LAMPITIE LEMPÄÄLÄ

Samankaltaiset tiedostot
Sopimus kuntotarkastuksesta asuntokauppaa varten

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu Lappeenranta

HEIKKILÄNTIE PIRKKALA

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: Raportointi pvm: 14.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm:

JUKANKATU TAMPERE

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, Karjaa. Tutkimus pvm:

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu Lappeenranta

Kuntokartoitus. Sivuja:1/20. Vastaanottaja: Fredrik Karlsson. Crista Berdtson. Mattilantie 119, Karkkila. Tutkimus pvm:

Lastusillankatu HÄMEENLINNA

Kuntokartoitus. Sivuja:1/20. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Lehdokkikuja 5, Siuntio. Tutkimus pvm: Raportointi pvm: 1.6.

Kosteuskartoitus RS 1

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu Lappeenranta

METSÄKULMANTIE ETELÄINEN

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

MITTAUSRAPORTTI. Asunto Oy Kemin Takajärventie I 55

SIANKÄRSÄNTIE JANAKKALA

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A JYVÄSKYLÄ

Kuntotarkastus asuntokauppaa varten

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Kuntokartoitus. Sivuja:1/12. Vastaanottaja: Uudenmaan Ulosottovisrasto. Tonttukallionpolku 5, Bollsta. Tutkimus pvm:

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Ilmanäytteet (mikrobi) Tuiskulan koulut

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Valhallavägen 9, Mustio. Tutkimus pvm:

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Kosteuskartoitus RS 1

1(10) KUNTOTARKASTUS RÖYKÄNRINNE 7, RÖYKKÄ

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Björn-Eric Falck. Jokirannantie 21, Siuntio. Tutkimus pvm: 6.4.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, Nummela. Tutkimus pvm: 4.5.

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

Kuntokartoitus. Sivuja:1/18. Vastaanottaja: Uudenmaan Ulosottovirasto. Kroggårdintie 36, Karjaa. Tutkimus pvm: Raportointi pvm: 6.3.

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Omistushistoria: Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna Jukka Tolvanen, Mervi Pirinen ja Janne Juntunen.

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KIINTEISTÖN KUNTOTARKASTUS

PIRKANMAAN KUIVAUSTEKNIIKKA OY

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as LIPERI puh

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Crista Berdtson. Tammisaarentie 33, Karjaa. Tutkimus pvm:

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

o ~' 1 MITTAUSRAPORTTI Asunto Oy Tornion Thurevikinkatu Knti K"iW::IY n f\400 RQI' 747 PAkk::l ~knn

Ilmanäytteet (mikrobi) Laihian keskuskoulu

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

KIINTEISTÖN KUNTOTARKASTUS

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

HOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

OMAKOTITALO KUNTOTARKASTUS KUNTOTARKASTUS. Sorrinkatu 6. Forssa. Tarkastuspäivä

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

KIINTEISTÖN KUNTOTARKASTUS

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

Rakennus on rakennettu vuonna 1966 ja viimeisin omista on ostanut kiinteistön vuonna 2009.

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä saatuihin tietoihin)

VAPAA-AJAN ASUNTO KUNTOTARKASTUS KUNTOTARKASTUS

Prosolve Oy Puh: Onkapannu 4 Fax: Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ; HAASTATTELULOMAKE

Tarkastus / tutkimus homekoiran merkintöjen selvittämiseksi Lukio / keskuskoulu

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

PINTAKOSTEUSTARKASTUS

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

Läsnä olleet: Jukka Tolvanen ja Riitta-Liisa Saastamoinen ( ).

40700 Jyväskylä

Omistushistoria: Nykyiset omistajat ovat ostaneet rakennuksen vuonna 1999, jolloin on siirtynyt myös tontin vuokraoikeus.

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

VAPAA-AJAN ASUNTO KUNTOTARKASTUS KUNTOTARKASTUS

Raportti Työnumero:

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

Liite kuntotarkastusraporttiin

KUNTOARVIO Omakotitalo Korisevantie 23 B

Transkriptio:

LAMPITIE 2 33880 LEMPÄÄLÄ KUNTOTARKASTUS 3.6.2016 I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O TÄHTIRANTA O Y

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 2/22 1 YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Tarkastuksen kohteena oli vuonna 2009 (vuosiluku rakennekuvasta) valmistunut omakotitalo. Rakennus on ns. elementtirakenteinen. Rakennus on perustettu betonipilareiden varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenne on tuulettuva puurakenteinen. Ulkoseinät ovat puuelementtirakenteiset, eristeenä on villa ja julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on profiilipelti. Lämmönjakotapana ovat vesikierto patterit. Ylä- ja alapohjaa, yläkertaa sekä vesikatetta ei voitu tarkastaa (käynti oli estetty). Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 6. 2 OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT, RISKIT JA JATKOTOIMENPITEET Viite Nimike Havainto Riskirakenne Korjaus Lisätutkimus 6.1 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Salaojat ovat ikääntyneitä. Maanpintojen kallistukset Kattovedet x x x 6.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Perusmuurin vedeneristystä ei ole. x 6.10 Muut sisätilat x 6.11 Lämmitys Putkistot kulkevat lattian alla x 6.12 Vesi- ja viemärilaitteet Putket kulkevat lattian alla. x

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 3/22 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Omakotitalo Lampitie 2, 33880 Lempäälä Tarkistuksen tilaajat Pirkanmaan ulosottovirasto Kohteen ilmoitetut pinta-alat Kohteen ilmoitettu tilavuus Huoneistoala 127 m 2 409 m 3 Kerrosala 91 m 2 (mittoja ei ole tarkistusmitattu) Rakennus- tai käyttöönottovuosi Kerroslukumäärä 2009 2 Tarkastuspäivä Tarkastaja 3.6.2016 Kai Intke Insinööri AMK VTT:n rakenteiden kosteudenmittaajan henkilösertifikaatti H/ko 082/03 Raportointipäivä Tarkastuksen syy: 5.6.2016 Läsnä olleet Omistushistoria Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet ja mittausmenetelmät. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Roiskevedelle alttiissa tiloissa ja kellaritiloissa, sekä muiden riskihavaintojen yhteydessä mittaus suoritettiin riskikohdista 0,2 0,5 m välein ja muualta 1 3 m välein. Käytettävissä olleet asiakirjat Pohja- ja leikkauskuvat. Rajaukset kohteessa Asuinrakennus. Ylä- ja alapohjaa, yläkertaa sekä vesikatetta ei voitu tarkastaa (käynti oli estetty). Muuta Rakennusta ei voitu tarkastaa luotettavasti kauttaaltaan.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 4/22 3 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin. Koska rakennuksia ei aina ole rakennettu piirustusten mukaan, täyttä varmuutta rakenteista ei saada) Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Salaojat Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Välipohja Vesikate Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputket Viemäriputket Kunnallistekniikka Elementtitalo Betonipilarit Betoniperusmuuri On esitetty piirustuksissa, niiden olemassaolosta ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Tuulettuva puurakenteinen. Puurunko Lautaverhous Puurunko Puiset kattokannattimet 2. kerroksen välipohja on puurakenteinen Profiilipelti (ei tiedossa) Vesikiertopatterit Koneellinen poisto. Muovia suojaputkessa Muovia Vesi- ja viemäri.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 5/22 4 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA (alkuhaastattelu) Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Ei tiedossa tutkimushetkellä Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei tiedossa tutkimushetkellä Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei tiedossa tutkimushetkellä Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Ei tiedossa tutkimushetkellä Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Ei tiedossa tutkimushetkellä Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Ei tiedossa tutkimushetkellä Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Ei tiedossa tutkimushetkellä Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Ei tiedossa tutkimushetkellä Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Ei tiedossa tutkimushetkellä Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ei tiedossa tutkimushetkellä Asumistottumukset: Ei tiedossa tutkimushetkellä

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 6/22 5 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset ja mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu tummennettuna. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Lisäksi rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite tulee tarkastaa, huoltaa tai kunnostaa määräajoin valmistajan tai yleisten ohjeiden mukaisesti. Nykyisiin uusiin omakotitaloihin laaditaan myös tarkastamista ja huoltoa opastava huoltokirja. Riskirakenteet on määritelty kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Mikäli tarkastaja tekee tarkastuksessa riskihavainnon (havaitsee riskirakenteen), rakenne tarkastetaan kuntotarkastuksen yhteydessä pienimuotoisilla avauksilla, kuten rasiapora-avauksella tai rakenteen suhteellisenkosteuden / puunpainoprosenttikosteuden porareikämittauksella. Pienimuotoiset avaukset tehdään aina tilaajan suostumuksella. Tilaajan on ymmärrettävä, että avauksen tarkoitus on lähinnä todeta avauksesta rakenne (rakenteet eivät aina ole samanlaisia, kuin on piirustuksissa esitetty) ja havainnot koskevat vain rakenteita niiltä osin kuin ne avauksesta voidaan havainnoida ja tutkia. Aistinvaraisesti ei voida tutkia kaikkia mahdollisia rakenteissa olevia vaurioita. Rakenteen perinpohjainen kunnon tutkiminen vaatii aina kuntotarkastusmenettelyyn kuulumattoman laajemman tutkimuksen (kuntotutkimus). Jos tilaaja ei teetä riskirakenteisiin lisäselvityksiä ja - tutkimuksia, rakenteisiin voi jäädä ns. piileviä vaurioita. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 7/22 5.1 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Rakennuksen vierusta ja maanpintojen kallistukset: Salaojien tarkastuskaivot / huoltaminen: Sokkelin vierustoilla on paikoin kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Kasvillisuus voi myös kaivaa juuria salaojiin ja perustuksiin. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu puutteita. Salaojat: Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kattovesien poisjohtaminen: Salaojien tarkastuskaivoja ei ole asennettu. Kattovedet on johdettu sadevesiloiskekaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. Tekniset käyttöiät: Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Salaojat on syytä tarkastaa/asentaa. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Salaojien tarkastusta ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Tarkastus tehdään kaivamalla nurkkien salaojat esiin ja asentamalla niihin tarkastuskaivot. Huuhtelu suoritetaan esimerkiksi puutarhaletkulla valuttamalla vettä tarkastuskaivojen kautta salaojaputkiin niin, että salaojaputkien pohjalla oleva liete kulkeutuu seuraavan tarkastuskaivon pohjalle, josta liete kerätään pois. Samalla voidaan todeta salaojien toimintakunto.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 8/22 Yleiskuva. Yleiskuva. Kattovedet Kasvillisuutta. 5.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Sokkelin silmämääräinen tarkastelu: Perusmuurin vedeneristys: Tuulettuva alapohja (ryömintätila): Sokkelissa ei havaittu merkkejä perustusten haitallisista halkeamista tai painumista. Vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Tuulettuvan alapohjan ryömintätilaan ei ole tarkastusluukkua. Ryömintätilaa ei voitu luotettavasti tarkastaa. Ryömintätilaa havainnoitiin vain tuuletusaukkojen kautta otetuista valokuvista. Valokuvista havainnoituna alapohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut merkkejä selvistä vaurioista.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 9/22 Tekniset käyttöiät: Puurakenteisen alapohjan (ns. rossipohja) tekninen käyttöikä on noin 30-80 vuotta. Perusmuurin vedeneristys on syytä tarkastaa/asentaa. Tuulettuvaa alapohja suositellaan tarkastettavaksi myöhemmin. Yleiskuva. Yleiskuva. 5.3 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinärakenne: Puurunko, lautaverhous Julkisivuverhouksen kunto: Verhouksen tuulettuminen: Verhouksen maalipinta on paikoin huonokuntoinen. Verhouksen tuulettumisessa ei havaittu puutteita. Tekniset käyttöiät: Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 10/22 Yleiskuva. Tuuletusväli. 5.4 Väliseinät ja välipohjat Yleiset havainnot: Ko. rakennusosissa ei havaittu vaurioita. 5.5 Ikkunat ja ulko-ovet Yleiskunto: Ikkunoiden puuosien maalipinta on paikoin haalistunut huonokuntoinen. Vesipellit: Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei havaittu puutteita. Ikkunoiden vesipeltien reunoja ei ole tiivistetty. Tekniset käyttöiät: Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu-alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 11/22 Yleiskuva. 5.6 Vesipelti. Katokset, parvekkeet, terassit yms. rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat Ulkoportaat: Sisäänkäynnin portaiden asennus on puutteellinen Ulkoportaiden korjaus. Yleiskuva. 5.7 Yläpohja Yläpohjarakenteiden kunto: Yläpohjaan pääsy oli estetty.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 12/22 Yläpohja suositellaan tarkastettavaksi myöhemmin. 5.8 Vesikatto Vesikate: Vesikatetta ei voitu tarkastaa riittävän pitkien tikkaiden puuttumisen vuoksi. Tekniset käyttöiät: Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. Vesikatteen kunto suositellaan tarkastettavaksi myöhemmin. 5.9 Märkä- ja kosteat tilat 5.9.1 WC Pinnoitteet: Lattiassa ja seinillä on muovimatto. Vedeneristys: Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. Ilmanvaihto: Tilassa on poistoilmakanava, mutta kynnys estää siirtoilman virtausta. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Pintarakenteiden tekniset käyttöiät: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Muovimaton tekninen käyttöikä on 20 vuotta. Muovitapetin tekninen käyttöikä on 12 vuotta. Siirtoilman saantia on syytä tehostaa esimerkiksi madaltamalla kynnystä.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 13/22 Yleiskuva. 5.9.2 Pesuhuone Pinnoitteet ja rakenteet: Lattiassa on muovimatto. Seinät ovat muovitapettia. Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu suihkunurkkauksen osalta puutteita. Vedeneristys: Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. Lattiakaivo: Lattiakaivo on muovinen. Ilmanvaihto: Tilassa on poistoilmakanava, siirtoilmaa tulee saunasta. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Vesikalusteet: Vesikalusteissa ja vedenvirtaamissa ei havaittu puutteita. Pintarakenteiden tekniset käyttöiät: Muovimaton tekninen käyttöikä on 20 vuotta. Muovitapetin tekninen käyttöikä on 12 vuotta.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 14/22 Yleiskuva. 5.9.3 Sauna Pinnoitteet ja rakenteet: Lattiassa on muovimatto. Seinät ja katto ovat paneloitu. Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu puutteita. Vedeneristys: Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. Lattiakaivo: Tilassa on lattiakaivo. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilan lattiassa ei havaittu kohonneita lukemia. Yleiskuva.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 15/22 5.9.4 Keittiö Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Vesikalusteet ja putkistot: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Merkkejä kosteusvaurioista tai vesivuodoista ei havaittu. Vesikalusteissa ja vedenvirtaamissa ei havaittu puutteita. Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Yleiskuva. 5.9.5 Kodinhoitohuone Pinnoitteet ja rakenteet: Lattiassa on muovimatto. Seinät ovat muovitapettia. Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu puutteita. Lattiakaivo: Tilassa on lattiakaivo. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Vedeneristys: Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Merkkejä kosteusvaurioista tai vesivuodoista ei havaittu.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 16/22 5.10 Muut sisätilat Yleiskunto: Muita sisätiloja ei voitu luotettavasti tarkastaa Muut sisätilat suositellaan tarkastettavaksi myöhemmin. 5.11 Lämmitys Lämmityksen toteutus yleisluontoisesti: Lämmönjakolaitteiden yleiskunto: Putkistojen sijoitus rakenteessa: Kohteen lämmitys tapahtuu asuinhuoneissa olevilla pattereilla. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu puutteita. Lämmitysputkistot kulkevat alapohjarakenteen sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Tekniset käyttöiät: Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Lämmitysjärjestelmä suositellaan tutkittavaksi myöhemmin. 5.12 Vesi- ja viemärilaitteet Järjestelmän toteutus yleisesti: Käyttövesiputket ovat kohteessa muovi suojaputkessa (pintavedot ovat kuparia). Vesimittari: Vesimittari sijaitsee kodinhoitohuoneessa. Tilassa on lattiakaivo. Lämminvesivaraaja: Lämminvesivaraaja sijaitsee kodinhoitohuoneessa. Varaajan ylivuotoputki on johdettu viemäriin. Varaaja on sijoitettu niin, että vuotovahingon sattuessa vuotovesi tulee helposti näkyviin ja vuotovesi johtuu lattiakaivoon. Tekniset käyttöiät: Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 17/22 5.13 Ilmanvaihto Ilmanvaihdon yleinen toteutus kohteessa: Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto, eli pesutiloissa on poistoilmakanavat, jotka ovat johdettu katolla sijaitsevaan huippuimuriin. Korvausilma tulee korvausilmaventtiileistä tai hallitsemattomasti rakenteiden raoista. Aistinvaraiset havainnot sisäilman laadusta: Ilmanvaihdon riittävyys: Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. Rakennuksen sisätilojen ilmanvaihdossa ei havaittu tulo- ja poistoilmakanavien määrän osalta puutteita. Tekniset käyttöiät: Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihto koneiden puhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). Ilmanvaihtokoneen suodattimet puhdistetaan tai uusitaan valmistajan ohjeiden mukaan. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. 5.14 Sähköistys Yleiskunto: Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Tekniset käyttöiät: Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 18/22 6 LIITTEET - valokuvia kohteesta - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - käsitteitä Hämeenlinna 5.6.2016 INSINÖÖRITOIMISTO TÄHTIRANTA OY Kai Intke Insinööri AMK Puh: 045 197 0494 VTT:n rakenteiden kosteudenmittaajan henkilösertifikaatti H/ko 082/03 Email: kai.intke@tahtiranta.fi

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 19/22 LIITEVALOKUVAT Kuva 1. Kuva 2.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 20/22 Kuva 3. Kuva 4.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 21/22 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 22/22 ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusaine ei ole terveydelle haitallinen mikäli rakennusmateriaali on ehjä, eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Asbestirakenteiden purkutöitä saavat suorittaa vain siihen hyväksytyt urakoitsijat. Rakennuksessa mahdollisesti asbestia sisältävät materiaalit tuodaan esille tässä tarkastuksessa, mikäli niitä havaitaan. Asbestin selvittämiseksi on olemassa erillinen asbestikartoitus. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.