Liikuntapaikkarakentamisen suunta

Transkriptio

1 Liikuntapaikkarakentamisen suunta Risto Järvelä Rakennusneuvos Liikuntayksikkö

2

3 Liikuntayksikön vastuualue 1) liikunnan yleisten edellytysten luominen 2) liikuntapolitiikan kehittäminen ja yhteensovittaminen valtionhallinnossa 3) liikunnan kansalaistoiminnan tukeminen 4) huippu-urheilun edistäminen 5) hyvinvoinnin, terveyden ja fyysisen toimintakyvyn edistäminen 6) liikunta-alan tutkimus 7) liikunnan ja huippu-urheilun olosuhteet 8) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyys ja eettiset periaatteet 9) liikunta-alan koulutus, jollei asia kuulu toisen osaston toimialaan 10)yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen

4 Liikunnan olosuhteet / liikuntapaikkarakentaminen Liikuntapaikat uimahallit liikuntasalit ja hallit jäähallit ulkoilu- ja virkistysalueet Lähiliikuntaolosuhteet lähiliikuntapaikat (koulupihat, palvelutalojen pihat ja lähialueet) lähiliikuntapuistot ja pienkentät, pienet lähisalit, kuntoradat, ulkoilureitit skeittipaikat Arkiliikunnan olosuhteet arkiliikuntaa suosiva elinympäristö yhteydet palveluihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet / kävelyn ja pyörätiet / lähireitit esteettömyys

5 OKM:N LIIKUNTAPAIKKAPOLITIIKKA Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinona liikkumisympäristöjen kehittäminen Valtion ohjaustoimia liikkumisympäristöjen kehittämisessä (sis. koordinaatiovastuun ja verkostotyön) NORMIOHJAUS RAKENTAMISEN AVUSTAMINEN TIETOVARANNON KEHITTÄMINEN INFORMAATIO- OHJAUS

6 Veikkausvoittovarojen käyttö urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen TA 2014 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen Liikunnan kansalaistoimintaan Huippu - urheiluun Urheilun arvokisoihin Antidopingtoimikunnalle Kansainvälisyyteen Koko väestön liikunnan edistäminen Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen Li ikunnan osaaminen ja tietopohja Liikunnan koulutuskeskuksille Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin Tutkimus - ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan Liikunnan aluehallinnon toimintaan Valtion liiku ntaneuvoston toimintaan Opetus - ja kulttuuriministeriön käytettäväksi Yhteensä

7 Liikunnan olosuhdepolitiikan tausta Liikuntalaki 1054 / 1998 ja sen muutos 2014 Liikuntapaikkarakentamisen suunta ( strategia ) MUUTOSTA LIIKKEELLÄ, Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 ( strategia )

8 Liikuntalaki Liikuntalaissa säädetään liikunnan ja urheilun edistämisestä sekä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä, valtion hallintoelimistä ja valtionrahoituksesta liikunnan toimialalla.

9 Liikuntalain tavoite Lain tavoitteena on edistää: 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista liikunnan avulla; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa; 6) huippu-urheilua sekä 7) urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita. Lisäksi tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat samoin kuin ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.

10 Kunnan vastuu Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa; 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja; 4) kehittämällä paikallista yhteistyötä; 5) kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä 6) huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Näiden tehtävien toteuttaminen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä.

11 Liikuntapaikkojen valtionavustukset Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen tämän lain toteuttamiseksi.

12 Laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikat uimahallit liikuntasalit ja hallit jäähallit lähiliikuntapaikat kentät ulkoilureitit

13 Liikuntapaikkarakentamisen suunta ( strategia )

14 Liikuntapoliittiset vaikuttavuustavoitteet taustalla Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta

15 AVUSTUSPOLITIIKKA Valtion avustamat liikuntapaikat luovat edellytyksiä valtion liikuntapolitiikalle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden toteutumiselle. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle tai niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Hankkeen perustelu pohjautuu kuntalaisten liikunta- ja huippuurheilutarpeisiin. Hanke on suunniteltu yleiset rakentamisen laatuperiaatteet huomioiden. Avustuksella on oleellinen merkitys hankkeen toteutumiselle. Hanke on perusparannus- tai peruskorjaushanke. Hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan tai hallintokunnan välillä. Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja huippuurheilussa.

16 Kuntien liikuntapaikkapoliittiset tavoitteet Kunnat vahvistavat liikuntaolosuhteisiin liittyvää strategista suunnittelua. Tällä hetkellä vain osassa kunnista on luotu suunnitelma liikuntapaikkojen ja olosuhteiden kehittämiseksi. Kuntia seuraavat asukkaidensa liikunta-aktiivisuutta, raportoivat siitä osana kuntien lakisääteistä hyvinvointikertomusta sekä tiedottavat asiasta sekä kunnan luottamusmiesjohtoa että kuntalaisia. Kunnat keräävät systemaattisesti tietoa liikuntapaikkojen kävijämääristä ja raportoivat tiedot kuntien luottamusmiesjohdolle. Kaikki kunnat päivittävät vuosittain liikuntapaikkatietonsa valtakunnalliseen Liikuntapaikat.fi - järjestelmään. Lipas-järjestelmää käytetään useiden tutkimusten aineistojen pohjana ja järjestelmän mahdollisimman hyvä kattavuus on olennaista oikeansuuntaisen informaation saamiseksi. Kunnat keräävät systemaattisesti palautetta liikuntapaikkojen toimivuudesta eri väestöryhmien näkökulmasta. Kunnat ja muut liikuntapaikkojen omistajat varaavat liikuntapaikkojen ylläpitoon riittävät resurssit sekä tekevät liikuntapaikoille OKM:n ohjeiden mukaiset, vuosittaiset kuntotarkastukset. Kunnat laativat kirjalliset ja kaikkien saatavilla olevat liikuntapaikkavuorojen jakoperusteet.

17 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tietoperustan / tietovarannon ylläpito ja kehittäminen liikuntapaikkarakentamisen tarpeisiin sekä mahdollistamaan laadukas informaatio-ohjaus Rakennustieto Oy yhteistyökumppanina julkaisutoiminnassa

18 Tietovarannon kehittäminen, ulkoliikunta Liikuntaa suosiva ja edistävä elinympäristö, liikuntakaavoitus.fi, Oulun yliopisto Koulujen, päiväkotien ja asuinkerrostalojen pihojen liikuntaolosuhteet, Valo ry / Nuori Suomi ry Ikääntyneiden lähiliikuntapaikkaesimerkit, Kuntokallio-säätiö Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu, Lehmuspuisto, Åkerblom Aikuisten ulkoilun ja lähiliikunnan esimerkit, Suomen Latu ry Ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö, Suomen Latu, Metsäntutkimuslaitos Esteetön luontoliikunta, VAU, Irma Verhe, Marko Ruti Vesiretkeilyreittien opas, Karelia Wave Oy Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen, Suomen rullalutaliitto

19 Tietovarannon kehittäminen, ulkoliikunta Kevyen liikenteen reittiopas, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina, Tiehallinto, Kunto ry ja WSP LT-konsultit Oy, Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, PYKÄLÄ I ja II, Tampereen teknillinen yliopisto Liikuntapalvelujen kysyntä ja tarjonta tasa-arvon kannalta Suomen rakennetuissa, muokatuissa ja luonnon liikuntaympäristöissä, Jyväskylän yliopisto Liikuntarakentamisen ympäristövaikutukset, Teknillinen korkeakoulu

20 No 93 Esteetön luontoliikunta, 2007, 96 s, 27

21 No 105 Vesiretkeilyreitit, Suunnittelu ja rakentaminen 2013, 72 s, 35

22 No 94 Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu, 2007, 86 s, 25 ( Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoiva- asumisympäristöissä )

23 No 91 Liikuntapaikkarakentamisen ympäristövaikutukset, 2007, 110 s, 27

24

25 VISIO 2020 Liikumme enemmän, istumme vähemmän koko elämänkulun aikana Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä.

26 Painopistealueet 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa. 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa. 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa.

27 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa/tavoitteet. Tavoite 1. Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja harrastavat liikuntaa enemmän a) mahdollisimman harva on täysin liikuntaa harrastamaton b) mahdollisimman moni täyttää liikuntasuositukset Tavoite 2. Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta nykyistä paremmin Tavoite 3. Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikutaan entistä enemmän ja ne kannustavat ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen Tavoite 4. Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina ( Vasankari 2012 )

28 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa / olosuhteet -Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina. Lisätään turvallisia ja sujuvia mahdollisuuksia kävelyyn ja pyöräilyyn asiointi-, harrastus-, koulu- ja työmatkoilla ja yhdistetään kävely ja pyöräily toimivaksi osaksi liikenneketjuja -Kaupunkiympäristöissä liikkumiseen houkuttelevat kaikenikäisiä kiinnostavat ulkoilumahdollisuudet: viheralueet, ulkoilureitit, luonto- ja kuntopolut, leikki- ja kuntoilupaikat, rollaattorireitit, skeittirampit -Helposti saavutettavien ja laadukkaiden lähiliikuntapaikkojen merkitys on oleellisen tärkeää erityisesti kansalaisten omaehtoisen liikunnan harrastamisen kannalta.

29 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄN LIIKUNNAN OLOSUHDERYHMÄ

30 Terveellisiin liikkumistapoihin kannustava arkiympäristö sisältyy Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan TELI - olosuhderyhmä edistää poikkihallinnollisesti eri olosuhdeministeriöiden ja olosuhdeasiantuntijatahojen kanssa arkiympäristön kehittämistä kansalaisten terveysliikuntaan kannustavaksi.

31 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan olosuhderyhmä OKM ( puheenjohtaa ) KKI-ohjelma ( sihteerityö ) Osallistuvat tahot: STM, YM, LVM, MMM Metsähallitus, Liikennevirasto Suomen Kuntaliitto ry VALO ry, ( Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto ry ) Suomen Latu ry, Ikäinstituutti ry Pyöräilykuntien verkosto ry

32 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan olosuhderyhmä TEHYLI -olosuhderyhmän toiminta-ajatuksena on edistää arki- ja lähiliikuntaa suosivien yhdyskuntarakenteiden ja elinympäristöjen syntyä, laaja-alaista kehittämistä sekä saavutettavuutta. Arkiympäristön kehittämisellä pyritään lisäämään kansalaisten päivittäistä aktiivista liikkumista. Tavoitteena on luoda edellytyksiä kansalaisten koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle kattaen lasten ja nuorten turvallisten liikuntamahdollisuuksien edistämisen, työikäisten työssä jaksamisen sekä ikääntyneiden mahdollisuuden hyödyntää lähiympäristöä ja sen palveluja kävellen. Elinympäristön kehittämisellä päivittäiseen liikuntaan kannustavaksi pyritään madaltamaan kynnystä aktiiviseen liikkumiseen arjen valintana ja siten edistää kansalaisten terveyttä.

33 Terveyttä edistävän liikunnan olosuhderyhmä Toimintaperiaatteet Eri toimijoiden tavoitteiden ja toimenpiteiden koonti yhdeksi ja yhteiseksi valtakunnalliseksi terveyttä edistävän liikunnan olosuhteita edistäväksi toimenpideohjelmaksi Suunnitelman jatkuva seuranta ja päivitys Koordinointi Synergiaetujen hyödyntäminen Vuorovaikutuksesta virtaa Yhteistyöstä voimaa Toimenpideohjelman pohjalta valtakunnallista koulutusta ja hyvien käytäntöjen esiin tuomista

34 Terveyttä edistävän liikunnan olosuhderyhmä Toimenpideohjelma Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 2. Lähiliikuntaolosuhteiden edistäminen 3. Luonnon virkistyskäytön edistäminen 4. Liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun edistäminen 5. Arki- ja lähiliikunnan olosuhteisiin liittyvä koulutus, tutkimus ja kansainväliset esimerkit

35 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan olosuhderyhmä Toimenpideohjelma Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen - Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma PYKÄLÄ II, Liikkumisen ohjaus, HEAT-työkalu Lähiliikuntaolosuhteiden edistäminen - Lähiliikuntapaikat, koulupihat, päiväkotipihat, yläkoulupihat - Liikunnalliset korttelipihat ja asuntojen lähiympäristöt - Ikääntyneiden lähiliikuntaolosuhteet Luonnon virkistyskäytön edistäminen - Ulkoiluolosuhteet, kuntoreitit, ulkoilureitit, retkeilyreitit, luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun olosuhteet - Puisto- ja virkistysalueverkostot, kansalliset kaupunkipuistot - Jokamiehenoikeuksien edistäminen Liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun edistäminen koulutustilaisuudet

36 TORSTAINA Miten kehitämme elinympäristöämme päivittäiseen arjen liikunta-aktiivisuuteen kannustavaksi? Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

37 KIITOS!