Kuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos. Luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava

Transkriptio

1 Kuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS LINNUSTO 3.4 MAISEMA 3.5 LINNUSTO 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ellei toisin mainita Kansikuva: Lentiiran Lintuniemen aluetta Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Y tunnus Vitikkalantie 4, SAUVO jari.hietaranta@pp.inet.fi

3 3 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Suunnittelualue sijaitsee Kuhmon kaupungin alueella. Pykälikön nimellä kulkeva kaava-alue jakaantuu kahteen erilliseen osaan: Änättijärven rannalla sijaitsevaan osaan ja Lentiiran puoleiseen osaan. Suunnittelun tarkoituksena on tarkentaa aikaisempaa ranta-asemakaavaa ja lisätä rakennusoikeutta. Kaavoitetut tontit ovat jo suurimmaksi osaksi rakennettuja 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta Alueen kasvillisuuden, inventointiin käytettiin aikaa yhteensä noin 5h. Maastoinventoinnissa kiinnitettiin huomiota alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia kaavanmuutokselle. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että kaava-alueen ranta-alueet käveltiin rannan suuntaisesti. Teitä ja polkuja myös hyödynnettiin. Jo rakennettujen loma-asuntojen pihapiirejä ei tarkoin selvitetty. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasvi- ja lintuopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt kasvillisuudeltaan arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti.

4 4 3. LUONTOINVENTOINTI Änättijärven puoleisella osa-alueella (Lintuniemi - Samulinhiekka) rantavyöhykkeen metsät ovat enimmäkseen nuoria ja nuorehkoja männiköitä ja havumetsävaltaisia sekametsiä. Suota ja soistunutta maaperää on hieman ja hakkuuaukkoja löytyy muutamia, mutta ne oivat verraten etäällä rannasta. Nystyränhiekan alueella on hiekkarantaa. Lentiiran puoleisella osa-alueella (Juusonlahti-Riihilahti) on samantyyppistä mäntyvaltaista tai lähes puhdasta tuoretta kangasta. Lievää soistumista ei alueen keski- tai eteläosassa esiinny. Sen sijaan suunnittelualueen pohjoisosassa on Rimminperän-Juusonlahden väliin jäävä luonnontilainen, rakentamaton kaunis kokonaisuus. Aluetta ei kuitenkaan tässä yhteydessä tarkemmin tutkittu, koska sinne ei uutta rakentamista tulla sijoittamaan. 3.1 Topografia ja geomorfologia Lentiiran puoleisella osa-alueella välillä Lintuniemi Riihilahti on suunnittelualueen maaperä pääosin kivistä pintamoreenia. Pohjoisosassa moreenia peittää vaihtelevanpaksuinen turvekerrostuma ja sen topografia on tasaista kankaremaata. Muuten topografia on kankaremaata tai loivaa mäkimaata. Geomorfologialle on tyypillistä suuntautuneiden drumliinien esiintyminen alueella. Niitä on suunnittelualueen pohjoisosassa (kaakko-luode suuntainen parvi) sekä Rimminniemen Kokkoniemen alueella, jossa ne ovat samansuuntaisia. Lajittuneita maalajeja saattaa esiintyä drumliiniselänteiden ala- ja keskirinteillä, mutta ne lienevät pääosin varsin puutteellisesti lajittuneita. Änättijärven puolella (Lintuniemi - Samulinhiekka) Lintukangas muodostaa laajan länsiluodeitäkaakko suuntainen megadrumliinin. Sen eteläpuolella on kapea ja matala fluting. Muualla rantaalueen läheisyydessä ei suuntautuneita moreenimuodostumia esiinny. Moreenit ovat lähinnä loivasti kumpuilevaa pintamoreenia. Relatiiviset korkeuserot ovat suhteellisen vähäiset; noin m ja aluetta voidaan luonnehtia kankaremaaksi tai loivaksi mäkimaaksi. 3.2 Vesialueet ja vesistöt Lentiiran puoleisella osa-alueella esiintyy yksi luonnontilaiseksi katsottava uoma; Rimminlahteen laskeva pohjoisempi uoma. Muut ranta-alueella tavattavat uomat eivät ole luonnontilaisia. Änättijärven puolella järveen laskee muutamia suo-ojia, mm. Lintulahden, Nystyränhiekan ja Samulinlahden kohdilla. Ne ovat kaivettuja metsä- ja suo-ojia. 3.3 Kasvillisuus Suunnittelualue kuuluu Suomen luonnontieteellisessä aluejaossa pohjoisboreaalisen vyöhykkeeseen ja sen itäiseen osaan, jota luonnehtii suuri mantereisuus. Yleisimmin alueet metsät ovat kuivahkon kankaan kasvupaikkatyypin metsiä eli variksenmarja-mustikka-tyyppiä. Metsät ovat myös mäntyvaltaisia ja edustavat Kuhmon yleisintä metsätyyppiä. Kuivahkoja kankaita tavataan moreenimaaperän alueilla kautta kaava-alueen. Jonkin verran on soistuneita alueita. Ensimmäisenä inventoitiin Änättijärven puoleinen osa-alue (Lintuniemi Samulinhiekka). Inventointi aloitettiin pohjoisesta Lintuniemestä. Kaavan ulkopuolella oleva alue (4+1 tonttia) on kokonaisuudessaan rakennettu. Seuraavaksi inventoitiin kortteli 5, joka sijaitsee veneenlaskupaikan välittömässä läheisyydessä. Korttelissa on kolme tonttia, joista kaksi on jo rakennettu. Yksi maanomistaja on ostanut lisämaata tontin pohjoispuolelta. Puusto on harvennettua männikköä ja nuorta koivua. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole (ks. kuva 1 seur. sivu)

5 5 Kahden korttelin välialue (Nystyränhiekka) eroaa muusta metsäkasvillisuudesta lievästi kosteampaan suuntaan. Vaikka mänty hallitsee puukerrosta, on kenttäkerroksessa jossain määrin havaittavissa isovarpuisen rämeen lajiston runsastumista etenkin rantaviivan tuntumassa. Tälle alueelle laskee kaksi metsäojaa. Rannassa on komea hiekkaranta (ks. kuva 2 alla). Kuva 1. Nystyrähiekan pohjoispuolista korttelia 5. Kuva 2. Nystyrähiekan komeaa hiekkarantaa. Nystyrähiekan eteläpuolella on kaksi korttelialuetta 6 ja 7 (3 + 3 tonttia), joista pohjoisin ja kolme eteläistä tonttia ovat jo rakennetut. Säilynyt metsäkasvillisuus tonteilla ja niiden lähiympäristössä on tavanomaista tuoretta mäntyvaltaista kangasta. Lehtipuuston osuus on vähäinen ja se on lähinnä nuorta ranteen vahvuista riukua. Kasvillisuutta pohjoisosassa Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Linnea borealis, vanamo 1 Betula nana, vaivaiskoivu 2-3 Potentilla erecta, rätvänä 1 Agrostiscapillaris, nurmirölli 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-4 Rubus arcticus, lakka 1-2

6 6 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Calluna vulgaris, kanerva 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Calamagrostis canescens, hietakastikka 1 Kun kuljetaan rantaa pitkin etelää, on kasvillisuus lievästi soistuvaa mänty-kuusisekapuustoa. Kenttäkerros on pääosin mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on selvästi talousmetsäkäytössä olevaa yksilatvuksista puustoa. Vähitellen puusto muuntuu mänty-koivu valtaiseksi. Huuhtiniemen eteläpuolella Picea abies, kuusi 1 Populus tremula, haapa 1 Pinus sylvestris, mänty 3 Betula pendua, rauduskoivu 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Linnea borealis, vanamo 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Kuva 3. Huuhtiniemen aluetta. Puusto on tasaikäistä männikköä. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lentiiran puoleisella osa-alueella aloitettiin inventointi Lintuniemestä. Alue on mustikka-puolukka tyypin valoisaa männikköä. Koska alueelle on jo rakennettu loma-asuntoja, on tonttien alueella alkuperäistä puustoa poistettu runsaasti. Tonttien reunoilla on puustoa säilynyt ja samoin alkuperäistä kenttäkerroksen lajistoa. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 2-3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Rhododendron tomentosum, suopursu 1 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1

7 7 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Kun siirrytään pohjoiseen Rimminniemeen (ks. kuva 4 alla), on pohjukka hieman kosteampaa, mutta yhä mänty vallitsee puukerroksessa, ja jonkin verran harmaaleppää on aluspuuna. Rimminniemi on mäntykangasta, maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on tasaikäistä. Männyn ohella on nuorta lehtipuuta; koivua ja harmaaleppää. Rimminperä lienee linnustollisesti huomioitavaa aluetta. Alueella on laaja saraluhta. Alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Alue on vain osittain suunnittelualuetta. Kuva 4. Lentiiran Rimminniemen aluetta. Metsäkasvillisuus on tasaikäistä harvennettua tuoretta mäntykangasta. Topografia on verraten tasaista. Kuva 5. Lentiiran puolen korttelialuetta. Puusto on tasaikäistä harvennettua mäntykangasta. Maapuita tai lehtipuustoa ei juuri ole. Kun kuljetaan kohti etelää Lintuniemestä, säilyy metsäkasvillisuus samanlaisena eli mäntyvaltaisena. Rakentamattomalla tontilla on männyn ohella sekapuuna hieman harmaaleppää ja koivua. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole tälläkään alueella. Edelleen etelään päin siirryttäessä, tullaan toiselle rakennetulle tontille ja sen eteläpuolella on taas rakenteilla oleva mökki. Maapuita tai pystykeloja ei ole. Kasvillisuus säilyy samanlaisena aina Lintulahdelle saakka. Ainoastaan eteläisin tontti korttelialueesta on hieman matalampaa ja rannastaan sitä voidaan luonnehtia lähinnä mäntyturvekankaaksi.

8 8 Kokkoniemen korttelialue 3 (kolme tonttia) on tasaikäistä yksilatvuksista männikköä vailla maapuita tai keloja. Lehtipuutakaan ei juuri ole. Kun siirrytään etelään, seuraavaan kortteliin 2, jossa on kuusi tonttia, ei kasvillisuudessa tapahdu juuri muutoksia. Mänty säilyy valtalajina ja jonkin verran on kuusta ja koivua sekapuuna, erityisesti korttelin keskellä, jossa metsäkasvillisuus eroaa lievästi kosteampaan suuntaan korttelin muusta metsäkasvillisuudesta. Eteläisimmässä korttelissa 1 on esitetty viisi tonttia. Tonteista on kaksi rakennettua ja kolmas (nro 3) on rakenteilla. Kasvillisuus on mäntyvaltaista tuoreehkoa kangasta. Puusto on edelleen mäntyvaltaista, ja puuston ikä nuorenee kun tullaan korttelialueen reunalle. Kokkoniemen kasvillisuutta Vaccinum myrtillus mustikka 5 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Rubus arcticus, mesimarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Rubus chanaemorus, lakka 1 Rhododendron tomentosum, suopursu 2 Betula nana, vaivaiskoivu 2-3 Linnaea borealis vanamo 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Pyrola sp., talvikki 1 Kuva 6. Paikoin rannoilla on kuusta sekapuuna, muutoin alue on mäntyvoittoista. 3.4 Maisema Rantaviiva on isossa mittakaavassa polveileva; erityisesti Lentiiran puoleisella osa-alueella muodostavat kapeat niemet ja lahdet maisemallisesti kauniin elementin. Etelämpänä lahtisuus ei ole niin silmiinpistävää. Jo rakennetut loma-asunnot ovat muuttaneet luonnonmaisemaa. Rakentaminen ei kuitenkaan ole ollut maisemakuvallisesti erityisen silmiinpistävää. Rakennukset ja rakenteet (muutamaa laituria lukuun ottamatta) ovat varsin hyvin maisemaan istuvia. Änättijärven puoleisella osa-alueella rantaviiva on vähemmän polveileva. Ainoastaan Lintulahti muodostaa syvemmän lahden. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei esiinny. Olemassa oleva ranta-asutus on muuttanut luonnonmaisemaa, mutta rakennukset ja rakenteet on melko hyvin sijoitettu ranta-alueelle.

9 9 Kummallakaan ranta-alueella ei vähäinen täydennysrakentaminen olemassa olevien rakennusten yhteyteen, rakentamattomien paikkojen rakentaminen ja rakennuspaikkojen koon kasvattaminen ei merkittävästi muuta maisemakuvaa nykytilanteeseen verrattuna. 3.5 Linnusto Pesimälajistoon kuuluu valtaosin tavallista havumetsien lajistoa ja metsien yleislajistoa. DIR- ja uhanalaislajien lisäksi muuta erikseen mainittavaa lajistoa ei tavattu. Runsaimpia lajeja olivat peippo ja pajulintu ja kaikkia muita tavattuja lajeja oli alle viidellä reviirillä; punarinta metsäkirvinen, västäräkki, pajulintu, harmaasieppo ja kirjosieppo. Leppälintu tavattiin Lentiiran Rimminniemellä. Linnusto jakaantui molemmilla alueilla suhteellisen tasaisesti eikä kummallakaan kävellyllä alueella ole erityisen merkittäviä alueita sen enempää lajistollisesti kuin määrällisestikään. On tosin huomattava, että Rimminperän Juusonlahden alueella (Lentiiran osa-alue) lienee kyllä merkitystä vesilinnuston pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdyspaikkana. Sille alueelle ei kaavanmuutos vaikuta millään tavalla. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueilla ei ole perustettuja suojelualueita tai valtakunnallisiin tai alueellisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET A. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä, mutta melko kookas hiekkaranta Änätin puolella on Samulinhiekalla ja Nystyrähiekalla. (Eivät ole kooltaan yli 50 m x 5 m). B. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet

10 10 metsäkortekorvet letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Rimminperän Juusonlahden alueen luhdat ovat metsälain mukaisia kohteita. C. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantamine on kielletty. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita D. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia LUMO -elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suunnittelualueella ei ole edellä mainittuja luontotyyppejä. E. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueella ei ole em. mainittuja elinympäristöjä. F. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Maastoinventoinneissa ei havaittu alueellisesti uhanalaisia luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI - JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella

11 11 uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja tavattiin yksi: kalatiira, joka Lentiiran Kokkoniemen alueella. Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) havaittiin kaksi (kalatiira ja leppälintu) yksi silmälläpidettävä (NT) laji (naurulokki), joka ei täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin (Taulukko 1). Alueellisesti uhanalaisia lajeja (RT) osaalueilla ei tavattu. Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji, (*=ei pesine alueella) DIR UHEX EVA Naurulokki Larus ridibundus NT Kalatiira Sterna hirundo X X Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Yhteensä 1 1 NT 2 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista tai alueista. Kohde 1. Lentiira: Rimminperä- Juusolahti 2. Änätti: Nystyrähiekka ja Samulinhiekka Maankäyttösuositus MY tai luo rajaus. Myös MA rajaus luo -rajaus Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka estäisivät vähäisen lisärakennusoikeuden myöntämisen ja rakennuspaikkojen vähäisen kasvattamisen. Pääosaa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi. Ihmistoiminnan vaikutus ilmenee molemmilla osa-alueilla ja tonttikohtaisen rakennusoikeuden vähäinen lisäys ei ole merkittävä haitta Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö

12 12 arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) Edellä olevassa taulukossa esitetyt kaksi kohdetta voidaan luokitella arvoluokkaan kaksi (2; paikallisesti merkittävä) ja muut suunnittelualueen ranta-alueet arvoluokkaan yksi (1): tavanomaiset ranta-alueet. Pysyviä maisema- tai luontovaurioalueita ei esiinny. 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Nuorehko tai varttunut tasaikäinen puusto ja metsätalouskäytössä ollut puusto, on tyypillisiä suunnittelualueen molemmille osa-alueille. Metsät ovat olleet ihmistoiminnan vaikutus piirissä. Rakennusoikeuden lisäys ja muutamien rakennuspaikkojen koon kasvattaminen ei aiheuta merkittävää lisähaittaa alueen nykyiselle kasvillisuudelle tai muuta merkittävällä tavalla nykyistä maisemakuvaa. Sauvossa 2. toukokuuta 2016 EKOTONI KY

13 13