Jenny Rankka, arktk, Oulun yliopisto Liikunnan olosuhteet maankäytön suunnittelussa

Transkriptio

1 Jenny Rankka, arktk, Oulun yliopisto Liikunnan olosuhteet maankäytön suunnittelussa 1

2 Liikuntakaavoitus-hankkeessa levitetään koulutusten kautta tietoa hyvistä ja toimivista toimintamalleista ja käytännöistä, joiden avulla voidaan edistää arki- ja terveysliikuntaan kannustavien ympäristöjen syntyä osana yhdyskuntien suunnittelua ja päätöksentekoa Koulutusten pääaineistona toimii -sivusto oheisaineistoineen Koulutusten kohderyhmänä ovat kuntapäättäjät, liikuntatoimijat sekä maankäytön suunnitteluun osallistuvat

3 3 Liikunnan nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus arjessa ja työssä on vähentynyt. Istumisen suuri määrä huolestuttaa. Alle puolet vuotiaista liikkuu riittävästi, vuotiasta vain kolmasosa. Yhdyskuntasuunnittelulla enemmän askeleita ja vähemmän istumista?

4 4 Liikunnan edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Pienentää sosiaali- ja terveysmenoja Lisää lasten ja nuorten hyvinvointia Vähentää päästöjen syntymistä Kohentaa kansanterveyttä -> olisiko meillä kestävyysvajetta, jos kaikki liikkuisivat vähän enemmän omassa arjessaan? Kaavoituksen kautta on mahdollista edistää etenkin arkiliikuntaa sekä erilaisten liikuntareittien ja paikkojen rakentamisedellytyksiä.

5 5 Liikunnan muodot Arkiliikunnalla tarkoitetaan arkielämän toimiin liittyvää liikuntaa. Siihen sisältyy esimerkiksi liikunta koulun välitunneilla sekä omin voimin tapahtuvaa liikkumista paikasta toiseen, kuten pyöräillen tai kävellen tehtäviä työ- ja asiointimatkoja. Arkiliikunnan ei tarvitse olla fyysisesti rasittavaa liikuntaa. Kevyelläkin säännöllisellä liikunnalla on terveydelle suotuisia vaikutuksia ja se auttaa ylläpitämään peruskuntoa.

6 6 Liikunnan paikkoja ovat kaikki liikkumiseen soveltuvat paikat Reittimäiset liikuntaympäristöt. Kävely- ja pyörätiet avainasemassa. Reittien jatkuvuus Pistemäiset liikuntaympäristöt. Rakennetut liikuntapaikat. Metsät, puistot, joutomaat... Kaupunkirakenteeseen integroituvat liikuntaympäristöt. Etenkin nuorten suosimien lajien liikuntapaikkoja (mm. parkour, BMX-pyöräily)

7 7 Vuorokäytöllä on mahdollista hyödyntää pysäköintialuetta liikuntaan. Ringe, Tanska. Lähde: Rasmus B. Andersen, Centre for Sports and Architecture. ACTIVATING architecture and urban planning.

8 Liikunnan olosuhteet huomioon elinympäristön suunnittelussa - Mitä kaavoitus on? - Miten kaavoitus etenee? - Miten ja milloin siihen voi vaikuttaa? - Miksi ja miten kaavoituksessa tulisi huomioida liikunnan olosuhteita? - Kuinka laaditaan lausunto ja milloin muistutus tehdään? - Mitä lisäarvoa liikuntatoimijoiden osallistuminen voi antaa?

9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) - valtioneuvosto hyväksyy 9 Yhdyskuntasuunnittelu käyttää työkalunaan alueidenkäytönsuunnittelujärjestelmää Maakuntakaava - on yhdessä maakuntaohjelman kanssa osa maakuntasuunnitelmaa - maakunnan liitto laatii ja hyväksyy - YM vahvistaa Kuntien yhteinen yleiskaava - kuntien yhteinen toimielin hyväksyy -YM vahvistaa Yleiskaava (osayleiskaava) - kunta laatii ja hyväksyy Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Asemakaava - kunta laatii ja hyväksyy

10 10 Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen useampaa kuin yhtä kuntaa koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Keskusta-, taajama-, työpaikkatoiminnot, metsät ja virkistys, yhteydet Maakuntakaavan esitystapa Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

11 11 Maakunta-kaavoitus ja liikunnan olosuhteet Viheralueiden yhtenäisyys Virkistys- ja ulkoilualueiden riittävyys Yhtenäiset ja yhdistävät ulkoilureitit, melonta / veneilyreitit Katso olosuhdesuositukset! 11

12 12 Yleiskaava Yleiskaavan tarkoitus kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain

13 13 Yleiskaava Yleiskaavan esitystapa kaavakartta kaavamerkinnät ja -määräykset. selostus

14 14 Yleiskaavoitus ja liikunnan olosuhteet Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen -> ulkoiluun houkuttelevat kauniit ympäristökokonaisuudet Tärkeimmät kävely- ja pyöräilytiet myös yleiskaavaan Katso olosuhdesuositukset! (kaavamerkinnät ->) 14

15 15 Asemakaava Alueidenkäytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan: tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäväksi, rakentamisen määrä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja määräykset sekä selostus

16 16 Asemakaavoitus ja liikunnan olosuhteet Sujuvat yhteydet asuinkortteleista viheralueille / puistoihin sekä kävely- ja pyöräteille Kiinnostava ja liikkumaan houkutteleva miljöö ( yhtenäinen monimuotoisuus, tarjoumat, elvyttävät paikat) Aurinkoiset ja suojaisat piha-alueet Lähiliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen riittävyys ja saavutettavuus Katso olosuhdesuositukset! (kaavamerkinnät ->)

17 Googleta: kaavamerkinnät 17

18 18 Yhdyskuntarakenteen vaikutus liikunnan olosuhteisiin Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen Lisää päästöjä aiheuttamalla autoriippuvaisuutta välimatkojen pitenemisellä. Lisää kuluja liikenneinfrastruktuurin rakentamisen ja ylläpitämisen muodossa. Muodostaa epäviihtyisää tilaa ja autioituneisuutta. Aiheuttaa palveluiden hajaantumista. Ei edistä arki-, hyöty- tai työmatkaliikuntaa.

19 19 Yhdyskuntarakenteen vaikutus liikunnan olosuhteisiin Yhdyskuntarakenteen täydentäminen Säilyttää lähipalvelut, autoton asiointi onnistuu. Säilyttää lyhyet etäisyydet arkiympäristössä, mikä mahdollistaa lasten ja vanhusten itsenäisen liikkumisen. Mahdollistaa riittävät ja laadukkaat joukkoliikennepalvelut. Edistää arki-, hyöty ja työmatkaliikuntaa.

20 20 Poliittiset tavoitteet tukevat liikunnan edistämistä Liikuntapoliittiset tavoitteet Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. - Hallitusohjelma

21 21 Poliittiset tavoitteet tukevat liikunnan edistämistä Ilmastopoliittiset tavoitteet Tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään 100 miljoonaa joukkoliikennematkaa ja 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa noin 20 prosentin lisäystä näiden matkojen määrissä. - Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

22 22 Poliittiset tavoitteet tukevat liikunnan edistämistä Mitä kuntasi strategioissa todetaan liikunnan olosuhteista? Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen? ViLi = viisas liikkuminen? Joukkoliikenteen kehittäminen? Virkistysalueiden kehittäminen? Kansallispuistot?

23 23 Vaasan viheraluejärjestelmä Puistojen ja viheralueiden luoma yhtenäinen verkosto mahdollistaa ulkoilua ja arkiliikuntaa tukevan reitistön jatkuvuuden. Tiheä ulkoilualueiden verkosto takaa lyhyet etäisyydet asuinalueilta. Retkeilyalueille < 5 km Ulkoilualueille < 1 km Kaupunginosapuistoihin < 0,5 km Lisää käytännön esimerkkejä:

24 24 Liikunnan olosuhteet maakuntakaavoituksessa Miten alueella / maakuntakaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? 1. Aluerakenteen tarkoituksenmukaisuus ja tasapainoisuus 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja hajautumisen esto 3. Palvelujen ja työpaikkojen sijainti ja saavutettavuus 4. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti 5. Joukkoliikenteen edellytykset (raideliikenne) 6. Viheralueiden yhtenäisyys 7. Virkistys- ja ulkoilualueiden riittävyys 8. Ulkoilureitit, melonta / veneilyreitit, moottorikelkkailu

25 25 Liikunnan olosuhteet yleiskaavoituksessa Miten kunnassa tai sen osassa / yleiskaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? 1. Yhdyskuntarakenteen toteutettavuus, toimivuus (toimintojen sijainti), taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2. Olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ja täydentäminen 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, yhteydet asuinalueilta 4. Joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräteiden tarkoituksenmukaiset järjestelyt ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, mahdolliset häiriötekijät 6. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, liikkumiseen houkuttelevat kauniit miljööt 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

26 26 Liikunnan olosuhteet asemakaavoituksessa Miten lähiympäristössä / asemakaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? 1. Yhteydet ja lyhyet etäisyydet asuinalueelta palveluihin, niille vievät sujuvat kävely- ja pyöräilyreitit 2. Asuinalueen omien palveluiden laatu, sijainti ja saavutettavuus 3. Asuinalueen sisäinen liikenne 4. Lähivirkistys- ja puistoalueiden, niihin liittyvien erilaisten reittien sekä vesialueiden saavutettavuus ja riittävyys 5. Asuinkortteleiden suunnittelu, yhteydet viheralueille, kävely- ja pyörätiereiteille, kaupunkikuvan laatu 6. Piha-alueiden suunnittelu (esteettömyys, aurinkoisuus, tuulisuus) 7. Lähiliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen laatu, sijainti ja saavutettavuus 8. Joukkoliikenteen saavutettavuus ja sijainti

27 27 Liikunnan olosuhteet yleiskaavoituksessa Miten kunnassa tai sen osassa / yleiskaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? 1. Yhdyskuntarakenteen toteutettavuus, toimivuus (toimintojen sijainti), taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Uudet työpaikka-alueet, palvelut ja asuinalueet sijoitetaan osaksi muuta yhdyskuntarakennetta sekoittamalla palveluja ja lomittamalla rakennetta. Irrallisia rakentamissaarekkeita vältetään ja alueiden välille toteutetaan hyvät kävely- ja pyörätieyhteydet. Suotuisten liikunnan olosuhteiden kannalta eri toimintojen välisten asiointietäisyyksien tulee olla lyhyitä. Yleiskaavassa liikuntaan tarkoitetut alueet määritellään ja merkitään omilla merkinnöillään (esim. liikuntapuistot). Määritelmän tulee olla yksiselitteinen siten, että se ei mahdollista liikuntaan tarkoitetun alueen nakertamista tai muuttamista vähitellen muun toiminnon käyttöön. Venesatamavarauksissa huomioidaan myös pysäköinti- ja talvisäilytysalueet.

28 28 Liikunnan olosuhteet yleiskaavoituksessa Miten kunnassa tai sen osassa / yleiskaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? 4. Joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräteiden tarkoituksenmukaiset järjestelyt ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Tärkeimmät kävely- ja pyörätiet sekä ulkoilureitit merkitään yleiskaava-asiakirjoihin. Kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat sujuvat asuinalueilta työpaikka-alueille, palveluihin ja virkistysalueille. Kävely- ja pyörätiet myös linjataan erilleen autoteistä, jos tämä linjaus ei merkittävästi pidennä kuljettavaa matkaa. Tärkeimmät kävely- ja pyöräteiden eritasoristeykset merkitään yleiskaavaan. Ratsastusreitit osoitetaan pyöräteistä erilleen. Matkakeskukset ovat suotavia, jotta eri joukkoliikennemuodot voidaan sovittaa sujuvasti yhteen. Matkakeskusten yhteydessä huolehditaan myös pyörien pysäköintitarpeista.

29 29 Liikunnan olosuhteet yleiskaavoituksessa Miten kunnassa tai sen osassa / yleiskaavassa on järjestetty seuraavat liikunnan fyysisiin olosuhteisiin vaikuttavat tekijät? 6. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, liikkumiseen houkuttelevat kauniit miljööt Virkistysreitit sekä kävely- ja pyörätiet ohjataan siten, että kulkija voi havainnoida historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta miljöötä tai maisemaa. Ranta-alueiden virkistysmahdollisuudet turvataan ja niitä kehitetään. 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Viher- ja virkistysalueet ovat eheitä sekä viheryhteydet jatkuvia. Virkistys- ja vapaa-ajantoiminnoille varataan riittävästi tilaa sekä osoitetaan sopiva sijainti seudullisesti. Myös ulkoliikunnan suorituspaikkojen (isommat kenttäalueet, uimarannat, vapaat ranta-alueet) määrän tulee olla riittävä.

30 30 Kuopion kävelykeskusta Kuopiossa tuetaan arkiliikuntaa ja keskustan vetovoimaisuutta kaupunkisuunnittelun keinoin. Vanhan ydinkaupungin kapeat rännikadut on muutettu kävelykujien verkostoksi. (Pituus yht.10 km) Asemakaavassa on määrätty uusien kortteleiden kivijalkoihin rakennettavaksi liiketilaa. Keskustassa on edullisempia asuntoja autottomille asukkaille. Lisää käytännön esimerkkejä:

31 31 Iisalmen virkistys- ja asiointireitit Iisalmen ydinkeskustan virkistysreittisuunnitelma keskittyy keskustan ydinalueen kävely- ja pyöräilyreittien parantamiseen sekä autottoman liikkumisen edellytysten kehittämiseen. Erityistä huomiota suunnittelussa on kiinnitetty iäkkäiden ihmisten arkiliikuntamahdollisuuksiin. Lisää käytännön esimerkkejä:

32 Iisalmeen keskustaan on suunniteltu kuusi opastettua reittiä. 32

33 33 Tauko! Ryhmätyö: Analysoidaan olosuhdesuositusten avulla maakunta-, yleis- ja asemakaavoja

34 34 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Kaavoituksen eteneminen: 1. Aloitusvaihe 2. Valmisteluvaihe 3. Ehdotusvaihe 4. Hyväksymisvaihe 5. Kaavan toteutumisen ja vaikutusten seuranta

35 Suunnittelu Päätöksenteko Osallistuminen 35

36 Suunnittelu Päätöksenteko Osallistuminen 36

37 Suunnittelu Päätöksenteko Osallistuminen 37

38 Suunnittelu Päätöksenteko Osallistuminen 38

39 Suunnittelu Päätöksenteko Osallistuminen 39

40 40 Konfliktien välttäminen Avainasemassa avoin vuorovaikutus ja tiedottaminen. Luottamus ja molemminpuolinen kunnioitus. Vuorovaikutuksen lisäämisellä ja laajemmalla osallistamisella voidaan myös vaikuttaa valitusten vähenemiseen ja siten hankkeen aikataulujen pitämiseen.

41 41 Tapaus Hollihaka, Oulu Hollihaan puiston uudistaminen Oulussa on käynnissä. Puiston asemakaava mahdollistaa monipuolisen liikunnallisen toiminnan, eikä kaavamuutosta ollut tarpeen tehdä. Puiston uudistaminen aloitettiin yleissuunnittelulla edeten rakennussuunnitteluun.

42 42 Koska kyyseessä oli merkittävä ulkoilu- ja liikuntakohde, puiston suunnittelussa panostettiin vuorovaikutukseen. Siinä kuultiin etenkin nuoria. Suunnitelmaluonnosta esitettiin yleisötilaisuudessa loppuvuodesta Suunnitelmaehdotus oli valmistuttuaan kaksi viikkoa julkisesti nähtävillä. Suunnitelmaehdotuksesta jätettiin 18 kirjallista muistutusta ja 6 pyydettyä lausuntoa. Puistosuunnitelmaa vastustettiin myös adressilla.

43 43

44 44 Lausunnot Lausuntoja pyydettiin ja saatiin seuraavilta tahoilta: Kulttuuritoimi Oulu vesi Oulun seudun ympäristötoimi Nuorisoasianlautakunta Liikuntalautakunta Oulun tilakeskus Muistutusten tehneiden yksityishenkilöiden/yhteisöjen joukossa eniten kritiikkiä osakseen sai nuorille suunnattu toiminta-alue graffitiseinineen. Tämä koettiin aiheuttavan meluhaittoja ja roskaamista. Vastineessa suunnittelijat totesivat, että puisto on tarkoitettu kaiken ikäisille ja että vastaavien graffitiseinien teko muissa kaupungeissa on vähentänyt töhrimistä.

45 45 Ratkaisukeinoja Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen kunnassa. Liikuntatoimi Sosiaali ja terveystoimi Opetustoimi Nuorisotoimi Kulttuuri ja kirjastotoimi Liikenne ja ympäristötoimi Tekninen toimi Kaavoitus Avoin vuorovaikutus kunnan ja kuntalaisten välillä. Kuntalaisten toiveiden ja tarpeiden huomiointi Vältetään konfliktien syntymistä Miksi? Pitkällä tähtäimellä saavutettavat säästöt. Hyvät arkiliikunnan olosuhteet kunnan kilpailuvalttina uusia asukkaita houkutellessa.

46 46 Vaikutusten arviointia liikunnan näkökulmasta Liikunnan olosuhteet mukaan maankäytön suunnittelun vaikutusten arviointiin Voisi kytkeytyä esimerkiksi sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhdeksi näkökulmaksi Lanseerasivat termin hyvinvointiaktiivisuus: Korostaa erityisesti matalatehoisen, päivittäisen arkiliikunnan, liikkeessä olemisen ja istumisen määrän vähentämisen merkitystä. Terminä se kattaa enemmän kuin pelkän fyysisen aktiivisuuden, kuten esim. sosiaalisen aktiivisuuden, jonka tavoite ei ole suoranaisesti liikunnallinen, mutta joka tuottaa myös lisää askeleita tai energiankulutusta

47 47 Kiitos! Vinkki: (Helsingin yleiskaavatyön tiedotussivusto. Sisältää paljon tietoa yleiskaavoituksesta ja osallistumisesta!)

48 48 Liikuntakaavoitus-sivustolla pyritään edistämään liikunnalle suotuisten elinympäristöjen syntymistä. Tavoitteena on lisätä kansalaisten, suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden tietoisuutta liikunnalle suotuisista ja liikuntaan kannustavista elinympäristöistä sekä niiden merkityksestä hyvinvoinnille.