Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavamuutos

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavamuutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26846

Kaavaselostus 1 (53) Tuomo Järvinen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (52) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.1.1 Alueen nimi Toivakan kunta, kortteli 8 ja siihen liittyvät virkistys-, puisto- ja tiealueet. Kiinteistöt 1.1.2 Kaavan nimi 1.1.3 Laatija 850-405-5-275 850-405-5-405 850-405-5-646 850-405-5-94 Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavamuutos FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Puistokatu 2 A 40100 Jyväskylä Arkkitehti Tuomo Järvinen 040 753 1524 tuomo.jarvinen@fcg.fi 1.1.4 Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä 24.4.2014 1 1.1.5 Käsittelypäivämäärät 1 http://www.toivakka.fi/asukkaalle/tontit-ja-kaavotus/kaavoitus

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (52) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueena on Kirkonkylän asemakaavan kortteli 8. Kortteli sijaitsee Toivakan keskustassa kirkon, Toivakantien (st 618) ja Iltaruskontien (yt 4421) välisellä alueella. Kaavamuutosaluetta on kertaalleen laajennettu koskemaan myös kyseisiä tiealueita. Suunnittelualueen koko on n. 8,1 ha. Kaavan vaikutusalueena voidaan pitää keskusta-aluetta. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin kehittäminen seuraavin uudisrakentamistoimenpitein: uusi tori koulun laajennus uusi virastotalo (Toivakkatalo) vanhusten kevyt palveluasuminen lämpölaitoksen yhteyteen kunnan huolto- ja varastotilat lisää paikoitustilaa Hanke sisältyy Toivakan kunnan teknisen lautakunnan hyväksymiin maankäytön toimintaohjelmaan 2013-2017 sekä maankäytön toteuttamissuunnitelmaan 2013-2015. Kaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvot.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (52) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. 4 2 Tiivistelmä... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaavan muutos... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 Lähtökohdat... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 25 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 38 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 38 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 39 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 39 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 40 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 41 4.6 Kaavan rakenne ja mitoitus... 42 4.7 Kaavan vaikutukset... 44 4.8 Taajamakuvallinen tarkastelu... 50 4.9 Ympäristön häiriötekijät... 50 4.10 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 50 4.11 Kaavan suhde maakuntakaavaan... 52 5 Asemakaavan toteutus... 52

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (52) 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 Asemakaavakartta 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Liikenneselvitys, FCG 2015 4 Kortteli- ja rakennusluonnokset, Arkitupa Oy 2015 5 Seurantalomake 6 Viranomaistyöneuvottelun 16.4.2015 muistio 7 ET korttelialueen alustava asemapiirros 8 Ehdotusvaiheen vastineraportti 9 Viranomaisneuvottelun 22.5.2015 muistio 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Keski-Suomen kaupallinen selvitys 26.4.2010 http://www.keskisuomi.fi/filebank/11712-keski- Suomen_kaupallinen_selvitys_osa1.pdf Kaupan taustamuistio 18.4.2013 http://www.keskisuomi.fi/filebank/22891-kaupan_taustamuistio.pdf Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä JYSELI 2025 http://www.jyvaskyla.fi/kadut/suunnittelu/liikennejarjestelma Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030, Liikennevirasto Toivakan kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvitys 2014, Jäntti 24.7.2014 Toivakan keskusta-alueen liikenneturvallisuusjärjestelyt ja kevyen liikenteen väylän aluevaraussuunnittelu Viisarinmäki Toivakka Ruuhimäki maantielle 618 välille Toivakan kirkonkylä mt 6181 liittymä, ELY-keskus 2010 Tiesuunnitelma maantien 618 parantamiseksi välillä Uimaranta-Leväläntie, ELYkeskus 2015 (tekeillä) Toivakan kunnan maankäytön toimintaohjelma 2013 2017 Toivakan kunnan maankäytön toteuttamissuunnitelma 2013 2015 Toivakan kirkonkylä ja Huikontien varsi / Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012 2014, Keski-Suomen museo. Virpi Myllykoski 2013

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (52) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 04.03.2014 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 24.04.2014 vireille tulo 06.10.2014 kh:n päätös ( 217) valmisteluvaiheen kuulemisesta 18.11.2014-18.12.2014 kaavaluonnos nähtävillä 19.03.2015 ELY:n ohjauskirje 30.03.2015 kh:n päätös ( 84) kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta, ohjauskirjeessä mainitut asiat huomioitava 16.04.2015 Asemakaavaehdotus 20.04.2015 20.05.2015 asemakaavaehdotus nähtävillä 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uusirakentamistoimenpiteet korttelissa 8: uusi tori koulun laajennus uusi virastotalo (Toivakkatalo) vanhusten kevyt palveluasuminen lämpölaitoksen yhteyteen kunnan huolto- ja varastotilat lisää paikoitustilaa Maanteiden liittymäkohdat ja niiden näkemäaluevaatimukset on tarkistettu. Rakennuskannan säilyttämisedellytykset ja suojelutarpeet on selvitetty. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan toteuttaa sen saatua lain voiman.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (52) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsevat koulukeskus, kunnantalo, paloasema, terveysasema, kirjasto, kansalaisopisto, lämpölaitos ja liikuntapaikkoja. Suunnittelualueen koillispuolella on Toivakan kirkko ja hautausmaa. Kuva 2: Ortoilmakuva (MML) johon suunnittelualue on rajattu punaisella. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön kuvaus perustuu asemakaavaluonnoksen selostukseen, KIOSKI aineistoon (Keski-Suomen museo) sekä kunnan edustajilta saatuun tietoon. Korttelikokonaisuus Toivakan kirkonkylän pohjoispäähän sijoittuu laaja alue, jolle keskittyy lähes kaikki Toivakan kunnan julkiset rakennukset. Nykyisenlaiseksi alue on muodostunut enimmäkseen viime sotien jälkeisenä aikana. Ensimmäisenä kunnallisena rakennuksena alueelle valmistui vuonna 1900 Toivakan kirkonkylän kansakoulu, joka on sittemmin purettu. Vuonna 1937 valmistuneen alakansakoulun ja vuosina 1948-1949 rakennetun Terveystalon jälkeen alueelle on rakennettu kunnallisia rakennuksia vielä 2000-luvullakin. Kirkonkylän julkisten rakennusten alueella on historiallista merkitystä sen kuvatessa hyvin Toivakan kunnallisten palveluiden kehitystä. Alueen vanhimmat rakennukset edustavat omien aikakausien rakentamisen ihanteita ja materiaaleja, mutta osa niistä on kokenut myös mittavia muutoksia, kuten koulukeskus. Ilta-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (52) ruskontien varrella olevat kirjasto, terveyskeskus, vanhainkoti ja päiväkoti sen sijaan muodostavat yhtenäisen 1980-luvun ja 1990-luvun alun sekä 2000-luvun suunnittelua edustavan rakennusryhmän. Sen vallitsevina piirteinä on monimuotoisuus ja vaaleankeltainen julkisivumuuraus yhdistettynä vaaleaan lautaverhoukseen. Toivakan julkisista rakennuksista muodostuu helposti kirkonkylän taajamakuvasta erottuva kokonaisuus. Kirkko Suunnittelualue rajautuu koillisessa Toivakan kirkon alueeseen. Kirkko hautausmaineen, porttihuoneineen (kellotapuli), hirsiaitoineen ja muine rakennuksineen muodostaa maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. L. I. Lindqvistin suunnittelema, 1879-1882 rakennettu kirkko edustaa uusgotiikan mukaista tornillista pitkäkirkkoa. Kirkko peruskorjattiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla, jolloin suunnitelmat laati arkkitehti Alvar Aalto. 1970-luvulla Aallon suunnittelema sisustus maalattiin peittoon, ja kattoon tuli taiteilija Pellervo Lukumiehen tekemät, paljon puhetta herättäneet kattomaalaukset. Seuraava suurempi peruskorjaus tehtiin 1990-luvulla, jolloin suunnitelmat laati arkkitehti Sakari Holma. Tuolloin toteutettu ulkoväritys on ollut perinteisestä, kertaustyylien aikakaudesta hieman poikkeava. Vuonna 1990 kirkko arvioitiin maakunnallisesti rakennushistoriallisesti ja historiallisesti sekä paikallisesti maisemallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Vuoden 2009 Keski-Suomen maakuntakaavassa kirkko on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, mutta vuoden 2010 alussa voimaan astuneessa Museoviraston määrittelemissä valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä (RKY) kirkko ei ole enää mukana. Kirkolla on kuitenkin maakunnallista merkitystä ja on säilyttänyt hyvin kulttuurihistoriallisen arvonsa. Suunnittelualueen suhde kirkkoon Suunnittelualue rajautuu kirkkoon ja hautausmaahan koillisessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (52) Näkymä Toivakantieltä Salomonintielle. Kirkko näkyy Salomonin tien päätteenä. Paloaseman torni on hallitseva maamerkki. Kirkkorakennus näkyy Salomonintien päätteenä ja urheilukentän suunnasta. Muista suunnista kirkon pääosin peittää koulurakennus ja puusto. Asemakaavamuutos ei muuta kirkon lähimaisemaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (52) Koulukeskus Kuva 3: Koulun pääsisäänkäynti kuvattuna lännestä Toivakan koulukeskus sijaitsee korttelin koillisosassa. Koulukeskuksen pihapiirissä on urheilu- ja luistelukenttiä. Liikuntasali on ahkerassa kuntalaisten iltakäytössä. Koulukeskus koostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta, koulurakennuksesta ja lisärakennuksesta. Koulurakennuksessa on opetustilat alakoulua ja yläkoulua varten, opettajienhuone ja muita yleisiä tiloja, ruokala keittiöineen, liikuntasali pukuhuoneineen ja auditorio. Lisärakennuksessa on opetustilat kotitaloutta, tekstiilitöistä, kuvaamataitoa, metallitöitä/kone- ja metallioppia ja puutöitä varten. Kuva 4: Koulukeskuksen rakennusvaiheet Koulukeskus on peruskorjattu viimeksi vuonna 2000. Pesulinjat kaipaavat uudistamista. Koulun lisätilan tarve on kriittinen. Koulua on laajennettu vuosina 1972 ja 2000. Vuonna 2000 valmistuneen peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä se on menettänyt rakennushistoriallisia arvojaan, mistä syystä sen suojelu ei ole aiheellista. Käyttötarkoituksensa ja sijoitettujen korjauspanostusten johdosta rakennuskompleksia ei uhkaa myöskään purkaminen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (52) Puukoulu Alun perin alakouluksi tarkoitettu rakennus sijaitsee koulupihan etelälaidalla. Koulun on suunnitellut V. F. Peltonen Jyväskylästä vuonna 1936 ja se valmistui 1937. Rakennus edustaa 1930-luvun puukouluarkkitehtuuria. Keskikoulu ja kansalaiskoulu toimivat v. 1963-1967, ja peruskoulu alkoi v. 1972 (-1988). Alakouluksi rakennettu koulurakennus oli välillä kansalaisopiston käytössä sekä kahden huoneiston asuinrakennuksena. Rakennus siirtyi takaisin koulun käyttöön vuonna 1987 ja siinä toimi vuonna 1990 englanninluokka, erityisluokka ja perusluokka. Tiloissa on pidetty myös esikoulua. Talossa pidetään aamu- ja iltapäiväkerhoja, ja myös MLL:n taidekerhoa. Alakerran opettajan asunto oli v. 2013 talonmiehen asuntona. Uunit ovat jäljellä, vaikka rakennukseen on asennettu keskuslämmitys. Isompia muutoksia huonejakoon tai koulun ulkoasuun ei ole tehty. Klassistinen puukoulu on säilyttänyt kulttuurihistorialliset arvonsa ja se kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, Toivakan vanhaan keskustaan. Rakennusta ei ole suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa. Puukoulun katossa on ollut pahoja lahovikoja. Kantavia kattopalkkeja ja kattoikkunoita on korjattu. Rakennukselle on tehty kuntokartoitus. Rakennus edustaa maakunnassa rakennusmestarisuunnittelua ja sisältää arkkitehtonisia erityisarvoja, minkä johdosta se on suojelun arvoinen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (52) Kunnanvirasto paloasema Kuva 5: Paloasema - kunnanvirasto Vuonna 2009 maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määritellyn Toivakan keskustan vanhan osan aluetta laajennettiin vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä. Uusina rakennuksina alueeseen liitettiin kunnallisia ja seurakunnallisia rakennuksia sekä jotain asuin- ja liikerakennuksia. Esiin nostettiin myös kunnantalo. Kunnanvirasto ja paloasema (1960) on aikansa rakennusmateriaaleja ja rakennustapaa hyvin kuvaava, maisemallisesti ja kuntahistoriallisesti merkittävä rakennus. Kunnantalolla on sattunut paha vesivahinko 5-10 vuotta sitten. Rakennuksessa oli katkennut vesijohto viikonloppuna ja vesi vallannut kellaritilat. Tie oli katkennut ja osa rakennuksesta romahtanut. Rakennukseen on tehty kunto- ja remonttiarvioita ja korjauskustannukset on arvioitu uuden rakennuksen veroisiksi. Rakennus on toteutettu maanpintaan nähden liian matalalle, mistä syystä siitä ei saada kosteusteknisesti toimivaa. Rakennuksen kellarissa on kunnan arkisto ja sodan ajan johtotila. Nämä muutamat osat rakennuksesta voisivat olla käytettävissä pelastuslaitoksen tiloina. Rakennuksen suojeleminen alkuperäisessä muodossaan ja kokonaisena on suurten korjauskustannusten takia kohtuutonta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (52) Terveystalo Kuva 6: Terveystalo Toivakan historian mukaan terveystalo valmistui vanhan puukoulun viereen vuonna 1948. Nykyisin rakennus toimii harrastetilana ja kunnan huoltomiesten taukopaikkana. Rakennukseen kohdistuu jonkin verran purkupaineita mutta katto on korjattu viisi vuotta sitten ja julkisivua korjailtu. Rakennus on teknisesti kohtuullisessa peruskunnossa. Rakennus on ollut pitkään laatua perinnerakentamiseen hankkeen yhtenä korjauskohteena. Talo edustaa rakennustyyppinä uhanalaista rakennuskerrostumaa Keski-Suomessa ja on säilyttämisen arvoinen osana maakunnallisesti merkittävää Toivakan vanhaa keskustaa. Vanha varasto Toivakantien Iltaruskontien risteämän tontilla ollut SOK Keskimaan liikerakennus on purettu mutta sen vanha varasto on vielä olemassa. Varaston omistaa Toivakan kunta. Tontin kulttuurihistorialliset arvot ovat heikentyneet oleellisesti liikerakennuksen purkamisen vuoksi. Varastorakennus edustaa 1960-luvun kauppavarastoa. Rakennusta ei ole tarpeen suojella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (52) Kirjasto Toivakan kirjasto (1987) sijaitsee Iltaruskontien varressa. Iltaruskontien vastakkaisella puolella on asuinrakennuksia, päiväkoti ja palvelukoti. Kirjaston vieressä sijaitsee siihen kuuluva 16 neliön huoltorakennus. Rakennuksen arkkitehtuuria hallitsee monimuotoisuus ja vaaleankeltainen julkisivumuuraus yhdistettynä vaaleaan lautaverhoukseen. Kirjaston asuinhuoneisto aiotaan remontoida ja muuttaa kotihoidon tiloiksi keväällä 2015. Remontin kustannusarvio on 30 000. Kirjasto aiotaan muuttaa itsepalveluperiaatteella toimivaksi. Mikko Lintulan suunnittelemassa rakennuksessa on arkkitehtonisia arvoja. Lintulan runsas tuotanto on erityisesti keskisuomalaista rakennusperintöä. Paikallisesti maisemallisesti, kunnallishistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä suojelumerkinnänarvoinen rakennus on hyvin alkuperäisen asunsa säilyttänyt. Terveyskeskus Vuonna 2009 maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määritellyn Toivakan keskustan vanhan osan alueetta laajennettiin vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä. Uusina rakennuksina alueeseen liitettiin kunnallisia ja seurakunnallisia rakennuksia sekä jotain asuin- ja liikerakennuksia. Esiin nostettiin myös Iltaruskontien varren yhtenäinen kokonaisuus. Toivakan terveyskeskus (1985) sijaitsee kirjaston ja lämpökeskuksen välissä. Rakennuksen pohjoispuolella on Toivakan kirkko hautausmaineen. Terveyskeskus sijaitsee tonttinsa takalaidassa, ja sen edessä on paikoitusalue. Muuten ympäristössä on mäntymetsää. Ilmettä hallitsee kirjaston tapaan vaaleankeltainen julkisivumuuraus yhdistettynä vaaleaan lautaverhoukseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (52) Rakennus täydentää osaltaan Iltaruskontien varren yhtenäistä kokonaisuutta mutta ei sisällä sellaisia erityisiä arkkitehtonisia tai historiallisia arvoja, että sitä olisi tarpeen erikseen suojella. Terveyskeskuksen katto aiotaan remontoida 2015. Lämpölaitos Suunnittelualueen itäosassa on poikkeusluvalla toteutettu, hakkeella toimiva lämpölaitos. Lämpölaitos peittyy pääosin tontin puuston taakse. Rakennusalat Alueen olevien rakennusten rakennusalat ovat seuraavat: Rakennus kerrosala Lähde keskuskoulu 4 250 m² Kuntanet kunnanvirasto-paloasema 1 195 m² Pohjakartta terveysasema 703 m² Kuntanet kirjasto 632 m² Kuntanet keskuskoulu tekninen siipi 250 m² Kuntanet puukkis (puukoulu) 223 m² Kuntanet lämpökeskus 188 m² Pohjakartta kansalaisopisto 134 m² Pohjakartta urheilukentän huoltorakennus 36 m² Pohjakartta Yhteensä 7 611 m²

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (52) Voimassa olevassa asemakaavassa ko. alueelle on annettu rakennusoikeutta tehokkuusluvulla e=0,35 ja korttelialueen koko on n. 51 965 m² voimassa olevan kaavan sallima rakennusoikeus on 18 188 kem². Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on jäljellä 10 577 kem². Suunnitellut rakennusalat Alueelle on suunniteltu L2 tasoiset luonnokset (Arkitupa Oy) uudisrakennuksista. Näiden pinta-alat ovat seuraavat: Rakennus kerrosala-arvio Koulun laajennus 769 m² Asuintalo 612 m² Virasto-liiketalo 719 m² Huoltorakennus 225 m² Huoltokatos 140 m² Yhteensä 2 465 m² 3.1.3 Liikenne Asuintalo on suunniteltu 11 14 asukkaalle. Virastotalon käyttäjämääräksi on mitoitettu 20-26. Koulussa on n. 120 oppilasta ja 6 opettajaa. Esikoulussa on 40 oppilasta ja 3 opettajaa. Kaavaa varten on laadittu erillinen liikenneselvitys (selostuksen liitteenä). Selvityksessä on tarkasteltu liikenneverkon nykytilaa ja suunnitelman kytkeytymistä siihen. Uuden maankäytön tuottamaa liikennettä ja sen vaikutuksia on arvioitu. Liittymät Kaavamuutosalueeseen kuuluvat korttelin 8 kohdalta seututie 618 (Toivakantie) ja yhdystie 4421 (Iltaruskontie). Liikennemäärät

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (52) Kuva 7: Liikennemäärä 2013 / Liikennevirasto. Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. 3.1.4 Kunnallistekniikka Jyväskylän Energia on tehnyt alueella johtokartoitusta. Aineistosta puuttuu vielä muutama kaivo- (alla olevassa kuvassa mustalla merkityt kohteet) sekä osa vesijohtotiedosta. Alueen reunalla on tiettävästi osuuskunnan paineviemäriä ja vesijohtoa, joiden osalta saadaan lisätietoa vasta vapun 2015 tienoilla. Alla olevan kuvan vaaleansiniset viivat ovat kaukolämpöä ja viemärin (punaisella) vieressä kulkeva tummansininen viiva on vesijohtoa. Kaava-alueen ohjeellinen rajaus on harmaalla pistekatkoviivalla. Kuva 8: Johtotietoa alueelta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (52) 3.1.5 Luonto Suunnittelualue on kuivaa kangasta ja suurelta osin ihmisen muokkaamaa rakennettua elinympäristöä. Oleva puusto on pääosin varttunutta mäntyä sekä muutamia suuria kuusia. Rakennusten läheisyydessä on nurmi- ja istutusalueita. Kuva 9: Näkymä Keskustieltä suunnittelualueelle. Kuva 10: Keskustien - Syrjäharjuntien liittymä. Metsikössä näkyy alueen itäreunalla sijaitseva poikkeusluvalla rakennettu lämpölaitos. Ympäristöhallinnolla ei ole kaava-alueelta tai sen lähistöltä tiedossa arvokkaita luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Yleiskaavaa varten tehty luontoselvitys Yleiskaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä (Jäntti, 2014) selvitysalue on jaettu seitsemään osa-alueeseen, joista kortteli 8 kuuluu alueeseen B/C.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (52) Yleiskaavan luontoselvityksen aluejako ja suunnittelukohteen sijoittuminen. Ote luontoselvityksen selostuksesta: Toivakan kirkko ja hautausmaa sijaitsevat Syrjäharjun ehjän osan päällä. Samaisella harjukannaksella on koulu, terveystalo, kunnantalo ja lähes koko Toivakan kirkonkylän keskustaajama. Kirkon länsi- ja itäpuolella rinteet ovat puolukka-mustikkatyypin männikköä, jossa on havaittavissa kulkemisesta johtuvaa kulumista. Pihojen vaikutus lajistossa näkyy rehevöitymisenä ja vieraslajeina.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (52) 3.1.6 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle, sen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuva 11: Pohjavesi- ja suunnittelualue. 3.1.7 Maaperä ja topografia Suunnittelualueen maaperä on hiekkamoreenia. Maasto on tasaista. Kuva 12: Ote maaperäkartasta ( http://geomaps2.gtk.fi/geo/) Varjostus havainnollistaa maaston muotoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (52) Kuva 13: Maaston topografiaa ja rakennuskantaa suhteessa suunnittelualueeseen. Maaperän tilan tietojärjestelmän kohde Alueella on maaperän tilan tietojärjestelmän kohde, ID 150741. Paikalla on harjoitettu polttoaineiden vähittäiskauppaa automaateista, ts. paikalla on ollut polttonesteiden jakeluasema. Toiminta on lopetettu 1950. Viimeisimmät tutkimukset paikalla on tehty 23.1.2003 19.3.2003. Päämaalaji alueella on hiekka. Pohjaveden virtaussuunta on kohteessa poispäin lähimmältä vedenottamolta. Kohteessa ei ole puhdistustarvetta eikä maankäytölle ole asetettu rajoitteita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (52) 3.1.8 Suojelualueet Kuva 14: Ote maaperän tilan tietojärjestelmästä (Karpalo). Tutkimusraportin 2 perusteella alueelle ei ole kunnostustarvetta eikä näin ollen kiinteistölle ole maankäyttörajoituksia. Keski-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut tutkimusraportin ja katsonut, että kohteelle ei tarvitse suorittaa kunnostustoimenpiteitä. Suunnittelualueelle tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita. 2 Keski-Suomen Ympäristökeskus, Öljyalan Palvelukeskus Oy, 4.6.2003, ksu-2003-y-161/18

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (52) 3.1.9 Tilastotiedot

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (52) Lähde: http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/850.html 3.1.10 Muinaisjäännökset Alueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöskohteita. 3.1.11 Maanomistus Suunnittelualue on kunnan omistuksessa tiealueita lukuun ottamatta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (52) 3.1.12 Palvelut Kuva 15: Opaskartassa luetellut keskustan palvelut.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (52) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. MRL:n mukaan ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät yleiskaavaan maakuntakaavan kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta: www.ymparisto.fi/vat.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (52) 3.2.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Kaava-aluetta koskevat seuraavat lainvoimaisen maakuntakaavan merkinnät: pohjavesialue (pv; Toivakka) sekä maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Toivakan keskustan vanha osa). Koillisessa suunnittelualue rajautuu maakuntakaavassa osoitettuun valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Toivakan kirkko). Maakunnallisesti arvokas Toivakan keskustan vanha osa on kuvattu maakuntakaavan alueluettelon liitteessä seuraavasti: Toivakan kirkonkylän läpi menevän tien varteen kauemmaksi varsinaisesta vuosina 1879 1882 rakentuneesta kirkosta ja kirkkotarhasta on syntynyt vähitellen 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilla tiheämpi asuin- ja liikerakennusten muodostama rakennusryhmä. Vanhimmat rakennushistoriaa kuvaavat asuin- ja liikerakennukset ovat jääneet II maailmansodan jälkeen rakentuneen liikekeskustan varjoon. Kirkonkylän vanhaa keskustaa edustavat mm. Vanhasillan pappila vuodelta 1901, uhanalainen Toivakan kirkonkylän alakoulu vuodelta 1937, Pessilän talon 1700-luvun lopun ja 1800-luvun maatilapihapiiri ja Läsän päärakennus vuodelta 1867. Kuvauksessa erikseen mainituista kohteista korttelin 8 alueelle sijoittuu kirkonkylän alakoulu. Kaava-alueen läheisyyteen, itäpuolelle on maakuntakaavassa esitetty ohjeellisena seututietasoinen varaus Toivakan keskustan ohitukseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (52) Suunnittelualue on maakuntakaavassa Taajamatoimintojen aluetta A. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Aluekohtainen suunnittelumääräys (Toivakkaa koskien): Taajaman maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon seututien oikaisun toteutusmahdollisuus. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistamassa Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa Toivakkaa koskeva Taajamatoimintojen alue (A) merkintä ja aluekohtainen suunnittelumääräys on kumottu. 4. vaihemaakuntakaavassa on annettu uusi Taajamatoimintojen alue (A) merkintä ja suunnittelumääräys (kts. kohta VMK4). Suunnittelualueen koillispuolelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkintä (Toivakan kirkko). Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty ohjeellinen seututie. Maakuntakaavan taajamakohtainen apukartta Virallinen maakuntakaava on 1:250 000 mittakaavaisella kartalla. Epäviralliset, tarkemmat taajamakartat soveltuvat pienialaisten kulttuuri- ja suojelukohteiden paikallistamiseen. Maakuntakaavan apukartassa näkyy suunnittelukohteen eteläpuolella maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkintä (Toivakan vanha keskusta).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (52) Ote maakuntakaavan apukartasta. Suunnittelualue on merkitty punaisella. Maakuntakaavan tavoitteet kulttuuriympäristön osalta Maakuntakaavalla turvataan kansallisen ja keskisuomalaisen kulttuuriperinnön säilymistä ja edistetään uusien kulttuuriympäristöjen muotoutumista. Tätä varten maakuntakaavassa esitetään rakennetut kulttuuriympäristöt, maisemaalueet ja perinnemaisemat sekä muinaismuistot. Maakuntakaavassa korostetaan Keski-Suomen maakunnan ominaispiirteitä ja erityisarvoja: maakuntakaavassa osoitetaan sekä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä että Keski-Suomen alueellista identiteettiä, kaupunki- ja maisemakuvaa, heijastavia aluekokonaisuuksia ja kohteita. Kulttuuriperintö on maakunnallisen kehittämisen voimavara: maakuntakaavassa osoitetaan kehittämisen kohdealueita, joissa kulttuuriympäristöarvoja voidaan yhdistää synergisesti muihin maankäyttömuotoihin. Maakuntakaavaa on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla 1.-4. seuraavasti: VMK1 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). Vaihemaakuntakaavassa 1 ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia. VMK2 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontovarat). Ympäristöministeriön 11.5.2011 vahvistama ja 20.11.2012 KHO:n päätöksellä lainvoiman saanut toinen vaihemaakuntakaava käsittelee maa-aineshuoltoa, erityisesti soraa ja hiekkaa, sekä maa-aineshuoltoon liittyviä luontoarvoja. Kaava turvaa laadukkaiden kiviainesten riittävyyden yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Samalla se suojaa arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita ja varmistaa hyvän pohjaveden saannin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (52) Kuva 16: Ote vaihemaakuntakaavasta 2, kohde on merkitty punaisella. Suunnittelualue on pohjavesialuetta. VMK3 Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vaihemaakuntakaavassa 3 ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia. VMK4 Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Kuva 17: Ote 4. vaihemaakuntakaavasta, suunnittelualue on rajattu keltaisella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (52) Lainvoimaisen 4. vaihemaakuntakaavan merkinnöistä aluetta koskee keskustatoimintojen alakeskus (ca). Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Hankasalmi kk: 10 000 k-m² Eteläportti, Jyväskylä: 35 000 k-m² Kuokkala, Jyväskylä: 20 000 k-m² Palokka, Jyväskylä: 20 000 k-m² Vaajakoski, Jyväskylä: 20 000 k-m² Laukaa kk: 20 000 k-m² Muuram e: 15 000 k-m² Petäjävesi: 10 000 k-m² Muihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. ca merkintä puolestaan sijoittuu Taajamatoimintojen A aluerajauksen päälle: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muid en taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Suunnittelualueen itäpuolella on ohjeellinen ulkoilureittimerkintä: sv1- ja sv2 suojavyöhykkeet Vaihemaakuntakaavassa 4 näkyvät suojavyöhykkeet sv1 ja sv2 liittyvät puolustusvoimien asevarikkoon.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (52) Puolustusvoimien asevarikko on sijainnut Toivakassa vuodesta 1976. Varikon päätehtävänä on ollut ampumatarvikkeiden huoltaminen ja varastointi. Puolustusvoimat on 2011 luopunut Varikon alueen tuotantotiloista ja tulee luopumaan koko alueesta vuoteen 2020 mennessä. Tilalle ei ole löydetty uutta räjähdysaineteollisuuden toimijaa. Kunnan suurimman työnantajan toiminnan alasajon seurauksena ollaan menettämässä n. 20 40 työpaikkaa. Alueen maankäytön tilanne jää toiminnan loppumisen jälkeen avoimeksi. Suunnittelualueella on puolustusvoimien varikkorakennuksia. Alue on toimintansa luonteesta johtuen eristetty suojaetäisyyksin ympäristöstään ja asutuksesta. Varikon lopettamispäätöksen takia on Toivakkaan perustettu 2012 kehittämistyöryhmä, johon on kutsuttu edustajat Senaattikiinteistöstä, Itä-Suomen huoltorykmentin Toivakan varasto-osastosta, Metsähallituksesta, ELY-keskuksesta, Jykesistä, Keski-Suomen liitosta, Toivakan yrittäjistä ja kunnan edustajista. Varikon alue on huomioitu maakuntakaavassa puolustusvoimien käytössä olevana EP alueena. Koko maakuntaa koskien on annettu suunnittelumääräys: Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m ²

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (52) erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on 5 000 k-m ² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m ² muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m ² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittu ja pienempiä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski- Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. 3 3 http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaavantarkistus

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (52) 3.2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 10.2.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Koska asemakaavan muutos laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 39 :ss: Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (52) 3.2.4 Asemakaava Kuva 18: Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta 1992. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. Suunnittelualueella on voimassa Toivakan kirkonkylän asemakaava, jota suunnittelualueella on muutettu viimeksi 26 vuotta sitten, 1989. Kirkonkylän asemakaavan vanhimmat osat ovat vuodelta 1963. Toivakan kunta on ryhtynyt valmistelemaan koko kirkonkylän asemakaavan muutosta ja laajennusta (ajantasaistaminen). Vireille tulo on kuulutettu 24.4.2014.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (52) Asemakaavan kehittyminen vuosina 1979-2015 Kuva 19: Ote asemakaavasta 1979 Kuva 20: 1989 Muutos kortteli 8, Toivakantie ja Keskustien tiealueet Kuva 21: 1991 Paikkalankangas II muutos kohdistui Iltaruskontien (ent. Keskustie) eteläpuolelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (52) Vuonna 1989 tehdyssä korttelin 8 asemakaavan muutoksessa korttelin 8 voimassa olevassa asemakaavassa on seuraavat merkinnät: Kuva 22: Voimassa olevan asemakaavan merkintöjen selitykset 3.2.5 Rakennusjärjestys Kuva 23: Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualue on rajattu punaisella. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja - asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja ja oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (52) Toivakan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2009. 3.2.6 Pohjakartta ja raja-aineisto Voimassa olevan asemakaavan pohjakartta on hyväksytty vuonna 1983 ja vanhentunut. Toivakan asemakaavan uusi pohjakartta on tilattu Jyväskylän kaupungilta ja työ on ollut n. vuoden käynnissä. Asemakaavaehdotuksen pohjakarttana on tilanne 9.3.2015. Toivakan raja-aineistot päivittyvät kerran kuussa Jyväskylään. Yhteyshenkilönä on ari.heinonen@jkl.fi. Asemakaavaehdotuksen raja-aineisto on päivitetty 27.3.2015. Pohjakartta on ajantasainen ja tarkka. Pohjakartan hyväksymismerkintä on kaavakartan yhteydessä. 3.2.7 Muut aluetta koskevat suunnitelmat Maankäytön strategia 2030 Toivakan maankäytön strategiassa alue sijoittuu Kirkonkylä-Viisarimäki osaalueelle, jonka ominaisuuksia on kuvattu strategiassa seuraavasti: Yleistä: Noin puolet Toivakan väestöstä asuu tällä alueella ja alueella sijaitsee valtaosa kunnassa olevista työpaikoista. Seutustarategian GROW - aluetta. Alueensijoittuminen, saavutettavuus: Kirkonkylä sijoittuu maantien 618 varrelle, josta on nopea yhteys 4 - tielle. Palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan jalankulkuetäisyydellä. Myös joukkoliikenneyhteydet toimivat. Kunnallisten palveluiden järjestäminen: Kunnanviraston palvelut, terveysasema, kouluja päivähoito, vanhustenpalvelutalo, kirjasto, liikuntapalvelut, asemakaava-alueiden kunnallistekniikka ja jätevesien puhdistaminen. Olevat palvelut: Vähittäiskauppaa, polttoaineenjakelupiste, kioski, pankki- ja postipalvelut, yksityiset palvelualan yritykset. Erityistä: Asumisen mahdollisuuksien lisääminen on kustannustehokasta ja turvaa osaltaan paikallisten palveluiden säilymistä. Kunnan olisi pyrittävä lisäämään maanomistustaan asemakaavan laajenemis- j a kehittämisalueilla. Baijerinlaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Viisarimäestä Rutalahden suuntaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (52) 3.2.8 Yleiskaavoitusohjelma Strategian yhteydessä esitetyssä yleiskaavoitusohjelmassa arvioidaan Viisarimäki- Kirkonkylä-Huikko alueen yleiskaavoituksen ajoittuvan vuosille 2014 2016. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.1.1 Uusi virastotalo 4.1.2 Huoltotilat Kunta on pakkotilanteessa kunnanviraston sisäilmahaittojen takia. AVI on ohjeistanut 4 luopumaan rakennuksesta. Kunta tarvitsee uudet toimitilat. Kunnalla ole omia huoltotiloja ja mm. traktoreita joudutaan korjaamaan pakkasessa. Huoltotilojen sijoituspaikasta oli teetetty selvitys ja paikka olevan lämpökeskuksen yhteydessä todettiin logistisesti parhaaksi. Alueelle on tarkoitus rakentaa lämmin huoltorakennus, kylmä varastokatos sekä rakennelma, jossa tullaan säilyttämään mm. hiekoitushiekkaa. Hautausmaan puoleisten hiekkasiilojen maisemoinnista ja huoltorakennusten yhteiskäytöstä on keskusteltu seurakunnan kanssa. Alueelle ei ole tarkoitus lisätä lämmityskapasiteettia. Kaukolämpöverkoston kehittämisestä on tehty erillinen selvitys ja että lisäkattilat sijoitetaan muualle. 4.1.3 Asuin (seniori -) talo Toivakan kunnanhallitus on käsitellyt 6.10.2014 ( 203) pitämässään kokouksessa kunnan investointiohjelmaa vuosille 2015-2017. Toivakan kunnan senioreiden lukumäärä tulee muuttumaan niin, että yli 85-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan noin 60 henkilöstä 190 henkilöön vuoteen 2040 mennessä. Valtakunnallisesti verrattuna Toivakassa asuu keskimääräistä vähemmän senioreita yksin kotona, ja he muuttavat aikaisemmin palvelukeskukseen tai vanhainkotiin. Yksi vuosi vanhainkodissa maksaa kunnalle noin 60 000 /hklo. Uuden vanhuspalvelulain mukaisesti kotona asumista tulisi tukea, mikä onkin Toivakan kunnan linjaus ja kasvava trendi. On hyvin perusteltua rakentaa hyvätasoisia ja esteettömiä yksiöitä ja kaksioita Toivakan kunnan keskustan tuntumaan, mistä vanhukset voivat asioida eri palveluissa. Kotihoidon ja muiden avopalveluiden tuella turvataan heidän mahdollisimman pitkä itsenäinen kotona asuminen. Rivitaloasunnot suunnitellaan rakennettavan kotihoidon toimitilojen ja palvelukeskuksen läheisyyteen, ja niiden rahoittamiseksi haetaan myös Aran (asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) rahoitusta. 5 4 Virastolle on tehty selvitys sisäilmaongelmien vuoksi 21.5.2014. Selvityksessä havaittiin kosteusjälkiä. Kosteus- ja mikrobivauriot todettiin mahdollisiksi ja henkilöillä toistuvia ärsytysoireita. Terveydellinen riski arvioitiin kohtalaiseksi. AVI on vaatinut kunnalta toimenpiteitä sisäilmasta johtuvien vaarojen tai haittojen selvittämiseksi ja poistamiseksi. Kehotus annettiin asiasta, joka on lainsäädännön vastainen ja josta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi. Perustettu sisäilmatyöryhmä pyrkii huolehtimaan ongelmasta kunnes uudisrakennus (arviolta kesällä 2016) valmistuu. Uudisrakennuksen suunnittelussa huomioidaan sisäilman lisäksi toimivammat työtilat. 5 Toivakan Perusturvalautakunta 17.11.2014 69

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (52) 4.1.4 Koulun laajennus Koulu tarvitsee lisää tilaa kasvavan oppilasmäärän takia. Asemakaavan muutos on tarpeen jotta suunnitellut uudisrakentamishankkeet voidaan toteuttaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 04.03.2014 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 24.04.2014 vireille tulon kuulutus 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueeseen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueen vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset, elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Toivakan kunnan hallintokunnat Palo- ja pelastustoimi Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö Maanmittauslaitos Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Toivakan Pitäjäseura kylätoimikunnat laajakaistayhtiöt osakaskunnat (kalastuskunnat) sähköyhtiöt Muut paikallisella tasolla toimivat yhteisöt: Suunnittelualueen tiekunnat Suunnittelualueen metsästysseurat Urheilu- yms. seurat, kerhot ja yhteisöt Maakunnan tasolla toimivat yhteisöt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten kesken järjestetään tarvittaessa neuvotteluja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (52) 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 24.4.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutus on kuvattu kaavaselostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Oas:iin voi tutustua koko kaavaprosessin ajan kunnanvirastolla. OAS:ia päivitetään tarpeen mukaan prosessin kuluessa. OAS:ia voi kommentoida aina siihen asti, kunnes kaavaehdotus on laitettu nähtäville. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty 4.3.2014. Toinen viranomaisneuvottelu järjestettiin 22.5.2015 sen jälkeen, kun kaava oli ollut ehdotuksena nähtävillä ja sitä koskevat lausunnot ja muistutukset oli saatu. Viranomaisneuvotteluihin kutsutaan ja lausunnot pyydetään seuraavilta viranomaistahoilta: ELY keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Asemakaavan muutoksen luonnoksesta ei pyydetty viranomaislausuntoja. Keski-Suomen ELY lähetti kuntaan ohjauskirjeen 19.3.2015. Hankkeesta on järjestetty työneuvottelu 16.4.2015 Keski-Suomen ELYkeskuksessa, johon osallistuivat viranomaistahoista ELY-keskuksen lisäksi Keski- Suomen Liitto ja Keski-Suomen museo. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on kirkonkylän keskustakorttelin 8 kehittäminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutilanne (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja voimassa oleva asemakaava) ja niiden sisältö suunnittelualueen osalta on kuvattu edellä kohdassa Suunnittelutilanne. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan kuvattu jäljempänä vielä erikseen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen näkyvän sijainnin ja valtakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen johdosta asemakaavan tavoitteisiin kuuluu alueen ja rakennusten ulkoasun riittävän laatutason varmistaminen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (52) 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osalliset ovat voineet osallistua kaavaprosessiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvatun mukaisesti ja ilmaista omia tavoitteitaan. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan laadinnassa pyritään tehokkaaseen ja sitä kautta taloudelliseen mutta samalla laadukkaan elinympäristön muodostavaan ratkaisuun. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 4.5.1 Nollavaihtoehto Nollavaihtoehdossa voimassa oleva asemakaava säilyy nykyisellään. 4.5.2 Valmisteluvaiheen palaute ja sen huomioonottaminen Asemakaavaluonnoksesta ei nähtävillä olo aikana jätetty yhtään mielipidettä. Asemakaavan muutoksen luonnoksesta ei pyydetty viranomaislausuntoja. ELY-keskus lähetti kaavaan liittyen ohjauskirjeen 19.3.2015. Hankkeesta järjestettiin työneuvottelu 16.4.2015. Kokoukseen osallistuivat viranomaistahoista ELYkeskuksen lisäksi Keski-Suomen Liitto ja Keski-Suomen museo. Työneuvottelun muistio on lisätty kaavaselostuksen liitteeksi. Palautteen johdosta asemakaavan selvityksiä ja vaikutusarviointia on täydennetty (mm. liikenneselvitys) ja kaavan ohjausvaikutusta tarkennettu. 4.5.3 Ehdotusvaiheen palaute ja sen huomioonottaminen Ehdotusvaiheen palautteena saatiin viranomaisilta kolme lausuntoa. Lausunnot ja niihin annetut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. Vastineista käy ilmi, miten palaute on huomioitu. 4.5.4 Nähtävillä olon jälkeiset muutokset kaavaehdotukseen Liiketilojen vähentäminen 4. vaihemaakuntakaavan mukaan Toivakan keskustaan ei saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Maakuntakaavan mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Toivakassa 3 000 kem² eli vähittäiskaupan suuryksiköiden tulee olla alle 3 000 kem². Asemakaavaehdotuksen rakennusoikeutta ja sen jakautumista muutettiin niin, ettei alueelle ole mahdollista toteuttaa vähittäiskaupan suuryksiköitä eli kerrosalaltaan yli 2000 kem²:n yksiköitä. Rakennusalat Laissa säädettyä poikkeamisjärjestelmää ei voida asemakaavamääräyksellä muuttaa eikä esimerkiksi tulkita sitä, minkälaisia vähäisiä poikkeuksia rakennusvalvontaviranomainen voi maankäyttö- ja rakennuslain 175 :n nojalla myöntää. Tästä syystä rakennusalat on muutettu asemakaavaan sitoviksi ja poistettu asemakaavaehdotuksessa ollut määräys Rakennusten tulee sijoittua pääosin kaavaan merkittyjen ohjeellisten rakennusalojen sisäpuolelle. Ohjeellisista rakennus-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (52) aloista merkittävästi poikettaessa tulee ennen rakennuslupakäsittelyä esittää rakennusvalvontaan selvitys poikkeamisen vaikutuksesta kokonaisuuteen. 4.5.5 Tarve asettaa asemakaava uudestaan nähtäville Nähtävillä olon jälkeiset muutokset vaikuttavat pääasiassa kaavan sitovuuteen ja sen sallimaan rakennusoikeuteen. Muutokset varmistavat kaavan päätavoitteen eli korttelisuunnitelman toteutumista suunnitellun kaltaisena. Rakennusoikeuden muutoksesta huolimatta kaavaa ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville, koska kyse on rakennusoikeuden vähentämisestä ja alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Rakennusoikeuden vähentäminen ei lisää kaavan vaikutuksia. 4.6 Kaavan rakenne ja mitoitus 4.6.1 Tonttijako 4.6.2 Mitoitus Asemakaava on merkitty pääosin yleisten rakennusten korttelialueeksi Y. Käyttötarkoitusmerkintää on täsmennetty indeksillä -1. Asemakaava-alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Koska tilojen käyttötarkoitukset ja tilatarpeet voivat muuttua nopeasti, on pyritty joustavaan kaavaan. Liittymämerkintöjen huomioimiseksi kaava-alueeseen on sisällytetty viereiset seutu- ja maantien alueet. Alueen itäosaan on uudeksi asemakaavakaduksi merkitty Syrjäharjuntie. Alueen itäosaan poikkeusluvalla toteutetun lämpölaitoksen alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. Asemakaavamääräyksissä on huomioitu erityisesti olemassa oleva rakennuskanta, taajamakuva ja pohjavesien suojelu. Asemakaavan tonttijako on ohjeellinen. Tonttijako on laadittu korttelisuunnitelman pohjalta alueen käytön ja teknisen huollon kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Asemakaava on ohjeena laadittaessa erillistä tonttijakoa. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeus oli määriteltynä tehokkuusluvulla e = 0,35. Kokonaisrakennusoikeus alueella oli 18 000 kem². Suunnittelualueen toteutunut rakennusoikeus on 8 000 kem². Korttelisuunnitelman mukainen lisärakentaminen on 2 500 kem². Jotta alue toteutuisi korttelisuunnitelma mukaisesti, tulee rakennusoikeutta olla vähintään 10 500 kem². Asemakaavamuutoksessa rakennusoikeus on osoitettu pääosin rakennusaloittain kerrosalaneliömetreinä. Rakennusaloittainen rakennusoikeus on pyöristetty varmuuden vuoksi ja pienen lisärakentamisen mahdollistamiseksi ylöspäin. Yhteensä asemakaavamuutoksen sallima kokonaisrakennusoikeus on 12 640 kem². Rakennusoikeus sallii n. 2000 kem²:n laajennusvaran. Asemakaavan muutoksella alueen kokonaisrakennusoikeus vähenee n. 5 360 kem² (30 %). Y-1 merkintä sallii korttelialueelle sijoitettavan yleisten rakennusten lisäksi asuin-, liike-, toimitila- ja yksityisiä toimistotiloja yhteensä enintään 1 500 kem².