Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi



Samankaltaiset tiedostot
ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Itsetuhoisen potilaan arviointi

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Miten tunnistan itsemurhavaaran?

ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Mielenterveyden häiriöt

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Itsetuhoisuus ja itsemurhat

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Psykoositietoisuustapahtuma

Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

MIEHET JA OMAN KÄDEN OIKEUS? Miesten toivottomuus itsemurhaprosessissa

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Mielenterveysbarometri 2015

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

LAPSIASIAVALTUUTETTU. Tuula Uusitalo. Nuorten itsemurhat Suomessa

Nuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa. Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Psykiatrinen hoitotahto

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

ITSEMURHIEN EHKÄISY JA KIIREELLISEN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI RIKOSSEURAAMUSALALLA

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Traumat ja traumatisoituminen

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Lataa Sittenkin elämä voittaa - Seppo Laakso. Lataa

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen

Ikäihmisten itsemurhat. Seinäjoki FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Mallihoitosuunnitelman kehittäminen itsetuhoisen potilaan hoitotyössä

Transkriptio:

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on suurimmillaan nuoruudessa ja nuorena aikuisena Vuosittain itsemurhaa yrittää 0,3-0,5 % aikuisväestöstä niin, että yritys johtaa hoitoon terveydenhuollossa Kun huomioidaan yritykset, jotka eivät johda hoitoon > yritysten kokonaismäärä vuodessa on noin 1 % väestöstä

Masentuneen henkilön itsemurhavaaran arviointi 1. Mielenterveyden tila ja mahdolliset häiriöt: Onko henkilöllä masentuneisuutta? Onko hänellä kliinisesti merkittävä masennustila, alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttöä tai persoonallisuushäiriö? Onko hän psykoottinen? Onko hän hyvin ahdistunut? Käyttäytyykö hän impulsiivisesti? 2. Toivottomuuden ja itsetuhoisuuden vaikeusaste Onko henkilöllä toivottomuuden tunteita? Onko hänellä itsemurha-ajatuksia tai muita kuolemaan liittyviä ajatuksia? Onko hänellä itsemurhasuunnitelma tai onko hän tehnyt valmisteluja kuolemansa suhteen? 3. Aiemmat itsemurhayritykset: Onko henkilö yrittänyt itsemurhaa? Ovatko yritykset olleet somaattisilta seuraamuksiltaan vakavia tai sisältäneet selvän pyrkimyksen kuolla? 4. Mallikäyttäytyminen: Onko henkilöllä itsemurhamalleja omaisissaan tai lähipiirissään? 5. Menetelmien saatavuus: Onko henkilöllä käytettävissään itsemurhavälineitä (esimerkiksi ase tai lääkkeitä)? 6. Kriittiset ajankohtaiset elämäntapahtumat ja käytettävissä oleva sosiaalinen tuki: Onko henkilö kokenut hiljattain menetyksen tai nöyryytyksen? Onko hän vailla läheistensä tukea? Asuuko hän yksin? IM-riskin tunnistaminen ja vakavuus 1. Paljonko on aikaa? 2. Kuinka vakava tarkoitus? 3. Kuinka pitkälle suunniteltu? 4. Kuinka vaarallinen metodi?

Itsemurhayritys aiempi itsetuhoisuus on aina paras ennakoiva ja varoittava merkki myöhemmästä vakavammasta itsetuhoisuudesta, myös itsemurhasta Itsemurhayritys Itsemurhaa yrittäneistä enemmistö on kärsinyt masentuneisuudesta, joka useimmiten kytkeytyy myös muihin ongelmiin kuten persoonallisuuden piirreominaisuutena olevaan impulsiivisuuteen tai päihteiden käyttöön Valtaosa itsemurhayrityksistä tapahtuu niillä psyykenlääkkeillä, joita asianomainen henkilö on saanut omien ongelmiensa hoitoon Puolessa tapauksista myrkytyksessä on mukana ainakin jossain määrin alkoholia

Itsemurhaprosessi Itsemurhalle ei voida yleensä osoittaa yhtä ainoaa syytä; Itsemurhaprosessissa on aina kyse kasautuvista ja pitkäaikaisista elämänongelmista sekä riskitekijöiden ajassa etenevästä yhteisvaikutuksesta Itsemurhaprosessi muodostuu altistavista tekijöistä (kuten masennus) suojaavien tekijöiden riittämättömyydestä (esimerkiksi sosiaalisen tuen puute) laukaisevista tekijöistä (esimerkiksi ajankohtainen menetystilanne) vaarallisten itsemurhamenetelmien (kuten eräät masennuslääkkeet) saatavuudesta itsetuhokäyttäytymistä seuranneista tekijöistä (erityisesti yrityksen havaitseminen ajoissa, itsemurhayrityksen asianmukainen hoito ja yrittäneen henkilön toipumisen aktiivinen seuranta). Itsemurhayrityksen jälkeen Itsemurhayrityksen jälkeen jonkin itsemurhayrityksiin altistavan tai siltä suojaavan tekijän pitäisi muuttua henkilössä itsessään, hänen lähiympäristössään tai hoidossaan, jotta yritykset eivät uusiutuisi Jos potilaan tapa nähdä itsemurhayritys ongelmiensa ratkaisuna jää ennallaan, sosiaaliset ongelmat jatkuvat samanlaisina eikä mikään muutu hoidossa, on itsemurhayrityksellä suuri todennäköisyys toistua Itsemurhayritykset ilmaisevat yleensä neuvottomuutta, keinottomuutta ja toivottomuutta Yrityksiin liittyvä ambivalenssi elämästä luopumisen ja avun hakemisen välillä antaa hoidolliselle väliintulolle mahdollisuuden

Itsemurhaa yrittäneen tilan arviointi Mitkä ovat itsemurhayritystä selittävät todennäköiset syyt ja yrityksen tavoitteet? Miten vakava oli henkilön pyrkimys kuolla? Onko hän yrityksensä jälkeen edelleen itsemurhavaarassa ja aikooko hän uudistaa yrityksensä? Mitä välittömiä tai pitkäaikaisia ongelmia henkilöllä on, ja mikä niistä laukaisi itsemurhayrityksen? Minkälaisia mielenterveyden ongelmia henkilöllä on, ja mikä on niiden suhde itsemurhayritykseen? Minkälainen apu olisi nyt asianmukaista ja onko henkilö valmis vastaanottamaan apua? Suomessa yli puolella itsemurhan tehneistä on ollut hoitosuhde terveydenhuollossa Noin kolmannes oli ollut hoitokontaktissa vielä kuolemaansa edeltävän viikon aikana Kaikista itsemurhan tehneistä naisista neljä viidesosaa ja miehistä noin puolet on ollut psykiatrisessa hoidossa Viimeisistä kontakteista noin kolmannes tapahtui perusterveydenhuollossa, runsas kolmannes psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja runsas kymmenesosa muussa erikoissairaanhoidossa

Suurin osa vakavassa itsemurhavaarassa olevista masentuneista ihmisistä kertoo itsemurha-ajatuksistaan omaisilleen Itsemurhavaaran tunnistamista terveydenhuollossa ei voi kuitenkaan jättää potilaan oma-aloitteisuuden varaan, sillä vain viidesosassa itsemurhan tehneistä on tuonut itsemurha-ajatuksensa esiin viimeisessä hoitotapaamisessaan ennen itsemurhan toteutumista Itsemurha-ajatuksista onkin kysyttävä suoraan jokaisen masentuneen potilaan hoidossa Itsemurha-ajatuksia koskevat asialliset kysymykset eivät provosoi itsemurhaan - päinvastoin, potilaalle on useimmiten helpottavaa puhua itsemurha-ajatuksistaan Toimenpiteet Jos henkilö on vakavasti masentunut ja hän on välittömässä itsemurhavaarassa: häntä ei saa jättää yksin itsemurhavälineiden saatavuutta on rajoitettava ja hänet on lähetettävä psykiatriseen sairaalahoitoon Jos potilas ei suostu sairaalahoitoon: on arvioitava, onko perusteita tahdosta riippumattomalle hoidolle Jos henkilö on syvästi toivoton ja masentunut: hän saattaa olla mielisairauden veroisessa tilassa toivottomuutensa suhteen, jolloin hänen käsityksensä omasta selviytymisestään on epärealistinen hän on psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa Jos päihtynyt ja yhteistyökyvytön henkilö käyttäytyy impulsiivisesti ja vaarallisella tavalla joko itseään tai muita kohtaan, eikä hän ole psykoottinen, kuuluu hän välittömästi poliisin valvontaan