EKP:n rahapolitiikasta ja pankkiunionista Erkki Liikanen Pääjohtaja / Suomen Pankki Julkinen 1

Transkriptio

1 EKP:n rahapolitiikasta ja pankkiunionista Erkki Liikanen Pääjohtaja / Suomen Pankki Julkinen 1

2 Taustaa: Euroopan luottamuskriisi kesällä 2012 ja tehdyt päätökset EKP:n neuvosto teki ratkaisevia päätöksiä euroalueen tuhoisien kehityskulkujen estämiseksi (OMT) Euroalueen huippukokous teki päätöksen pankkiunionin luomisesta. Julkinen 2

3 Pankkiunioni Julkinen 3

4 Mistä osista pankkiunioni koostuu? Pankkiunioni Pankkivalvonta Tehokas, ylikansallinen ja yhdenmukainen valvonta Kriisinratkaisu Harmonisoidut ja ylikansallisesti toimivat välineet Sijoittajavastuu (bail-in) Toimialan vastuu (rahastot) Talletussuoja Harmonisointi Toimialan vastuu (rahastot) Yhteinen sääntökirja Pankkituki (bail-out) Kallis, poliittisesti latautunut Tapauskohtainen poliittinen harkinta Kun tämä toteutetaan huolella tämän tarve pienenee merkittävästi! Julkinen 4

5 Yhteinen valvontamekanismi* Merkittävimmät pankit EKP:n suoraan valvontaan Yhteiset valvontaryhmät Ryhmä jokaiselle EKP:n suoraan valvontaan tulevalle pankille EKP:n edustaja vetää, jäseninä kansallisten valvojien edustajat Yhtenäinen valvonta yhteisin menetelmin ja määritelmin Kansallisen valvonnan ohjeistus ja yleisvalvonta *Single Supervisory Mechanism (SSM) Julkinen 5

6 Yhteisen pankkivalvontamekanismin aikataulu Marraskuu 2013 Yhteistä pankkivalvontamekanismia koskeva asetus tuli voimaan Siirtymäaika Valvontatyön käytännön valmistelut EKP:n suoraan valvontaan tulevien pankkien kattava arviointi on käynnissä Marraskuu 2014 (12 kuukautta asetuksen hyväksymisen jälkeen) Yhteinen valvontamekanismi ottaa valvontavastuun Julkinen 6

7 Rahapolitiikan ja pankkivalvonnan eriyttäminen EKP:ssa Rahapolitiikka Euroopan keskuspankki (EKP) Pankkivalvonta Päätöksenteko EKP:n neuvosto EKP:n johtokunta (päätösesitys) Valvontaelin (päätösluonnos) Pääosastot Komiteat Pääosastot Työryhmät Valmistelu Työryhmät Pankkien valvontaryhmät Julkinen 7

8 Pankkien kattava arviointi rakentaa luottamusta Riskiarvio Saamisten laadun arviointi Stressitesti Kattaa 128 pankkiryhmää Suomesta Nordea Pankki Suomi, OP - Pohjola -ryhmä ja Danske Bank Parantaa avoimuutta, rakentaa luottamusta pankkisektoriin sekä määrittää ja toteuttaa korjaavat toimenpiteet Julkinen 8

9 Taseiden läpivalaisu ja stressitesti Taseanalyysi arvioi Pankkien prosessit, luottopolitiikka ja kirjanpitokäytännöt Luottosalkun omaisuuserien ja vakuuksien arvostukset Merkittävät kaupankäyntisalkut Harmonisoidut määritelmä Stressitesti Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) kanssa yhteisesti sovittua metodologiaa noudattaen Stressiskenaario kokonaisuutena ankara Aiempia testejä kattavampi yhdistelmä eri muuttujista Julkinen 9

10 Kattavan arvioinnin jatkotoimenpiteet Tulokset julkistetaan maittain ja pankeittain lokakuussa 2014 Perusskenaarion mukaiset pääomavajeet täytettävä 6 kuukaudessa tulosten julkistamisesta Perusskenaarion kynnysarvo on 8 % laadultaan parasta ydinpääomaa selvästi yli vähimmäisvaatimuksen Stressiskenaarion mukaiset pääomavajeet paikattava 9 kuukaudessa Stressiskenaarion kynnysarvo on 5,5 % voidaan täyttää tietyin rajoituksin myös ensisijaisella lisäpääomalla Julkinen 10

11 Kriisinratkaisu Julkinen 11

12 Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi* Kaikkiin EU-maihin yhtenäiset työkalut ongelmapankin hallittuun alasajoon Ml. sijoittajavastuu (bail-in) ja toimialan vastuu (rahastot) Merkittävä muutos ongelmiin ajautuneiden pankkien pelastaminen veronmaksajien varoin ei enää odotusarvo Direktiivi voimaan v Sijoittajavastuu voimaan viimeistään 2016 alkaen *Bank Recovery and Resolution Directive (BRRD) Julkinen 12

13 Yhteinen kriisinratkaisumekanismi* Pankkiunionin toinen keskeinen pilari Mahdollistaa myös suuren, ylikansallisen pankin hallitun, nopean ja tehokkaan uudelleenjärjestelyn tai alasajon Ehkäisee pankin ongelmien leviämistä muihin pankkeihin tai muualle rahoitusjärjestelmään Lievittää pankkien liian suuri kaatumaan - ongelmaa *Single Resolution Mechanism (SRM) Julkinen 13

14 Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston yhteisymmärrys kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta maaliskuussa Voimaantulo asteittain vuoteen 2016 mennessä Asetusta täydentää valtiosopimus maksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja sen kansallisista rahasto-osuuksista Julkinen 14

15 Yhteinen kriisinratkaisurahasto Toissijaisena rahoituslähteenä tehokkaan kriisinratkaisun varmistamiseksi Rahaston tavoitetaso (1 % pankkien suojatuista talletuksista, n. 55 mrd. euroa) kerrytetään pankeilta 8 vuoden aikana Koostuu aluksi kansallisista rahastoista, jotka sulautetaan asteittain siirtymäkauden aikana Voi tarvittaessa ottaa lainaa markkinoilta Julkinen 15

16 Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Julkinen 16

17 Rahoitusmarkkinoista Julkinen 17

18 Osakemarkkinoilla nousu jatkunut pitkään 180 Pörssikursseja Yhdysvallat Saksa Espanja Italia Japani Nousevat taloudet Suomi = Lähde: Bloomberg @Pörssi-indikaattoreita (2) Julkinen 18

19 GIIPS-maiden valtionlainojen tuotot laskeneet 9 % Yhdysvallat Saksa Espanja Italia Japani Suomi Lähde: Bloomberg. Lainojen maturiteetti n. 10 vuotta @10v_tuottoja (E&t) Julkinen 19

20 Euron ulkoisesta arvosta Julkinen 20

21 Valuuttakurssit ja hintavakaus Valuuttakurssi vaikuttaa hintatasoon: Euron vahvistuminen vuonna 2012 vallinneilta tasoilta nykytasoille on madaltanut inflaatioita arviolta noin 0,4%. Tämä kehitys huomioidaan, kun arvioidaan rahaolojen kireyttä ja rahapolitiikan viritystä Julkinen 21

22 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 Euron dollari- ja jenikurssit Euron arvo Yhdysvaltain dollareina (vasen asteikko) Euron arvo Japanin jeneinä (oikea asteikko) Lähde: Reuters Julkinen 22

23 EUR/USD-kurssi heikentynyt toukokuussa EURUSD Lähde: Reuters Julkinen 23

24 140 Nimellinen painotettu valuuttakurssi Euroalue (suppea valuuttaindeksi) Yhdysvallat Japani Jakson alku = 100 (TCW-indeksi) Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki. Euron efektiiviset valuuttakurssit lasketaan soveltamalla valuuttapainoja euron ja sen kauppakumppanimaiden valuuttojen kahdenvälisiin nimellisiin valuuttakursseihin. Euron reaaliset efektiiviset valuuttakurssi-indeksit saadaan deflatoimalla nimelliset indeksit euroalueen ja sen kauppakumppanien välisillä suhteellisilla hintojen ja kustannusten muutoksilla. Kunkin kauppakumppanimaan valuuttapaino on sen vienti- ja tuontipainojen painotettu keskiarvo. Julkinen 24

25 Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi kuluttajahinnoin Euroalue Yhdysvallat Japani 140 Jakson alku = Lähteet: Euroopan keskuspankki, IMF ja Suomen Pankki. Euron efektiiviset valuuttakurssit lasketaan soveltamalla valuuttapainoja euron ja sen kauppakumppanimaiden valuuttojen kahdenvälisiin nimellisiin valuuttakursseihin. Euron reaaliset efektiiviset valuuttakurssi-indeksit saadaan deflatoimalla nimelliset indeksit euroalueen ja sen kauppakumppanien välisillä suhteellisilla hintojen ja kustannusten muutoksilla. Kunkin kauppakumppanimaan valuuttapaino on sen vienti- ja tuontipainojen painotettu keskiarvo. Julkinen 25

26 Miten rahapolitiikka vaikuttaa valuuttakurssiin? Rahapoliittisten toimilla voidaan vaikuttaa euroalueen korkoeroihin muihin maihin nähden ja siten välillisesti valuuttakurssiin. Julkinen 26

27 Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valuuttakurssia vahvistavasti? 1. euroalueeseen liittyvät häntäriskit ovat poistuneet (OMT), 2. pääomia on siirtynyt nousevista talouksista ja euromaiden valtionlainojen korkotuotot ovat olleet houkuttelevalla tasolla, 3. euroalueen vaihtotase on merkittävästi ylijäämäinen Julkinen 27

28 Rahapolitiikan toteutus ja haasteet Julkinen 28

29 Rahapolitiikan toimintaympäristö vaativa Talouskasvu vaimeata ja vapaata kapasiteetti runsaasti Luottojen supistuminen ongelmallista erityisesti GIIPS-maissa Inflaatio on hidasta pitkään Rahapolitiikan välittyminen on edelleen epätasaista vaikka riskilisät ovatkin tulleet merkittävästi alas Julkinen 29

30 Rahapolitiikka poikkeuksellisen kevyttä Pankkijärjestelmän likviditeetti on turvattu Rahapoliittiset korot on laskettu lähelle nollaa Rahapoliittiset korot pysyvät nykyisellä tai alemmalla tasolla pitemmän aikaa Uusia toimia otetaan käyttöön tarvittaessa Julkinen 30

31 Julkinen 31

32 Miksi inflaatio on hidastunut? Kansainvälinen hintakehitys vaimeata Erityisesti energian ja ruoan hintakehitys tasaantunut Ulkoiset hintapaineet vähäisiä euron kurssikehitys vaimentanut hintapaineita Kotimainen kysyntä vaimeata Yritysten mahdollisuudet marginaalien kasvattamiseen vähentyneet Vaimea rahan määrien ja luottojen kehitys Palkkojen nousu vaimeata useissa maissa Tarve parantaa kilpailukykyä Vapaata kapasiteettia runsaasti Työttömyys korkealla tasolla useissa maissa Julkinen 32

33 Euroalueen inflaatio hidasta : Huhtikuun Flash-inflaatio 0,7% Inflaatio ja pohjainflaatio euroalueella YKHI YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Julkinen 33

34 3 % Inflaatio-odotukset euroalueelle Markkinaodotus, 5v/5v Markkinaodotus, 3v/3v SPF-kysely, euroalue Markkinaodotus, 1v/1v 2,5 2 1, Inflaatio-odotukset on johdettu 5 vuoden inflaatioswapeista. 3 päivän liukuvia keskiarvoja. SPF-kyselyt 5 vuoden päähän. Lähteet: Bloomberg, EKP ja SP:n laskelmat @eur_odotukset_531SPF Julkinen 34

35 Rahapolitiikka tästä eteenpäin Julkinen 35

36 Rahapolitiikan reaktiofunktiosta Rahapolitiikan ennakoiva viestintä on valaissut rahapolitiikan reaktiofunktiota läpinäkyvällä tavalla ja tämä viestintä kertoo selkeästi, että EKP:n neuvosto on mandaattinsa mukaisesti sitoutunut yksimielisesti käyttämään sekä tavanomaisia että epätavanomaisia rahapolitiikan välineitä tehokkaasti siten, että riski joka liittyy liian pitkäaikaiseen matalaan inflaatioon voidaan torjua. Julkinen 36

37 Rahapolitiikan työkaluista ONGELMA Rahamarkkinakorot nousevat KEINOT SMP -kuivauksen lopettaminen korkoputken leveys ohjauskoron taso pitkät operaatiot Pankit vähentävät liikaa luotonantoaan pankkien luotonantoa tukevat lainaoperaatiot pankkien ohittaminen rahoituksen välittymisessä Deflaatioriski kasvaa merkittävästi ennakoivan viestinnän vahvistaminen kysyntää tukevat epätavanomaiset toimet (esim. laajamittaiset arvopaperiostot) Julkinen 37

38 Milloin epätavanomaisten toimien käyttöä harkitaan? 1. EKP on valmis reagoimaan kehityskulkuihin, jotka voisivat odottamattomasti vaikuttaa rahapolitiikkaamme kiristäen sitä tarpeettomasti. Niitä voivat olla esimerkiksi Rahamarkkinakorkojen liiallinen nousu Rahapolitiikan kiristäminen muualla nostaisi korkotasoa euroalueella Euro vahvistuminen kiristää tarpeettomasti rahoitusmarkkinoista ja painaa inflaatiota Julkinen 38

39 Milloin epätavanomaisten toimien käyttöä harkitaan? 2. Luottomarkkinoiden asteittainen elpyminen hidastuu liikaa Arvio tänään: pankkien rahoituskustannusten aleneminen ja tulevan laajan tasearvion positiiviset vaikutukset vaikuttavat siten, että edellytykset pankkien luotonannon kasvulle ovat hyvät. 3. Negatiiviset yllätykset euroalueen hintakehityksessä Kokonaiskysyntä jää ennakoitua hitaammaksi Kansainvälisten raaka-aineiden hintojen yllättävä lasku Inflaatio-odotusten erkaantuminen hintavakaustavoitteesta Julkinen 39

40 Kiitos! Julkinen 40

41 EKP:n mandaatti Julkinen 41

42 Hintavakaustavoitteen tausta Rahaliittoon liittyvien maiden intressi Päätösvallan siirto vaati varmuutta tulevan politiikan sisällöstä (varsinkin saksalaisten näkökulmasta) Tehtävän poliittinen oikeutus Tavoite määriteltiin poliittisesti vastuullisten elinten toimesta (hallitusten välinen sopimus, eduskunnan ratifiointi) Itsenäiselle virkamiesorganisaatiolle (keskuspankit) ei vapaita käsiä, vaan rajoitettu mandaatti Markkinoiden luottamuksen tavoittelu Korkeat inflaatio-odotukset johtaisivat korkeisiin korkoihin rahoitusmarkkinoilla Korkeat inflaatio-odotukset johtaisivat ylimitoitettuihin palkkavaatimuksiin työmarkkinoilla Julkinen 42

43 EKP:n tehtävän määrittely Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. EKPJ tukee yleistä talouspolitiikkaa unionissa osallistuakseen 3 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintavakauden tavoitetta. 3. artikla tavoitteista: tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu Julkinen 43

44 Tutkimus ja rahapolitiikan tavoitteet Rahapolitiikan tavoitteiden määrittely ja keskuspankkien aseman muotoilu keskeisiä taloustieteen tutkimuskohteita Tutkimuksen mukaan rahapolitiikalla on pysyviä vaikutuksia hintatasoon ja inflaatioon, mutta vain tilapäisiä vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin: rahapolitiikan päätehtävänä siksi inflaation hallinta Friedman: The Role of Monetary Policy. American Economic Review (1968) Roberts: New Keynesian Economics and the Phillips Curve. Journal of Money, Credit and Banking (1995) Rahapolitiikan kyky toteuttaa hintavakautta riippuu odotuksista eli luottamuksesta Barro Gordon: Rules and Discretion in a Reputational Models of Monetary Policy, Journal of Monetary Economics (1983) Julkinen 44

45 Rahapolitiikka vaimean inflaation oloissa Kun inflaatio ei uhkaa rahanarvon vakautta, EKP voi tukea rahapolitiikallaan talouskasvua ja pyrkimystä täystyöllisyyteen Nykyisessä tilanteessa EKP:n rahapolitiikka on vahvasti kasvua tukevaa Kasvuhakuisen rahapolitiikan rajoitteena ei tällä hetkellä ole EKP:n tehtävän määrittely Usein uusien rahapolitiikan keinojen käyttöönotto vaatisi luottoriskien ja tietynlaisen yhteisvastuun lisäämistä eurojärjestelmässä Julkinen 45

46 Miksi hintavakaus? Hintavakauden ylläpitäminen on tärkeää, koska nopea ja vaihteleva inflaatio lisää epävakautta taloudessa. Vakaa hintakehitys on välttämätön ehto talouden vakaalle ja kestävälle kasvulle sekä hinta- ja rahajärjestelmän vakaudelle. Kirjallisuutta: Editors: Alicia García Herrero, Vítor Gaspar, Lex Hoogduin, Julian Morgan, Bernhard Winkler: Why Price Stability?, EKP:n ensimmäinen keskuspankkikonferenssi, kesäkuu Julkinen 46

47 Hintavakaustavoitteen käytännön määritelmät samantapaisia eri keskuspankeissa Eurojärjestelmä: EKP:n asettama tavoite, inflaatio alle 2 % mutta lähellä sitä keskipitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen keskuspankki: FEDin itse asettama tavoite, 2 % keskipitkällä aikavälillä. Englannin keskuspankki: Hallitus asetti, 2 % Japanin keskuspankki: BoJ:n (tammikuussa 2013) asettama tavoite, 2 % Ruotsin keskuspankki: Riksbankin asettama tavoite, noin 2 % Julkinen 47

48 Kiitos! Julkinen 48