Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK
Eheyttäminen Kuva: Paula Kangasperko Spinoza: Ihmisen ja yhteisön toiminta ympäristössään luonnon muotona (moduksena) jonka olemassaolon peruspyrkimys kohti eheytymistä Olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen Nykyisen elinympäristön parantaminen
Strategisuus Kaupungistumiskehitys ja seutujen polarisoituminen Kaupunkien toiminnallinen ja rakenteellinen seutuistuminen yli kuntarajojen (verkostokaupunki, monikeskuksinen kaupunki) Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kaupan ja tuotannon rakennemuutokset (kaupan keskittymät, globaalit markkinat, seutujen kilpailukyky) Väestörakennemuutokset (ikääntyminen ja maahanmuutto) Ilmastonmuutos ja ympäristöriskit (arvomuutokset?) Kommunikatiivinen käänne ja managerialistinen käänne Jne. Greater Helsinki Vision kilpailun mitoitusohje: 700 000 uutta asukasta v. 2050
Uudet seudulliset suunnitteluinstrumentit Kaavajärjestelmän rinnalle (hitaus, jäykkyys, heikko ohjaavuus) Seudulliset rakennemallit Master planit Maankäytön kehityskuvat Kaupunkiseutusuunnitelmat Seudulliset ohjelmat Vyöhykemallit ja YKR Kaupunkimorfologiset verkostoanalyysit (Edge) Ym. Helsingin maankäytön kehityskuva
Haasteet Kehityspolku: ajankohtaisten suunnitteluratkaisujen ja hankkeiden suhde strategisiin tavoitteisiin? Poliittinen sitovuus: Strategisuus poliittisena käytäntönä? (Möttönen 1997: politiikan luontainen inkrementalistisuus) Strategisen kaupunki(seutu)suunnitelman oikeusvaikutuksettomuuden merkitys? Poliittinen ja oikeudellinen legitimaatio? Kaupunkiseutujen sisäisten kilpailuasetelmien tunnistaminen ja tunnustaminen?
Strategisen eheyttämisen ulottuvuudet TUOTOS TEKNINEN EPÄVARMUUS PROSESSI POLIITTINEN EPÄSELVYYS (Forester 1993) LÄHINÄKYMÄ KAUKONÄKYMÄ Välittömät suunnitteluratkaisut ja päätökset Toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa, kehityksen toivottu suunta Integroituvuus nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja elinymp. kokemustekijöihin (vrt. inkrementalismi) EHEYTYVÄ YHDYSKUNTA NYT Strateginen suuntautuneisuus, toivotun kehityksen avaaminen, ei-toivotun sulkeminen KESTÄVÄ KEHITYS TULEVAISUUDESSA Suunnittelukeskustelun avoimuus ja argumentatiivisuus, päätösten legitiimisyys KESKUSTELLAAN JA KIISTELLÄÄN AJANKOHT. SUUNNITTELUONGELMASTA Konfliktien hallintakyky, luottamus ja kunnioitus, suunn.prosessit vuorovaikutuskäytäntöjen muokkaajina MUOKATAAN TULEVAN YHTEISTYÖN SOS. JA POL. EDELLYTYKSIÄ
Strategisen eheyttämisen ulottuvuudet TUOTOS TEKNINEN EPÄVARMUUS PROSESSI POLIITTINEN EPÄSELVYYS (Forester 1993) ETZIONI 1967 LÄHINÄKYMÄ KAUKONÄKYMÄ Välittömät suunnitteluratkaisut ja päätökset Toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa, kehityksen toivottu suunta Integroituvuus nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja elinymp. kokemustekijöihin (vrt. inkrementalismi) EHEYTYVÄ YHDYSKUNTA NYT Strateginen suuntautuneisuus, toivotun kehityksen avaaminen, ei-toivotun sulkeminen KESTÄVÄ KEHITYS TULEVAISUUDESSA Suunnittelukeskustelun avoimuus ja argumentatiivisuus, päätösten legitiimisyys KESKUSTELLAAN JA KIISTELLÄÄN AJANKOHT. SUUNNITTELUONGELMASTA Konfliktien hallintakyky, luottamus ja kunnioitus, suunn.prosessit vuorovaikutuskäytäntöjen muokkaajina MUOKATAAN TULEVAN YHTEISTYÖN SOS. JA POL. EDELLYTYKSIÄ
Strategisen eheyttämisen ulottuvuudet TUOTOS TEKNINEN EPÄVARMUUS PROSESSI POLIITTINEN EPÄSELVYYS (Forester 1993) ETZIONI 1967 LÄHINÄKYMÄ KAUKONÄKYMÄ Välittömät suunnitteluratkaisut ja päätökset Toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa, kehityksen toivottu suunta Integroituvuus nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja elinymp. kokemustekijöihin (vrt. inkrementalismi) EHEYTYVÄ YHDYSKUNTA NYT Strateginen suuntautuneisuus, toivotun kehityksen avaaminen, ei-toivotun sulkeminen KESTÄVÄ KEHITYS TULEVAISUUDESSA Suunnittelukeskustelun avoimuus ja argumentatiivisuus, päätösten legitiimisyys KESKUSTELLAAN JA KIISTELLÄÄN AJANKOHT. SUUNNITTELUONGELMASTA Konfliktien hallintakyky, luottamus ja kunnioitus, suunn.prosessit vuorovaikutuskäytäntöjen muokkaajina MUOKATAAN TULEVAN YHTEISTYÖN SOS. JA POL. EDELLYTYKSIÄ HILLIER 2002
EPÄVARMUUS: Case METKA TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY VALITSE
EPÄSELVYYS Kohti agonistista suunnitteluteoriaa Suhde käytäntöön IDEALISTINEN YLEINEN ETU REALISTINEN Komprehensiivisrationalistinen Inkrementalistinen AGGREGATIIVINEN Kommunikatiivinen Demokratiakäsitys DELIBERATIIVINEN Agonistinen AGONISTINEN
Strategisen kaupunki(seutu)suunnittelun irtautuminen kaavajärjestelmästä ja MRL:sta? Laajan harkinnan strategisuus suunnittelutarveratkaisuissa ja poikkeamisissa? Maanomistajien tasavertainen kohtelu suhteessa maa-alojen strategisiin merkityksiin? Kuntien itsemääräämisoikeus kaavoituksessa ja kuntarakenne: koko seutua koskevia strategisia maankäyttöpäätöksiä tehdään seudun osissa
Strategisuus kaavojen sisältövaatimuksina? Selvitystyön, vaikutusten arvioinnin ja seurannan strategisuus? Strategisuus viranomaisneuvotteluissa alueellisen ympäristökeskuksen kanssa? Strategisuuden laiminlyönti kaavassa valitusperusteena? Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon.