Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Samankaltaiset tiedostot
Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

Kaavoitus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Leena Soudunsaari Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta

Jenny Rankka, arktk, Oulun yliopisto Liikunnan olosuhteet maankäytön suunnittelussa

Arkiliikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

Liikuntakaavoitus: mitä, miksi, miten. Prof. Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto

Kaupunkisuunnittelu liikuntaa edistävän yhdyskuntarakenteen luomisessa

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Sivistys- ja tiedejaosto Puheenjohtaja Tapio Korjus

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Liikunta miten ja miksi osaksi elinympäristöä?

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Täydennysrakentaminen onnistuu

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018

Oma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus.

HE 190/2014. Paikallisella yhteistyöllä tarkoitetaan kunnan viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.

Liikuntapaikkarakentamisen suunta

Janakkalan kunta Tervakoski

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavoituksen avulla parempi liikuntaympäristö

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Liikunnan olosuhteiden parantaminen kaavoituksen keinoin

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Kirkonkylän osayleiskaava

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille?

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

suhteessa suosituksiin?

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

Kuntavaaliteemat. Eki Karlsson Liikkujan Polku -verkoston Vaikuttamisen teemaryhmän kuljettaja

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Lasten fyysinen aktiivisuus

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

HAKAMETSÄN PÄIVÄKODIN LIIKENNEJÄRJESTELYT

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Transkriptio:

1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus arjessa ja työssä on vähentynyt. Istumisen suuri määrä huolestuttaa. Alle puolet 12-14-vuotiaista liikkuu riittävästi, 16-18-vuotiasta vain kolmasosa.

3 Liikunta on muutakin kuin urheilua Arkiliikunta Hyötyliikunta Terveysliikunta Kuntoilu Kilpaurheilu Liikunnan ei tarvitse olla fyysisesti rasittavaa. Kevyelläkin säännöllisellä liikunnalla on terveydelle suotuisia vaikutuksia ja se auttaa ylläpitämään peruskuntoa.

4 Liikunnan paikkoja ovat kaikki liikkumiseen soveltuvat paikat Reittimäiset liikuntapaikat. Kävely- ja pyörätiet avainasemassa. Reittien jatkuvuus Pistemäiset liikuntapaikat. Rakennetut liikuntapaikat. Metsät, puistot, joutomaat... Kaupunkirakenteeseen integroituvat liikuntapaikat. Etenkin nuorten suosimien lajien liikuntapaikkoja (mm. parkour, BMX-pyöräily)

5 Liikunnan edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Pienentää sosiaali- ja terveysmenoja Lisää lasten ja nuorten hyvinvointia Vähentää päästöjen syntymistä Kohentaa kansanterveyttä Kaavoituksen kautta on mahdollista edistää etenkin arkiliikuntaa sekä erilaisten liikuntareittien ja paikkojen rakentamisedellytyksiä.

Millaiset olosuhteet suosivat liikuntaa ja kuinka yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa? 6

7 Yhdyskuntarakenteen vaikutus liikunnan olosuhteisiin ja päästöihin Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen Lisää päästöjä aiheuttamalla autoriippuvaisuutta välimatkojen pitenemisellä. Lisää kuluja liikenneinfrastruktuurin rakentamisen ja ylläpitämisen muodossa. Muodostaa epäviihtyisää tilaa ja autioituneisuutta. Aiheuttaa palveluiden hajaantumista. Ei edistä arki-, hyöty- tai työmatkaliikuntaa.

8 Yhdyskuntarakenteen vaikutus liikunnan olosuhteisiin ja päästöihin Yhdyskuntarakenteen täydentäminen Säilyttää lähipalvelut, autoton asiointi onnistuu. Säilyttää lyhyet etäisyydet arkiympäristössä, mikä mahdollistaa lasten ja vanhusten itsenäisen liikkumisen. Mahdollistaa riittävät ja laadukkaat joukkoliikennepalvelut. Edistää arki-, hyöty ja työmatkaliikuntaa.

9 Poliittiset tavoitteet tukevat liikunnan edistämistä Liikuntapoliittiset tavoitteet Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. - Hallitusohjelma 22.6.2011

10 Poliittiset tavoitteet tukevat liikunnan edistämistä Ilmastopoliittiset tavoitteet Tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään 100 miljoonaa joukkoliikennematkaa ja 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa noin 20 prosentin lisäystä näiden matkojen määrissä. - Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma 2009 2020

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) - valtioneuvosto hyväksyy 11 Yhdyskuntasuunnittelu käyttää työkalunaan alueidenkäytönsuunnittelujärjestelmää Maakuntakaava - on yhdessä maakuntaohjelman kanssa osa maakuntasuunnitelmaa - maakunnan liitto laatii ja hyväksyy - YM vahvistaa Kuntien yhteinen yleiskaava - kuntien yhteinen toimielin hyväksyy -YM vahvistaa Yleiskaava (osayleiskaava) - kunta laatii ja hyväksyy Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 1.1.2000 Asemakaava - kunta laatii ja hyväksyy

12 Maakunta-kaavoitus ja liikunnan olosuhteet Viheralueiden yhtenäisyys Virkistys- ja ulkoilualueiden riittävyys Yhtenäiset ja yhdistävät ulkoilu-, pyöräily, melonta- ja veneilyreitit 12

13 Yleiskaavoitus ja liikunnan olosuhteet Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen -> ulkoiluun houkuttelevat kauniit ympäristökokonaisuudet Tärkeimmät kävely- ja pyöräilytiet myös yleiskaavaan Saavutettavuus 13

14 Asemakaavoitus ja liikunnan olosuhteet Sujuvat yhteydet asuinkortteleista viheralueille / puistoihin sekä kävely- ja pyöräteille Kiinnostava ja liikkumaan houkutteleva miljöö ( yhtenäinen monimuotoisuus, tarjoumat, elvyttävät paikat) Aurinkoiset ja suojaisat piha-alueet Lähiliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen riittävyys ja saavutettavuus Esteettömyys

15 www.liikuntakaavoitus.fi Liikuntakaavoitus-sivustolla pyritään edistämään liikunnalle suotuisten elinympäristöjen syntymistä. Tavoitteena on lisätä kansalaisten, suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden tietoisuutta liikunnalle suotuisista ja liikuntaan kannustavista elinympäristöistä sekä niiden merkityksestä hyvinvoinnille.