Positiivinen pedagogiikka lasten kaverisuhteita edistämässä Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopisto
Kivaa, että kaveri on se on niin hauskaa, kun saa kaverin kanssa leikkiä. Me leikitään kaikkialla. Michael 6v.
Mitä tiedämme yksinäisyydestä? Yksinäisyyden tunne johtuu ihmisen sosiaalisissa suhteissa ilmenevistä laadullisista tai määrällisistä puutteista. Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus, eli vain ja ainoastaan henkilö itse voi kokea olevansa yksinäinen. Yksinäisyys on suhteellisen riippumaton todellisista sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista - ihminen voi olla yksin olematta silti yksinäinen tai hän voi olla yksinäinen ollessaan muiden seurassa. Yksinäisyys, toisin kuin yksin oleminen, on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava. (Junttila, 2015)
Positiivisen pedagogiikan tutkimus- ja koulutustiimi: Kristiina Kumpulainen Lasse Lipponen Jaakko Hilppö Antti Rajala Anna Mikkola Saara Salmi Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Luennon runko: Miksi Positiivista Pedagogiikkaa? Mitä on Positiivinen Pedagogiikka? Miten toteuttaa Positiivista Pedagogiikkaa? Positiivinen Pedagogiikkaa käytännössä
Miksi positiivista pedagogiikkaa?
PEDAGOGIIKAN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS edistää kestävää hyvinvointia yhteisöissä ja yksilöissä kehittää syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamalleja hyvinvointitaitojen kehittymisen tukeminen
o Aikaisempi tutkimus lasten psykologisesta hyvinvoinnista on kohdistunut riskitekijöiden kartoittamiseen (Boekarts, 1993; Hascher, 2003)
o Jatkuvasti muuttuvat elinympäristöt haastavat lasten sosioemotionaalisen hyvinvoinnin (Cooper & Cefai, 2009; Layard & Dunn, 2009)
Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen vaatii uutta otetta. Yhteisöllisyys, osallisuus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat mielenterveyden rakennuspalikoita. (HS. 7.8.2011, Kristian Wahlbeck, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
ENTÄ UUSI OPPILASHUOLTOLAKI? antaa työkaluja toteuttaa ennaltaehkäisevää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa osana koulun normaalia arkea ja pedagogiikkaa lapsen toimijuuden korostaminen on yhdenmukainen lainmuutoksessa korostuneen lapsen päätösvallan ja aseman kanssa antaa käsitteitä kuvaamaan, analysoimaan ja kehittämään tätä työtä
TAI OPS 2016 PERUSTEET? Vastaa hyvin yleisen osan pedagogisiin tavoitteisiin, kuten: - OPSIN oppimiskäsitykseen - oppilaiden osallistamiseen, - hyvinvoivan ja turvallisen sekä rohkaisevan toimintakulttuurin rakentamiseen - Kasvatusyhteistyön kodin ja muiden ammattilaisten kanssa
Mitä on positiivinen pedagogiikka?
Teoreettiset perusteet (1) Sosiokulttuurinen näkemys, joka korostaa oppimisen ja kehityksen sosiaalista, emotionaalista ja kulttuurista ulottuvuutta. Keskeistä on kulttuuristen työkalujen välittämä vuorovaikutus ja merkityksenanto. Jaetut käytännöt ja toimintaan liittyvät välineet sitovat yhteisön jäseniä toisiinsa sekä tukevat yksilön ajattelua, oppimista ja hyvinvointia.
Teoreettiset perusteet (2) Positiivisen psykologian tutkimuskohteita ovat yksilön myönteiset kokemukset, ominaisuudet sekä positiiviset instituutiot. Riskitekijöiden kartoittamisen sijaan kasvatustoiminnan lähtökohtana ovat ne asiat, jotka kannattelevat lapsia, tekevät oppimisesta mielekästä ja saavat lapset tuntemaan oppimisen iloa.
Teoreettiset perusteet (3) Humanistinen psykologia näkee ihmisen aktiivisena, luovana, kokeilevana ja itsenäisesti valintoja suorittavana yksilönä. Korostaa yksilön kokemusten ja elämysten subjektiivisuutta ja merkityksellisyyttä. Yksilön ymmärtäminen ilman hänen kokemuksiensa huomioimista eri tilanteissa on mahdotonta.
Positiivinen pedagogiikka määrittelee lapsen sosioemotionaalisen hyvinvoinnin mahdollisuutena tunteiden ja kokemusten ilmaisuun, itsensä toteuttamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja merkityksenantoon sekä sosiaalisiin suhteisiin ja pääomaan. Positiivinen pedagogiikka painottaa sosiaalisten suhteiden ja yhteisöjen merkitystä oppimisessa.
o Hyvä ei lisäänny (vain) pahaa vastustamalla; hyvä lisääntyy myös hyvää lisäämällä. o Vahvuuksien ja positiivisuuden voima (Aspinwall & Staudinger, 2006; Seligman et al., 2009)
o Positiiviset tunteet ja kokemukset edistävät kekseliäisyyttä, luovuutta, ongelmanratkaisua sekä parantavat ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta (esim. Estrada ym. 1994; Isen ym. 1987; Isen, Johnson, Mertz & Robinson 1985)
o Tutkimukset ovat tuoneet esiin pienten asioiden merkityksellisyyden hyvinvoinnin edistämisessä (Fattore ym., 2007; Johnson, 2008; Puroila, Estola & Syrjälä, 2012) o Positiivinen tunne ei ole harvinaislaatuinen tai vaikeasti saavutettavissa oleva tila (Fredrickson & Kurtz, 2011)
o Toistuvat kokemukset myönteisistä tunteista voivat kasautua ja luoda lumipalloefektin (Fredrickson, 2005; Fredrickson & Kurtz, 2011)
o Jaetut myönteisten tunteiden kokemukset luovat keskinäistä hyvää oloa ja sosiaalisia resursseja, kuten ystävyyttä tai perhesiteitä (Fredrickson, 1998)
POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN PERIAATTEET Yhteisöllinen, myönteinen toimintakulttuuri vahvistaa sosiaalisia suhteita, oppimista ja hyvinvointia. Kasvatus- ja opetustyön lähtökohtana on lapsen toimijuus ja osallisuus Myönteiset tunteet ovat oppimisen ja hyvinvoinnin voimavaroja. Lapsen vahvuuksien tunnistaminen on oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen edellytys. Kasvatuskumppanuus rakentuu luottamuksellisessa ja arvostavassa vuorovaikutuksessa.
Miten toteuttaa positiivista pedagogiikkaa?
Positiivisen pedagogiikan vaiheet Mari Keso
1. Ankkurointi o Toiminta kytketään lapsen kokemusmaailmaan ja lapselle tärkeisiin ilmiöihin o Lapsia puhuttelevan havainnollistavan esimerkin hyödyntämistä myönteisten kokemusten tunnistamisessa o Menetelmiin keskittymisen sijaan on viisaasta pysähtyä miettimään lasten arkista kokemusmaailmaa. Positiivinen pedagogiikka
2. Havainnointi o Omien myönteisten kokemusten tunnistaminen ja niihin liittyvä merkityksenanto voivat kasautua ja laukaista myönteisten tunteiden kierteen o Korostetaan iloa ja hyvää oloa tuottavia asioita sekä asioita, jotka saavat lapset innostumaan ja luottamaan itseensä o Myös muut voivat tehdä havaintoja lapsesta: opettajat, vanhemmat, vertaiset. Positiivinen pedagogiikka
3. Dokumentointi o Ilmiöt, tapahtumat, tunnelmat, pulmat, oivallukset, ristiriidat ja kohtaamiset muutetaan näkymättömästä näkyviksi o Visuaalinen dokumentointi ja sen tuoma symbolinen etäisyys mahdollistavat kokemusten ja tunteiden käsittelyn o Piirtämisen ja kuvaamisen lisäksi dokumentointia voi toteuttaa esimerkiksi kirjoittamalla. Positiivinen pedagogiikka
4. Jakaminen o Lapselle tulisi antaa mahdollisuus jakaa ja käsitellä tunteitaan ja kokemuksiaan sosiaalisessa. o Kokemusten ja tunteiden yhteinen käsittely voi synnyttää yhteisöllisyyttä ja tunteen ryhmään kuulumisesta. o Kokemuksista keskusteleminen ja muiden kokemusten kuuleminen opettavat tarkastelemaan omia kokemuksia uudesta ja laajemmasta näkökulmasta. Positiivinen pedagogiikka
o Lasten ja nuorten myönteisen kokemusmaailman tukeminen arjen keskellä ei vaadi suuria tekoja vaan herkkyyttä myönteisten kokemusten havainnoimiseen, kykyä auttaa lapsia ja nuoria näiden kokemusten tunnistamisessa sekä halua kehittää arkeen sopivia kuulemisen ja kertomisen käytäntöjä. Positiivinen pedagogiikka
Case Kytöniitty Tarve: " Uuden ryhmähengen luominen ja sen haasteet" Arat ja ujot lapset ja vahvuudet esiin. " Suun auki saaminen viskareilla, erohetket vanhempien vaikuttaa" Kannustaminen ja rohkaisu" " Resussit: " Kamerat ja digikehykset mahdollisuutena"
- Inspiroiva - Ryhmäyttävä - Yhteistoiminnallisuutta lisäävä - Kasvatuskumppanuutta vahvistava - Lapsituntemusta lisäävä - Kasvatustavoitteiden saavuttamista - Ryhmän ilmapiiri oli Iloinen ja energinen - Hauska - Haastava - Motivoiva - Lisäsi työkaluja työntekoon - Eheä ja integroitu toiminta - Koko päiväkodin kiinnostus projektia kohtaan