Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus. luontoselvitys. Laajennus II. UPM:n alueet
|
|
- Tero Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 liite 1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus luontoselvitys Laajennus II UPM:n alueet Ekotoni Ky KimmoKaava
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS 3.4 MAISEMA 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Kimmo Mustonen Kansikuva: Kotilahden pohjukkaa Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Vitikkalantie 4, SAUVO Y-tunnus
3 3 1. TAUSTA Kuhmon kaupungissa sijaitseva alue on Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennusalue. Vuonna inventoitiin Kellojärven, Korpijärven ja Kuivajärven rannoilla sijaitsevat alueet usealla eri käynnillä. Lisäksi Tulilahden aluetta on entuudestaan inventoitu luonnon osalta vuonna 2001, jolloin suunniteltiin kaavoitusta alkuperäisen rantakaavan yhteydessä. Kaavan laajennusalueista kaksi sijaitsee Kellojärvellä (Hiekkaniemi ja Kelloperä, laajennusalue I). Kuivajärvellä kaava laajenee Tulilahden alueelle. Nämä ovat yksityisomistuksessa. Lisäksi kaavaan liittyi UPM:n alueita Kuivajärven eteläpäässä ja Korpijärven pohjoispäässä. UPM:n alueiden luontoselvitys (laajennusalue II) on esitetty tässä liitteessä Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa kaikkiaan 7 h. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Inventoinnissa käytettiin apuna tavanomaista kenttävälineistöä: sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsänhoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne, kerroksellisuus ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Korpijärven puoleiset ranta-asemakaavan osa-alueet on nimetty Niskalahden ja Kotilahden alueiksi. Kuivajärven puoleiset alueet on jaettu Hiidenkosken ja Pitkälahden alueiksi. 3. LUONTOINVENTOINTI 3.1 Topografia ja geomorfologia Niskalahden osa-alueella relatiiviset korkeuserot ovat vähäiset. Korkeuserot jäävät alle 5m, joten aluetta voidaan pitää kankaremaana tai jopa tasankomaana. Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei alueella esiinny. Maaperä on pinnaltaan kokonaisuudessaan pohjamoreenia. Hiidenkoski, joka laskee Kuivajärvestä Korpijärveen, on erodoinut lohkareisen uoman moreeniin (ks. kuva 4).
4 4 Kuva 1. Niskalahden tasaista topografiaa. Hakkuut ulottuvat lähelle rantaaluetta. Kuva 2. Kotilahden itärantaa. Maaperää peittää pohjamoreeni ja relatiiviset korkeuserot ovat vähäiset. Kotilahden osa-alueella relatiiviset korkeuserot ovat enimmillään noin 7m ja korkeuserojen perusteella aluetta voidaan kutsua kankaremaaksi. Maaperä on osittain lievästi soistunutta. Kotilahden pohjukassa korkeuserot ovat hieman suuremmat. Osa-alueella ei ole erityisiä geomorfologisia muodostumia. Maaperä on pääosin kivistä osin jopa lohkareista pohjamoreenia (ks. kuva 2 yllä). Suunnittelualueen pohjoisosassa, Leppiniemen alueella, on moreenin päällä vaihtelevan paksuinen eloperäisen aineksen kerros ja ranta-alue on luhtainen. Hiidenkosken osa-alueella relatiiviset korkeuserot ovat noin 5,5-6,0 m luokkaa, joten aluetta voidaan kutsua tasankomaaksi tai kankaremaaksi. Pohjamoreeni peittää aluetta kauttaaltaan ja varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Laajalti ohut turvekerros peittää moreenia, erityisesti osa-alueen keskiosassa, jossa on umpeenkasvaneita vanhoja suo-ojia (ks. kuva 3).
5 5 Pitkälahden osa-alueen relatiiviset korkeuserot ovat suurimmat; jopa 12 m luokkaa. Ranta-alue viettää tasaisesti kohti Korpijärveä. Maaperä on kivistä tai lohkareista pohjamoreenia ja eloperäisiä maalajeja ei esiinny. Kuva 3. Hiidenkosken osa-aluetta. Maaperää peittää paikoin ohut turvekerros. Kuva osa-alueen keskiosista umpeenkasvaneiden suoojien kohdilta. 3.2 Vesistöt Kuivajärven pinta-ala on n. 366 ha ja suurin syvyys n. 30,7 m. Rantaviivan pituus n. 26 km. Järven vedenlaatu on hyvä. Kuivajärvi laskee eteläpuolella olevaan Korpijärveen. Korpijärven vedenlaatu on hyvä. Järven ranta-alueella on olemassa olevaa loma- ja pysyvää asutusta. 3.3 Kasvillisuus Niskalahden osa-alue on länsiosastaan taimikkoaluetta. Rannassa on lähinnä lievästi soistuva kapea vyöhyke, jossa kasvillisuus on lähinnä mäntyvaltaista sekapuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rannassa on laaja luhtainen vyöhyke (ks. kuva 4a seur sivu). Kun siirrytään itään päin kohti Hiidenkoskea (ks. 4b seur sivu), muuttuu kasvillisuus taimikosta noin 60 vuotiaaksi mäntyvaltaiseksi kankaaksi. Kun siirrytään Hiidenkosken itäpuolelle, on joen ja laavun välinen alueen kasvillisuus on verraten vanhaa, iältään noin 130 vuotiasta tuoretta kuusivaltaista kangasta. (ks. kuva 5ab seur. sivu) Lehtipuuta, lähinnä koivua, on melko runsaasti. Maapuita tai pystypökkelöitä on niukasti. Eteläosassa aluetta säilyy puusto lajistollisesti samanlaisena, mutta puuston ikä on vain noin 70 -vuotta. Puusto on kuitenkin eri-ikäistä, monilatvuksista ja tällä alueella on myös melko runsaasti harmaaleppää ja koivua: lähes 25 % puustosta.(ks. kuva 6). Kotilahden alueen inventointi aloitettiin Kotilahden länsiosasta, jossa on lievästi soistuvaa mäntykoivu rämettä. (ks. kuva 7) Suo-alueen kaakkoispuolelle siirryttäessä muuntuu rantavyöhykkeen kasvillisuus noin 50 vuotiasta mäntyä kasvavaksi kuivahkoksi mäntykankaaksi. Ranta on ruovikkoinen (ks. kuva 8a). Maaperä on kuitenkin lievästi soistunutta - tämä ilmenee suolajiston esiintymisenä kenttäkerroksen lajistossa (ks. kuva 8b). Kun saavutaan Kotilahden pohjukkaan, muuntuu rantavyöhykkeen kasvillisuus kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi. Pääpuulaki on kuusi ja kuusta ja koivua esiintyy sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on iältään noin 120 vuotiasta. Vyöhykkeen takana on laaja varttuneen taimikon alue. Taimikkoalue ulottuu aina osa-alueen pohjoisrajalle asti. Kun siirrytään Kotilahden itärantaa kohti pohjoista, säilyy edellä mainittu kuusivaltainen vyöhyke rannan tuntumassa. Kun saavutaan Leppiniemen kärkialueelle, alkaa rantavyöhyke soistua ja puusto on
6 6 mänty-koivu rämettä ja etenkin männyt ovat iäkkäitä, mutta myös koivut ovat noin vuotiaita. Soistunut rantavyöhyke jatkuu aina suunnittelualueen rajalle asti. Soistunutta vyöhykettä reunustaa samanlainen tuoretta kuusikangasta kasvava kapea vyöhyke edellä mainitun taimikkoalueen ja rantasoistuman välissä. Kuvat 4ab. Vasemmalla Niskalahden ranta-alueen komeaa luhtarantaa. Taustalla on tehty laajoja hakkuita. Oikealla Hiidenkosken lähiympäristöä., jossa kasvillisuus on sekapuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kuvat 5ab. Kookasta kuusivaltaista tuoretta kangasta Hiidenkosken itäpuolella. Puusto on monilatvuksista. Kuva 6. Hiidenkosken itärannan kasvillisuutta. Lehtipuuston osuus puustosta on suuri, noin kolmannes.
7 7 Hiidenkosken osa-alueen länsiosa on kasvillisuudeltaan mäntyvaltaista, noin 50-vuotiasta kuivahkoa kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuustoa, lähinnä hieskoivua, on noin 15 % puustosta. Kun siirrytään rannan suuntaisesti itään, alkaa maaperä lievästi soistua ja kasvillisuus saa ojikon tai turvekankaan piirteitä (ks. kuva 11a). Puusto on tälläkin alueella noin 50- vuotiasta. Kuusta ja koivua on yhteensä noin kolmannes puustosta. Maapuita tai pystypökkelöitä esiintyy vähäisessä määrin. Kenttäkerroksen lajistossa mustikka on vallitseva laji. Edelleen kohti Hiidenkoskea siirryttäessä, muuntuu metsäkasvillisuus tuoreen kuusikankaan luontaiseksi (ks. kuva 11b). Puuston valtalaji on kuusi ja mänty ja koivu yhteensä muodostavat yhteensä lähes puolet puustosta. Puusto on verraten iäkästä; iäkkäimmät yksilöt ovat noin 130 vuotiaita. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on verraten monikerroksellista. Kuva 7. Kotilahden ranta-alueen koivuvaltaista rämettä. Kuvat 8ab. Vasemmalla Kotilahden länsirannan ruovikkoa. Oikealla ranta-alueen kasvillisuutta.
8 8 Kuvat 9ab. Leppiniemen alueen kasvillisuutta. Puusto on eri-ikäistä, ja myös maapuita ja pystypökkelöitä esiintyy. Kasvillisuus muuntuu tuoreesta osin korpimaisesta kankaasta soistuvaan rantaan. Kuva 10. Kotilahden itärannan varttunutta taumikkoa. Rantaviivan tun tumassa on kapea noin m leveä suojavyöhyke. Kuvat 11ab. Vasemmalla Hiidenkosken osa-alueen keskiosan soistuvaa aluetta. Oikealla järven puoleisen alueen itäosan harvapuustoista rantavyöhykettä.
9 9 Kuva 12. Pitkälahden rantavyöhykkeen hakkuualuetta. Pitkälahden osa-alueelle tyypillistä on laaja avohakkuu. Rannassa on kapea kookasta mäntyä kasvava vyöhyke. (ks. kuva 12 yllä). Jonkin verran on nuorta koivua sekapuuna. Kenttäkerros on heinittynyttä. 3.4 Maisema Kuivajärvi Kuivajärven länsiosan osa-alueen laaja rantaluhta muodostaa maisemallisen kokonaisuuden. Idempänä Hiidenkoski muodostaa kauniin, luonnontilaisen jokivarsialuekokonaisuuden. Kolmas huomionarvoinen maisemakokonaisuus muodostuu Leppiniemen karien ja saarien muodostamasta kokonaisuudesta. Muilta osin ranta-alueen maisemakuva on sulkeutunut tai puoliavoin. Korpijärvi Pitkälahden osa-alue on maisemallisesti avoin, erityisiä näkymäsuuntia tai miljöökokonaisuuksia ei esiinny. Hiidenkosken osa - alueella ranta-alueen näkymä-alueet ovat suljettuja tai puoliavoimia. Erityisiä maisemakokonaisuuksia tai näkymäsuuntia ei esiinny lukuun ottamatta Hiidenkosken jokivarsialuetta. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Ranta-asemakaavan Kuivajärven puoleisella osa-alueella suunnittelualue (Kotilahti-Leppiniemen alue) rajautuu rantojensuojeluohjelman alueeseen ja Natura-alueeseen (ks. liitekartta) Kellojärvi on karu, säännöstelemätön järvi, jonka veden laatu on hyvä. Alueella on ultraemäksinen serpentiniittikallioperä, jossa paikoin tavataan kalsiumia huomattavan paljon. Nämä seikat aiheuttavat kasvillisuuteen erityisiä piirteitä. Kellojärvellä on lähinnä paikallista virkistyskäyttöä ja kotitarvekalastusta. Natura-alueen lähellä harjoitetaan myös kalankasvatusta.
10 10 Natura-alueella (FI ) esiintyy myyränporrasta ja kiiltosirppisammalta (luontodirektiivin liite II). Kiiltosirppisammal on myös uhanalainen rehevien soiden laji. Muuta uhanalaista lajistoa on putkilokasvien ja jäkälien ryhmissä (mm. röyhysara, metsänemä ja rotkokehräjäkälä). Serpentiniittikallioiden kasvilajeja ovat mm. uhanalaiset serpentiinipikkutervakko ja tunturihärkki. Linnustoon kuuluu sekä lintudirektiivin liitteen I lajistoa että uhanalaisia lajeja. Koodi: FI Kunta Pinta-ala: Aluetyyppi: Kuhmo 1395 ha SCI Alueen kuvaus: Kellojärvi on vesiluonnoltaan karu, suurehko järvi, jonka alueella on ultraemäksinen serpentiniittikallioperä. Kasveille mahdollisesti haitallisten raskasmetallien suuri pitoisuus antaa kasvillisuuteen karun leiman. Paikoin serpentiniittiin liittyvissä kivissä tavataan kalsiumia huomattavan paljon. Serpentiniittijuoni kulkee järven itärantaa pohjoiseen ja on useilla paikoilla avokallioina näkyvissä. Kellojärven rannat ovat pääasiassa huuhtoutuneita kivikkorantoja ja jyrkänteisiäkin kalliorantoja. Järven poikki kulkeva harjujakso muodostaa joitakin vähäisiä hiekkarantoja. Järvimaisemaa kehystävät loivapiirteiset vaarat ja mäet. Kellojärvi on säännöstelemätön. Veden humuspitoisuus on Kainuun järviä keskimääräisesti pienempi, ja veden laatu on hyvä. Alue koostuu useista erillisistä ranta-alueista Kellojärven eteläosasta Kuivajärvelle. Yleensä rannat ja kalliot ovat kituliaita kalliomänniköitä, joissa kasvaa sekapuuna hieskoivua ja kuusta. Serpentiniittikallioiden kasvilajeja ovat mm. uhanalaiset/silmälläpidettävät viherraunioinen, pikkutervakko ja tunturihärkki. Kasvillisuudessa on erikoista esimerkiksi siniheinän ja mähkän kasvaminen kallioilla. Rantakivikoissakin kasvaa suokasveja, mm. keltasaraa ja siniyökönlehteä. Rantakasvisto poikkeaa lajistoltaan tyypillisestä korte-ruokojärven lajistosta. Joukossa on eteläisiä lajeja, mm. ratamosarpio, piukkasara, hernesara ja rantakukka. Pohjoista lajistoa edustavat mm. nuijasara, vilukko, kaarlenvaltikka ja pohjanpaju. Lähde- ja suopaikoilla tavataan hyvinkin vaateliasta kasvilajistoa, joukossa Kainuussa uhanalaisia lajeja. Sammal- ja jäkälälajistoon kuuluu myös harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Eläimistöltään Kellojärvi on tyypillinen Kainuun suuri ja karu järvi. Natura-alue rajautuu kaivospiiriin. Kaivospiirin alueelle on tieyhteys Natura-alueen poikki. Alueella olevat kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät voimaan. Kellojärven tekee luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi ultraemäksinen serpentiniittikallioperä sekä siihen liittyvä erikoinen kasvillisuus ja kasvilajisto. Vastaavia näin laajoja ultraemäksisestä kallioperästä muodostuneita ranta-alueita on hyvin vähän Suomessa. Pyyliönniemen tyvellä rantojensuojeluohjelmaa on täydennetty ultraemäksisiä kallioita sisältävällä alueella, jolla kasvavat mm. serpentiinipikkutervakko ja viherraunioinen. Rantojensuojeluohjelman luontotyyppejä on täydennetty kohteeseen liitettävillä rehevillä, rannanläheisillä soilla, joita ovat Matonevansuo (kaksiosainen rajaus, eteläisempi osa soidensuojeluohjelmassa; suotyypit rimpilettoja ja lettorämeitä; uhanalaista lajistoa puna- ja verikämmekkä, velttosara, lettopaju) ja Konnunsuo (lettorämettä, verikämmekän kasvupaikka). Suojelutilanne:
11 11 Ei suojeltu 98 % Yksityinen luonnonsuojelualue 2 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Suurin osa Natura-alueesta alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluu Matonevansuon eteläisempi osa. Vahvistettujen suojeluohjelmien ulkopuolisia alueita ovat Pyyliönniemen tyven kalliot, Matonevansuon pohjoinen osa-alue sekä Konnunsuo. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Yksityisiä luonnonsuojelualueita on perustettu yht. 24,2 ha (Hukanlampi, Niittylahden eteläranta, Niittylahden pohjoisranta; 3 päätöstä rantojensuojeluohjelman alueella). Osa rantojensuojeluohjelman alueesta on hankittu valtiolle. Luontodirektiivin luontotyypit: Vaihettumissuot ja rantasuot 0% Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0% Letot 2% Kasvipeitteiset silikaattikalliot 5% Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-veronicion dillenii) 0% * Puustoiset suot 1% * priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit: Drepanocladus vernicosus Diplazium sibiricum Dichelyma capillaceum Lintudirektiivin liitteen I linnut: Sterna hirundo Gavia arctica Sterna paradisaea Muuta lajistoa: Larus fuscus Rosa acicularis Salix myrsinites Ramalina thrausta Epipogium aphyllum Thelypteris palustris Lychnis alpina Dactylorhiza incarnata incarnata Lecanora epanora Carex appropinquata Heterodermia speciosa Cerastium alpinum Carex laxa Dactylorhiza incarnata cruenta Asplenium viride kiiltosirppisammal myyränporras hiuskoukkusammal kalatiira kuikka lapintiira selkälokki karjalanruusu lettopaju lupporustojäkälä metsänemä nevaimarre pikkutervakko punakämmekkä rotkokehräjäkälä röyhysara siimesjäkälä tunturihärkki velttosara verikämmekkä viherraunioinen
12 12 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet letot rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Suunnittelualueella on Leppiniemen alueella rantaluhta, jota voidaan pitää metsälain mukaisena kohteena. Myös Niskalahdella on laaja rantaluhta. Vesilain muutoksen mukaan luonnontilaisena tulee säilyttää (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat Suunnittelualueella ei ole VL tarkoittamia elinympäristöjä. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat
13 13 Suunnittelualueen metsäluonnosta tulee lisäksi huomioida Hiidenkosken itäpuolinen metsäalue. Myös Leppiniemen suojelualuetta (UPM rekisteri ) voisi hieman laajentaa. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ja muut 2008) mainittuja luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Suunnittelualueelta ei löydetty direktiivi- tai uhanalaislajistoa. 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista. Kohde 1.Niskalahden luhta ja rantasoistuma Maankäyttösuositus luonnontilainen, ML-lakikohde, MY-rajaus 2. Leppiniemen luhta ja luonnontilainen, ML-kohde, yksityinen suojelualue rantasoistuma 3. Hakkuualuetta reunustava vanhahkon vanhahkoa (120 v) tuoretta kuusikangasta, MYrajaus metsän alue 4. tuore kuusikangas pohjoisosassa vanhahkoa ( 130 v) kuusivaltaista kangasta ja etenkin eteläosassa runsaasti lehtipuuta, MY-rajaus Pääosa suunnittelualueesta on tavanomaista kuivahkoa tai tuoretta kangasmetsää. Huomioiduilla alueilla (ks. edellä) on puusto verraten iäkästä, luhtarantaa tai rantasoistumaa. Rantarakentamiseen soveltuvia alueita esiintyy 1) Hiidenkosken ranta-alueella, 2) Pitkälahden osaalueella kauttaaltaan, 3) Kotilahden länsirannalla, 4) Niskalahden länsi- ja keskiosaan. (Sen sijaan Hiidenkosken ja laavun välinen alue tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle) 5) Kotilahden lahden itärannan eteläosaan. (Leppiniemen alueelle Kotilahden pohjoisosaan rakentamista ei tulisi osoittaa).
14 14 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Mikäli rakentaminen osoitetaan edellä esitettyjen suositusten mukaisesti, voidaan vaikutuksia Kuivajärven - Kellojärven Natura - alueeseen (ja rantojensuojeluohjelman alueeseen) pitää vähäisinä eikä erillistä Natura arviointia tarvita. Leppiniemen alueella on myös Natura-alueen ulkopuolisia siihen kuitenkin kiinteästi liittyviä alueita ja ratkaisu turvaa myös näiden alueiden säilymisen. Hiidenkosken lähiympäristön jättäminen rakentamisen ulkopuolelle turvaa alueen virkistyskäyttömahdollisuudet sekä turvaa lähialueen monimuotoisen puuston säilymisen. Niskalahden keski- ja länsiosaan rakentamien ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia sillä alueen luotoarvot ovat tavanomaiset. Ne ovat myös tavanomaisia Pitkälahden osa-alueella. Hiidenkosken osa-alueella on olemassa olevaa loma-asutusta ja mahdollinen lisärakentaminen ei aiheuta merkittäviä lisävaikutuksia alueen luontoarvoihin. Sauvossa 1. maaliskuuta 2015 EKOTONI KY Niskalahden alue Kuivajärvellä
15 15 Kotilahden alue Kuivajärvellä Hiidenkosken alue Korpijärvellä
16 Pitkälahden alue Korpijärvellä 16
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotKuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys
Kuhmon kaupunki 121013 Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotMetsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotUPM OYJ. Lieksan kaupunki. Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys
UPM OYJ Lieksan kaupunki Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3. 22 JÄRVIKUVAUKSET 4. YHTEENVETO
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotKellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI. Ekotoni Ky KimmoKaava
1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotUPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS
LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...
LisätiedotPIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys
271213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO-
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotSALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA
040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotOSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS. Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta
4.2.2018 täydennetty 24.5.2018 OSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS
1 Raportti 16.12.2010, 15.9.2015 KUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotYLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki
101217 YLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotIin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS
Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky KimmoKaava 10.10.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotVäinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten
Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLiite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)
Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotNurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotSoidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus
Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA
1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotMetsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2008 Metsien suojelu 1.1.2008 15.9.2008 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia metsäpinta-alasta Suojeltuja ja
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16UEC0359.BA721.LUO 4.11.2013
LUONTOSELVITYS 16UEC0359.BA721.LUO 4.11.2013 PUHURI OY, TUULIWATTI OY Raahen eteläiset tuulipuistot, täydentävä luontoselvitys v. 2013 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa
LisätiedotISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys
1 ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotSääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys
Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotEkotoni Ky KimmoKaava. Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys
Ekotoni Ky KimmoKaava Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys Kaikki valokuvat Kimmo Mustonen Kansikuva: Kallioniemen etelärannan pieni lahdelma Yhteystiedot: Jari Hietaranta,
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotMetsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 32/2009 Metsien suojelu 31.12.2008 6.8.2009 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta Suojeltuja
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotLUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon
LisätiedotAsia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta
Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen
KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotPIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys
201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
Lisätiedot