FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli Toholammilta, Ullavasta ja Kaustiselta. Osanottajia oli kaikkiaan 28 + matkanjohtaja Heimo Fiskaali + linja-auton kuljettaja. Evijärven ST1-asemalla pysähdyttiin juomaan kahvit. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin Jari Sivusen luento Suomen Rehusta. Se on osa Agrimarketia, jonka taas omistaa tanskalainen DLA 60 % ja SOK 40 %. Suomen Rehu on Suomen suurin rehunvalmistaja. Seinäjoella tehdas käy keskeytymättä kolmessa vuorossa. Seinäjoen tehdas ottaa viljaa vastaan 110 milj. kg vuodessa rehunvalmistukseen. Rehujen reseptit tehdään Hyvinkäällä. Suomessa on ylikapasiteettia rehunvalmistuksessa. Luennon jälkeen tehtiin tehdaskierros, oppaina Jari Sivunen, Jorma Luoma ja Anssi Immonen.
Matkaa jatkettiin kohti Nokiaa. Ikaalisten Nesteellä pysähdyttiin kahville. Nokia Edenillä majoituttiin ja pian olikin vuorossa vesijumppa. Se tarkoitti ohjattua vesijumppaa pötkön kanssa 60 min. Jumpan jälkeen kokeilimme vielä porealtaat, ulkoaltaan ja saunat. Illallinen nautittiin hotellin a la carte listalta. Ruokaannosten saanti kesti kauan ja ruoka oli monien mielestä liika suolaista. Todennäköisesti kyseessä oli kokkipula. 27.3.2014 Klo 9.00 startattiin hotelilta kohti Jokioista, jossa tutustuttiin Minkiössä Asmo ydinkarjaan. Esittelijänä toimi jalostusagronomi Johanna Aro. Asmo-ydinkarjan omistaa VikingGenetics. Ydinkarjassa tuotetaan alkioita maan parhaimmista hiehoista. Hiehot valitaan jalostusohjelmaan genomitestin ja suvun perusteella. VikingGenetics on kiinnostunut ostamaan keinosiemennykseen sonneja ydinkarjan hiehojen alkioista. Asmo ydinkarja myy Asmo-alkioita, testaa Ayrshire- ja Hostein-ensikoita, ostaa hyvien lehmien tyttäriä jalostusohjelmaan ja tuottaa keinosiemennyssonneja. Meille esiteltiin hyviä ydinkarjan lehmiä. Esittelyn jälkeen menimme syömään Ometta ravintolaan Jokioisilla. Palattuamme Nokialle oli pian vuorossa keilaus Nokian keskustassa. Olimme tilanneet kahdeksan rataa. Muutamilla radoilla oli 2 henkilöä ja osalla 3 henkilöä. Keilaus on hyvä kuntoilulaji. Se sopii niin miehille kuin naisillekin. Keilauksen jälkeen oli vuorossa zumba. Se oli monille uusi kokemus. Zumba oli nopeatempoista, jossa hiki tuli pintaan. Ohjaajan mielestä oli ilahduttavaa, että ryhmässä oli yhtä monta miestä kuin naistakin. Yleensä osallistujat ovat pääosin naisia. Zumban jälkeen menimme uimaan ja saunomaan. Illalla menimme syömään Tampereelle viikinkiravintola Haraldiin. Siellä oli hyvä ruoka ja hyvä palvelu. Kalusteet olivat jykeviä, puusta valmistettuja. Ravintolassa oli viikinkirekvisiittaa, tarjoilijat olivat pukeutuneet viikinkiasuihin. 28.3.2014 Klo 9.00 lähdimme hotellilta kohti Ähtäriä. Linja-autossa oli esittelykierros, jossa jokaisen tilan edustajakertoi tilasta ja siitä, missä tila on onnistunut. Kahvilla kävimme Virroilla Kitusen Kievarissa. Sen jälkeen menimme tutustumaan Juha Kantoniemen maitotilaan Ähtärissä. Tilalla on päätetty tehdä kaikki mahdollisimman vähällä automaatiolla (toimii eikä rikkoudu) ja alhaisin kustannuksin. Myytävän maidon hintaan ei voi vaikuttaa mutta tulos saadaan, kun kustannuksissa säästetään. Systeemin on oltava sellainen, että se toimii myös alhaisemmalla maidon hinnalla esim. kotoinen ruokinta. Samoin velkaa ei saa olla liikaa.
Tilalla on 260 lypsylehmää, jotka ovat kahdessa navetassa. Vanhempi navetta on valmistunut v. 2005 ja se maksoi n. 4400 /lehmäpaikka. Sen yhteydessä on takaalypsyasema, jossa on 2x10 lypsypaikkaa. Uusi eläinhalli lehmille ja hiehoille on valmistunut v. 2011. Sen hinta oli n. 5000 /lehmäpaikka. Navettojen välissä on yhdyskäytävä. Molemmat navetat ovat verhoseinäisiä visiirinavetoita, joissa on käytössä aperuokinta, jossa on säilörehun lisäksi murskeviljaa, rypsiä ja rankkia. Lypsäville lehmille annetaan vain yhtä seosta. Karjan keskituotos on n. 9500 kg/lehmä. Lehmät ovat eri ryhmissä: korkeatuottoiset, vastapoikineet, ensikot, hitaat, loppukauden lehmät. Hyvämaitoiset lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä, klo 5.00, klo 11.30 ja klo 18.00. Lypsäjät ovat pääosin ukrainalaisia työntekijöitä. Pikkuvasikat ovat erillisessä v. 2009 valmistuneessa rakennuksessa, johon mahtuu 48 vasikkaa. Rakennus maksoi vajaa 65.000. Rakennus näyttää ulkoa katsoen leveältä autotallilta, jossa on molemmissa päissä kolme nosto-ovea. Pienimmät vasikat ovat 3 vk yksilökarsinassa, sen jälkeen viikon kahdestaan, kun väliaita nostetaan ja sitten kuukauden 6 vasikan ryhmissä. Vasikat juotetaan kolmesti päivässä. Klo 9.00 ne saavat 3 litraa, klo 14.00 2 litraa ja klo 21.00 3 litraa hapanjuomaa, jossa on Starttia tai erilleen lypsettyä maitoa. Vasikat saavat mysliä ja kuivaa heinää. Vasikkakarsinat voidaan tyhjentää pienkuormaajalla. Kahden kuukauden iässä vasikat siirtyvät seuraavaan nuorkarjanavettaan, jossa eläimillä on makuuparret.
Vasikka- ja nuorkarjatiloja on saneerattu vanhasta lypsykarjanavetasta v. 2006. Tällä hetkellä saneerataan yhtä rakennusta hiehopihatoksi. Tilalla on käytössä peltoa 345 ha, josta osa on vuokrapeltoa ja osa sopimusalaa. Tilasta on tehty Oy 1.3.2014. Karjapuoli on oma Oy ja konepuoli oma Oy. Tilan liikevaihto on tällä hetkellä 1,4 milj., mutta tulevaisuudessa 1,7 milj.. Menot ovat 58 % kustannuksista. Säilörehusatoja korjataan 3 vuodessa ajosilppurilla ja säilötään AIV 2:lla siiloon. Kasvilajeja ovat apila, nurminata, rainata, sinimailanen, timotei. Ruokonataa ei käytetä. Isäntä oli erityisen tyytyväinen rainataan, joka lisää 2. ja 3. satoa huomattavasti. Apilaa on viljelty jo 15 vuoden ajan. Lannoitus perustuu lietteeseen.
1. vuonna kasvit saavat vain lietettä, 2. ja 3. vuonna myös väkilannoitetyppeä. Liete menee pellolle letkua myöten, jota on 1200 m. Tilalla viljellään seosviljaa, jossa on ohraa 60 %, kauraa 30 % ja vehnää 10 %. Tämä murskesäilötään. Lisäksi tehdään kokoviljasäilörehua vilja-herneseoksesta n. 30 ha-alalta. Tilalta suuntasimme Ähtärin keskustaan Ravintola Yläportaaseen syömään Nordkalkin tarjoaman lounaan. Sen jälkeen ajoimme kotia kohti. Viimeinen kahvitauko oli Kaustisella Nesteen huoltoasemalla. Opintomatka onnistui kaikin puolin hyvin. Osanottajat olivat pirteitä ja ajoissa joka paikassa. Tulevana syksynä on ehkä vuorossa hankkeen viimeinen opintomatka.