Ekotoni Ky KimmoKaava Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys
Kaikki valokuvat Kimmo Mustonen Kansikuva: Kallioniemen etelärannan pieni lahdelma Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Y tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää Räisäsensaaren ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, mahdollisesti suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia saaren maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Suunnittelualue koostuu kahdesta erillisestä alueesta ja sijaitsee Joukamojärven Räisäsensaaressa. Kaavaan ei sisälly koko saari. Käytännön syistä maastossa inventoitiin kahden erillisen kaavan osaalueen lisäksi niiden välinen alue ja hieman niiden länsipuolta. Kuvat 1ab. Maastokartta ja ortokuva Räisäsensaaresta. Ortokuvasta ilmenevät kaksi erillistä suunnittelualuetta. Luontoselvitys kattoi myös niiden välisen alueen sekä aluetta kuvan vasemmassa reunassa. Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta 21.5.2016. Alueen kasvillisuuden, linnuston ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa yksi työpäivä. Maastoinventoinnissa kiinnitettiin huomiota alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomionarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että kaava-alueen rannat käveltiin rannan suuntaisesti. Lisäksi saari kierrettiin veneellä. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilma- ja viistokuvia. Tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi.
Maastotyössä löydetyt kasvillisuudeltaan arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsänhoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. 3. LUONTOINVENTOINTI 3.1 Topografia ja geomorfologia Saaren topografia on kauttaaltaan tasaista, loivasti kumpuilevaa moreenia. Suurimmat relatiiviset korkeuserot ovat noin 8m, jolloin aluetta voidaan luonnehtia kankaremaaksi (ks. kuva 2 alla). Kuva 2. Alueen topografia.
Saari itsessään on pitkänomainen, kaakko-luode suuntaan voimakkaasti suuntautunut ja saaressa voidaan erottaa kolme harjannetta (kohde 3). Harjanteet ovat selvästi mainitun suuntaisia drumliineja. Itäisimmän suuntautuminen ei ole yhtä selvä kuin kahden muun. Soistumista ilmenee jonkin verran lahtien pohjukoissa, mutta muualla eloperäisiä aineksia ei esiinny. On todennäköistä, että saaren moreeni on aika lailla lajittunutta ja vanhoja rantavalleja ja törmiä on siellä täällä. Muita erityisiä geomorfologisia muodostumia ei ollut havaittavissa (kuva 3). Kuva 2b. Pääosa saaren topografiasta on tasaista moreenia, mutta saaren keskellä on pitkänomainen drumliini, joka Liisanlahden kohdalla on katkennut. Kuva 3. Kuvassa on esitetty kaikki kolme huomioitavaa kohdetta. Kohde nro 3 edustaa saaren läpi kulkevaa harjannetta. Kohteet 1-2 ovat luhtareunaisia lahtia. 3.2 Vesialueet ja vesistöt Saaressa ei ole pysyviä vedenjuoksu-uomia ja soistuminen on vähäistä; jonkin verran soistunutta metsämaata on suunnittelualueiden välisellä alueella. Joukamojärveen on istutettu järvilohta. Järven pinta-ala on 2448,6 ha ja suurin syvyys 15.5 m. Kokonaisrantaviivan pituus on 131.4 km. Järvi on lievästi humuksinen ja rehevyystasoltaan järveä voidaan pitää karuna. Kokonaisfosfori on vaihdellut 2-84 µg/l välillä. Happamuudeltaan Joukamojärvi on lähes neutraali ph:n ollessa keskimäärin noin 7.3
3.3 Kasvillisuus Tutkitulla alueella on puusto suurimmillaan noin 10-16 m korkeaa. Itäosassa puusto on matalampaa. Metsät ovat talousmetsäkäytössä olevaa. Maapuita tai pystykeloja ei juuri esiinny. Lehtipuuston osuus on verraten vähäinen: paikoin etenkin ranta-alueiden läheisyydessä on yksittäisiä koivuja ja haapoja. Saaren etelärannalla on kaava-alueella tai sen lähellä kaikkiaan viisi olemassa olevaa loma-asuntokiinteistöä. Niiden pihapiirit ja lähiympäristöt ovat pääosin mäntykoivu sekapuustoa. Laajoja pihapiirejä ei ole raivattu, vaan puusto ympäröi rakennuksia hyvinkin lähellä. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka ja mustikka. Jonkin verran variksenmarjaa ja suopursua esiintyy. Aivan rannassa on myös juolukkaa. Kuusen osuus kasvaa Liisanlahden ympäristössä (kohde 1). Liisanlahden pohjukkaa kiertää pajuluhtareunus. Lahden tausta-alueet ovat muutenkin tasaisimmat ja samalla kosteammat. Kenttäkerroksen soistumista on nähtävissä etenkin pohjoisrannan tuntumassa. Kallioniemeä lähestyttäessä puusto nuorenee ja nuori koivu muodostaa puukerroksen. Jonkin verran on mäntyä ja kuusta sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puolukka, mustikka ja variksenmarja muodostavat kenttäkerroksen valtalajiston. Ennen niemen kärkeä on pieni kaunis luhtarantainen lahdelma (kohde 2) Kallioniemen kärjessä sen vieressä on olemassa oleva loma-asunto. Kuva 4. Etelärannan olemassa olevaa loma-asutusta Liisanlahden länsipuolelta. Kuvat 5ab. Liisanlahti. (kohde 1).
Kuvat 6ab. Kallioniemen pieni lahdelma (kohde 2). Saaren pohjoisranta on idässä nuorta koivikkoa ja vähitellen kohti länttä siirryttäessä ilmaantuu kuusta ja mäntyä sekapuuksi ja lievää soistumista on maaperässä myös nähtävissä (Liisanlahden kohdalla). Vähitellen puusto alkaa myös järeytyä. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kuvat 7ab. Vasemmalla Kallioniemen nuorta koivikkoa ja oikealla pohjoisrantaa länsiosassa. Puusto on talousmetsää ja maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. 3.4 Maisema Saaren rantamaisema on etenkin pohjoisrannan osalta tasainen ja vailla erityisiä maisemallisia kiintopisteitä. Etelärannan olemassa oleva mökkiasutus kiinnittää huomion: osa rakennuksista on lähellä rantaviivaa ja harvan puuston ansiosta ne näkyvät hyvin vesialueelle vaikkakaan ei kovin häiritsevästi. Saarella ovat näkymät ja näkymäsuunnat puoliavoimia. Liisanlahti muodostaa kauniin maisemallisen pienimuotoisen poikkeaman suoraviivaisessa rantamaisemassa.
Kuva 8. Etelärannan loma-asutusta. Joukamojärvi sisältyy Itä-Kuusamon järvimaisemat maisema-alueeseen. Laaja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu Kuusamon keskustaajamasta aina valtakunnan itärajalle asti. Rajauksen piiriin kuuluvat kaikki Itä-Kuusamon suuret järvet. 3.5 Linnusto Inventointiolosuhteet maastopäivänä olivat erittäin hyvät ja linnut olivat vielä hyvin äänessä, vaikka ajankohta oli pesimäkauden loppupuolella. Kaikkia alueen lajeja ja reviirejä ei todennäköisesti yhdellä maastokäynnillä pystytty havaitsemaan, mutta alueesta sai kuitenkin erittäin hyvän kuvan. Pääpaino oli alueella pesivän lajiston selvittämisessä sekä EU:n lintudirektiivi-, uhanalais- ja Suomen erityisvastuulajistossa. Esitetyt parimäärät ovat vain suuntaa-antavia, eivät tarkkoja lukuja, ja ainakin osa niistä on hyvin todennäköisesti myös aliarvioita. Alueella tavattiin 14 lintulajia, joista pesivinä tai mahdollisesti pesivinä 11. Muut kolme lajia, naurulokki, kalalokki ja kalatiira, eivät pesine saaren rannoilla. Pesimälajistoon kuuluu valtaosin tavallista mänty- tai kuusivaltaisten kankaiden lajistoa. DIR- ja uhanalaislajien lisäksi muuta erikseen mainittavaa lajistoa ei tavattu. Runsaimpia lajeja lienee pajulintu. Linnusto jakaantui suhteellisen tasaisesti koko tarkastelualueelle eikä erityisen merkittäviä alueita sen enempää lajistollisesti kuin määrällisestikään ole rajattavissa. Räisäsensaarella havaitut lajit (14) Naurulokki (Larus ridibundus) Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Talitiainen (Parus major) Peippo (Fringilla coelebs) NT DIR, EVA EVA
Vihervarpunen (Carduelis spinus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita. Joukamojärvi kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Itä-Kuusamon Järvimaisemat maisema-alueeseen. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET A. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. B. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet ja letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Suunnittelualueella on Liisanlahti ja Kallioniemen kärjen pieni lahti, joissa on pohjukassa kapea pajuluhtareunus. Kohteet ovat erittäin pieniä eivätkä kovin selvästi erotu ympäristöstä C. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantamine on kielletty. Suunnittelualueella ei esiinny vesilain mukaisia kohteita.
D. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia LUMO -elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suunnittelualueella ei esiinny METSO-ohjelman mukaisia elinympäristöjä. E. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueella ei esiinny em. luontotyyppejä. F. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion ja muut (2008) mukaan Suunnittelualueella ei esiinny em. luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI - JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Alueella havaittiin maastotöiden aikana kolme suojelullisesti merkittävää lajia. Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja tavattiin kolme: naurulokki, kalatiira ja leppälintu, joista kaksi ensin mainittua eivät taida kuulua pesimälajistoon Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) havaittiin kaksi (kalatiira ja leppälintu) ja Punaisessa kirjassa (Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010, 330) mainitusta uhanalaislajistosta havaittiin yksi silmälläpidettävä (NT) laji (naurulokki), jotka eivät
täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin (Taulukko 1). Alueellisesti uhanalaisia lajeja (RT) kohteella ei tavattu. Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji, (*=ei pesine alueella) DIR UHEX EVA *Naurulokki Larus ridibundus NT *Kalatiira Sterna hirundo X X Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Yhteensä 1 1 NT = 1 2 Räisäsensaari on liian eristyksissä mantereesta, jotta liito-orava kykenisi sinne levittäytymään. Räisäsensaarella ei ole liito-oravalle tai viitasammakolle erityisen soveliaita elinympäristöjä. Liitooravalle suosiollisia järeää kuusta ja kookasta lehtipuuta kasvavia alueita ei alueella juuri ole. Viimeaikaiset tutkimukset kyllä antavat aiheen olettaa, että liito-orava tulee kyllä toimeen myös tavallisissa talousmetsissäkin. Viitasammakon tärkeistä elinympäristöistä ojat, lampareet, vetiset suolaikut ja viidat uupuvat saarelta kokonaan. 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista. Kohde Maankäyttösuositus 1. Liisanlahden pajuluhta luo-rajaus 2. Kallioniemen lahdelma luo-rajaus 3. Räisäsensaaren drumliini ge-rajaus Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia Räisäsensaareen liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi. Ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan voimakkaana koko saarella joko loma-asutuksen tai metsänhoitotoimien myötä. Rakentamisen rajoittamiseen ympäristösyistä ei ole tarvetta, ei edes em. alueilla niiden vähäisen paikallisen merkityksen vuoksi. Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) 1. arvoluokka 2 Liisanlahden luhta 2. arvoluokka 2 Kallioniemen luhta 3. arvoluokka 2 Saaren drumliini
Muilta osin suunnittelualue sisältyy arvoluokkaan 1; (tavanomainen luonnonympäristö). Myöskään pysyviä maisema- tai luontovaurioalueita ei esiinny. 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Etelärannan loma-asutus sekä metsänhoitotoimet ovat tyypillisiä saaren metsäalueille. Metsät ovat talousmetsää ja ainoastaan drumliinin korkeimmilla kohdilla on puusto hieman kookkaampaa ja järeämpää. Yksittäisiä järeitä puita on suunnittelualueella loma-asuntojen läheisyydessä. Lehtipuuston osuus on vähäinen lukuun ottamatta pohjoisrannan läheisyyttä. Rakentaminen soveltuu suunnittelualueella hyvin etelärannalle Kallioniemen viereinen pieni lahdelma tulisi kuitenkin jättää rakentamisen ulkopuolelle. Liisanlahden kohdalla voi olla rakentamista, kunhan lahden kasvillisuuteen ei merkittävästi kosketa. Rakentaminen ei vaikuta saaren keskiosan harjanteisiin, koska niiden muodot säilyvät todennäköisesti ennallaan. Saaren pohjoisrannalle Kallioniemestä länteen lisärakentaminen on mahdollista. Mahdollinen lisärakentaminen tulee suunnitella siten, että se sopii Joukamojärven kulttuurimaisemaan. Sauvossa, 3. tammikuuta 2017 EKOTONI KY KIRJALLISUUS JA LÄHTEET Alueellisesti uhanalaiset lintulajit: http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-alueelliset.shtml Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa: http://www.birdlife.fi/suojelu/lainsaadanto/lintudirektiivi-lajit.shtml Luontodirektiivi. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. EYVL L 206, 22.7.1992. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Karisto Oy. Hämeenlinna. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2015). Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2013-2015, ss 261. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2.264+572 s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Suomen kansainväliset erityisvastuulajit: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7bd3afa921-1a04-4a3c- 8703-02A23589815B%7D/56873 Suomessa tavatut lintulajit: http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml