Kaupunkisuunnittelukeskuksen valtuustokauden ja vuoden 2014 tavoitteet 1 Kaupunkisuunnittelukeskuksen vuoden 2014 tavoitteena on toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2013 hyväksymää työohjelmaa, jota seurataan keväällä ja syksyllä työohjelman tarkistusten yhteydessä. Seuraavassa taulukossa esitetään Espoo-tarinasta ja Tyt:n tarinasta johdetut kaupunkisuunnittelukeskuksen tavoitteet, joiden toteumaa seurataan seuranta-asioiden yhteydessä vuosikellon mukaisesti. Taulukon jälkeen on nostettu erityisiksi tavoitteiksi joitain kokonaisuuksia, joista raportoidaan joko työohjelman tarkistusten ja/tai seuranta-asioiden käsittelyn yhteydessä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Resurssit ja johtaminen Valtuustokauden tavoitteet (Espootarina) Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Toimialan (TYT) valtuustokauden tavoite Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta Keskuksen 2014 tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Toteutuma 31.12. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Toteutunut Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Tuottavuus paranee vähintään 1 % Kaavoitamme yhteistyössä tonttiyksikön kanssa ohjelman (TOP 20) mukaisia kohteita. 3-5 hyväksyttyä kaavakohdetta (TOP 20) listalta Toteutunut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on tiivistänyt yhteistyötä kaavoituksesta, maankäytöstä ja asumisesta vastaavien kaupunkien organisaatioiden kanssa. Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa on päätetty kaupunginhallituksessa. Aloitamme Raide-Jokeri hankesuunnitelman laatimisen yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman laatiminen etenee Länsimetron aikataulussa. Liityntäpysäköintipaikkojen ja liityntälinjaston edellyttämän katuinfran suunnittelu ja toteutus etenee liityntäliikenteen järjestelyjen osalta Länsimetron aikataulussa Tapiolan bussiterminaalia lukuun ottamatta. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma valmistuu ja valmistellaan päätettäväksi luottamusmieselimissä / hallinnollista käsittelyä varten.
2 Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Toimialan matriisimaista toimintatapaa vahvistetaan johtamisessa ja ohjaamisessa. Johtamisen kehittämisen pilottiprojektin vuoden 2014 ohjelman kehittämistoimenpiteet on käynnistetty. Projektisuunnitelman toteutuminen. Espoolaisen johtamisen (ESJO) toimenpiteet etenevät projektisuunnitelman mukaisesti. Esimiehistä on tehty 360-arviointi ja se on käsitelty yksiköissä. Uusia johtoryhmätyöskentelyn tapoja on otettu käyttöön, johtamisen foorumit käynnistetty ja toiminnan vuosikello rakennettu. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2012 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2012 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Työhyvinvointimatriisin tietoja ei ole saatavilla vuodelta 2014. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen aiheuttama kuorma (pv/htv) vähentyi vuoden 2013 tasosta, 9,0 pv/htv (vuonna 2013: 10,1 pv/htv). Tavoite toteutui. Tilanne on tunnistettu ja siihen on johtamisen keinoin pyritty kiinnittämään huomiota. Laajennetussa joryssä keskusteltu ja esitetty toimia. KSK:ssa kehitetään seurantaa ja aikaista puuttumista työoloihin. TYT 11,5 (2013: 11,3) Kaupunkisuunnittelukeskus 9,0 (2013: 10,1) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä %. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä on n. 1 %. Asukkaat ja palvelut Valtuustokauden tavoitteet (Espootarina) Toimialan (TYT) valtuustokauden tavoite Keskuksen 2014 tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja Kehitämme kaava- ja lupaprosesseja ja niiden seurantaa. Uusi OAS-Valma- menettely otettiin
3 hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen lupaprosessi on uudistettu siten, että näiden käsittelyaika on lyhentynyt ja kerääntynyt vanhojen hakemusten jono on purettu. Matinkylän Tynnyripuiston (uimahalli, julkiset ja yksityiset palvelut) asemakaavaehdotus on hyväksytty nähtäville Kaavoituksen lupien ja suunnittelutarveratkaisujen käsittelyaika käyttöön, joka tiivistää oleellisesti asemakaavoituksen alkuvaihetta. Lupaprosessin kehittäminen jatkuu yhtenä KSK:n kärkikehityshankkeena. Lupaprosessin kehittämiseen ja lupajonojen purkamiseen on kohdennettu myös konsulttiresursseja. Lisäksi lupaprosessista on teetetty best practices - selvitys. Kehitetty lupien seurantaa, priorisointia ja käsittelyn aluejakoa. RAVA ja KSK ovat kehittäneet toimintatapoja kaavapoikkeasen ja vähäisen poikkeamisen menettelyyn. TOP20- hankkeen yhteydessä on tunnistettu kaavaprosessiin liittyviä parannustarpeita. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Toimialan (TYT) valtuustokauden tavoite Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Keskuksen 2014 tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Vuonna 2014 kaupunkisuunnittelulautakunnan kautta hyväksyttäväksi saadaan vähintään 350 000 k-m2 asuinrakennusoikeutta. Kaavoituksen määrä Kaavoituksen määrä Vuonna 2014 KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle 496 600 k-m2 asuinkerroalaa, joten tavoite toteutuu. KSL:n pitää saada asuinkerrosalaa hyväksyttyä (tai ehdottaa KH:lle) 350 000 k-m2 vuodessa. MAL-tavoite kaupungissa hyväksytyille asemakaavoille on 250 000 k-m2. Vuonna 2014 tämä luku oli 268 700 k-m2. Vuoden 2015 kaavoituksen työohjelma on laadittu siten, että MAL-tavoite saavutetaan tulevina vuosina. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti SAVU I-III -vyöhykkeille hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen.
4 Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaaajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Länsimetron jatkeella laaditaan maankäytön kehityskuva (Kivenlahti), jatketaan osayleiskaavatyötä (Iivisniemi- Kaitaa), asemakaavoja (Espoonlahden keskus ja Finnoo). Kaupunkiradan asemien seuduille laaditaan maankäyttösuunnitelmia: Keran osayleiskaavatyö jatkuu, Espoon keskuksessa Virastokeskuksen ja Espoontorin laajennuksen asemakaavaehdotukset valmistellaan ksl:n hyväksyttäväksi, Kauklahden aseman seudulle laaditaan maankäytön kehityskuva. Kehittämisprojektien (Tapiola, Matinkylä, Finnoo-Espoonlahti, Suurpelto, Espoon keskus ja Leppävaara) maankäytön suunnitelmia laaditaan työohjelman mukaisesti. Valtuustokauden asuntotuotannon määrä. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Espoon kaupunkiradan mahdollistavat asemakaavat ovat lainvoimaisia ja ratasuunnittelu on käynnissä. Länsimetron jatkeen asemanseutujen asemakaavoitus on käynnissä. Kivenlahden osayleiskaava käynnistetään. Tutkitaan ja luodaan edellytykset metron jatkeen vaikutuspiiriin 70 000 asukkaalle vuoteen 2050 mennessä. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Työohjelman toteuma em. osin Otaniemen keskustan kaavaehdotus saadaan hyväksyttyä keväällä 2015. Niittykummun Riihitontun ja Tonttumuorin asemakaavaehdotukset hyväksyttiin loppuvuodesta 2014 esitettäväksi KH:lle. Espoonlahden liikekeskuksen laajentamisen
5 mahdollistava asemakaavan muutos tuodaan KSL:aan ehdotuksena alkuvuodesta 2015. Suurpellon keskuksen asemakaavan muutos (kaupalliset palvelut) hyväksyttiin ehdotuksena nähtäville 10.12.2014 KSL:ssa. Espoontorin- Entressen (Kiltakallio) asemakaava hyväksyttiin KSL:ssä KH:lle 5.3.2014. Rakennetaan hyvinvointia yhteistyössä kuntalaisten kanssa eri konseptimallien mukaisesti. Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Edistetään Palvelutori konseptin toteutumista Matinkylässä. Elä ja asu konseptin mukaisia asemakaavoja laaditaan Leppävaarassa ja Matinkylässä. Edistetään toimenpiteitä CO2 päästöjen vähentymiseksi. Vähennetään energiakulutusta energiatehokkuus-toiminta-suunnitelman ja kuntien energiasäästösopimuksen mukaisesti. Edistetään uusituvan energian osuuden kasvua. Työohjelman toteuma em. osin CO2 päästöjen kehittyminen, energiakulutuksen määrä, uusiutuvan energian osuus. Länsi-Suviniityn asemakaava sai lainvoiman 21.5.2014. Finnoon keskuksen asemakaava on ehdotusvaiheessa ja Djupsundsbäckenin asemakaava on tarkoitus asettaa ehdotuksena nähtäville keväällä 2015. Suurten kaavoitushankkeiden yhteydessä laaditaan ilmastovaikutusten arviointi, jossa tarkastellaan energiankulutusta ja CO2-päästöjä. Kaukolämpöverkoston alueella pyritään luomaan mahdollisuudet kaukolämmön hyödyntämiselle ja muilla alueilla tuetaan maalämmön tai alueellisen lämpölaitoksen käyttöönottoa huomioimalla maaperä ja tilantarpeet. Aurinkoenergiaa edistetään huomioimalla kattopintojen suuntaukset ja varjostukset. Paljon jäähdytystä tarvitsevilla alueilla pyritään luomaan edellytykset kaukokylmäverkolle tai maakylmän hyödyntämiselle. Espooseen tehtyä hiilinielujen tarkastelua pyritään hyödyntämään huomioimalla tärkeät hiilinielut kaavoituksessa. Kaupungin omassa rakentamisessa pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja toteuttamaan kohteet mahdollisimman energiatehokkaasti. Paikallisen energiayhtiön kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja heiltä pyydetään
6 kaavakohtaisesti lausunto mahdollisuuksista liittää alue kaukolämpö- tai -kylmäverkostoon sekä energianhuoltoon liittyvistä tilantarpeista alueella. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia lisätä energiatehokkuuteen ja tuotantoon liittyviä vaatimuksia tai kannusteita tontinluovutusehtoihin ja kilpailuihin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen erityisiä seurattavia tavoitteita vuodelle 2014 eli kokonaisuuksia, joista raportoidaan lautakunnalle kevään ja syksyn seuranta-asioiden yhteydessä 1. MAL-tavoitteiden ja EKY:n asettamien kaavoitustavoitteiden toteutuminen 2. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyön eteneminen 3. Pientaloprojekti 4. Liikenneverkkovisiotyön eteneminen 5. Sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöön otto ja sähköisen lupajärjestelmän käytön lisääntyminen Resurssit ja johtaminen Toimialan valtuustokauden tavoitteet ja vuoden 2014 tulostavoitteet edellyttävät kuntalaispalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä. Kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla henkilöstön resursoinnilla ja osaamisella sekä monituottajamallia hyödyntämällä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen sisällä resurssien kohdentamista on tarkistettu mm. lupavalmistelua vahvistamalla, hankintatoimintoja keskittämällä sekä tiimirakenteiden ja sijaisuusketjujen systematisoinnilla. Toimialan tavoitteena on, että toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen ja tuottavuus on kasvanut tulosyksiköissä. Omistajaohjauksen kautta PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja sopimusyhteisöjen talous ja toiminta on tehokasta muodostaen toimivan kokonaisuuden. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja käyttökustannuksissa haetaan säästöjä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintakatetavoite saavutettiin. Kaupunkisuunnittelukeskus luopui ylimääräisistä toimitiloista ja ryhmätyötilojen avulla tehostettiin tilankäyttöä. Toimialan matriisimaista johtamisen toimintatapaa vahvistetaan. Henkilöstön osalta tavoitteena on, että toimialan henkilöstö- ja osaamisrakenne tukevat palvelujen tehokasta tuottamista. Tavoitteena on, että henkilöstön työhyvinvointi pysyy vähintään vuoden 2013 tasolla. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta henkilöstöstä pyritään lisäämään. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstötulokset Kunta10 tutkimuksessa osoittivat kehitystä parempaan suuntaan.
7 Asukkaat ja palvelut Toimialan palvelut ja palvelutaso on hyvällä tasolla. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä toimialan järjestämiin palveluihin ja asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Joukkoliikenteen palvelutaso säilytetään hyvänä ja metron liityntäliikenteen toteutuksen suunnittelua jatketaan. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut tuotetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Toimitilat palvelujen tuottamiselle tuotetaan kustannustehokkaasti. Palveluja arvioidaan yhtenäisillä mittaustavoilla. Asuin- ja palvelualueita kehitetään yhteistyössä. Espoolaisten mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen tuetaan. Seurantatietoa ei vuosien 2014 2015 osalta ole saatavilla, mutta HSL 2013 selvityksen mukaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvoi jaksolla 2008 2013 Espoon ja Helsingin välisillä matkoilla 7%. Espoossa tarjottavien joukkoliikennepalvelujen määrä on edellisen vuoden tasolla. HSL käyttää joukkoliikenteen palvelutasomittareina Joukkoliikenteen saavutettavuustarkasteluja ( SAVU) ja asukastyytyväisyystutkimusta. 2013 2014 parhaimman palvelutason alueilla, eli I-III vyöhykkeillä asuvien espoolaisten määrä kasvoi 2 000 asukkaalla, joten asetettu tavoite on toteutunut. Vuonna 2014 tehtyjen HSL Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan espoolaisten tyytyväisyys HSL joukkoliikenteeseen on kasvanut. Kaupunkisuunnittelukeskus järjesti ja/tai osallistui vuoden 2014 aikana 31 asukas- tai työpajatilaisuuteen, joihin osallistui 1 147 asukasta. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta ja tehostamalla maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien, Kaupunkiradan, Länsimetron sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin. Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuuden, Olari - Matinkylän, Finnoon, Niittykummun ja Länsimetro -jatkeen alueita kehitetään. Toimialalla luodaan edellytykset 2 500 asunnon vuosituotannolle ja tavoitteena on tarjota kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Kaupunkirakennetta vahvistetaan kestävän kehityksen periaatteiden ja palveluverkon mukaisesti. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta. Toiminta Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi alueella tarvitaan vuosittain 2 500 uutta asuntoa. Edistämme asuntotarjontaa ja myötävaikutamme aluekeskusten ja asuntoalueiden kehitykseen. Kehitämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2016 lähtien. Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle.
8 Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Toiminnassa kehitämme palvelujen tuottamista yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö. Sähköisten palvelujen, toimintatapojen ja asiakaspalvelun kehittäminen on käynnissä. Kehitystyössä haemme toimintaprosessien muutoksia ja tehokkuuden lisäämistä sekä asiakaspalvelun laadun parantamista. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja niiden käyttökustannuksia pyritään vähentämään. Palvelujen ostoa kehitetään monituottajamallilla. Toimintaan vaikuttavat lakimuutokset Rakennepoliittisen ohjelman kautta selvitystyö kuntien velvoitteista ja tehtävistä on käynnissä. Ympäristöministeriö on tehnyt muutosehdotukset mm. maankäyttö- ja rakennuslaista sekä ympäristösuojelulaista. Valtioneuvosto teki 13. kesäkuuta 2013 periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Laki energiatodistuksesta ja siihen liittyvät asetukset tulivat voimaan 1.6.2013. Suomessa valmistellaan parhaillaan vuonna 2012 hyväksytyn EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa vuoden 2014 kevääseen mennessä. Kuntaliitto tukee EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita. Rakennusurakoita ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus tulee voimaan kesällä 2014. Taloussuunnitelmakauden riskit Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminnan kasvuun nähden. Kustannuksia nostaa yleinen kustannuskehitys sekä ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten oikea-aikaisuus. Riskeihin varautumalla varmistamme investointiohjelman etenemisen. Riskinä nähdään myös ilmasto-toimenpiteiden riittämättömyys, joka koskee lähinnä toimialan ulkopuolista toimintaa. Toimintamenoihin vaikuttavat myös sääolosuhteiden vaihtelut. Rakentamisessa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin toiminalle ja ne voivat nostaa kustannuksia. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa yksilöllisen eläkeiän 17 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttava usein eri keinoin toiminnan ja palvelujen järjestämisen turvaamiseksi. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä teknisessä ja ympäristötoimessa (ml. Tilakeskus-liikelaitos) oli syyskuun 2013 lopussa 49,1 vuotta, suurin ikäryhmä olivat 45 49-vuotiaat.