VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN
|
|
- Elisabet Väänänen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille Matkalle osallistui molemmista maakunnista yhteensä peräti 50 henkilöä. Matka oli suunnattu hankkeiden koulutuksiin osallistuneille tuottajille. Pääkohteena oli OKRA maatalousnäyttely. Lisäksi kävimme tutustumassa kolmeen maitotilaan ja Juustoporttiin Aloitimme matkamme tiistaiaamuna klo 7.00 Limingasta ja matkasimme etelään reittiä Liminka- Vihanti-Oulainen-Ylivieska-Sievi-Toholampi-Kaustinen poimien tasaisesti kyytiin sekä Pohjois- että Keski-Pohjanmaalta osallistujia. Kaustisilta jatkoimme kohti ensimmäistä kohdettamme Juustoportin Jalasjärven toimipistettä. Juustoportti Juustoportin toiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1965 Keski-Kasarin tilalla Jalasjärven Hirvijärvellä. Tilalle hankittu friisiläishieho Isabella ja sen jälkeläiset tuottivat miljoonia litroja maitoa, joista valmistettiin leipäjuustoa. Varsinaisesti Juustoportin juustola-meijeritoiminta alkoi Juustoportti on yhä perheyritys ja se työllistää lähes sata henkilöä ja kesäsesongin aikaan tuplamäärän. Maitoa Juustoportilla jalostuu noin 28 miljoonaa litraa vuosittain. Lehmänmaidon lisäksi Juustoportilla jalostetaan myös vuohenmaitoa. Sitä saapuu eri vuohitiloilta 700 kilometrin matkalta. Juustoportti on kasvanut suurimmaksi suomalaiseksi valmistajaksi useilla tuotealueilla kuten leipäjuusto ja mozzarella. Juustoportin tavoitteena on tehdä asiat ja tuotteet aina hieman paremmin. Peruslähtökohta on, että kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja ja korkeita eettisiä periaatteita. Yrityksen liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoteen 2006 asti yhtiö oli yksi yhtiö Juustoportti, mutta nyt eri toiminnot on yhtiöitetty. Yhtiöllä on toimipisteet Jalasjärvellä, Mäntsälässä, Lempäälässä ja Kuopiossa. Yrityskonserni käyttää maitoa 28 miljoonaa litraa vuodessa, luomumaitoa 2 miljoonaa litraa ja vuohenmaitoa miljoona litraa. Yhtiö on ostanut Ilmajoen meijerin ja sillä on yhteistyötä Juvan luomumeijerin kanssa. Kahvilassa käy vuosittain n. 1 miljoona ihmistä. Yrityksen omistavat Timo ja Marjo Keski-Kasari. Yrittäjät ovat hakeneet oppia Keski-Euroopasta, jossa juustonvalmistuksella on pitemmät perinteet. Henkilökunta on nuorta ja yrittäjäpariskunta itsekin on aloittanut yritystoiminnan 23-vuotiaina. Yritys keskittyy kotimaan tuotantoon. Ulkomaille on mennyt vain satunnaisia eriä. Leipäjuusto on ollut Juustoportin toiminnan lähtöpiste ja Juustoportti on edelleen Suomen suurin leipäjuuston valmistaja. Sen rinnalle ovat tulleet pitempään kypsytettävät kovat juustot. Ne kypsyvät Jalasjärven toimipisteen näyttöjuustolassa. Tuotevalikoimaan kuuluu nykyään runsas joukko erilaisia maitotuotteita.
2 JÄRVENPÄÄN TILA Järvenpään maitotila sijaitsee Hämeenkyrössä ja sen omistavat Eero ja Päivi Järvenpää. Tilalla on 200 lehmäpaikkaa, mutta käyntihetkellä tilalla oli 150 lehmää. Peltoa oli 380 ha, josta omaa 100 ha. Vuokrapellon hinta oli noin 300 /ha. Urakoitsija tekee lähes kaikki peltotyöt. Tilalla on oma puimuri ja oma suorakylvökone, jota urakoitsija ajaa. Tilalla on vuonna 1999 valmistunut vanhempi pihatto 2x5 paikkaisella kalanruotolypsyasemalla ja uusi vuonna 2012 valmistunut 200 lehmäpaikan verhoseinäinen makuuhalli. Suunnitteilla on paikkainen uusi lypsyasema. Robottejakin on mietitty, mutta toistaiseksi ollaan tyytyväisiä lypsyasemaan. Tilalla työskentelee kolme virolaista työntekijää, jotka hoitavat lypsyn. Lypsy tehdään kolmesti päivässä. Lypsyssä kestää noin 4 tuntia ja sen hoitaa yksi lypsäjä. Vanhan ja uuden navetan välissä on yhdyskäytävä, jota pitkin lehmät kulkevat lypsyasemalle. Lehmien keskituotos oli kg/vuosi. Maidon proteiinipitoisuus oli 3,43 % ja rasva 3,70 %. Tila on tuottanut E-luokan maitoa 50 vuoden ajan. Laajennettaessa lehmiä on lisätty omasta karjasta. Tulevaisuudessa on keskityttävä eläinten jalostukseen, jotta karja saadaan tuotostasoltaan tasaiseksi. Tällä hetkellä karjassa on sekä ayrshirea että holsteinia. Uudessa pihatossa lannanpoisto on ongelmallinen. Makuuhallissa on kuivalantala, jossa ei ole raappoja. Lantakäytävät puhdistettiin bobcatilla. Tavoitteena oli tehdä puhdistus kerran päivässä, mutta putsausvälin venyessä kahteen päivään, sontaa ehtii kertyä paljon. Talvella sonnan jäätyminen aiheuttaa ongelmia. Kuivalantala oli rakennettu neljä vuotta sitten ennen navetan laajennusta.. Uusi navetta (= makuuhalli) maksoi Lindab toimitti rungon ja Dairytech kalusteet. Makuuhalli on kylmäpihatto, jonka katossa ei ole eristeitä, mutta aluskate on. Parsissa oli parsipedit. Talvella käytetään lisäksi turvetta kuivikkeena. Nuorkarjaa oli sijoiteltu vanhoihin navetoihin (rakennettu 40- ja 70-luvuilla) ja pikkuvasikat olivat pihalla igluissa. Umpilehmät olivat vanhassa ladossa. Emäntä seuraa kiimoja neljästi päivässä. Siemen tulee Fabalta ja tila kuuluu siementäjien tilatiimiin. Tilalla oli aiemmin käytössä myös tilasonni, mutta siitä on nyt luovuttu. Hiehojen keskimääräi- 2
3 nen poikimaikä on tällä hetkellä 27 kk. Tilan tavoitteena on päästä lähemmäs 24 kuukauden ikää. Eläimillä on ollut aperuokinta kaksi vuotta. Säilörehua tehdään 1 2 satoa/vuosi. Lypsävillä on oma apeseos ja nuorkarjalla oma. Appeessa on säilörehun lisäksi mm. rypsiä, mäskiä, murskeviljaa ja perunarehua. Umpilehmät ruokitaan kuivaheinällä eikä niitä tunnuteta lainkaan. Emännän mielestä käytäntö on toiminut hyvin. Vastapoikineet eivät heru niin nopeasti, mutta maitotuotoskäyrä on tasaisempi. Maito menee Hämeenlinnan Osuusmeijeriin, joka on Arla-Ingmanin meijeri. Maito haetaan tilalta päivittäin, minkä johdosta on päädytty Hämeenlinnan meijeriin. Pienempi tankki ja sähkönkulutus tuo kustannussäästöä. Hämeenkyröstä ajoimme Nokialle hotelli Edeniin, jossa majoituimme kaksi seuraavaa yötä OKRA-näyttely Saavuimme OKRA-maatalousnäyttelyyn Oripäähän klo Aluksi tutustuimme yhdessä Pellon Groupin ja MELAn osastoihin. Pellon Groupin osastoa ja uutuuksia meille esitteli myyntijohtaja Tapani Puumala. MELAN osastolla meitä isännöi Erkki Eskola. Yhteisen ohjelman jälkeen OKRA näyttelyn tarjontaan pystyi tutustumaan vapaasti omaan tahtiin. Näyttelytarjonta oli laaja myös ammattilaisten näkökulmasta. Tämän kesän OKRA-näyttelyssä kävi yhteensä kävijää. Myös avajaispäivänä keskiviikkona väkeä oli mukavasti paikalla. Aurinkoinen ja helteinen sää suosi meidänkin ryhmäämme päivän aikana. 3
4 MARI JA JOUNI PIRTTINIEMEN TILA VIRROILLA Mari ja Jouni Pirttiniemen tilalla Virroilla on tehty sukupolvenvaihdos vuonna Nuori viljelijäpariskunta aloitti lypsykarjanpidon ihan tyhjästä, sillä lehmiä ei ollut silloin lainkaan. Marilla oli kuitenkin jo paljon kokemusta työskentelystä suurilla maitotiloilla. Marin vanhempien tilalta saatiin 13 lehmää ja ostojen myötä karjaa alettiin lisätä. Tilalla on käytössä Marin ja Jounin kotipellot. Peltoa on 86 ha, josta vain 23 ha omaa. Pellon vuokrahinta on n. 100 /ha. Omaa rehukalustoa ei ole. Urakoitsija tekee rehut aumaan, sillä siiloja ei vielä ole. Kevätsato tehtiin ha:n alalta 11 tunnissa. Tilalla on vuoden 2010 helmikuussa valmistunut kahden robotin kylmäpihatto. Lehmämäärä on 110. Tavoitteena on nostaa lehmämäärä 130. Hiehot kasvatetaan Nurmossa yhteistyötilalla. Sopimus on viiden vuoden mittainen. Hiehot haetaan n. 2 kk ennen poikimista takaisin kotitilalle. Lehmien keskituotos on kg. Maitoa tuotetaan miljoona litraa v. 2012, jatkossa 1,4 milj. litraa. Robotit ovat Lelyn A3-mallia. Merkin valinta oli helppo, sillä emännällä oli kokemusta useammasta robottimerkistä. Robotit ovat samankätiset ja lehmillä on mahdollisuus käyttää kumpaa tahansa roboteista. Lehmillä on perusmalliset tunnistuspannat ilman aktiivisuusmittaria. Karjaa on jouduttu lisäämään rajusti ostoeläinten avulla. Tila on ostanut hyviä hiehoja ja suuremmilta ongelmilta on vältytty. Tila sai kuitenkin pälvisilsa tartunnan 2010 ja sitä saneerataan edelleen. Lisäksi kesäisin maidon bakteerimäärät ovat vaihdelleet suuresti, lyhyen ajan sisällä bakteerien määrä on voinut vaihdella jopa välillä. Bakteeriongelman syitä on yritetty metsästää asiantuntijoiden johdolla jo pitkään, mutta mitään selittävää tekijää merkillisille bakteerimäärien heittelyille ei ole löytynyt. Emäntä siementää itse lehmät. Karja pyritään saamaan tulevaisuudessa kokonaan holsteiniksi. Joukossa on harrastusmielessä muutama brown swiss-rotuinen vasikka. Kaikissa parsissa on lukkoparret. Sorkkahoito tehdään neljä kertaa vuodessa siten, että hoidon tarpeessa olevat lehmät hoidetaan. Kylmäpihaton rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2009 ja se valmistui helmikuussa Toinen robotti otettiin käyttöön jouluna Alajärvi Steel on toimittanut navetan teräsrungon ja katon. Runko ja katto maksoivat Katossa on 90 mm:n eriste. Kumisen lietesäiliön tilavuus on 3000 m3. Kalusteet on toimittanut Dairytech. Koko navetan kustannusarvio oli 1,2 milj.. Navetan rakensi kaksi kirvesmiestä ja virolainen rakennusporukka. Virolaisten työmiesten taksa oli 22 /t sisältäen 4
5 kaikki kulut. Virolaisporukassa oli ahkeria ja ammattitaitoisia rakentajia. Myöhemmin on tarkoitus tehdä jaloittelutarha lypsylehmille. Suunnitelmissa on rakentaa vasikkala seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä hetkellä pikkuvasikat ovat ryhmäkarsinassa samassa tilassa lypsylehmien kanssa. Lisäksi sonnivasikoita oli pihalla igluissa, koska niitä ei voitu laittaa välitykseen pälvisilsan takia. Vasikoiden hoito veikin tilalla paljon aikaa ja tilaa. Vasikat ovat vapaalla hapanjuotolla. Mitään muuta juottomenetelmää ei ole edes harkittu, koska hapanjuotto on helpoin tällä hetkellä, kun vasikoita on niin paljon. Tilalla on aperuokinta. Ape jaetaan kerran päivässä keskellä navettaa olevalle ruokintapöydälle. Robottien puoleisessa päädyssä lantakäytävän yli on laskettava kulkusilta. Käytössä on kolme erilaista apetta, joista umpilehmille on tarjolla köyhin vaihtoehto. Ape sisältää säilörehun, kokoviljasäilörehun, olkia, rypsiä, viljaa, kivennäiset ja e-vitamiinia. Vilja on joko kauraa tai ohraa. Olkea appeessa on n. 0,3 kg/lehmä. Lehmillä ei ole ollut mahaongelmia. Umpilehmiä ei tälläkään tilalla tunnuteta ja käytäntö on toiminut hyvin. Säilörehusato korjataan kolme kertaa kasvukauden aikana. Apilaa on kaikissa siemenseoksissa n. 3 kg/ha. Lisäksi seoksessa on timoteita ja nurminataa sekä hieman koiranheinää. JUHA JA KIRSI KANTONIEMEN TILA ÄHTÄRISSÄ Kantoniemen tilalla Ähtärissä on yli 200 lypsylehmää uusissa pihattohalleissa, nuorkarjaa noin 200 sekä sonnit kasvamassa. Lehmät lypsetään 2*10-takalypsyasemalla. Peltoa on 270 ha ja sen lisäksi ostetaan pystyyn n. 30 ha. Säilörehua viljellään 150 ha ja viljaa 150 ha. Kirsi vastaa karjasta ja Juha peltoviljelystä. Tilalla on kolme palkattua henkilöä karjanhoidossa ja lisäksi yksi henkilö verstaalla. Palkatuista kaksi on suomalaisia, yksi ukrainalainen ja yksi israelilaissyntyinen, joka hoitaa aperuokinnan. Työntekijät ovat olleet tilalla 3-5 vuotta ja hyvistä työntekijöistä pyritään pitämään kiinni. Talvella tehdään myös lumiurakointia, jotta työntekijät voidaan työllistää ympäri vuoden. Karjan keskituotos on 9500 kg, tavoite on kg. Puolet lehmistä on ayrshire-rotua ja puolet holsteinia. Tilalla on käytössä aperuokinta. Appeessa on omaa murskeviljaa, rypsirouhetta, rankkia ja säilörehua. 5
6 Tilalla oli aikaisemmin parsinavetta ja kiskoruokkija, mutta isäntäväki ei ollut siihen tyytyväinen. Tavoitteena on yksinkertaiset, mutta toimivat ratkaisut. Suunnitelmat tilan laajentamisesta lähtivät liikkeelle 2000-luvulla yhdessä navettasuunnittelija Jouni Pitkärannan kanssa. Vuonna 2005 valmistui ensimmäinen lypsyasemapihatto. Navetta on 2+2 rivinen visiirinavetta eli ruokinta tapahtuu sivuilta ulkoapäin. Tässä pihatossa on vastapoikineet ja siemennettävät lehmät. Lypsyasema on 2x10 Strangkon takalypsyasema. Lypsyaseman tekniikkaan kuuluu irrottimet, maidon mittaus sekä jalka-anturilla tunnistus ja aktiivisuus mittaus. Tunnistus on maton alla. Vedinpesuharja on emännän mukaan hyvä ratkaisu ja nopeuttaa lypsyä. Varalla on lisäksi rättejä. Ajolaite on hyvä, samoin erillinen kokoomatila. Erotteluportit (3 lehmälle) on kummallakin puolella asemaa. Takalypsyasema on vähän turhan ahdas, sillä paluukäytävälle mahtuu vain yksi lehmä. Ryhmittelyä isäntäväki piti asemalypsyssä ehdottoman tärkeänä. Vanhemmassa pihattohallissa on lehmät ryhmiteltynä kolmeen lypsyryhmään. Näiden jälkeen lypsetään uudemmassa hallissa olevat loppulypsyssä olevat lehmät ja erityisryhmät. Uudessa, v valmistuneessa lypsävien ja poikivien hallissa on 234 eläinpaikkaa. Navetta on 3+3 rivinen visiirinavetta eli ruokinta tapahtuu sivuilta ulkoapäin. Poikimakarsinassa on kestokuivikepohja. Poikimiset pyritään valvomaan ja ternimaito juotetaan heti vasikalle. Lehmä ja vasikka ovat yhdessä yhden vuorokauden poikimisen jälkeen. Aikaisemmin myös umpilehmät ja hiehot olivat kestokuivikkeella, mutta eläimet eivät pysyneet puhtaina eikä isäntäväki ollut tyytyväinen ratkaisuun. Makuuparsi on helppohoitoinen verrattuna kestokuivikkeeseen. Robotti putsaa lantakäytävät. Se toimii lehmillä, mutta hiehopuolella ei kovin hyvin. Siellä lanta kuivuu ja tarttuu ritilöihin. Uusi makuuhalli tuli maksamaan n eli 3900 eläinpaikkaa kohti. Lanta ei jäädy talvellakaan uudessa makuuhallissa. Laidunnusmahdollisuutta ei ole. 6
7 Työntekijät työskentelevät emännän tekemien työvuorolistojen mukaisesti vuoroissa. Lypsy tehdään kaksi kertaa päivässä, yksi henkilö lypsää ja toinen ajaa lehmiä ja hoitaa vasikat. Lypsyistä johtuen työntekijät tekevät aamu- ja iltavuoroa. Työajantasaus tehdään 1 kk:n sisällä ja työntekijöillä on 2 viikonloppua/kk vapaata. Kirsi kokee työvuorolistojen tekemisen hankalaksi ja työlääksi. Hän itse työskentelee navetalla tiiviimmin loppuviikolla ja viikonloppuisin. Hän myös valvoo yleensä poikimiset. Yksi työntekijöistä siementää toimiluvalla. Tilalla on kokemusta alkionsiirroista. Käytössä on myös tilasonni. Hiehot pyritään siementämään niin, että ne poikivat 24 kuukauden iässä. Tiineet hiehot ovat ulkona metsälaitumella. Jossain vaiheessa on suunnitteilla erottelu- ja käsittelykuja esimerkiksi tiineystarkastuksia helpottamaan. Sorkkahoito tehdään 3-4 kertaa vuodessa ja sorkkaterveys on ollut hyvä. Kuivikkeena käytetään kutteria ja 10% turvetta. Liikennöitsijä kuljettaa kutterin ja sen laatu vaihtelee. Kutteri levitetään bobcatin avulla kahdesti viikossa. Verhoseinät ovat isäntäväen mielestä hyvä ratkaisu. Lypsyaseman päälle laitetaan talveksi katos, joka puretaan maaliskuussa pois. Pikkuvasikoille oli rakennettu oma vasikkanavetta, mikä sekin oli kylmäpihatto. Kylmä vasikkakasvattamo vastaa melkein iglun ominaisuuksia, mutta ei ole niin työläs hoitaa kuin iglut. Vasikalla ei ole kylmä talvellakaan. Vasikat ovat kuukauden yksilökarsinassa ja sen jälkeen ryhmäkarsinassa. Yksilökarsinoissa käytetään tuttisankoja. Sangot pestään kerran viikossa, mutta huuhdellaan päivittäin. Dairytech on toimittanut muunneltavat karsinat. Ruokintakäytävät puhdistetaan kahdesti viikossa. Vasikoiden terveys on parantunut uuden vasikkalan myötä. Vasikkahalli tuli maksamaan Siinä on 50 vasikkapaikkaa. Katto on eristetty. Vasikoilla käytetään 3 viikon juottoa täysmaidolla. Lämmintä maitojuomaa annetaan kolme kertaa päivässä, yhteensä 8 litraa. Tilalla on käytössä MilkTaxiautomaatti, jolla maito jaetaan. Vieroituksen jälkeen vasikat siirretään v rakennettuun navettaan, jonne on tehty ryhmäkarsinatilat. Sonni- ja lehmävasikat pidetään vielä samoissa ryhmissä kuukauden ajan, jotta ei tulisi liian montaa muutosta yhdellä kertaa. Sonnit kasvatetaan ritiläpalkkinavetassa. Säilörehun korjuussa on kolmen tilan porukka. Säilörehu tehdään ajosilppurilla. Urakoitsija levittää lietteen. Liete ajetaan pelloille omilla kärryillä. Urakoitsija pui viljat ja huolehtii kasvinsuojelusta. Säilörehun kasvilajit ovat apila, timotei, nurminata, ruokonata, englannin raiheinä, rainata. Nurmi on kolmevuotinen. Sen jälkeen kasvatetaan viljaa kaksi vuotta. Toisena viljavuotena kylvetään heinänsiemen ja vilja korjataan pääosin kokoviljasäilörehuksi, jotta heinän perustaminen onnistuu parhaiten. Kantoniemen tilasta ja kehityksestä on myös erittäin hyvä esitys internetissä: 7
8 VENE- ja 3M-hankkeet kiittävät kaikkia osallistujia aurinkoisesta ja mukavasta opintomatkasta! Teksti: Päivi Vitikka, Hanna Laurell, Heimo Fiskaali Kuvat: Päivi Vitikka, Hanna Laurell, Heimo Fiskaali 8
FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin
FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotFARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin
FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli
LisätiedotTankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä
LisätiedotVENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010
MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotOpintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti
Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotTaloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale
Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotVENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke. MATKARAPORTTI: VENE-hankkeen opintomatka KESÄRETKI 6. 8.7.2011
6.7.2011 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke Vene-hankkeen kesän opintomatka starttasi Oulun korkeudelta ja linja-auton kyytiin poimittiin matkalaisia tasaisesti niin Pohjois- kuin
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotKokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
LisätiedotMaitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotMaitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin
Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin 8.-9.4.2015 Rosdala Gård Pääkohteena matkalla oli hyvästä managementistä ja korkeasta tuotoksesta tunnettu Rosdala Gård, jossa on 600 lehmää. Holsteinpainotteisen
LisätiedotHiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu
Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko
LisätiedotPohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli
Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli 7.6.2018 Iskolan (= Muholan ) Tila 1711 Tilan pihapiiriä Isäntäväki Sari ja Jari Miika, Joona ja Matias Tilan kehitys:
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotMaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA
MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka
LisätiedotLANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotMatkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)
Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan
Lisätiedotkompostipohja äestetään kun lehmät ovat lypsyllä
Tilakäyntikohteet Maidontuottajien matka Wisconsiniin 4-11 10. 2012 Zanderin tila, Barneveld Jerry Zanderin tilalla on noin 150 lehmää ja 230 hehtaaria peltoa. Kaikki nuorikarja kasvatetaan itse, yli 4
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotOivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus 6.9.2018 Petri Koivisto projektipäällikkö MaitoLiideri-hanke ProAgria Oulu ASKELMERKKEJÄ, MaitoLiideri
LisätiedotMaarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
LisätiedotVASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA
VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan
LisätiedotPerhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto
1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.
LisätiedotMiljoona litraa yksillä harteilla
Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotEläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn
Eläinten käsittelytilat Valio navettaseminaari 10.2 2016 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn Piirustuksissani lukee eläinten käsittelyalue eihän sen näin pitänyt mennä Robottinavettatutkimus
LisätiedotVasikan kasvatusolosuhteet
Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotKustannukset kohdallaan mihin on varaa?
Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin
LisätiedotLypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat
LisätiedotTartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY
Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä
LisätiedotTeknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19
Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.
Lisätiedot9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotMaitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine
Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380
LisätiedotRaisioagro Uuden ajan maatalouskauppa
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito
LisätiedotETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes
LisätiedotAutomaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/
LisätiedotMaitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA
Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen
LisätiedotOpintomatka Viroon MUISTIO
Opintomatka Viroon 24. 26.4.2019 MUISTIO MUISTION LAATIVAT: Minna Tanner ja Pirkko Korhonen, ProAgria Itä-Suomi Muutaman lisäyksen teki Tuija Kallio, MITY Reissun järjestäjä: Älykkäät mittaukset karjan
LisätiedotLypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria
Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Sisältö Turvallinen toimintatapa Eläinten hankinta Terveystodistukset Terveysriskit ja niiden hallinta
LisätiedotMukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee
Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotKäytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla
Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla 17.1.2018 Laura Kulkas Terveydenhuolto eläinlääkäri Valio Oy M. BOVIS tartunnan riskienhallinnan periaatteellinen kaava Tartunta todetaan
LisätiedotKESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA
KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,
LisätiedotMatkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa
Matkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa 3-10.10. 2013 Sunburst Dairy Tilalla on yhteensä 600 lehmää, peltoa on 750 eekkeriä (noin 350 ha), joista omaa on 250 eekkeriä ja vuokrattua 500. Tila rakensi
LisätiedotDELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotRehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
LisätiedotVasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei
LisätiedotNaudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011
Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 9.11.2011 Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun
LisätiedotKuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva
Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua 1.11.2018 Juva Kuivikkeiden käyttömäärään vaikuttavia tekijöitä? Keskustelu pareittain mitkä tekijät lisäävät/ vähentävät kuivikkeiden menekkiä 2-3 min Kuivikemenekkiin
LisätiedotLähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio
Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit 3.3.2017, Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Esityksen sisältö: Testaa nopeutesi! Esittely Marjo Posio Robottinavettatutkimuksen taustaa Pihatossa tehdyt havainnot
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotYleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa
Yleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa Tapani Kivinen, Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus LUKE Vaavi-hanke 18.1.2017 Luonnonvarakeskus Eläinterveyden elementit 1) Vapaus
LisätiedotNELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
LisätiedotTavoitteena tienata enemmän rahaa puhtain käsin
MaitoManagement 2020 Matkakertomus tilavierailut Hollanti sekä EuroTier2012 messut http://www.globaldairyfarmers.com http://en.wikipedia.org/wiki/agrifirm http://www.agrifirm.com Tavoitteena tienata enemmän
LisätiedotOPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012
VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Matkaraportti: OPINTOMATKA HOLLANTIIN 20. 24.2.2012 VENE-hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Hollantiin. Matkalle osallistui 37 osanottajaa Keski-
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotVASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotRobottinavetan suunnittelu. Jack Rodenburg
Robottinavetan suunnittelu Jack Rodenburg Navettasuunnittelun kulmakivet 192'-8" A 16' O N 12' H 125'-8" B D 8' 17' 4' 8' G C F P E L I K 8'-10" J 11'-8" B M 10'-2" 12' 10' N O A 16' Q UTILITY 40' CL 2700
Lisätiedot`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset
`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja
LisätiedotKotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset
LisätiedotS.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy
S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja
LisätiedotRobottinavetan suunnittelu
I 2700 8' 4' 8' 13.2.2012 Robottinavetan suunnittelu Jack Rodenburg Navettasuunnittelun kulmakivet 192'-8" A 16' O N 12' H 125'-8" B D 17' G C F P E L K 8'-10" J 11'-8" B M 10'-2" 12' 10' A 16' O Q N UTILITY
LisätiedotCOMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotNäemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit
Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit (peruste, periaate, sääntö.) Kenttäpäällikkö Petri Uusitalo Länsi-Maito Miten voin nähdä tilani tulevaisuuteen Pitää pystyä ulottamaan näkemys 20-30
LisätiedotRyhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3
LisätiedotKokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotLypsykarjatilan eläinten ryhmittely
Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 1 Tähän ryhmittelyoppaaseen on koottu keskeisiä asioita, jotka on hyvä huomioida eläinten
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotSeosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?
LisätiedotTAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotKaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014
Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotTarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala
Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto
LisätiedotLypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen
Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus
LisätiedotLANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA
LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien
LisätiedotALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa
ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotTyömäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti 11.3 2015 Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Robottinavettatutkimus V. 2014 aikana 33 robottinavettaa
Lisätiedot