Korkeakoulutuksen näkymät kärkihankkeista visioon Petri Haltia

Transkriptio

1 Korkeakoulutuksen näkymät kärkihankkeista visioon Petri Haltia

2 Hallitusohjelman toimeenpano Osaaminen ja koulutus kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen koulutuksen reformi 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

3 KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin jatko opintoihin. Joustavat opintopolut helpottavat opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista. Toimenpide 1 Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla opiskelijavalintoja ja lisäämällä korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä Toimenpide 2 Mahdollistetaan opiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin aiemmin hankittu osaaminen Toimenpide 3 Lisätään digitaalisia oppimismahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä korkeakouluissa

4 Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla ympärivuotinen opiskelu ja parantamalla aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista Opetus ja kulttuuriministeriö tukee toimia, joilla korkeakoulut parantavat, lisäävät ja monipuolistavat kesäopetustarjontaa, verkko opetuksen mahdollisuuksia ja intensiivikursseja. Kesäopetustarjonnan kehittymistä seurataan tavoitteellisesti. Tuetaan tenttiakvaarioiden käyttöönottoa kaikissa korkeakouluissa. Parannetaan etenkin työelämässä hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä opiskelun ohella tehtävän työn opinnollistamista ja hyväksilukua. Seurataan aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen kehittymistä. Tehdään korkeakoulukohtainen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen arviointi ja määritellään kehittämiskohdat. 4

5 Korkeakoululaitoksen yhteisiä tavoitteita Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. 5

6 Mitä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseen sisältyy ja mitä sillä tavoitellaan? Ympärivuotisen opiskelun edistämisen tavoitteena on sujuvoittaa opintoja ja parantaa mahdollisuuksia valmistua nykyistä nopeammin. Ympärivuotisen opiskelun edistämistä on tarkasteltava monipuolisesti ja se vaatii monenlaisia toimenpiteitä korkeakouluissa: opetuksen ja ohjauksen johtaminen pedagoginen kehittäminen joustavat opinto ja opetusjärjestelyt kesäajan entistä parempi hyödyntäminen opinnoissa digitalisaation hyödyntäminen ajan ja paikan suhteen joustava tenttiminen, tenttiakvaariot 6

7 Mitä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan ja miksi sitä tulee parantaa Lähtökohtana on erilaisissa ympäristöissä opitun näkyväksi tekeminen ja arvostaminen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen tulee käsittää laajasti siten, että se kattaa aiemmin suoritettujen opintojen sekä muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Edellyttää osaamistavoitteiden määrittelyä opetussuunnitelmissa. Parantamalla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista mm. sujuvoitetaan opintoja, mahdollistetaan yksilölliset opintopolut lisätään opiskelumotivaatiota parannetaan opintojen ja työn kytkentää, edistetään työn opinnollistamista yhteistyö korkeakoulujen kesken ja työelämän kanssa vahvistuu 7

8 OKM:n tilaama selvitys aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa (Mäkinen Streng 2016), johtopäätöksiä: Myönteistä opintojen nopeutuminen; väljyys opintoihin vältetään hidastuminen; opiskelumotivaation paraneminen; kyky tunnistaa omaa osaamista paranee Haasteet osaamistavoitteiden ja kriteerien selkeyden puute; käytäntöjen ja arviointitapojen hajanaisuus; työläys, monimutkaisuus; ahotista huolimatta opintoja ei aina mahdollista nopeuttaa; ennakkoluuloja ja käytännöllisiä ongelmia, osaamisen osoittamisen hankaluus; ei koeta tarpeelliseksi, halutaan osallistua opintoihin; tuloloukut; ohjaus, henkilökohtaisen ohjauksen tarve melko suuri Kysymyksiä ja pohjaa arvioinnin toteuttamiseksi

9 Kuinka kärkihankkeessa edetään? Korkeakoulut kehittävät toimiaan sopimusten mukaisesti sekä raportoivat uudistusten etenemisestä säännöllisesti OKM:lle. Opetus ja kulttuuriministeriö tukee korkeakoulujen Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 3:n Korkeakoulujen kehittämisohjelman erityisavustuksilla korkeakoulujen yhteisiä kehittämishankkeita Rahoituksesta 13,2 miljoonaa kohdentuu hankkeille, joissa päähakijana on yliopisto ja 11,8 miljoonaa hankkeille, joissa päähakijana on ammattikorkeakoulu. Kaikkiaan 17 hanketta, joista useissa opintojen sujuvoittamiseen liittyviä tavoitteita 9

10 Erityisavustus korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin korkeakoulutuksen kehittämiseksi Kielten opetus Aalto yliopisto: Ristiinopiskelu ja yhteiset tietojärjestelmät Tampereen yliopisto: Opiskelukyky, hyvinvointi ja esteettömyys Jyväskylän yliopisto: Opiskelijavalinnat Metropolia AMK: Helsingin yliopisto: Erityisavustus 25 M josta: AMK (10 hanketta) = 11,8 M YO (7 hanketta) = 13,2 M Työhön kiinnittyminen, uraohjaus Haaga Helia Arcada: Korkeakoulupedagogiikan/ digipedagogiikan osaamisen kehittäminen Oulun AMK: Turun yliopisto: Yrittäjyys Aalto yliopisto: Alakohtainen kehittäminen ja yhteinen opintotarjonta: bioanalytiikka, SOTE/ satelliittikoulutus, biotalous, esittävä taide, restonomikoulutus, liiketoimintaosaaminen (kauppakorkeakoulut) Metropolia AMK: Metropolia AMK: Laurea AMK: Hämeen AMK: Turun yliopisto: Metropolia AMK: Jyväskylän AMK:

11 40 M hankkeisiin Tässä haussa korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin on haettavana enintään 40 M. Erityisavustusta voidaan myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen 2-3 -vuotisiin hankkeisiin, jotka käynnistyvät vuonna 2018 ja päättyvät viimeistään vuonna Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahan. Erityisavustuksen tarkoituksena on edistää korkeakoulutuksen laadun parantamista ja avointa toimintakulttuuria sekä tukea opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten toimeenpanoa sekä Korkeakoulutus ja tutkimus visiotyötä. Rahoitus on tarkoitettu korkeakouluille ympärivuotisen opiskelun, digitaalisten oppimisympäristöjen sekä opetuksen, ohjauksen, oppimisen ja osaamisen kehittämistä edistäviin yhteistyöhankkeisiin, jotka hyödyttävät joko koko korkeakoululaitosta, ammattikorkeakouluja tai yliopistoja, tai ovat alakohtaisia ja hyödyttävät opiskelijoita. 11

12 AHOT arviointi Arviointi toteutetaan kolmessa vaiheessa: tehdään arvio saatavilla olevien aineistojen pohjalta käsitellään korkeakoulujen kokemuksia ja arvioinnin alustavia tuloksia yhdessä korkeakoulujen edustajien kanssa järjestettävässä työpajassa täydennetään arviota ja määritellään jatkotoimenpiteet Saatavilla olevia aineistoja ovat: korkeakoulujen tiedonkeruuseen perustuvat tiedot hyväksiluvusta(ovat epävarmimmat muiden kuin aiempien opintosuoritusten osalta) Eurostudent 2016 (kolme kysymystä) yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kärkihankeraportoinnit maaliskuussa 2017 (kysymys: Millaisia toimenpiteitä on meneillään erityisesti työssä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen parantamiseksi ) yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen AHOT ohjeet ja prosessikuvaukset 12

13 Lähde: opiskelijatutkimus

14 Mutta: opiskelijan näkemys Päivitän nyt korkea asteen X tutkintoani AMK X tutkinnoksi. Haluan viestittää että AHOT menetelmä on jälkeen jäänyt ja sitä käytännössä tulkitsevat opintosihteerit joiden osaaminen tehdä päätöksiä on mielestäni epämääräistä. Heille aikaraja kymmenen vuotta on ehdoton hyväksilukuihin. [ ] Minullekin eräs opintosihteeri väitti että korkea asteen tutkinto ja 20 vuotta alan työkokemusta ei tuo kompetenssia mihinkään. [ ] Opintosihteerit ovat ensimmäinen porras joiden kanssa muunto ja jatko opiskelijat keskustelevat ja heidän tulkinnat ja mielipiteet ovat ratkaisevia. [..] Harvoin tapaa lehtoreita tai yliopettajia jotka lähtevät puolustamaan opiskelijan asiaa, kommentteja oli että voi harmi.. Ylipistoista kysymyksiä tulee erityisesti aiempien opintojen hyväksilukemisesta. 14

15 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 Korkeakoulutuksen tulevaisuuden visiotyö käynnistyi alkuvuonna 2017 Visiotyön tarkoituksena on tuottaa tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen vuoteen 2030 mennessä Tarkastelun kohteena ovat korkeakoululaitoksen rakenne ja laajuus, tutkintorakenne sekä ohjaus ja rahoituskäytänteet Visio valmistellaan laajapohjaisessa keskustelussa korkeakoulujen ja sidosryhmien kesken Parlamentaarinen seurantaryhmä ja virkamiestyönä tehtävä valmistelu 15

16 Visiotyön prosessi VISION TARVE SIDOSRYHMÄ KESKUSTELUT SIDOSRYHMÄ KESKUSTELUT HAASTE UNIFI JA ARENE LINJAUKSET GLOBAALIT KEHITYSKULUT JA KORKEAKOULU JÄRJESTELMÄN SISÄISET MUUTOSTARPEET VERKKOAIVORIIHI Käynnistysseminaari Visiotyöpaja (henkilöstö ja opiskelijat), Vaasa Visiotyöpaja (henkilöstö ja opiskelijat), Tampere 3.4. Visiotyöpaja (henkilöstö ja opiskelijat), Helsinki Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 5.5. Foresight Friday työelämän osaamistarpeista 9.6. Visiotyö seminaari VERKKOAIVORIIHI II Keskustelutilaisuus rehtorien ja hallituksen puheenjohtajien kanssa Tutkimuslaitokset ja korkeakoulujen henkilöstö AMK tilaisuus 1.9. YO tilaisuus 6.9. Visiotyö seminaari VERKKOAIVORIIHI III?. JULKISTUS Lokakuu 2017

17 Osallistava visioprosessi Prosessi on edennyt korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa käydyn sisältökeskustelun kautta kohti rakenteellisia ratkaisuja ja ohjaus- ja rahoituskannustinten pohdintaa. Tähänastisen visiotyön tulokset tiivistyvät seuraaviin tavoitteisiin Enemmän osaajia Uudenlaista osaamista Saavutettavaa koulutusta Yhteistyöllä ja työnjaolla globaalia kilpailukykyä