdottama malli 13.2.2014 Julkinen 39
EU-komission malli pankkitoiminnan rakenneuudistuksesta 13.2.2014 Julkinen 40
Ennakoivasta viestinnästä ja avoimuudesta 13.2.2014 Julkinen 41
Ennakoiva viestintä euroalueella EKP:n neuvosto heinäkuu 2013: Rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen Neuvosto odottaa EKP:n rahapoliittisten korkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä reaalitalous on laaja-alaisesti heikentynyt ja rahatalouden kehitys on vaimeaa EKP:n neuvosto helmikuu 2014: vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa jatketaan ja tarvittaessa toteutetaan muitakin toimia. Rahamarkkinoiden kehitystä ja vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen seurataan Olemme pitäneet ennakoivaa viestintää hyvin keskeisenä. 13.2.2014 Julkinen 42
Päätöksenteon avoimuutta lisätään Suomen Pankki on esittänyt aktiivisesti avoimuuden lisäämistä: Yhteenveto neuvoston rahapoliittisesta keskustelusta tulisi julkistaa. Se lisää tilivelvollisuutta ja avoimuutta. EKP:n johtokunnan esitys valmistelussa. 13.2.2014 Julkinen 43
Pari sanaa valuuttakursseista 13.2.2014 Julkinen 44
Valuuttakurssien kehitys kriisin aikana Nimellisiä kauppapainoisia valuuttakursseja Dollari** Jeni** Euro* Renminbi*** Sveitsin frangi** 160 2.1.2008 = 100 150 140 130 120 110 100 90 valuutta vahvistuu 80 70 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Suppea ** TWC-indeksi *** Laaja Lähteet: EKP ja Bloomberg. 25200@Nimelliset 13.2.2014 Julkinen 45
Euro/dollari kriisin aikana Valuuttakursseja Euron arvo Yhdysvaltain dollareina 1,6 1,55 1,5 1,45 1,4 1,35 1,3 1,25 1,2 euro vahvistuu 1,15 1,1 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: EKP. 25200@Dollari ja Jeni 13.2.2014 Julkinen 46
Päävaluutta-alueiden vaihtotaseen kehitys: Vaihtotase % BKT:stä 13.2.2014 Julkinen 47
Euroalueen ulkopuolinen vienti on kehittynyt suotuisasti viime vuosina euroalueen ulkomaankauppa / BKT vienti euroalueen ulkopuolelle tuonti euroalueen ulkopuolelta euroalueen sisäinen ulkomaankauppa 13.2.2014 Julkinen 48
This image cannot currently be displayed. EKP:n mandaatti ja hintavakauden tavoite 13.2.2014 Julkinen 49
EKP:n toiminnasta käyty keskustelu Esiin tulleita kritiikin linjoja: EKP tehnyt liikaa EKP tehnyt liian vähän EKP:n mandaatti on muutettava 13.2.2014 Julkinen 50
EKP:n neuvosto rahapolitiikasta 6.2.2014 Viimeaikainen näyttö vahvistaa täysin EKP:n neuvoston päätöksen pitää EKP:n rahapolitiikan mitoitus kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen, mikä tukee talouden asteittaista elpymistä euroalueella. EKP:n neuvosto odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. 13.2.2014 Julkinen 51
Onko EKP tehnyt liikaa? 13.2.2014 Julkinen 52
EKP:n toimivalta ja OMT-ohjelma Rahapoliittiset suorat kaupat (OMT), joilla ostetaan valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta ovat osa rahapolitiikkaa OMT-ohjelman tavoite on turvata rahapolitiikan välittyminen ja yhtenäisyys euroalueella Oikeusperustana rahapolitiikkaa koskevat artiklat: EKP:n ensisijaisena tavoitteena on turvata hintavakaus, rahapolitiikka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, EKP:n neuvosto määrittelee unionin rahapolitiikan, EKP voi tavoitteidensa saavuttamiseksi ostaa ja myydä arvopapereita markkinoilla. 13.2.2014 Julkinen 53
EKP:n toimivalta ja OMT-ohjelma OMT- ohjelma on tiukan ehdollinen, sidottu talouden sopeutumisohjelmien noudattamiseen EKP päättää itsenäisesti oman rahapoliittisen arvionsa perusteella valtioiden velkakirjojen ostoista jälkimarkkinoilta Julkisen sektorin keskuspankkirahoituskielto: keskuspankit eivät saa ostaa valtion velkakirjoja suoraan liikkeeseenlaskusta Perussopimuksen mukaan valtion velkakirjojen ostot jälkimarkkinoilta markkinahintaan ovat sallittuja 13.2.2014 Julkinen 54
Onko EKP tehnyt liian vähän? 13.2.2014 Julkinen 55
Mitä jos? ONGELMA Rahamarkkinakorot nousevat Pankit kaventavat liikaa luotonantoaan Deflaatioriski kasvaa merkittävästi KEINOT korkoputken leveys, ohjauskoron taso, pankkien likviditeetin varmistaminen pankkien luotonantoa tukevat lainaoperaatiot, pankkien ohittaminen rahoituksen välittymisessä kysyntää tukevat epätavanomaiset toimet (esim. laajamittaiset arvopaperiostot) ennakoivan viestinnän vahvistaminen 13.2.2014 Julkinen 56
Onko EKP:n mandaattia muutettava? 13.2.2014 Julkinen 57
Historiaa EKP:n asema ja tehtävän määrittely periytyvät Saksan keskuspankkilaista vuodelta 1957 Siinä elementit: Itsenäisyys, rahanarvon vakaustavoite, sen rajoissa muun talouspolitiikan tukeminen Saksan rahapolitiikan (Bundesbankin) menestys mallina rahaliittoa suunniteltaessa Muita maita vaimeampi inflaatio ja matalat korot 1970- ja 1980-luvuilla, samalla myös parempi talouskasvu Muissa EU-maissa maissa kokemukset vaihtoehdoista huonot, siksi pyrittiin seuraamaan Saksan politiikkaa Rahaliitto keinona ottaa Bundesbankin perinne yhteiseen käyttöön, mutta vähentää poliittista riippuvuutta Saksasta 13.2.2014 Julkinen 58
Hintavakaustavoitteen tausta Rahaliittoon liittyvien maiden intressi Päätösvallan siirto vaati varmuutta tulevan politiikan sisällöstä (varsinkin saksalaisten näkökulmasta) Tehtävän poliittinen oikeutus Tavoitteen määrittely poliittisesti vastuullisten elinten toimesta Itsenäiselle organisaatiolle (keskuspankit) ei vapaita käsiä, vaan rajoitettu mandaatti Markkinoiden luottamuksen tavoittelu Korkeat inflaatio-odotukset johtaisivat korkeisiin korkoihin rahoitusmarkkinoilla Korkeat inflaatio-odotukset johtaisivat ylimitoitettuihin palkkavaatimuksiin työmarkkinoilla 13.2.2014 Julkinen 59
EKP:n tehtävän määrittely Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. EKPJ tukee yleistä talouspolitiikkaa unionissa osallistuakseen 3 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintavakauden tavoitetta. 3. artikla tavoitteista: tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu 13.2.2014 Julkinen 60
Tutkimus ja rahapolitiikan tavoitteet Rahapolitiikan tavoitteiden määrittely ja keskuspankkien aseman muotoilu keskeisiä taloustieteen tutkimuskohteita Tutkimuksen mukaan rahapolitiikalla on pysyviä vaikutuksia hintatasoon ja inflaatioon, mutta vain tilapäisiä vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin: rahapolitiikan päätehtävänä siksi inflaation hallinta Friedman: The Role of Monetary Policy. American Economic Review (1968) Roberts: New Keynesian Economics and the Phillips Curve. Journal of Money, Credit and Banking (1995) Rahapolitiikan kyky toteuttaa hintavakautta riippuu odotuksista eli luottamuksesta Barro Gordon: Rules and Discretion in a Reputational Models of Monetary Policy, Journal of Monetary Economics (1983) 13.2.2014 Julkinen 61
Tutkimus, keskuspankin asema ja mandaatti Tutkimus tulkitsi 1970-luvun nopean inflaation ja samanaikaisen työttömyyden johtuvaksi korkeista inflaatio-odotuksista. Syynä pidettiin rahapolitiikan epäitsenäisyyttä ja heikkoa uskottavuutta Uskottavuuden saavuttamiseksi rahapolitiikan toimeenpano tulisi delegoida itsenäiselle ja inflaatiota kaihtavalle keskuspankille Rogoff : The Optimal Commitment to an Intermediate Monetary Target. Quarterly Journal of Economics (1985) Keskuspankin selkeä hintavakausmandaatti olennaista, samoin rahapolitiikan läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus Fischer: Modern Central Banking. Teoksessa The Future of Central Banking (1994) 13.2.2014 Julkinen 62
Rahapolitiikka vaimean inflaation oloissa Kun inflaatio ei uhkaa rahanarvon vakautta, EKP voi tukea rahapolitiikallaan talouskasvua ja pyrkimystä täystyöllisyyteen Nykyisessä tilanteessa EKP:n rahapolitiikka on vahvasti kasvua tukevaa Kasvuhakuisen rahapolitiikan rajoitteena ei tällä hetkellä ole EKP:n tehtävän määrittely Usein uusien rahapolitiikan keinojen käyttöönotto vaatisi luottoriskien ja tietynlaisen yhteisvastuun lisäämistä eurojärjestelmässä 13.2.2014 Julkinen 63
Miksi hintavakaus? Hintavakauden ylläpitäminen on tärkeää, koska nopea ja vaihteleva inflaatio lisää epävakautta taloudessa. Vakaa hintakehitys on välttämätön ehto talouden vakaalle ja kestävälle kasvulle sekä hinta- ja rahajärjestelmän vakaudelle. Kirjallisuutta: Editors: Alicia García Herrero, Vítor Gaspar, Lex Hoogduin, Julian Morgan, Bernhard Winkler: Why Price Stability?, EKP:n ensimmäinen keskuspankkikonferenssi, kesäkuu 2003. http://www.suomenpankki.fi/pdf/100024.pdf 13.2.2014 Julkinen 64
Hintavakaustavoitteen käytännön määritelmät samantapaisia eri keskuspankeissa Eurojärjestelmä: EKP:n asettama tavoite, inflaatio alle 2 % mutta lähellä sitä keskipitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen keskuspankki: FEDin itse asettama tavoite, 2 % keskipitkällä aikavälillä. Englannin keskuspankki: Hallituksen asettama, 2 % Japanin keskuspankki: BoJ:n (tammikuussa 2013) asettama tavoite, 2 % Ruotsin keskuspankki: Riksbankin asettama tavoite, noin 2 % 13.2.2014 Julkinen 65
Kotimaan talouspolitiikasta 13.2.2014 Julkinen 66
Suomen viimeaikainen talouskasvu heikkoa 104 102 100 98 BKT Indeksi, 2007 = 100 Euroalueen korkean luottoluokituksen maat pl. Suomi* Suomi 96 94 92 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia ja Itävalta. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. GIIPS-maat** 27221 13.2.2014 Julkinen 67
Keskeisten vientialojen ongelmat näkyvät viennissä ja BKT:ssä 6 Paperiteollisuus Osuus bruttokansantuotteesta, % Elektroniikkateollisuus 5 4 3 2 1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus. 24877 13.2.2014 Julkinen 68
Yksikkötyökustannukset 140 Suomi Euroalue Saksa Ranska Espanja Ruotsi Indeksi, 1999 = 100 130 120 110 100 90 1999 2004 2009 2014 Ruotsi omassa valuutassa. Ennusteet: Euroopan komissio, marraskuu 2013. Lähteet: Macrobond ja Euroopan komissio. 27387 13.2.2014 Julkinen 69
Rakenteellisille ongelmille rakenteelliset ratkaisut Suomen talouden ongelmat pääosin rakenteellisia Elektroniikka- ja osin paperiteollisuuden supistuminen Väestön ikääntyminen Työikäinen väestö supistunut vuodesta 2010 lähtien Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen elpymisen myötä Korjaavien toimien tulee myös olla rakenteellisia Rakenneongelmien yli ei voi rakentaa suhdanneelvytyksellä Harkinnalle on tilaa lähinnä investointien ajoituksessa 13.2.2014 Julkinen 70
Millä toimilla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle? Turvataan Suomen perusvahvuudet Hyvä peruskoulutus, osaava väestö, toimiva infrastruktuuri, tehokas hallinto, luotettava oikeuslaitos, vahva innovaatiojärjestelmä ym. Vahvistetaan kilpailukykyä Palkkaratkaisut avoimen sektorin tilan mukaan; kustannusten nousun täytyy olla kilpailijamaita hitaampaa usean vuoden ajan Toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset Rakenneuudistus = pitkävaikutteinen, ei suhdanteeseen liittyvä Alueita: työllisyyden nostaminen, kilpailun edistäminen, maan ja asuntojen tarjonta, julkisten palvelujen tuottavuus 13.2.2014 Julkinen 71
Kiitos! 13.2.2014 72
Kansainvälisen talouden tilanteesta 13.2.2014 Julkinen 73
1. Euroalueen (ja erityisesti Suomen) tuotanto edelleen alle kriisiä edeltäneen tason BKT Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105 100 95 90 85 2008/I = 100 2008/I = 100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 25200@BKT_taso_EA (2008) 180 160 140 120 100 80 60 40 13.2.2014 Julkinen 74
GIIPS -maiden tuotannon pudotus erityisen voimakasta BKT Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 102 2008/I = 100 100 98 96 94 92 90 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta. ** Kreikka (2011-2013 arvio), Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset, Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 26586@BKT_taso+BMPE_(GIIPS) 13.2.2014 Julkinen 75
2. Euro alueen työttömyys edelleen korkea Työttömyysasteita Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi 13 % 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Bureau of Labor Statistics, Eurostat, Tilastokeskus ja Bloomberg. 25200@Työttömyysaste 13.2.2014 Julkinen 76
3. Vaihtotaseet parantuneet laajasti Vaihtotaseet Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 6 Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta 4 2 0-2 -4-6 -8 2005 2007 2009 2011 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen Pankin laskelmat. 26295@Vaihtotase2(Q) 13.2.2014 Julkinen 77
4. kuten myös kuluttajien luottamus Kuluttajien luottamusindikaattoreita Yhdysvallat Japani Euroalue (oikea asteikko) 100 Saldoluku Saldoluku 0 80-10 60-20 40-30 20 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähteet: Euroopan Komissio ja Bloomberg. 26586@Kotitalouksien luottamus -40 13.2.2014 Julkinen 78
5. Budjettivajeisiin povataan tasapainottumista Julkisen talouden alijäämä Kreikka Espanja Italia Portugali Euroalue 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 -16-18 % BKT:stä 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2000-2012 toteutuneita havaintoja; 2013-2015 Euroopan komission syysennuste 2013. Lähde: Euroopan komissio. 13.2.2014 Julkinen 79
mutta velkatasot edelleen korkealla Julkinen velka 130 Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue % BKT:stä 120 110 100 90 80 70 60 50 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2000-2012 toteutuneethavainnot; 2013-2015 Komission syysennuste 2013. * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat. 13.2.2014 Julkinen 80
This image cannot currently be displayed. Pankkiunioni etenee 13.2.2014 Julkinen 81
Yhteisen pankkivalvontamekanismin aikataulu Marraskuu 2013 Yhteistä pankkivalvontamekanismia koskeva asetus tuli voimaan Siirtymäaika EKP:n suoraan valvontaan tulevien pankkien kattava arviointi on käynnissä Ylin johto on nimitetty (Danièle Nouy pj.) Valvontaa koskeva EKP ohjeistus julkistetaan Marraskuu 2014 (12 kuukautta asetuksen hyväksymisen jälkeen) Yhteinen valvontamekanismi ottaa valvontavastuun 13.2.2014 Julkinen 82
Pankkien kattava arviointi Tavoitteena Parantaa avoimuutta Määrittää ja toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet Rakentaa luottamusta euroalueen pankkisektoriin EKP toteuttaa yhteistyössä kansallisten valvojien kanssa Kattaa noin 130 pankkiryhmää (85% euroalueen pankkisektorista taseella mitaten) Suomesta mukana OP-Pohjola-ryhmä, Nordea Pankki Suomi, Danske Bank Oyj 13.2.2014 Julkinen 83
Kattavan arvioinnin elementit Riskiarviointi Lainojen laadun arviointi Stressitestit 13.2.2014 Julkinen 84
Kattavan arvioinnin jatkotoimenpiteet Pankkien vakavaraisuuden tavoitearvo 8 % ensisijaisilla omilla pääomilla mitattuna Valmiudet korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi etukäteen Pääomia ensisijaisesti yksityisiltä sijoittajilta; pankin alasajo myös mahdollinen; mikäli välttämätöntä, kotivaltion järjestelyitä; Tulokset julkistetaan maittain ja pankeittain syksyllä 2014 ennen EKP:n valvontatoiminnan alkua 13.2.2014 Julkinen 85
Kriisinratkaisu 13.2.2014 Julkinen 86
Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi* Kaikkiin EU-maihin yhtenäiset työkalut ongelmapankin hallittuun alasajoon Ml. sijoittajavastuu (bail-in) ja toimialan vastuu (rahastot) Merkittävä muutos ongelmiin ajautuneiden pankkien pelastaminen veronmaksajien varoin ei enää odotusarvo Direktiivistä sovittiin joulukuussa 2013 voimaan 2015 sijoittajavastuu voimaan 2016 alkaen *Bank Recovery and Resolution Directive (BRRD) 13.2.2014 Julkinen 87
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi* Pankkiunionitasolla direktiivin antamat työkalut eivät riitä Mahdollistaa ylikansallisen pankin hallitun, nopean ja tehokkaan uudelleenjärjestelyn tai alasajon *Single Resolution Mechanism (SRM) 13.2.2014 Julkinen 88
Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto tekee keskeiset kriisinratkaisupäätökset Neuvostolla kaksi kokoonpanoa: Suppea: pääjohtaja, neljä pysyvää jäsentä sekä edustajat niistä maista, joita päätökset koskevat Laaja: edellisten lisäksi kaikkien pankkiunioniin osallistuvien maiden edustajat Jälkimmäinen päättää, jos yhteistä rahastoa käytetään tiettyjä kynnysarvoja enemmän Kriisinratkaisuneuvostolla vastuu EKP:n suoraan valvomista sekä rajan yli toimivista pankeista 13.2.2014 Julkinen 89
Näkemyserot kolmikantaneuvotteluissa* Ecofin Euroopan Parlamentti Erillinen valtiosopimus Yhteinen rahasto EU:n perussopimusten puitteissa EU:n neuvostolla rooli Päätöksenteko Komissiolla lopullinen päätöksentekovalta Kansalliset varautumisjärjestelyt tai EVM jo sovitusti Siirtymäajan varautumisjärjestelyt Yhteinen julkinen varautumisjärjestely *Tavoitteena asetuksen hyväksyminen ennen EP:n vaaleja toukokuussa 2014 13.2.2014 Julkinen 90
Kiitos! 13.2.2014 91