Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? [ (TelLis) ]

Transkriptio

1 Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? [ (TelLis) ] Varhaiskasvatustutkimuksen kansallinen kutsuseminaari Dosentti Eila Estola Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Eila. Estola@oulu.fi 1

2 Projektin yleiskuvaus Kuuluu Suomen Akatemian SKIDI-KIDS eli lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusohjelmaan vuosille Konsortio: johtaja professori Leena Syrjälä Oulun yliopistosta. Oulun osahanke Lasten kertomukset kontekstissaan (Eila Estola) Helsingin osahanke Lasten äänet kuuluviin (Liisa Karlsson) 2

3 Esityksen tavoitteet 1. Kuvata tutkimus- projektin teoreettisia ja metodologisia lähtökoh- tia 2. Esitellä pääkohtia empiirisestä osuudesta 3. Kuvata yhden osatutkimuksen kautta joitakin alustavia tuloksia. 3

4 Projektin tutkimustehtävät Kuinka erilaiset kerronnalliset käytännöt ovat yhteydessä lasten hyvinvointiin? 1) Syventää teoreettista ja metodologista tietämystä kertomuksen käsitteestä lasten sosiaalisissa konteksteissa 2) Tuottaa empiiristä tietoa lasten koetusta hyvinvoinnista erilaisissa kasvuympäristöissä 3) Kehittää käytännöllisiä työkaluja edistää lasten kertomista, heidän äänensä kuulemista ja kertomusten vastaanottamista erilaisille yleisöille 4

5 Teoreettis-metodologiset lähtökohdat (1) Sosiokonstruktivistinen, postmoderni näkemys todellisuudesta ja tiedosta Tieto on kontekstuaalista, osittaista, subjektiivista Humanistisen maantieteen näkemys paikasta kokemuksellisena, kulttuurisena, identiteetin ja tiedon muokkaajana Kerronnallinen lähestymistapa Kokemuksia ei tavoiteta suoraan vaan kertomusten ja kertomisen kautta Kaikkea ei voi kertoa - kertomattomat kertomukset 5

6 Teoreettis-metodologiset Lasten kertomusten erityisluonne Lapset kertovat myös toiminnassa, leikissä, kädentöissä. Kertomalla lapset rakentavat identiteettiään, etsivät paikkaansa maailmassa Aikuisille ikkuna lasten kokemuksiin lähtökohdat (2) 6

7 Keskeiset käsitteet Kertomukset (sisältö) Mitä lapset kertovat hyvinvoinnistaan? Kerronnalliset käytännöt Paikat kerronnallisina ympäristöinä Millaisia kerronnallisia ympäristöjä ovat erilaiset instituutiot? Kertomisen prosessit Miten lapset kertovat hyvinvoinnistaan? Kuinka heitä kuullaan ja kuunnellaan? 7

8 Osatutkimuksia Lasten kertomukset kontekstissaan (Oulu) Lasten kerrottu arki päiväkodeissa (Puroila, post doc) Lasten ja äidin kerronnallisia kohtaamisia kotiymäristössä (Viljamaa,väitöskirja) Kuulluksi tulemisen pedagogiiikka osana kouluhyvinvointia (Louhela, väitöskirja) Lasten äänet kuuluviin (Helsinki) Päivämme alkoi surullisesti ja riehakkaasti. Lapset kertovat luokkahuoneesta (Riikka Hohti,väitöskirja) Lisäksi graduja molemmilla paikkakunnilla 8

9 Tutkimusmetodit ja aineistot Osatutk. ikä tutkimusympäristö aineisto päiväkoti Osallistuva havainnointi, lasten piirustukset, valokuvat, haastattelut koti Lasten spontaani kerronta, yhteinen kirjoittaminen, päiväkirjat, videot, valokuvat koulu Spontaani vuorovaikutus lasten ja opettajien välillä liikuntatunneilla, videot, päiväkirjat, opettajien päiväkodit, koulut, museot, näyttelyt autobiografinen kirjoittaminen Saduttamisella koottu aineisto, lasten omat havainnoinnit, valokuvat, haastattelut, havainnoinnit 9

10 Lasten kerrottu arki päiväkodeissa ( ) Kaksi päiväkotia, 3 lapsiryhmää 60 lasta 1-6- v., vanhempia ja henkilökuntaa Havainnointiaineisto 183 episodia, minuuteista 2 tuntiin Kerronnallisia tilanteita Keskustelut ja lasten kertomukset tapahtumista Leikkitilanteet Koko ryhmän kokoontumiset Piirtämiset, askartelut Siirtymätilanteet Ulkoilut Ateriat Konfliktit 10

11 Aineistoesimerkki ANNA, MARIA, LAURA, LIISA JA TIMO PIIRTELEVÄT PÖYDÄN ÄÄRESSÄ. HE KESKUSTELEVAT LÄHELLÄ OLEVASTA JOULUSTA. Anna: No, kuka uskoo joulupukkiin, nostaa käden. (kaikki muut nostavat paitsi Anna) Anna: Minä en. SEURAA HÄMMENTYNYTTÄ HÄLINÄÄ, LAPSET PUHUVAT YHTEEN ÄÄNEEN. Timo: Miten niin? Meillä ainaki kävi joulupukki. Maria: Meillä kans kävi joulupukki. Anna: No, se on mies joka on pukeutunu. Meijän äiti sano, ettei joulupukkia oo olemassa. Muut lapset: Miten? Meillä ainaki kävi joulupukki. Anna laittaa kädet puuskaan ja sanoo tomerasti: En mää voi kertoa teille, ku te ette kuitenkaan usko! Timo: Minä ainakin uskon. Maria: Meillä ainaki kävi joulupukki. Ja Anna, mitenhän se voi elää niin kauan? Jos se syntyy uudelleen Timo: Ei ihminen voi syntyä uudelleen! Maria: Mää en tiedä millon sillä on synttärit. Anna: Montako vuotta se on ja onko se niin vanha pappa? (naurua) 11

12 Aineistoesim. jatk. MYÖHEMMIN ILTAPÄIVÄLLÄ SAMOJA LAPSIA ISTUU PIIRUSTUSPÖYDÄSSÄ. Anna: Toissa jouluna joulupukki tuli ja viime jouluna ei. Timo: No sitte se on olemassa! Anna: Niin on. Minä en ensin uskonu ja nyt mää uskon! ANNA ALKAA TEHDÄ JOULUPUKILLE KIRJETTÄ. Anna: Minä kirjoitan tähän, että Rakas joulupukki (hihitystä). Rakas joulupukki. t. Anna. Kulkuset, kulkuset, riemuin helkkäilee 12

13 Kertomus ja kertomisen luonne Katkelmallisuus Kertomuksen alkua ja loppua on usein vaikea päätellä Monikanavaisuus/ moniaistisuus Kertomukset tuotetaan yhdessä Kontekstuaalisuus 13

14 Kerrottu hyvinvointi Fyysinen terveys: Hampaat tippuvat Varotaan vahinkoja Sairaudet Ravinto Liikunta Terveydenhuollon asiakkuus Päivälepo 14

15 Hyvinvointi jatk. Sosiaaliset suhteet: Kaverit Konfliktit Ulkopuolelle jääminen Sisarukset Kotitarinat Päiväkodin aikuiset 15

16 Hyvinvointi jatk. Osaaminen: Osaaminen Osaamattomuus Tunnustuksen tarve Taitojen esittäminen 16

17 Hyvinvointi jatk. Emootiot: Ujostelu Kiintymys Suuttumus Ikävä Pelästyminen Lupa ilmaista tunteita Läheisyys Tykkääminen 17

18 Hyvinvointi jatk. Toiminta: Mielekäs toiminta Toiminnan rajat Tylsää Toimimattomuus 18

19 Päiväkoti kerronnallisena ympäristönä Pedagoginen kulttuuri ratkaiseva: Fyysiset puitteet voivat estää tai edistää kertomisen mahdollisuuksia Erilaiset toiminnat innostavat kertomiseen eri tavoin Aikuiset avainasemassa Kuuntelemisen halu ja kyky, mihin aikuiset käyttävät aikansa Päiväohjelman ja muiden rakenteiden organisoinnissa Kohti narratiivista pedagogiikkaa 19