Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa 3. Jatkoaskeleet Eurostudentissa
Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 1. Korkeakoulutukseen hakeutuminen, toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaihe (Juho Rissanen -sali, 1 ½ kerros) Työryhmässä paneudutaan erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheeseen, opinto-ohjaukseen, toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyöhön ja korkeakouluihin valmentautumiseen. Paneeli ja keskustelu, puheenjohtajana Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö Juhani Saari, Otus, Koulutukseen valikoituminen Veijo Hintsanen, Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen toimivuus Elli Luukkainen, Suomen Lukiolaisten Liitto, Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöstä ja valmentautumisen vähentämisestä Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Korkeakouluopinnot ja työ (Sirkus-sali, 0. kerros) Työryhmässä pohditaan korkeakouluopiskelijoiden ajankäyttöä, työn opinnollistamista, harjoittelujen kehittämistä ja joustavia opintopolkuja. Paneeli ja keskustelu, puheenjohtajana Petri Haltia, opetus- ja kulttuuriministeriö Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopiston KTL, Korkeakoulutuksen muutos Merja Heikkilä, Oulun yliopisto, Työssäoppimista yliopistoopintoihin Anu Moisio, Haaga-Helia, AOKK, Työn opinnollistaminen
Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 3. Korkeakouluopiskelijoiden ohjaus ja tuki (Tarja Halonen -sali, 1 ½ kerros) Työryhmässä paneudutaan korkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluihin, kielikoulutuskysymyksiin ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Paneeli ja keskustelu, puheenjohtajana Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Marita Mäkinen, Tampereen yliopisto, Tuen ja ohjauksen merkitys opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskeluun Leena Penttinen, Itä-Suomen yliopisto, Työllistyvyyden ja työelämäorientaation tukemisesta jo opintojen alusta lähtien Tapio Heiskari, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden tuen tarve Taina Juurakko-Paavola, HAMK, Kielten opetuksen haasteet Jatkotyö kärkihankemaailmassa Hallituksen korkeakoulutuksen KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Ministeri Sanni Grahn-Laasonen kiinnittää erityisesti huomiota - korkeakoulutukseen hakeutumiseen - toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen nivelvaiheeseen - joustaviin opiskelumahdollisuuksiin
Suunniteltuja jatkotoimia mm. Sopimusneuvottelut 2016 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa - Korkeakouluille lähetettyyn luonnokseen korkeakoululaitoksen yhteisiksi tavoitteiksi sopimuskaudelle 2017-2020 on kirjattu, että korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. - Korkeakoulut ovat 02/2016 raportoineet toimistaan kärkihanketavoitteissa > korkeakoulukohtaiset tavoitteet valmisteilla sopimuksiin Pohdittuja jatkotoimia mm. Luodaan uusia opiskelumahdollisuuksia toisen asteen koulutuksen päättäneille, joilla ei ole opiskeluoikeutta korkeakouluissa. Annetaan mahdollisuus saada ajallisesti rajattu opiskeluoikeus, jonka puitteissa nuori voi suorittaa alkuvaiheen korkeakouluopinnoista suunnitellun kokonaisuuden. Korkeakouluja kannustetaan suunnittelemaan ja tarjoamaan uusia tutkintojen osista koostuvia, jäsentyneitä ja määriteltyjä koulutuskokonaisuuksia. Nämä koulutuskokonaisuudet, joita kutsutaan esim. korkeakouludiplomeiksi, voivat toimia erilaisille ryhmille kuten nuorille aikuisille, työelämässä jo toimineille ja maahanmuuttajille matalan kynnyksen vaihtoehtoina kokeilla ja suorittaa korkeakouluopintoja. Kokonaisuudet voivat palvella sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata osaamistaan.
Pohdittuja jatkotoimia mm. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee toimia, joilla korkeakoulut parantavat, lisäävät ja monipuolistavat kesäopetustarjontaa, verkkoopetuksen mahdollisuuksia ja intensiivikursseja. Kesäopetustarjonnan kehittymistä seurataan tavoitteellisesti. Parannetaan etenkin työelämässä hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä opiskelun ohella tehtävän työn opinnollistamista ja hyväksilukua. Työn opinnollistamisella lisätään työelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä, monipuolistetaan oppimisprosessia, tehostetaan työelämäkokemuksen hyödyntämistä opinnoissa sekä tuetaan työelämään kiinnittymistä opintojen aikana. Pohdittuja jatkotoimia mm. Parannetaan korkeakoulujen välisen yhteistyön edellytyksiä koulutuksessa. Korkeakoulut kehittävät laajaa verkko-opetustarjontaa, jolla mahdollistetaan opiskelijoille joustavat opinnot yli korkeakoulurajojen. Luodaan hallinnollisesti yksinkertainen tapa saada muiden korkeakoulujen opinnot osaksi tutkintoa, ja kehitetään tämän edellyttämiä tietojärjestelmien välisiä kytkentöjä ja yhteisiä tietovarantoja. Tavoite on, että korkeakoulut tuottavat yhteistä verkkoopetustarjontaa pedagogisesti vahvalle pohjalle ja korkeakoulut ovat sopineet keskinäisestä yhteistyöstä ja työnjaosta verkko-opetuksessa. Opetusta voidaan tarjota myös täysin avoimesti ja parantaa näin esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua korkeakouluopintoihin.
Jatkoaskeleet Eurostudentissa Kyselytutkimus käynnissä Keväällä 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö tulee pyytämään laadukkaita artikkeleita Eurostudent VI tutkimuksen teemoista ja aineistosta, artikkelien tulee olla valmiita keväällä 2017, jolloin niistä tehdään yhteisjulkaisu. Tarkoituksena on, että keväällä 2016 kerättävä Eurostudent VI - aineisto muodostaa osan näiden artikkeleiden lähdeaineistosta, jolloin aineistosta saadaan käyttöön myös uutta tieteellistä tutkimusta. Mikäli EVI-datasta saadaan riittävän kattava alueellisesti ja alakohtaisesti, voivat korkeakoulut käyttää sitä myös itse jatkoselvityksissä. Koko data, samoin kuin Eurostudent V data tulee Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Kansainvälinen vertailuaineisto löytyy sivustolta eurostudent.eu.