Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Samankaltaiset tiedostot
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

PSYKOLOGIA - AINEOPINNOT 35 OP

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä

Työryhmä Nuoret asiakkaina ja toimijoina vai toiminnan kohteena?

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Lyhyet kurssikuvaukset

Minun elämäni tarina

Kaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana

Siirtymät sujuviksi työssä

MAPOLIS toisenlainen etnografia

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Symbolinen interaktionismi

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila

Neljäs Kokemuksen tutkimus -seminaari

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Nuorten urheilupolkujen merkittävät kokemukset. Outi Aarresola Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Holistinen ihmiskäsitys

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

9. Luento Hyvä ja paha asenne itseen

Olipa kerran JYU. Since

Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

10 VUOTTA NUOREN ELÄMÄÄ: AIKUISTUMISEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHKEYTYVÄ TUTKIMUSTIETO

Sisällönanalyysi. Sisältö

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 8

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Psyykkinen toimintakyky

Sielun tieteestä arjen näyttämöille psykologian "uuden historian" näkökulmia

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kieltä ja kulttuuria

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede,

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Opetuksen tavoitteet. Arviointi

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

4 Kokemuksen tutkiminen

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? [ (TelLis) ]

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Yhdistyspäivä

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

KYKYISENÄ ELÄMÄNKAAREN ERI VAIHEISSA

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Clifford Geertz Ø 1926 syntyy San Franciscossa

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

5.12 Elämänkatsomustieto

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

Aistien lyhyt oppimäärä

Oppiminen narratiivisena prosessina. Eero Ropo Kasvatustieteiden yksikkö

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Narratiivinen tutkimus

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

LAPSEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN RIKOSSEURAAMUSALALLA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

Hypermedian jatko-opintoseminaari

PSYKOLOGINEN YMMÄRTÄMINEN; PSYKODYNAAMISEN METAPSYKOLOGISEN JA NÄYTTÄMÖLLISEN YMMÄRTÄMISEN PERUSTEET

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

Transkriptio:

Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden mentaalista merkityksellistämistä, joka jäsentyy subjektiiviseksi: 1) kokemukseksi ja 2) toiminnan mielekkyydeksi. Merkityksellistäminen tapahtuu aina jostakin horisontista (näkökulmasta, perspektiivistä) situaatioihin (elämäntilanteisiinja ja -tapahtumiin) maailmasuhteissa. Yksilön kokemushistoria muodostaan horisonttien kokonaisuuden, josta merkityksellistäminen tapahtuu. Psykologinen ymmärtäminen edellyttää yksilön kokemushistorian ja elämäntilanteiden huomioimista. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 2

Peruslähtökohtia 1 Psykologinen elämäkertatutkimus on kokemushistoriallista tutkimusta, so. tutkitaan: Kokemusten historiaa, jossa seurataan yksilön kokemusten rakentumista tämän elämänkulussa. Tästä tutkimusasetelma => Elämänkulku ja kokemushistoria. Historiallinen, kehityksellinen ote yksilön elämään: Yksilön kasvun, mielen rakentumisen näkökulma. Ensimmäisen persoonan, minän näkökulma yksilön subjektiiviseen kokemukseen ja toiminnan subjektiiviseen mielekkyyteen (mm. elämänvalintoihin). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 3

Peruslähtökohtia 2 Situaation, elämäntilanteiden huomioiminen kokemusten ja toiminnan mielekkyyden ymmärtämisessä, so.: Historiallinen, yhteiskunnallinen tilanne, kulttuuri, sosiaaliset muutokset sekä elämäntapahtumat toimivat elämäntilanteisuutena (situaationa, kontekstina). Keskeisiä yksilön elämän etenemistä kuvaavia käsitteitä: Elämänkulku, elämänkaari, urakulku, elämänpolku, elämänrata. Keskeisiä yksilön kokemushistoriaa kuvaavia käsitteitä: Elämäntarina, subjektiivinen elämäkerta, kokemus itsestä, itse (minä, minuus, identiteetti), persoonallisuus. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 4

Peruslähtökohtia 3 Psykologinen elämäkertatutkimus voi olla teoreettisesti moninaista lähestymistavaltaan: Tieteenteoreettisesti rekonstruktiivista, normatiivisanalyyttistä (vrt. Weber, Piaget, Habermas). Tavoitteeltaan ymmärtävää, menetelmältään tulkitsevaa. Aineistona, joissa kokemushistoria ja elämänkulu näyttäytyvät, ovat avoimet ja teemahaastattelut, kirjalliset omaelämäkerrat tai muistelmat sekä dokumentit. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 5

Peruslähtökohtia 4 ja -käsitteitä 1 Elämänkulun ja kokemushistorian erottaminen. Elämänkulku elämäntilanteinen muutoksina toimii kokemushistorian situaationa, ruumiillisuuden ohella. Elämänkulku kuvaa (ulkoista) tapahtumahistoriaa, ts.: Mitä elämässä on tapahtunut, miten elämä on edennyt. => Elämänvaiheiden ja tapahtumien kuvausta. Kokemushistoria kuvaa (sisäistä) itsen, minän, minuuden, subjektin rakentumista, ts.: Miten yksilö on kokenut ja rakentanut itsensä (koke-muksen itsestä) elämänkulussaan (situaatioissaan). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 6

Peruskäsitteitä 2 Kokemus itsestä (minuus), kokemushistoria rakentuu yksilön tulkintoina situaatioissa; so. ruumiillisista muutoksista, elämäntilanteissa, elämänkulussa, -valinnoissa. Ihminen rakentaa minuutensa (kokemushistoriansa) itse, mutta sen minuuden, jonka ruumiilliset realiteetit ja elämäntilanteet, -tapahtumat ja yhteiskunnalliset realiteetit (situaationa) mahdollistavat ja rajaavat. => Yksilöllä on pyrkimys kokemusmaailman piirissä olevan hallittavana, ymmärrettävänä ja tarkoituksellisena kokemiseen, so. pyrkimys kokemukseen itsestä. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 7

Peruskäsitteitä 3 Itsen, kokemushistorian rakentumisessa huomioidaan: 1) Ruumiilliset tekijät ja muutokset, 2) Kokemisen ja merkityksenannon ikäsidonnaiset psyykkiset, kehitykselliset ehdot, 3) Historiallinen aika, kulttuuri ja elämäntapahtumat. Yksilön elämäkerta rakentuu elämänkulusta ja kokemushistoriasta. Käsitteellisesti ja metodisesti tehdään neljä erottelua: 1) Elämänkulku kokemushistoria. 2) Eletty koettu elämä (so. tapahtunut tulkittu). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 8

Peruskäsitteitä 4 Mitä elämässä on tapahtunut (tapahtumat ja teot) vs. miten elämäntilanteet on koettu, mitä ne ovat merkinneet (kokemukset, mielikuvat, tunteet, ajatukset). 3) Kerrottu muistettu eletty/koettu elämä. Mitä toisille kerrotaan vs. mitä muistetaan vs. mitä oikeasti on tapahtunut ja miten nämä on oikeasti koettu. 4) Elämänvaiheet elämänrakenne (elämänalueet). Kokemushistorian muutokset elämänkulussa vs. mitkä asiat milloinkin ovat merkityksellistä elämässä. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 9

Metodologiaa 1 Psykologinen elämäkertatutkimus perustuu kahden tekstin, elämäkerran ja elämäntarinan, erottamiseen. Elämäkerta on muistettu ja sensuroituna kerrottu kuvaus eletystä ja koetusta elämästä ja elämänkulusta. Kerrottu elämäkerta muodostaa tutkimusaineiston: Tutkittavan kertoman tai kirjoittaman kertomuksen kokemushistoriastaan ja elämänsä kulusta. Elämäntarina on tutkimuskohteena: Tutkittavan kertoman tai kirjoittaman elämäkerran taustalle oletettu tarina (käsikirjoitus), jonka tutkija rekonstruoi. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 10

Metodologiaa 2 Elämäntarina on oikeasti eletty ja koettu elämä, tutkittavan elämän ja kokemushistorian käsikirjoitus, jonka hän on dramatisoinut (ja dramatisoi) ensinnäkin 1) psyykkisen työn ja suojatoimenpiteiden (defenssien) muokkaamana muistetuksi elämäkerraksi (tuotetaan muistettu elämäkerrallinen minuus, elämäkerrallinen identiteetti; kokemus itsestä) ja toiseksi sensuroituna kerronta- tai kirjoittamistilanteessa 2) kerrotuksi elämäkerraksi (kerrottu elämäkerrallinen minuus (itse), elämäkerrallinen subjekti tai identiteetti). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 11

Metodologiaa 3 Psykologisen elämäkertatutkimuksen tieteenperinteenä on ymmärtävä psykologia ja menetelmänä tulkinta (psykologinen ymmärtäminen): Psykologian tavoitteena on ymmärtää yksilön kokemusta ja toiminnan mielekkyyttä, subjektiivista mentaalista merkityksenantoa situaatioissa (elämäntilanteissa maailmasuhteissa; suhteina maailmoihin joita erotetaan: maailma, minä, kulttuuri). Keskeistä on kokemus itsestä, johon suhteessa kaikki merkityksenanto (myös esinemaailmaan ja sosiaaliseen maailmaan liittyvä) tapahtuu. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 12

Metodologiaa 4 Psykologinen ymmärtäminen metodina on symbolisen ilmauksen tuottajan tarkoittaman merkityssisällön tavoittamissa, so. Symbolisen ilmauksen sisältämän subjektiivisen merkityksen eksplikaatiota (selventämistä) tulkinnan avulla. Ymmärtäminen on mielekkäissä (synty-, esiintymis- ja kehitys-) yhteyksissä ymmärtämistä, so. psykologisesti Ilmauksen subjektiivinen merkitys on yhtä kuin sen asema psyykkisissä yhteyksissä, tietyissä yhteyksissä esiintyvänä, tietyllä tavalla syntyneenä ja kehittyneenä. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 13

Metodologiaa 5 Psykologisen elämäkertametodin käsitteitä ja elämäkerrallisen tulkinnan logiikka: Elämäkerta. Kokemus ilmenee kokemusten kuvauksissa ja ilmauksissa, toiminnassa ja sen ilmauksissa: so. tutkittavan elämäntarinaa enemmän tai vähemmän kuvaavassa elämäkerrassa, tutkittavan kertomassa tai kirjoittamassa kertomuksessa elämänkulustaan ja kokemushistoriastaan. Kokemushistoria. Kokemus tulee ymmärretyksi osana kokemusten kokonaisuutta, osana tutkittavan kokemushistoriaa, josta käsin kaikki merkityksenanto, itsen tulkinta ja uudelleentulkinta situaatioissa, elämäntilanteissa, elämänkulussa, tapahtuu. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 14

Metodologiaa 6 Kehitysvaiheet. Kokemushistorian, itsen kokemisen psyykkiset ehdot jäsentyvät itsen kokemisen (ja eri kokemusalueiden) muutosvaatimusten ja siirtymien mukaan vaiheiksi; psyykkisiksi kehitysvaiheiksi. Elämänkulku. Kokemushistoria tulee ymmärretyksi asetettaessa se elämänkulun yhteyteen (situaatioihin). => Tarkasteluun elämänvaiheet ja elämänalueet. Elämänkulku tulee ymmärretyksi tarkasteltaessa sitä historiallisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti jäsentyneinä elämänvaiheina, siirtyminä ja elämänalueina. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 15

Metodologiaa 7 Elämänvaiheet ja siirtymät (teollistuneissa länsimaissa): Lapsuus, kouluikä, nuoruus, aikuisuuteen siirtyminen, varhais-, keski- ja myöhäisaikuisuus, vanhuus. Elämänalueet (vaihtelevat eri elämänvaiheissa): Itse, vanhemmat, sisarukset, vanhemmuus, lapset, sosiaaliset suhteet (sukulaiset, ystävät, kaverit,...), ruumillisuus, koulunkäynti, opiskelu, työelämä, yhteiskunnallinen toiminta, vapaa-aika, harrastukset, maailmankuva ja arvomaailma (uskonto, politiikka,...). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 16

Yhteenveto tutkimusasetelmasta 1 Kertomus Tietoinen Kuvattu, kerrottu Tutkimus- Sensurointi Kerrottu elämäkerta aineisto Tutkittava Muistettu elämäkerta Tutkija retuottaa konstruoi Elämäntarina Defenssit Tiedostamaton Eletty, koettu Tutkimus- Kokemus kohde 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 17

Yhteenveto tutkimusasetelmasta 2 Elämänrakenne Elämänalueet Elämänvaiheet tapahtuma 1, 2,... Elämänkulku Kokemushistoria Kehitysvaiheet kokemus 1, 2,... Kokemusalueet 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 18