Koululautakunta 9 04.02.2015 Luumäen kunnan kouluverkkoselvitys 2014-2015 53/12/2015 Koula 04.02.2015 9 Valmistelija: vt. sivistystoimenjohtaja Pekka Hyvärinen puh. 040 546 2354 etunimi.sukunimi@luumaki.fi Luumäen kunnan kouluverkkoselvitys 2014-2015 Tehtäväksianto Luumäen kunnan koulujen kokonaisoppilasmäärä on laskenut melko tasaisesti ja tulee ennusteiden mukaan myös jatkossa laskemaan vuoteen2020. Kunnan taloudellinen tilanne on kehittynyt viime vuosina heikompaan suuntaan ja säästöjä joudutaan etsimään eri toimialojen toimintakuluista. Pedagogisesti kouluverkon tiivistäminen keskittäisi kunnan opetustoimen resurssit paremmin vastaamaan tulevaa opetussuunnitelma 2016 uudistusta. Lisäksi koulutilojen karsiminen vähentäisi erilaisia atk-laitteisto- ja ylläpitokustannuksia sekä teknisen toimen kiinteistökuluja nyt ja tulevaisuudessa. Nykyinen kouluverkko koostuu 3 alakoulusta, 1 yhtenäiskoulusta (ala- ja yläkoulu) ja lukiosta. Alakouluissa oppilaita oli 18.9.2014 yhteensä 262, yläkoulussa 165 ja lukiossa 49. Kuntarakenneselvityksessä 2014 verrattaessa Luumäkeä muihin Etelä-Karjalan pieniin kuntiin, Luumäellä oli kouluverkossa 1-2 alakoulua enemmän kuin muilla kunnilla. Luokkakoon keskiarvo Luumäen kunnan alakouluissa on tällä hetkellä noin 12 oppilasta per luokanopettaja, kun koko Suomen keskiarvo 2013 alakoulujen luokkakoossa oli 20,3 oppilasta. Kouluverkkoa tiivistämällä alakoulujen luokkakoko ei merkittävästi kasvaisi. Kahden taajamakoulun mallissa luokkakoon keskiarvoksi jäisi 14,6 oppilasta per luokka. Lukiota tai Taavetin koulun yläkoulua ei tässä selvityksessä käsitellä muutoin kuin mahdollisten säästöjen osalta, koska ainoina niille ei kunnassa ole vertailukohtaa. Lisäksi lukio on kunnan ainoa 2.asteen oppilaitos. Taloustilanne Sivistystoimelle on kunnan taloustilanteen vuoksi asetettu säästövelvoite vuosille 2015-2018. Säästöt kohdistuvat perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä vapaa-aikalautakunnan tehtäväkenttään. Kun säästöjä kohdennetaan sivistystoimen eri osastoihin, koulutoimeen joudutaan asettamaan suurin euromääräinen säästö, koska se on kuluiltaan suurin. Kolmen vuoden aikana kulurakennetta leikataan koululautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan osalta 313000 eurolla talousarvioraamiin pääsemiseksi. Heikkenevän kuntatalouden myötä
säästövelvoitteet tulevat tulevaisuudessa hyvin suurella todennäköisyydellä kasvamaan. Koulujen toiminta ei voi jatkua ennallaan säästövelvoitteen vuoksi. Muutoksia on tehtävä. Koulujen etäisyydet toisistaan ja oppilasennusteet Peruskouluikäisten määrä vähenee Luumäen kunnassa noin 430 oppilaasta 390 vuoteen 2020 mennessä. Liitteinä tällä hetkellä Luumäen koulujen oppilasmääräennusteet vuosille 2013-2020. Tilastoa luettaessa on huomattava, että Kannuskosken koulun osalta oppilasmäärän kehitystä selvitettiin vielä tarkemmin kouluverkkoselvityksen aikana. Tästä johtuen Kannuskosken koulun osalta on useampia oppilasmääräennusteita. Koko kunnan syntyvyys on viime vuosina jäänyt alle 40 lapseen. Kun ikäluokat alkavat olla tätä kokoluokkaa, voidaan kysyä kuinka monta opetusryhmää näistä lapsista koulun alkaessa 1.luokalla on mielekästä järjestää? Vuosista 2014-2020 on todettava, että Taavetin koulun oppilasmäärä laskee melko tasaisesti ajanjaksolla 6 % (6 oppilasta vähemmän). Kangasvarren koulun oppilasmäärä nousee jakson keskivaiheilla, mutta vuonna 2020 se on 3 % pienempi kuin 2014 (2 oppilasta vähemmän). Kirkonkylän koulun oppilasmäärä pysyttelee vuoteen 2018 nykyisenlaisena, jonka jälkeen oppilasmäärä laskee 20% nykyiseen tasoon verrattuna (7 oppilasta vähemmän). Kannuskosken koulun oppilasmäärään on laskettu välillä esiopetuksen oppilaat ja välillä ei. Viimeisimmissä taulukoissa esikoululaiset löytyvät eriteltyinä mukana laskelmissa. Käytännössä kahdella opettajalla on oppilaat 0-6 luokilta, joten esiopetuksen oppilaat ovat syytä ottaa myös laskelmissa huomioon. Jos lasketaan oppilasmääräennusteen mukaista kehitystä peruskoulun 1-6 luokkien oppilaiden osalta, Kannuskoskella on ainoana kouluna Luumäellä selvästi nouseva oppilasmäärä. Kyläläisten arvioiden mukaan ajanjaksolla 2014-2020 oppilasmäärä nousee 11:sta 29:ään eli 62% (18 oppilasta enemmän). Tiukimman virkamiestulkinnan mukaan oppilasmäärä nousee 11:sta 19:een eli 42% (10 oppilasta enemmän). Muut laskelmat asettuvat näiden kahden arvion välille ja ne löytyvät liitteestä. Kunnassa on kaksi taajamaa Taavetti ja Jurvala. Taavetista mitattuna etäisyydet eri kouluihin ovat seuraavat; Kannuskosken koululle 22 km, Kirkonkylälle 7 km ja Kangasvarren koululle on matkaa 14 km. Lisäksi Kirkonkylän koululta on Kangasvarren koululle matkaa 12 km 6-tien kautta. Kouluverkon kokonaistarkastelu Kouluverkon kokonaistarkastelun perusteet tulevat perusopetus- ja lukiolaissa annetuista velvoitteista. Perusopetuslain 3 2 momentissa säädetään, että opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Taloustilanteestaan huolimatta kunnan on varmistettava riittävät resurssit siihen, että kunnan kaikissa kouluissa opetus pystytään järjestämään asianmukaisesti huomioiden opetuksen ja tilojen lisäksi myös käyttöön otettava uusi tieto- ja viestintätekniikka. Tehtävänä on varmistaa sisällöltään laadukkaan ja valintamahdollisuuksiltaan mahdollisimman yhdenvertaisen opetuksen antaminen kunnan alueella asuville oppilaille,
riippumatta siitä missä kunnan koulussa kukin oppilas on. Tarkastelussa on otettu huomioon opetuksen pedagogisen laadun säilyttäminen ja opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen kuntatalouden asettamien rajojen puitteissa. Tärkeintä on tarjota mahdollisimman laadukasta perusopetusta kaikille kunnan oppilaille. Pedagogiset perusteet ja laatukriteerit Selvitettäessä kouluverkon tarkoituksen mukaisuutta ja säästöjen kohdentumista oppilaan näkökulmasta on tarpeen tarkastella Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamia perusopetuksen laatukriteereitä. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu muodostuu yhdeksästä laadunosa-alueesta, joita voidaan tarkastella oppimisympäristön ja toimintakulttuurin sekä opetuksen ja oppimisen näkökulmista. Näitä laadun osa-alueita ovat opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö, oppimisympäristön turvallisuus, koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta. (Perusopetuksen laatukriteerit, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu ja 2012:29, s. 27). Oppimisympäristö tilat, opetusvälineet, oppimateriaalit, rakennettu lähiympäristö ja luonto tilat mahdollistavat erilaisten työskentelytapojen ja opetusvälineiden käytön eri kokoiset ja yhdisteltävät tilat mahdollistavat eri kokoisten ryhmien työskentelyn toimiva ja motivoiva fyysinen ympäristö edistää oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta liikuntaesteiset huomioitu tilat viihtyisiä, esteettisiä ja siistejä tieto- ja viestintätekniikka riittävää ja toimivaa Luumäki Fyysisen oppimisympäristön laatu vaihtelee eri koulujen kesken. Kyläkoulut ovat tällä hetkellä puutteellisesti varusteltu esimerkiksi taito- ja taideaineiden, opetustilojen ja välineiden osalta. Liikuntapaikkojen laatu vaihtelee merkittävästi. Esteettömyys ei toteudu kyläkouluissa. Tilojen viihtyisyys ja esteettisyys vaihtelee paljon, koska osa rakennuksista on huonokuntoisia. Sisäilmaongelmia on tällä hetkellä Kirkonkylän koulun teknisen työn rakennuksessa sekä Kangasvarren vanhassa koulurakennuksessa. Nämä tilat eivät ole opetuskäytössä. Mahdollisimman monen oppilaan tulisi opiskella laatukriteerit täyttävässä oppimisympäristössä ja saada mahdollisuus uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja oppimiseen. Mikäli koulujen määrä vähenisi, voitaisiin resurssit ohjata toimintaa jatkavien koulujen oppimisympäristöihin ja niiden laatuun. Opetus ja opetusjärjestelyt
opetusryhmien muodostaminen ja resurssien kohdentaminen opetusryhmät muodostetaan siten, että voidaan toteuttaa opetus ja ohjaus opetussuunnitelman mukaan, saavuttaa opetukselle asetetut tavoitteet ja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet resursoitaessa koulujen toimintaa tulee huolehtia siitä, että tukea tarvitsevien sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä huomioidaan, samoin kuin yhdysluokissa järjestettävä opetus. Luumäki Opetusryhmät on muodostettu niin, että opetus ja oppilaille järjestettävä yleinen,tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajataustaan perustuva tuki on voitu järjestää opetussuunnitelman ja perusopetuslain mukaisesti. Erityisen tuen oppilaat ovat saaneet pääsääntöisesti opetusta Taavetin koulun pienluokassa. Kouluverkkorakenne aiheuttaa eroja eri koulujen kesken. Pieniä opetusryhmiä ei pitäisi muodostaa kouluverkon rakenteen takia, vaan perusteena pienten opetusryhmien muodostamiselle tulisi olla aina oppilaiden tarpeet. Jos opetustunneista leikataan, tulevat opetusryhmät kasvamaan ja tuen järjestämiseen kohdennettua resurssia tullaan pienentämään (tukiopetus ja koulunkäyntiavustajat). Opetussuunnitelman toteuttaminen opetussuunnitelman laadintaprosessi kieliohjelma ja valinnaisaineet kieliohjelman ja valinnaisten aineiden tarjonta turvataan tarvittaessa yhteistyötä laajentamalla Luumäki Luumäellä kaikki oppilaat aloittavat pakollisena vieraana kielenä englannin 3.luokalla.Vapaaehtoisen vieraan kielen ryhmiä ei ole viime vuosina muodostunut. Kerhotoiminnan kautta on pystytty tarjoamaan kielten lisäopiskelua sitä haluaville oppilaille. Perusopetuksen tuntijako uudistuu syksyllä 2016. Valtakunnallisessa tuntijaossa on jo päätetty, että toisen kotimaisen kielen opetus alkaa 6. luokalla ja että vapaaehtoisen vieraan kielen opetuksen tarjoaminen tulee kunnalle pakolliseksi. Erilaisia valinnaisaineita pystytään tarjoamaan parhaiten taajamakouluissa, koska erilaista ammattitaitoa omaavia opettajia on enemmän ja tiloja erilaiseen toimintaan löytyy kattavammin. Valinnaisainetarjonta on toistaiseksi yläkoulussa hyvä. Osallisuus ja vaikuttaminen koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostava oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa oppilaskunnan ohjaamiseen on varattu riittävästi resursseja oppilaiden osallisuuden toteutumisesta opetuksessa ja muussa toiminnassa on huolehdittu osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan palautekäytäntöjen avulla Luumäki
Kaikissa Luumäen kouluissa toteutetaan kansallista KiVa-kouluohjelmaa, jonka tavoitteena on toimia kiusaamista ehkäisevänä toimintana. Taavetin koulussa on keväisin kartoitettu oppilaiden ajatuksia kuluneesta lukuvuodesta kirjallisin kyselyin. Taajamakouluissa toimii oppilaskunta tai vastaava. Oppilaskuntaa ohjaa koulun opettaja, joka vastaa toiminnan sisällöstä ja säännöllisyydestä. Kyläkouluissa näitä oppilaskuntia ei vielä ole. Tavoitteena on, että kouluilla olisi tasapuoliset edellytykset kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Aamu- ja iltapäivätoiminta toimintaa on tarjolla erityisen tuen piirissä oleville ja 1. ja 2. luokan oppilaille tilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimintaympäristö turvallinen ja viihtyisä Luumäki Kunta tuottaa osin kunnan, osittain huoltajilta perityillä maksuilla rahoitettua iltapäivätoimintaa. Lukuvuonna 2014-2015 iltapäivätoimintaa on Taavetin koulussa, johon kuljetetaan myös Kirkonkylän koulun oppilaita sekä Kangasvarren koulussa. Kannuskosken koulussa iltapäivätoimintaa ei ole, mutta tarvittaessa päiväkoti pystyy järjestämään tukea perheille päivähoitolain mukaisen lapsimäärän puitteissa. Iltapäivätoimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat 1-2.luokan oppilaat ja toiminta järjestetään koulun tiloissa. Koulun kerhotoiminta tarjonta on monipuolista ja laadukasta osa yleistä, tehostettua ja erityistä tukea Luumäki Koulujen kerhotoimintaa tuetaan valtionavustuksella ja kerhoja on kaikissa Luumäen kouluissa. Taajamakouluissa on laajempi kerhovalikoima kuin kyläkouluissa. Kerhotoimintaan osallistuminen on hieman vaihdellut vuosittain ja tällä hetkellä toiminta on taas vilkastumaan päin. Jos valtion avustus kerhotoimintaan loppuu, joudutaan kerhotoimintaa supistamaan. Liikunnallisten kerhojen osalta kerhotoimintaa tukee Liikkuva koulu hanke, joka toimii kunnan kaikissa kouluissa. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki koulussa käytössä joustavia toimintamuotoja, joilla pystytään kohtaamaan tukea tarvitsevat oppilaat joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti oppilashuollon palvelut ovat saatavilla Luumäki Kunnassa oppilaan tuki järjestetään tuen tarpeen määrästä ja luonteesta riippuen riittävän pienessä opetusryhmässä. Opetusryhmäkoot Luumäellä ovat tällä hetkellä noin 8 oppilasta alle Suomen alakoulujen keskiarvon. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus osa-aikaiseen erityisopetukseen, mahdollisuus tukiopetukseen, mahdollisuus koulunkäyntiavustajapalveluihin tai mahdollisuus opiskeluun
erityisluokassa. Joustavammin oppilaan tarvitsema tuki voidaan järjestää Taavetin koulussa, jossa on mahdollisuus kahteen rinnakkaisluokkaan. Tämä mahdollistaa oppilaiden joustavan ryhmittelyn ja tarvittaessa muutosten tekemisen tuen järjestelyihin joustavasti kesken lukuvuoden. Pienissä kouluissa tukea voidaan myös järjestää, mutta esimerkiksi kesken lukuvuoden esille tuleviin tarpeisiin ei pystytä kovin joustavasti vastaamaan, jos ei vaihdeta sitten koulua. Eräissä tapauksissa oppilaita on siirretty myös taajamakouluista kyläkouluihin. Näistä on ollut pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Kyläkouluihin ei kuitenkaan voida olettaa laitettavan tuen oppilaita merkittävässä määrin, koska luokanopettajan antaman tuen määrä on rajallinen. Mikäli opetustunteja leikataan, joudutaan säästöjä hakemaan myös tuen määrästä ja laadusta. Oppilashuollon palvelut ovat kaikilla kouluilla saatavilla oppilasmäärän mukaisesti. Jos kouluverkko olisi tiiviimpi, Eksoten oppilashuoltohenkilökunnan ei tarvitsisi käyttää työaikaansa niin paljon koulujen välillä liikkumiseen. Opetuksen ja kouluverkon kustannukset Luumäen kunnan opetuksen toimintamenoista on 60,1 % koulujen henkilöstömenoja 16,3 % kiinteistökuluja 10,1 % oppilaskuljetusmenoja 6,5 % ruokapalvelumenoja loput 7% kuluista: lukio( sis. opetuksen), kansalaisopisto ja musiikkiopistot( sis. opetuksen) ja koulujen vuosittaiset tarvikemenot Liitteessä on esitetty Luumäen kunnan perusopetuksen säästöpotentiaali verrattuna Savitaipaleeseen, Taipalsaareen ja Manner-Suomen keskiarvoon. Kouluille kohdennettavista resursseista suurin osa tulee käyttää opetustyöhön. Kouluverkko vaikuttaa siihen, miten resursseja kuluu kunnalta opetus- ja kasvatustyöhön sekä toisaalta tiloihin. Kouluverkko vaikuttaa myös ruokapalvelukustannuksiin sekä kuljetusmenoihin. Käytännössä ruokapalvelumenot tulevat keskittämisen myötä laskemaan ja kuljetuskustannukset koulumatkojen pidentyessä osalla nousemaan. Henkilöstömenojen jälkeen toiseksi suurin kustannustekijä on koulutilat ja niiden tilojen ylläpidosta aiheutuvat vuosittaiset käyttömenot. Toimitilat tarvitsevat myös noin 25-30 vuoden välein peruskorjausta. Näitä on tässä kouluverkkoselvityksessä tarkasteltu yleisellä tasolla. Laskelmissa on keskitytty muutoin vain opetuksen ja kiinteistöjen ylläpito- ja käyttökustannuksiin. Tällä hetkellä kiinteistöissä ei ole tiedossa olevia vaurioita kuin Kirkonkylän teknisentyön rakennuksen osalta. Se on käyttökiellossa ja oppilaat kuljetetaan teknisen työn tunneille Taavetin kouluun. Kaikkien kiinteistöjen osalta joudutaan määräajoin tehtäviin korjauksiin kouluverkon säilyessä entisenlaisena varautumaan. Oppilaskuljetukset järjestetään ensisijaisesti joukkoliikennettä käyttäen. Mikäli joukkoliikennettä ei ole käytettävissä, järjestetään taksikuljetukset. Perusopetuslain 32:n mukaan, mikäli oppilaan koulumatka on 5 kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen on myös silloin, kun matka oppilaan
ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestään enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Luumäen kunta on maksanut lakisääteisen edun ohella myös koulumatka-avustusta oppilaille, joiden koulumatka ensisijaiseen kouluun on yli 4 km alakoulussa. Ruokailukustannukset ovat myös yksi menoerä. Pienet kouluyksiköt ja sinne järjestettävä ruoka ja ruokatarjoilu selittävät osan kustannuseroista. Peruskoulun koulukohtaisilla määrärahoilla hankitaan mm. oppikirjat sekä kaikki muu opetusmateriaali ja opetusvälineet. Ruokakuljetukset ja materiaalikustannukset vähenevät, jos yksiköitä on vähemmän. Kustannusten vähentämiseksi on valittavissa kaksi erilaista linjausta: 1) Säilytetään opetuksen laatua, määrää ja resursseja, mutta suljetaan ja yhdistetään kouluja. 2) Säilytetään nykyiset koulut, mutta heikennetään opetuksen laatua tasaisesti mm. tuntikehystä pienentämällä ja tukipalveluja vähentämällä. Kustannuksia voidaan leikata opetustyön kärsimättä luopumalla sellaisista koulutiloista, joita ei välttämättä tarvita opetuksen järjestämiseen. Koulutiloista luopumalla vähennetään tilojen ylläpitokustannuksia. Myös peruskorjaustarve pienenee tulevaisuudessa. Ruokailukustannuksissa saadaan säästöä ruoan laadusta tinkimättä. Osalla oppilaista koulumatka ja koulumatkaan käytettävä aika pitenee kouluja yhdistettäessä, mutta taajamakouluissa opetustarjonta monipuolistuu ja oheis- ja tukipalvelut ovat tarjolla pientä koulua paremmin. Opetus- ja kasvatustyö on koulun tärkein tehtävä; opetuksen ja siihen sisältyvän vuorovaikutuksen vuoksi koulua käydään. Keskittämällä toiminnot voidaan tarpeelliset opetusresurssit säilyttää paremmin. Sijoittamalla toimintoja peruskorjattuihin ja uudistettuihin tiloihin vähennetään myös sisäilmapulmista aiheutuvia terveysriskejä sekä tulevia monien yksiköiden investointitarpeita. Koulujen kuluja vuosille 2015 2017 sekä säästövaikutus menolajeittain on liitteessä. Edellä on kuvattu pedagogiikkaan liittyviä näkökulmia ja vaikutuksia. Liitteenä on taulukko Luumäen vaikutustenarvioinnista, jossa on yleisesti kuvattu edellä olevien vaihtoehtojen vaikutuksia eri näkökulmista lasten sekä huoltajien arkeen. Kuntalaispalautteissa esiin tuotuja vaikutuksia on lisätty vaikutusarviointiin, mutta kuntalaisten laatimat vastineet ja kannanotot ovat kokonaisuudessaan liitteissä. Perusopetuksen kouluverkko tulevaisuudessa Koulutoimi esittää seuraavia asioita huomioitavaksi kouluverkkoa kehitettäessä:
Opetus ja pedagoginen näkökulma Pyritään järjestämään kaikille oppilaille perusopetuslain, opetussuunnitelman ja laatukriteereiden mukainen opetus. On tärkeää huolehtia jokaisen oppilaan oikeudesta saada omien edellytystensä mukaista opetusta ja opetukseen osallistumisen edellyttämät tukitoimet. Tämä tarkoittaa laadukasta yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Tuen järjestäminen on mahdollista, jos resurssit riittävät tarvittaessa pieniin opetusryhmiin, tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen ja avustajapalveluihin. Tärkeää on huolehtia myös maahanmuuttajataustan takia tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeista ja suomi toisena kielenä opetuksesta. Tulee varmistaa, että oppilashuollon palvelut ovat mahdollisimman helposti ja joustavasti oppilaiden saavutettavissa koulun yhteydessä. Koulujen tarjonta pyritään pitämään mahdollisimman monipuolisena sisältäen monipuoliset valintamahdollisuudet, kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan. Koulutilat Pyritään järjestämään kaikille oppilaille terveelliset, turvalliset ja opetussuunnitelman toteuttamisen mahdollistavat tarkoituksenmukaiset tilat. Tilojen käyttöä suunniteltaessa otetaan huomioon myös kuntalaisten harrastuskäyttömahdollisuus. Koulurakennusten määrää tulee suhteuttaa koulutilatarpeeseen. Vanhat peruskorjaamattomat koulurakennukset eivät vastaa enää tiloiltaan nykyaikaisille koulurakennuksille asetettuja vaatimuksia ja niiden perusteellista korjaamista mielekkäämpää on keskittää opetus nykyaikaisempiin tiloihin. Näin kannattaa toimia, mikäli perusopetuslain mukaisessa koulumatka-ajassa on saavutettavissa olemassa oleva koulu. Kuljetukset Koulukuljetuksiin käytetään ensisijaisesti joukkoliikennettä, mutta sen rajoittuneen tarjonnan vuoksi taksiliikenne on koulukuljetuksissa merkittävää. Tehostamisratkaisuna on mahdollista kartoittaa erilaisia logistiikkaohjelmia ja selvittää voisiko niillä tehostaa henkilökuljetusten sujuvuutta ja taloudellisuutta. Koulunkäyntialueet on määritelty vuonna 1993, jolloin kouluverkkoa muutettiin. On ilmennyt joitakin epätarkkuuksia siitä, mikä kunkin oppilaan ensisijainen koulu on kouluverkkoselvityksen aikana. Näitä on syytä tarkentaa joka tapauksessa vuoden 2015 aikana, jotta kuntalaisten tasapuolinen kohtelu toteutuu. Koulumatkojen pidentymisestä on esitetty huolta, mutta perusopetuslain 6 :n 1 momentin mukainen aikarajoite toteutuu jo tällä hetkellä entisen Viuhkolan koulun alueen osalta, josta matkat Taavettiin ovat maantieteellisesti pidemmät kuin Kannuskoskelta. Koulukuljetuskustannukset ovat noin 10 % koulujen kokonaiskustannuksista henkilökustannusten ollessa kuusi kertaa merkittävämmät rakenteelliset kulut. Kuljetuskapasiteettia pystytään ja on hyvin suurella todennäköisyydellä tarvetta lisätä kouluverkon muuttuessa. Kuljetuskustannusten nousua on vaikea arvioida tarkasti, koska kuljetusreittien pidentymistä ja mahdollisia uusia reittejä sekä koulujen lukujärjestyksiä ei vielä tiedetä. Voimassa oleva kuljetussopimus kattaa
lukuvuoden 2015-2016 ja siihen sisältyy optiovuosi 2016-2017. Kuljetuskustannusten nousua on arvioitu keskimääräisellä kuljetettavien määrän lisääntymisellä ensi lukuvuonna sekä arviolla uusista reittitarpeista. Noussut kustannustaso toteutuisi samankaltaisena kouluvuonna 2016-2017. Luumäen kunta on maksanut lakisääteisen edun ohella myös koulumatka-avustusta oppilaille, joiden koulumatka ensisijaiseen kouluun on yli 4 km alakoulussa. Tätä etuutta on mahdollista leikata lain mukaan niin, että ensisijaisen koulumatkakorvauksen alarajaksi asetetaan 5 kilometriä. Talous Perusopetus järjestetään taloudellisesti ottaen huomioon opetuksen kustannukset sekä tukipalvelut kuten ruokailu, kuljetukset sekä toimitilojen ylläpito. Investointeja ei ole tässä kouluverkkoselvityksessä erityisesti selvitetty, mutta niitä tulee väistämättä jokaiseen kiinteistöön ajan kuluessa. Toimipaikkojen vähentyessä tukipalvelujen järjestäminen on taloudellisempaa, koska kouluruokailukohteet vähenevät eikä ruokaa tarvitse kuljettaa valmistuskeittiöstä niin moneen kouluun. Ylläpidettävien tilojen vähentyminen pienentää siivouskustannuksia ja ylläpitomenoja sekä etenkin pidemmällä aikavälillä investointimenoja. Riittävän suuressa koulussa opetusryhmät voidaan aina muodostaa tarkoituksenmukaisen kokoisina. Ryhmäkoko pysyy taajamakouluissa hyvin alhaisena, mutta opetusryhmien määrä kokonaisuutena on pienempi kuin jos opetus järjestettäisiin useammassa toimipaikassa. Henkilöstömäärän vähentäminen suhteessa vähenevään oppilasmääräennusteeseen pystytään toteuttamaan taajamakouluissa helpommin, kuin jos kouluverkko koostuu useasta erillisestä yksiköstä. Tämän aiheuttaa se tosiasia, että jokaisessa koulussa tulee olla koulun kokoa vastaava vähimmäismäärä opettajia ja muuta henkilökuntaa. Koulun vähimmäisoppilasmäärä Luumäen koulut ovat kyläkouluja ja pieniä taajamakouluja. Koulutoiminnan säilyttämistä tietyssä rakennuksessa tulee arvioida monipuolisesti. Harkinnassa on otettava huomioon edellä mainitut linjaukset ja ensisijaisesti opetus- ja pedagoginen näkökulma. Harkinnassa on otettava huomioon myös tilojen sopivuus opetustoimintaan, terveellisyys ja turvallisuus, etäisyys ja koulumatkat sekä koulunpidon kustannukset. Koulutoimen strategia uusitaan vuonna 2015. Koska kunta opetuksen järjestäjänä on vastuussa kaikkien luumäkeläisten lasten opetuksen järjestämisestä ja joudutaan resursseja jaettaessa ottamaan huomioon kokonaisuus. On siis tarpeen jättää tilaa kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuusharkinnalle koulujen oppilasmäärien suhteen ja erillisiä vähimmäisoppilasmääriä ei ole välttämätöntä määritellä. Toisaalta pitää myös pystyä tekemään vaikeitakin leikkauspäätöksiä kouluverkkoon, jos yksikön koko pedagogisesti ja taloudellisesti muodostuu merkittävästi haittaavaksi tekijäksi kouluverkon kokonaisuuden ja oppilaiden tasa-arvoisen kohtelun kannalta. Tiedottamisesta ja kuntalaisten kuulemisesta
Kunnan heikkenevä taloustilanne ja pienenevät ikäluokat ovat olleet vaikuttamassa kouluverkkoselvityksen aloittamiseen syksyllä 2014. Kouluverkkoselvityksen prosessissa asiantuntija-apua antoi Suomen kuntaliitto sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Koska kyse on kuntalaisten kannalta merkittävästä asiasta, on asian laittanut vireille hallintolain 41 :n 2 momentin mukaan Luumäen kunnan koululautakunta kokouksessaan 27.10.2014. Vireilläolosta on tiedotettu kunnan kotisivuilla sekä Luumäen lehdessä 5.11.2014 julkaistulla ilmoituksella. Hallintolain 34 :n, 36 :n ja 42 :n mukaisesti asiaa on esitelty 18.11.2014 kuntalaisille järjestetyssä koko kunnan kuulemistilaisuudessa Taavetin koulussa, jossa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä joihin on vastattu. Lisäksi lakkautusuhan alla olevilla kouluilla on järjestetty erilliset kuulemistilaisuudet 20.11.2014. Kuntalaisille on varattu tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta kirjallisesti 7.12.2014 mennessä. Lisäksi kyläkoulujen oppilaita on kuultu kirjallisesti 7.12.2014 mennessä. Kannuskosken koulun henkilökuntaa kuultiin 12.1.2015 ja Kirkonkylän koulun henkilökunnan kuuleminen oli 13.1.2015. Kouluverkkoa on käsitelty runsaasti myös paikallisten tiedotusvälineiden toimesta. Kuntalaispalautteista Palautteita on tullut syksyn aikana yhteensä 26 kappaletta. Palautteet on koottu yhdeksi liitetiedostoksi niin, että alussa ovat Kannuskosken alueelta tulleet palautteet, sitten Kirkonkylän alueen palautteet ja lopussa ovat muualta kunnasta tulleet palautteet. Palautteet koostuvat yksittäisten kuntalaisten palautteista, koulujen henkilökuntien, osa on kyläyhdistysten, vanhempainyhdistysten tai vastaavien palautteita. Osassa kirjelmistä on mukana lukuisa määrä allekirjoituksia. Yksi palaute poistettiin ja toista palautetta rajattiin keskustelun jälkeen palautteen antajien toiveesta. Poistetuissa palauteosissa ei ollut kouluverkkoselvityksen kannalta olennaista uutta tietoa, vaan kirjoitusten osat sisälsivät henkilökohtaisia tietoja. Palautteet ovat muutoin kokonaisuudessaan liitteenä kunnan kotisivuilla julkaistavissa kokousasiakirjoissa ja koululautakunnan kokouspöytäkirjan liitteinä. Kuntalaisten palautteissa on sama huoli kuin koulutoimessakin lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja turvallisesta koulunkäynnistä. Kuntalaispalautteissa kuitenkin keinot poikkeavat suurelta osin koulutoimen esittämistä kouluverkon uudistamis- ja säilyttämiskeinoista. Monissa palautteissa on esitetty, että tärkein laatutekijä on pieni koulu ja lyhyt koulumatka. Palautteissa on yleensä otettu kantaa yksittäisen koulun tai alueen puolesta, mutta säästöt esitetään otettavaksi muualta kuin kyseisen koulualueen lasten palveluista. Myöskään haja-asutusalueen palveluita ei tulisi heikentää, sillä koulujen lakkauttamiset hiljentäisivät kylät. Eräissä palautteissa korvaaviksi säästökeinoiksi on esitetty lukion lakkauttamista. On myös todettu, että taajamakoulujen henkilökunnan määrää tulisi vähentää näin ollen luokkakokoja kasvattaa, ennemmin kuin kyläkouluja lakkauttaa. Opetuksen yhteisistä määrä- sekä laatutekijöistä voidaan
leikata tai säästöjä on haettava muualta kuin kouluista. On vaadittu uusien vaihtoehtojen esittämistä, lisälaskelmia sekä kyseenalaistettu laskelmien paikkaansa pitävyyttä. Toisaalta on vaadittu vertailua muihin kuntiin, toisaalta vertailua ei saisi tehdä, koska nykyinen kouluverkko tulisi nähdä kunnan omaleimaisena voimavarana. Palautteissa on vaadittu nykyisten koulujen korjaamista tai parakkirakennusten käyttöönottoa. On esitetty, että koulut jatkaisivat toimintaansa, mutta esim. 5-6.luokat siirrettäisiin taajamakouluun. Huolta on esitetty joukkoliikenneyhteyksistä ja koulumatkojen pidentymisestä sekä oppilaiden koulumatkan turvallisuudesta, varsinkin 6-tien varressa kyydin odottamisen osalta. Kuljetuskustannusten hallitsemattomasta noususta on oltu huolissaan. Kyläkouluja puolustavissa palautteissa tuodaan esille pienten koulujen hyvät puolet, kuten yksilöllinen ohjaus, tuttu ja turvallinen ympäristö sekä luonnonläheisyys. Huolta esitetään myös mahdollisen kiusaamisen lisääntymisestä huollettavalleen taajamakouluissa. Palautetta on tullut myös kahden taajamakouluratkaisun puolesta. Näissä palautteissa tulevat esille taajamakoulujen hyvät puolet, kuten joustavat ryhmäjaot, monipuoliset tilat, laajemmat vertaisryhmät ja monipuolisempi opetustarjonta. Taajamakoulujen oppilaiden puolesta on esitetty huolta opetuksen laadun ja määrän heikkenemisestä. Myös Taavetin lukiota on kannatettu säilytettäväksi. Oppilas- ja henkilökuntapalautteet Kuntalaisten kuulemisissa ja niistä saaduissa kirjallisissa palautteissa esitettiin huolta lasten kuulemisesta muutoksessa. Kuulemisaikana opettajat keräsivät liitteessä olevan koonnin mukaisiin kysymyksiin vastaukset kyläkoulujen oppilailta. Taajamakoulujen oppilaita ei kuultu. Palaute kyläkoulujen oppilailta oli lievästi kielteinen kouluverkkomuutoksiin ja omasta koulusta haluttiin enimmäkseen pitää kiinni. Vastauksissa oli kuitenkin myös paljon neutraaleiksi ja positiivisiksi luokiteltavia kommentteja taajamakouluista. Koulukuljetusten pidentyminen koettiin pääosin kielteisesti. Kyläkoulujen henkilökuntien kuulemisissa nousi esille huoli yhdysluokkaopetuksen katoamisesta Luumäellä, määräaikaisen työn mahdollinen päättyminen ja yleisesti ottaen henkilökunta on pitänyt työskentelystä pienessä yksikössä. Toisaalta kouluverkkoselvityksen aikana ei ole tullut tarvetta vakituisten työntekijöiden irtisanomisiin, vaan henkilöstön kustannussäästöjä on etsittävissä eläköitymisten ja erilaisten sijaisjärjestelyjen kautta. Esitys kouluverkkomuutoksista Koululautakunnan osalta talousarviota tulee tasapainottaa vuosien 2015-2018 aikana niin, että säästöjä syntyy noin 313 000 euroa. Esitetään talouden tasapainotus tehtäväksi ensisijaisesti kouluverkkoa tiivistämällä, toissijaisesti opetuksen määrää tasaisesti kaikilta kouluasteilta vähentämällä ja viimeiseksi opetuksen muita mahdollisia laatutekijöitä heikentämällä. Kustannussäästöt saadaan aikaan yhdistämällä kyläkoulut
taajamakouluihin. Luumäen kunnan kouluverkoksi esitetään Taavetin koulukeskusta sekä Kangasvarren alakoulua. Esitetty muutos heikentää kylien lähikoulupalveluja, mutta säilyttää niukkenevien taloudellisten resurssien toteutuessa opetuksen määrä- ja laatutekijöitä parhaiten koko kunnan oppilaille. Esitetyt kouluverkon muutokset vähentävät ylläpidettävien kiinteistöjen ja tilojen määrää sekä niiden jatkuvia ylläpitokustannuksia edellyttäen, että kiinteistöistä luovutaan. Luumäen kunnan oppilasikäluokat ja ennusteet huomioiden kahden taajamakoulun malli on riittävä ja laadukas ratkaisu perusopetuksen kouluverkoksi. Muutoksen jälkeen keskimääräinen luokkakoko näissä kahdessa taajama-alakoulussa on 14-15 oppilasta per luokka. Esityksessä on pyritty kohtelemaan pedagogisesti tasapuolisesti kunnan oppilaita ja vastaamaan vuonna 2016 uudistuvassa opetussuunnitelmassa tuleviin muutoksiin. Ehdotus Vt. sivistystoimenjohtaja Pekka Hyvärinen Koululautakunta merkitsee kouluverkkoselvityksen tietoonsa tulleeksi ja vie edelleen kouluverkon kunnanhallitukselle ja valtuustolle päätettäväksi. Koululautakunta ottaa asiantuntijalautakuntana kantaa kouluverkkoon ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää, että kouluverkkoa linjataan seuraavasti: 1. Valtuusto päättää, että koululautakunnan talouden tasapainottamiseksi kolmivuotiskaudella 2015-2018 a) Kirkonkylän koulu yhdistetään Taavetin kouluun lukuvuodesta 2015-2016 alkaen ja Kirkonkylän koulun oppilaat sijoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla Taavetin ja Kangasvarren kouluihin lukuvuodesta 2015-2016 alkaen. b) Kannuskosken koulu yhdistetään Taavetin kouluun lukuvuodesta 2015-2016 alkaen. Päiväkotitoiminta jatkuu edelleen Kannuskosken koulun tiloissa, mutta esiopetusta saavat oppilaat siirtyvät Taavetin päiväkodin esiopetusryhmiin lukuvuodesta 2015-2016 alkaen. Päätös Asiasta keskusteltaessa kokouksessa tarkennettiin Kangasvarren koulun tilannetta sisäilmaepäilyjen osalta. Kangasvarren koululla ei ole tehty virallisia sisäilmatutkimuksia, kuten Kirkonkylän koululla. Aistinvaraisia havaintoja ja korjaavia toimenpiteitä on tehty Kangasvarren koulun 1950-luvulla rakennetun vanhan koulurakennuksen osalta. Näissä tiloissa ei ole opetusta. Asian käsittelyn aikana lautakunnan jäsen Merja Mälkiä esitti, että Kannuskosken koulu säilytetään. Esitys ei saanut kannatusta. Tämän jälkeen lautakunnan jäsen Galina Punkkinen esitti, että molemmat koulut säilytetään. Merja Mälkiä veti pois oman esityksensä ja kannatti samalla
Galina Punkkisen esitystä. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi, että koska keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Galina Punkkinen on tehnyt esittelijän pohjaehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen, jota Merja Mälkiä on kannattanut, asiasta äänestetään. Puheenjohtaja esitti hyväksyttäväksi seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka kannattavat esittelijän tekemää pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Galina Punkkisen tekemää ja Merja Mälkiän kannattamaa vastaehdotusta, äänestävät "ei". Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa annettiin ääniä seuraavasti: Kaltto Kai Kuningas Jukka Mälkiä Merja Ovaska Katriina Punkkinen Galina Suokas Linda Suoknuuti Raimo jaa X X ei X X X X X Äänet yhteensä 2 jaa-ääntä 5 ei-ääntä Äänestyksen jälkeen vt. sivistystoimenjohtaja jätti eriävän mielipiteen päätökseen: "Säästövelvoitteen toteutuessa en voi kannattaa opetuksen laatuun ensisijaisesti kohdistuvia leikkauksia, vaan kouluverkon rakenteeseen täytyy tehdä muutokset ennen tätä." Lautakunnan jäsen Linda Suokas jätti eriävän mielipiteen päätökseen: "Mielestäni Kannuskosken ja Kirkonkylän koulut olisi pitänyt esityslistan mukaisen ehdotuksen mukaisesti yhdistää Taavetin ja Kangasvarren kouluihin." Koululautakunta otti asiantuntijalautakuntana kantaa kouluverkkoon ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää, että kouluverkon molemmat kyläkoulut säilytetään.