Talousarvio ja suunnitelma 2017 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 3.11.2016
Espoon kasvutarina Asukasta 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Lähde: Tilastokeskus Espoon väestö on kasvanut 247 000 hengellä vuodesta 1951 vuoden 2016 alkuun. Jukka Mäkelä 3.11.2016 2
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasta 6 000 Espoon vuotuinen väestönkasvu kieliryhmittäin 2000-2016 ja ennuste vuoteen 2019 5 000 4 000 3 000 2 000 Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten määrän kasvu Vieraskielisten määrän kasvu 1 000 0 Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun väestöennuste Espoon väestömäärä on kasvanut vuoden 2000 alusta elokuun 2016 loppuun 63 000 asukkaalla. Jukka Mäkelä 3.11.2016 3
Espoon väestön ikärakenne v. 2000-2016 ja ennuste vuoteen 2026 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yli 75-vuotiaat 65-74-vuotiaat 35-64-vuotiaat 20-34-vuotiaat 16-19-vuotiaat 7-15-vuotiaat 0-6-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Espoon väestöennuste Jukka Mäkelä 3.11.2016 4
1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 2044 2048 Globaali kaupungistuminen ja Espoon kasvu jatkuvat 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Perusvaihtoehto Nopea kasvu Espoon maahanmuuttovaihtoehto Toteutunut kasvu Lähde: Kaupunkitutkimus TA Oy Espoon väestö vuonna 2050 eri vaihtoehtojen mukaan: perus 384 800, nopea 407 800, maahanmuutto 417 900 Jukka Mäkelä 3.11.2016 5
Kaupungin ja konsernin lainat MEUR 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Konsernin lainakanta kasvaa 890 milj. eurolla yhteensä 2,8 mrd euroon vuoteen 2020, jonka jälkeen lainamäärä kääntyy laskuun Verotuloihin perustuva valtionosuustasaus on 172 M v. 2017, vuoteen 2020 yhteensä noin 690 M. Jukka Mäkelä 3.11.2016 6
Kunnat pihalla strategioistaan (Kauppalehden pääkirjoitus 8.8.2016) Kuntien ja kaupunkien työntekijöistä 98 prosentilla ei ole aavistustakaan organisaatioidensa strategioista. Organisaatio käyttäytyy kuin pelästynyt lauma. Kaikki juoksevat eri suuntiin, uudistumisesta on turha puhua. Tämä taitaa olla tilanne monessa kunnassa. Kuntien ja kaupunkien työntekijöistä 98 prosentilla ei ole aavistustakaan organisaatioidensa strategioista. Tähän tulokseen on päädytty Maarika Mauryn Vaasan yliopistolle tekemässä tutkimuksessa, joka kytkeytyy hänen tulevaan väitöskirjatyöhönsä. Myös päättäjä- ja johtajatasolla on ongelmia. Tutkimukseen osallistuneista 281 kuntien johto- ja päättäjätasoisista henkilöistä vain neljä prosenttia tuntee kunnan strategian painopisteet. Tutkimukseen saatiin kunnista kaikkiaan yli 4 000 vastausta. Strategia on monisyinen käsite. Pelkistetysti se tarkoittaa keinoja, joilla päästään haluttuun tavoitteeseen. Tarkemmat alue- tai toimialakohtaiset toimintasuunnitelmat määräytyvät merkittävimpien strategisten linjausten mukaan. Kokonaisuuden pitäisi olla johtamisen kannalta keskeisiä kulmakiviä. Jos näin ei ole, organisaatio käyttäytyy kuin pelästynyt lauma. Kaikki juoksevat eri suuntiin, uudistumisesta on turha puhua. Tämä taitaa olla tilanne monessa kunnassa. Kuntien strategioissa kuvaillaan usein tavoitetilaa enemmän kuin keinoja, joilla tavoitteisiin päästäisiin. Strategiat muistuttavat hyvin paljon myös toisiaan, ne ovat ikään kuin kirjattu yhden ja saman konsultin kynällä. Vaivana on myös kapulakielisyys, muistijäljen tarttumista on turha toivoa. Mauryn mukaan kuntien strategioihin on pääsääntöisesti tungettu kaikki mahdollinen: jokainen päättäjä haluaa strategiaan oman asiansa. Lopputuloksena on suuri määrä höttöä ja asioita on vaikea viedä eteenpäin. Tämä on poliittisen järjestelmän helmasynti. Sen ylitse voidaan kuitenkin päästä. Maury ehdottaa, että strategiatyössä valtuustojen on unohdettava ne asiat, joista ollaan erimieltä ja keskityttävä niihin, joista vallitsee yksimielisyys. Näistä valittaisiin puolestaan tärkeimmät muutoskohteet. Toistensa kopioita? Kuntien strategiat muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Myös strategioiden selkiyttämisessä on vielä paljon tehtävää. Kuva: Kauppalehti / Heikki Tyynysniemi Toki strategian tuntemattomuus ei ole vierasta myöskään yksityisellä puolella. Jo perinteisen opin mukaan liki jokaisessa palaverissa pitäisikin muistuttaa lyhyesti siitä, mikä strategiamme tai toimintasuunnitelmamme taas olikaan. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä kunnissa eletään itsenäisyyden ajan suurinta muutosvaihetta, kun sote-palvelut siirtyvät valtion hoteisiin ja valtion rahoitettavaksi. Nyt kunnissa puhutaankin paljon elinvoimasta ja sen kehittämisestä. Tämä tietää muutoksia myös kuntien strategioille ja niiden valmisteluille. Ensitöikseen kannattaisi pohtia sitä, mitä elinvoima käytännössä tarkoittaa: asukasmäärää, ikärakennetta, yritysten määrää, elinkeinorakennetta, paikallisia vahvuuksia vai mitä? Mitä tavoitteita tästä seuraa ja miten niihin päästään?
3.11.2016 8
Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarinan toteutuminen Tarina on kokonaisuutena edennyt tavoitteen suuntaisesti vaikeasta taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin on parantunut koko valtuustokauden ajan Työllisyys on edelleen haasteena Kehitysohjelmat ovat tehdyn itsearvioinnin mukaan onnistuneet hyvin ratkomaan poikkihallinnollisia haasteita Aalto-yliopistossa tehdyn arvioinnin mukaan Espoo-tarina on ollut erinomainen tapa johtaa strategiaa Henkilöstö kokee, että tarina näkyy heidän arjen työssään. Jukka Mäkelä 3.11.2016
Espoo-tarinan näkyminen esimiesten ja johtavien asiantuntijoiden työssä 60% 50% 40% 30% 20% 2014 2015 2016 10% Jukka Mäkelä 0% Merkittävästi Paljon Jonkin verran Eipä juuri Ei lainkaan 3.11.2016 10
Aalto-yliopiston teettämä arviointitutkimus Tarina on uudenlainen tapa tehdä strategiaa Systemaattinen Espoo-tarinan rakentaminen on ainutlaatuinen tapa tehdä kaupungin strategiaa Se on auttanut myös laajemmin uudenlaisen johtamiskulttuurin kehittämisessä On upeaa, että todella teimme sen. Se on uusi tapa ajatella ja sen kautta voi tehdä asioita. Se on iso juttu. Jukka Mäkelä 3.11.2016 11
Espoo-tarina 1.1 päivitys Mun Espoo on kysely asukkaille ja henkilöstölle Aineksia Espoo-tarinan päivitykseen Asukkaiden ja henkilöstön omat tarinat Ideoita kaupunkikeskusten kehittämiseen Vastauksia saatu 5 370 kpl Uudistetaan ja jatketaan Espoo-tarinan toteutusta Espoon tulevan kehityksen suunnan määrittely Uudet poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Tavoitteenasettelun ja mittarien terävöittäminen Uusi valtuusto päättää Espoo-tarinasta syyskuussa 2017 Espoo-tarinan päivitys Kehitysohjelmien hyötytavoitteet Jukka Mäkelä 3.11.2016 12
Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Tyytyväisyys on noussut edellisistä Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, 2016 3,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, 2016 3,71 3,73 3,73 3,73 Lahti, 2015 3,55 Oulu, 2016 3,47 Turku, 2016 3,61 Vantaa, 2016 3,56 Keskiarvo 3,58 Jukka Mäkelä 3.11.2016 13
Kasvavaan palvelutarpeeseen on vastattu Espoo on vastannut jatkuvasti kasvavaan palvelutarpeeseen Asiakastyytyväisyys parantunut koko valtuustokauden ajan Espoolaiset arvostavat erityisesti päivähoito- ja kirjastopalveluja, rakennetun ympäristön viihtyisyyttä, uimahalleja ja -rantoja Uusina palvelukonsepteina Ison Omenan palvelutori ja koulu palveluna -malli Uusi Espoon sairaala aloittaa, toiminta perustuu viiveettömään hoitoon pääsyyn ilman jonotusta. Jukka Mäkelä 3.11.2016 14
Espoolaiset arvostavat sivistyspalveluita Viimeisimmässä varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskyselyssä yli 90 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä Espoon varhaiskasvatukseen. 3.11.2016 15
3.11.2016 16
EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI ekologinen taloudellinen sosiokulttuurinen
Euroopan kestävin kehittyy nopeasti Kuva tulossa tähän Haetaan uusiutuviin ja päästöttömiin ratkaisuihin pohjautuvia energiainvestointeja Edistetään uusien liiketoimintamallien ja yritystoiminnan syntymistä sähköiseen liikkumisen Edistetään kiertotalouden uusien työpaikkojen syntymistä Ekomon ekoteollisuuspuistoon sekä Keraan Luodaan Smart&Clean -yhteistyöllä metropolialueesta kansainvälisesti kiinnostava kestävien ratkaisujen kokeilualusta Toteutetaan johdonmukaisesti kestävän kehityksen kasvatusta Aktivoidaan kaupunkilaisia talkootoiminnalla yhdessä parantamaan lähiympäristöä. Jukka Mäkelä 3.11.2016 19
Espoon talouden haasteet 2017 Suomen talouskasvu edelleen heikko ja verotulojen kasvu hidastunut Työttömyyden pitkittyminen Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttama palvelu- ja investointitarpeiden kasvu Vieraskielisen väestön kasvu Investoinnit kaupunkirakenteen ja palvelujen kehittämiseen, konsernin lainakanta kasvaa 2,8 mrd. euroon 2020 Valtion toimenpiteet; kilpailukykysopimus lyhyellä aikavälillä kiristää kuntataloutta Valtionosuusleikkaukset Jukka Mäkelä 3.11.2016 20
Työttömyyden kasvu Espoossa pysähtyi syyskuussa 2016 Työttömiä 14 264, joista pitkäaikaistyöttömiä 6 343 ja alle 25 v. työttömiä 1 397 Jukka Mäkelä 3.11.2016 21
Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. euroa 3.11.2016 22
MEUR Verotulot, milj. euroa ja verotulojen kasvuprosentti 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ENN 2016 TA 2017 2018 2019 Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Kasvu-% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% Verotulot laskevat prosentilla vuoden 2016 tasosta heikon talouskehityksen ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta. Jukka Mäkelä 3.11.2016 23
Talousarvion perusteet Esitys toteuttaa Espoo-tarinaa ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) tavoitteita ja linjauksia Tulovero 18 % koko taloussuunnitelmakauden Kiinteistöverot uusissa lain sallimissa alarajoissa Kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen vaikutus huomioitu Vuosikate vahvistuu taloussuunnitelmakaudella investointien tulorahoituskyky paranee Investoinnit (netto) sopeutettu TATU:n mukaiseen investointikattoon Investointien tulorahoitusaste nousee 63 prosenttiin 2017 Kaupunkikonsernin velkaantuminen taittuu v. 2020, kaupungin v. 2024. Jukka Mäkelä 3.11.2016 24
Kaupunginjohtajan lisäykset kehykseen Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun turvaamiseksi opetusja varhaiskasvatuslautakunnalle lisätty 2 milj. euroa ja Svenska rum -lautakunnalle 100 000 euroa. Kilpailukykysopimuksen mukaisesta vastikkeettomasta työajanlisäyksestä saatavat hyödyt ovat toimialojen käytettävissä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseen. työajan lisäyksestä saatava hyöty on täysimääräisesti käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä. Varaudumme korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelmaan sisältyvien hankkeiden kustannustasoa alentamalla mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla ja tarvittaessa 10 milj. euron erillisvarauksella. Jukka Mäkelä 3.11.2016 25
Investoinnit kasvuun jatkuvat Palvelutarpeen kasvuun vastataan Espoo-konserni investoi mm. palvelutiloihin ja liikennehankkeisiin v. 2017-2021 noin 2,4 mrd euroa Investointiohjelmassa 2017-2026 varauduttu mm. Rakentamaan 9 uutta koulua, 26 päiväkotia, yksi uimahalli ja kaksi nuoriso- tai asukastilaa Peruskorjaamaan 18 koulua, 13 päiväkotia ja yksi uimahalli Länsimetron jatko Kivenlahteen, Raide-Jokeri ja muut liikennehankkeet sujuvoittavat liikkumista Espoossa Jukka Mäkelä 3.11.2016 26
Koulu palveluna -kokeilun jatkaminen Koulu palveluna -kokeilussa Haukilahden lukio toimii nyt ensimmäistä lukuvuottaan Aaltoyliopiston Otaniemen kampuksella Etsitään uudenlaista tapaa järjestää opetusta hyödyntämällä jaettuja resursseja yliopiston kanssa Haetaan suurempaa tehokkuutta ja jakamistalouden etuja sekä parempaa oppimista ja oppimisen iloa Aalto-yliopiston laskelmien mukaan palvelulla saavutetaan 10-15% säästöt opetuksen kiinteistökustannuksista. Jukka Mäkelä 3.11.2016
Koulu palveluna -kokeilun innoittamana uusia kokeiluja Tutkitaan toisen kokeilun aloittamista v. 2018 Otaniemen kampuksella Koulu palveluna -kokeilusta saaduilla opeilla Yksityisen operoima englanninkielinen päiväkoti ja peruskoulu Huomioidaan kiinan kielen ja kulttuurin rooli Suuri kysyntä kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa Suomenkielisen perusopetuksen kasvaviin tilatarpeisiin voitaisiin vastata samalla periaatteella v. 2019. 3.11.2016 28
Kaupungin kokonaistulot ja -menot 2,35 mrd. euroa (sis. investoinnit ja sisäiset erät) 1000 EUR 1000 EUR 3 000 000 3 000 000 2 500 000 2 500 000 2 000 000 2 000 000 1 500 000 1 500 000 1 000 000 1 000 000 500 000 500 000 0 Tulot 0 Menot Kunnallisvero Kiinteistövero Toimintatulot (ulk.+ sis.) Lisälainat Yhteisövero Valtionosuudet Rahoitustuotot (ulk.) Henkilöstökulut Muut kulut Rahoituskulut palvelujen ostot Investoinnit Lainan lyhennykset Jukka Mäkelä 3.11.2016 29
Toimintamenot toimialoittain (pl. liikelaitokset ja taseyksiköt) Tekninen ja ympäristötoimi 188 M ; 10 % Yleishallinto, ml. konsernipalvelut 187 M ; 10 % Sivistystoimi 712 M ; 38 % Sosiaali- ja terveystoimi 790 M ; 42 % Jukka Mäkelä 3.11.2016 30
Talousarvion 2017 tunnusluvut TA 2017 enn. 2016 Vuosikate 166 M 163 M Vuosikate % poistoista 113 % 121 % Tilikauden tulos 20 M 30 M Investoinnit (netto) 263 M 286 M Investointien tulorahoitus 63 % 56 % Kaupungin lainakanta kasvaa 100 M 284 M Kaupungin lainakanta 31.12. 887 M 787 M Konsernin lainakanta 31.12. 3 542 M 3 322 M Konsernin lainakanta (pl. Espoon asunnot ja HSY) 2 163 M 1 995 M Jukka Mäkelä 3.11.2016 31
Milj. euroa 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kaupungin 10 vuoden investointiohjelma ja vuosikate 2013 2014 2015 ENN 2016 Infra ICT Koneet ja kalusto TA 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Rakennukset (Tilapalvelut) Maa ja vesialueet Osakkeet ja osuudet Taseyksiköiden muut investoinnit Vuosikate, TA2017-19, Tatu-tavoite 2026 Kaupungin investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella vuodesta 2025 alkaen. Jukka Mäkelä 3.11.2016 32
Suurten kaupunkien investointien tulorahoitusaste 2017 (kaupunginjohtajien esitys) Oulu Turku Tampere Vantaa Espoo Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 % Jukka Mäkelä 3.11.2016 33
Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio 2017 Perusturvajohtaja Juha Metso 3.11.2016
Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky, terveys ja hyvinvointi paranevat Selkeät ja eheät asiakasprosessit kerralla kuntoon! Palvelu on laadukasta ja turvallista korjaamme laatupoikkeamat heti Henkilöstön hyvinvointi, työn sujuvuus Kannustava johtaminen Hyvinvoiva ja innostunut henkilöstö Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen ilmapiiri Hyvä taloudenpito ja tuottavuus Vähemmän hukkaa Kilpailukykyinen kustannuskehitys suhteessa vertailukuntiin Asiakkaan palvelukokemus ja osallisuus Palvelut ovat saatavilla helposti eri kanavien kautta Asiakas kokee saavansa hyötyä palvelusta Asiakas osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun ja toteuttamiseen 3.11.2016 36
Timantti vie kohti sotea Tulevista sote-järjestelyistä ei ole vielä tietoa Nyt ei voi jähmettyä odottamaan Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut ovat aina kysyttyjä Tehdään asiakkaiden näkökulmasta oikeita asioita sydämen riemulla! Sosiaali- ja terveystoimi 37
Espoon uusi sairaala avataan Varustaminen ja koulutukset käynnissä Avataan potilaille maaliskuussa 2017 Korvaa Puolarmetsän ja Muuralan sairaalat sekä Jorvin terveyskeskusosastot Ikääntyvien sairaalahoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa kuusi tuntia kuntoutusta päivässä seinätön sairaala, etäkuntoutus yhden hengen potilashuoneet sosiaalinen kuntoutuminen: taide, luonto, yhteisöllisyys Sosiaali- ja terveystoimi 3.11.2016 38
Kotona 100-vuotiaana Uusi sairaala on kotona asumisen tukipalvelu Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus avataan Seniorineuvonta Nestorin toiminta laajenee Kotihoito kehittyy Monenlaista ryhmiä ja harrastusmahdollisuuksia tarjolla yhteistyökumppanien kanssa Sosiaali- ja terveystoimi 3.11.2016
Uudet tuulet lapsiperheiden palveluissa Perinteisestä vastaanottotoiminnasta kohti avopalveluja ja vertaisryhmiä tukea tavallisiin arjen pulmatilanteisiin ja kasvatushaasteisiin mentorit, perhekahvilat, perhekummit, eroryhmät lastensuojelun tarve vähenee Sähköisiä palveluja & nettisivujen uudistus Tavoitteita tukeva organisaatiouudistus 1.4.2017 Sosiaali- ja terveystoimi 3.11.2016 40
Hammashoito hukkajahdissa Asiakas heti oikealle polulle ja kerralla kuntoon mahdollisimman monen hoito valmiiksi jo ensimmäisellä käynnillä lähtötilanne 28 % nyt 43 % tavoite 60 % asiakkaista Joustava ajanvaraus poistaa tyhjäkäynnin, kun asiakas ei tule Hoitoaika joustaa asiakkaan tarpeen mukaan Hoitohuoneet standardoidaan, henkilöstön helpompi toimia eri huoneissa Laaturekisteri seuraa palvelun laatua ja vaikuttavuutta Sosiaali- ja terveystoimi 3.11.2016 41
Sosiaali- ja terveystoimen menot 789,5 milj. euroa Perhe- ja sosiaalipalvelut 199,0 Toimeentulotuki, työmarkkinatuki 33,3 Esikunta 13,2 Erikoissairaanhoito 256,9 Vanhusten palvelut 176,5 Terveyspalvelut 110,5 Sosiaali- ja terveystoimi 3.11.2016 42
Sivistystoimen talousarvio 2017 Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko 3.11.2016
Kehitämme palveluitamme Sivistystoimi tarjoa hyvätasoiset peruspalvelut Uusia, innovatiivisia palvelutapoja kehitetään aktiivisesti Kuntalaiset ja kumppanit osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen Oppia ja hyvien käytänteiden vaihtoa aktiivisessa kansainvälisessä yhteistyössä ja verkostoissa Toimintaympäristön muutokset ja tiukka taloustilanne asettavat haasteita palveluiden järjestämiselle Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän kasvu noin 170 lapsella Perusopetuksen oppilaiden ja lukion opiskelijoiden määrän kasvu noin 820 lapsella ja nuorella Maahanmuuttajien määrän kasvu Peruskouluissa ja lukioissa noin 4800 vieraskielistä lasta ja opiskelijaa Varhaiskasvatuksessa lasten määrän nettolisäys kokonaan vieraskielisiä lapsia Uusien toimitilojen käyttöönotto 3.11.2016 44
Suomen osaavin kaupunki Tulevaisuuden taitoja oppijoille Tulevaisuuden haasteisiin vastataan vahvistamalla laaja-alaista osaamista Uudistettu varhaiskasvatussuunnitelma käyttöön 1.8.2017 Uudet opetussuunnitelmat käytössä Tavoite: opetustulokset valtakunnallisten vertailuiden kärjessä Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutus-, lisäopetus- tai työpajapaikka Yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen Yhteistyö koulutuskumppaneiden kanssa -> Lisää valinnanmahdollisuuksia nuorille Nuorille tukea ja tietoa entistä tehokkaammin Eri toimijoiden yli 16-vuotiaille tarjoamia palveluita sovitetaan yhteen Kaksi uutta nuorisotilaa avataan Kaupungin kaikki nuorille suunnatut palvelut NuoriEspoo-sivustolla Digitaalisuus vauhdittaa oppimista Varhaiskasvatukseen päätelaitteita, joiden avulla lapset oppivat tvt- ja mediataitoja yhdessä aikuisten kanssa Oppilaiden käytössä olevien digilaitteiden määrää lisätään: vakioiduista työasemista kannettaviin tai tabletteihin, pilvipalveluita käyttöön 45
Kaikki mukaan Matalan kynnyksen palveluita, esim. Monikulttuuristen asukkaiden juurtumista Espooseen tuetaan mm. liikunta- ja kulttuuripalveluiden avulla Kulttuurineuvolatoiminta tavoittaa entistä useampia perheitä Liikuntapaikat avoinna vuoden 2016 tasoisesti Oittaan lumentekojärjestelmää kehitetään ja Oittaalla voi hiihtää myös pimeällä, kun valot toimivat liiketunnistimien avulla Kirjasto ottaa käyttöön aineiston kellutuksen Vantaan kanssa Palveluita toteutetaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä kumppaneiden kanssa Suomi100-juhlavuosi täynnä tapahtumia Espoo-päivää vietetään ensimmäistä kertaa kolmipäiväisenä 3.11.2016 46
Tasapainotustoimenpiteitä Tiukka taloustilanne edellyttää palveluiden entistä parempaa muotoilua, toiminnan tehostamista ja sopeuttamista Budjettiin sisältyy varhaiskasvatusoikeuden muutos varhaiskasvatuslain mukaiseksi, sekä päivähoitoasetuksen mukaisen suhdeluvun noudattaminen 3 vuotta täyttäneiden kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa Kerhotoiminnan laajentaminen ja käytön kasvu Perusopetuksen yleisopetuksen sekä lukion tuntiresurssi pienentäminen Oppilaan tarvitseman tuen järjestäminen lähikoululla Maksujen korottaminen Tilojen käyttöä tehostetaan, esim. Tilat monipuolisia palvelutiloja Etsitään synergiaetuja muiden palvelujen järjestäjien kanssa Kasvatetaan yksikkökokoja Uudistetaan palveluverkkoa Uusien virkojen ja toimien esitykset perustuvat lapsi- ja oppilasmäärien kasvuun 3.11.2016 47
Sivistystoimen menot 2017 712 milj. euroa Kulttuurilautakunta 49 550 Liikunta- ja nuorisolautakunta 48 800 Muu sivistystoimi 33 888 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 517 837 Svenska rum - lautakunta 61 831 3.11.2016 48
Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio 2017 Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo 3.11.2016
Teknisen ja ympäristötoimen painopisteet 2017 Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen Kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen Raide-Jokerin rakentaminen Kehä I:n parantaminen Keilaniemen kohdalla Asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen (MAL) Rakentamisen investoinnit, mm. mittava korjausrakentaminen Tilakustannusten alentaminen, tilojen käytön tehostaminen Toiminnan tuottavuuden parantaminen 3.11.2016 50
Rakentamisen investoinnit v. 2017 TYT investoinnit yht. 242 M Kaupungin muiden toimialojen investoinnit Investointikatto keskimäärin 280 M /vuosi vuosina 2017-2026 Kunnallistekniikka 143 M Rakennukset 57 M Osakkeet 34 M Maaalueet 8 M
160 Kunnallistekniikan investointien rahoitus 2013-2017 140 120 100 80 60 Maankäyttösopimustuloilla rahoitettava kunnallistekniikka 40 20 0 2013 2014 2015 2016 2017 3.11.2016 52
Tärkeimmät liikennehankkeet Länsimetron rakentaminen Matinkylään valmistuu Raide-Jokerin rakentaminen alkaa Metroasemien katujärjestelyt valmistuvat Metron jatkeen rakentaminen jatkuu Kehä I:n parantaminen Keilaniemen kohdalla jatkuu Kehä I:n uudistamisen suunnittelu välillä Hagalundinkallio-Turunväylä jatkuu Kauklahdenväylän parantaminen jatkuu Tapiolassa Merituulentien saneeraus välillä Tapiolantie-Pohjantie ja bussiterminaalin rakentaminen jatkuvat 3.11.2016 53
Tärkeimmät talonrakennuskohteet Valmistuvat kohteet Leppävaaran Elä ja Asu -seniorikeskus Espoon sairaala Riilahden toimintakeskuksen laajennus ja peruskorjaus Nuumäen päiväkoti Pohjois-Tapiolan päiväkoti (korvaava uudisrakennus) Paapuurin päiväkoti Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila (korvaava uudisrakennus) Päivänkehrän koulun peruskorjaus ja laajennus Karhusuon koulun tyyppikoulurakennus (vaihe 1) Niipperin koulun tyyppikoulurakennus Keskuskeittiö Alkavat kohteet Matinkylän terveysaseman peruskorjaus Postipuun lastensuojelupalvelut (vastaanottokoti) Haukilahden päiväkoti ja kirjasto (korvaava uudisrakennus) Kirstin koulun ja päiväkodin peruskorjaus 3.11.2016 55
Tärkeimmät asemakaavoituskohteet
Keskeiset yleis- ja osayleiskaavat Espoon kehityskäytävillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Keran osayleiskaava Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava Finnoo osayleiskaava Finnoonsataman osayleiskaava
Teknisen ja ympäristötoimen tulot 424 milj. euroa v. 2017 Tilapalvelutliikelaitos 241 Kaupunkitekniikan keskus 43 Kaupunkisuunnittelukeskus 1 Rakennusvalvonta 5 Ympäristökeskus 0,1 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut 59 Taseyksiköt 54 Joukkoliikenne 21 3.11.2016 58
Teknisen ja ympäristötoimen menot 324 milj. euroa v. 2017 Tilapalvelutliikelaitos 149 Kaupunkitekniikan keskus 56 Kaupunkisuunnittelukeskus 10 Ympäristökeskus 3 Rakennusvalvonta 4 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut 18 Taseyksiköt 2 Joukkoliikenne 82 3.11.2016 59
Konsernipalvelut 2017 Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko 3.11.2016
Konsernipalvelut 2017 Konsernipalvelut on kaupungin tukipalvelujen keskittymä. Se vastaa kaupungin tietohallinnon, hankintojen, ruokapalvelujen, talous- ja henkilöstöpalvelujen, logistiikan ja kaupunkitiedon toiminnasta sekä huolehtii pelastustoimesta. 3.11.2016 61
Konsernipalvelujen keskeiset tulostavoitteet ja mittarit 2017 Tuottavuus paranee. Hankinta: kilpailutuksissa kaupungin kokonaiskustannukset alenevat 0,25 %. Mittari: Kilpailutettujen palvelujen ja tavaroiden kokonaiskustannukset. Tietohallinto: tietojärjestelmien häiriöherkkyys vähenee. Mittari: Kriittisten häiriöiden lukumäärä. Konsernipalvelujen toimintakate on vähintään talousarvion mukainen. 3.11.2016 62
Toiminnan ja talouden keskeiset muutokset 2017 Tilaaja-tuottaja -mallista uusiin toimintamalleihin Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen laajentaminen Palvelutorista saatujen kokemusten hyödyntäminen Hankintatoimen ja tietohallinnon toimintakyvyn vahvistaminen Keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella 2017-2019 SOTE- ja maakuntauudistus Pelastustoimen uudistus Konsernihallinnon organisointi Länsimetron laajentuminen 63
Talouden tasapainotus ja tuottavuuden kehittäminen 2017 Vastuualueiden selkeyttäminen Työhyvinvoinnin kehitystyön jatkaminen Yleiskustannusten pienentäminen Hankinnan tehostaminen 64
Konsernipalvelujen talousarvion menot 137,5 milj. euroa LUP 42,4 milj. Hankintakeskus 30,1 milj. Espoo Tietotekniikka 52,1 milj. Hallinto- ja kehittämisyksikkö 1,1 milj. Espoo Logistiikka 14,8 milj. Pelastustoimi 18,0 milj. Kaupunkitiedon tulosyksikkö 4,7 milj. Espoo Henkilöstöpalvelut 7,8 milj. Espoo Talouspalvelut 9,0 milj. 3.11.2016 65
Kiitos!