VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA

Samankaltaiset tiedostot
VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA TOIMINTASUUNNITELMA. Suunnittelija Mira Naamanka

Vajaaravitsemuksen hoito

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä Perushoitaja Marja Lehtonen

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/ Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen -projekti

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI JA RAVITSEMUSHOITO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Risto-hanke Ravitsemusterapeutti Nina Laaksonen

Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy ja hoito Kainuun sotessa. Loppuraportti 6/2016-6/2017 D:30

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Pohjoisen ERVA:n kokemuksia ravitsemushoidon kehittämisessä

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Ravitsemushoidon käytäntöjä kehittämässä Keski-Suomessa

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ

Ravitsemuksesta hyvää mieltä ja toimintakykyä ikäihmisten arkeen

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

IKÄIHMINEN TOIMIJANA Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kotihoidoissa

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Perusterveydenhuollon yksikön uutiskirje, joulukuu 2018

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Haavapotilaan ravitsemus

Terveyden edistäminen Kainuussa

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Ylä-Savon toiminta-alue

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Vakanssinumero

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen

Yhteenveto ikääntyneiden vajaaravitsemustyöryhmän tapaamisesta

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.

Miten tästä eteenpäin?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Ikäkaste Äldre-kaste. Teknologia ikäihmisten palveluissa ja palvelujärjestelmässä - esimerkkejä Ikäkasteesta THL

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

Katariina Haapasaari Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Sote-tietopaketit Siun sotessa

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Post operatiivinen varhain aloitettu ruokailu

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Muutosjohdon verkostotapaaminen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Transkriptio:

VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA Hankesuunnitelma

1.6.2016 30.4.2017 Sisällys VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA... 1 1. Hankkeen tausta... 3 2. Tavoitteet ja kohdejoukko... 4 3. Toimenpiteet ja pilotointikohteet... 4 4. Aikataulu... 7 5. Viestintäsuunnitelma... 8 6. Tulokset, tuotokset ja vaikutukset... 8 7. Yhteistyö... 9 8. Arviointi... 9 9. Juurruttaminen... 9 Lähteet... 10

1. Hankkeen tausta Vajaaravitsemuksella tarkoitetaan riittämätöntä tai virheellistä ravinnonsaantia, josta aiheutuu mittavia haitallisia muutoksia kehossa, kehon toiminnassa ja hoitotuloksissa (Stratton ym. 2003, Lochs 2006). Vajaaravitsemus lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta, lisää hoidon tarvetta ja heikentää toimintakykyä (VNR 2010). Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyllä ja hoidolla vaikutetaan yksilön elämänlaatuun ja pienennetään terveydenhuollon kustannuksia. Hyvä ravitsemus tukee yksilön terveyttä, toimintakykyä ja mahdollistaa kotona asumisen omatoimisesti pidempään. Taloudellista hyötyä tulee mm. ehkäistyistä infektioista ja niiden aiheuttamista komplikaatioista sekä säästyneistä hoitopäivistä. Ennaltaehkäisy tärkeys korostuu, koska vajaaravitsemuksen ehkäisy on hoitoa helpompaa. Merkittävimmissä vajaaravitsemuksen riskissä ovat ikääntyneet ja sairaalapotilaat (VNR 2010). Vajaaravitsemuksesta kärsii 20 60 % sairaalapotilaista ja kolmas osa on vajaaravitsemuksen riskissä. (Orell-Kotikangas ym. 2014). Helsingin, Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa tehtyjen selvitysten mukaan kirurgisista potilaista 18 40 % on vajaaravitsemuksen riskissä. Tutkimuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piirissä olevista ikääntyneistä suomalaisista ikääntyneistä 3-7 % on vajaaravittuja ja 48 % vajaaravitsemuksen riskissä (Suominen 2011). Vajaaravitsemus hidastaa sairauksista ja leikkauksista toipumista sekä lisää komplikaatiota ja kuolleisuutta. Kainuussa väestö vanhenee ja mahdollisesti sairastavuus lisääntyy, joten vajaaravitsemus ja sen riski arvioiden mukaan yleistyy. Näin ollen uhkana on terveydenhuollon kustannusten kasvaminen, ellei vajaaravitsemusta aktiivisesti ehkäistä ja hoideta. Hyvä ravitsemushoito ja vajaaravitsemuksen tunnistaminen ovat hyviä hoitokäytäntöjä ja vaikuttavat potilasturvallisuuteen. (Orell-Kotikangas ym. 2014). VAJAARAVITSEMUS Sairastavuus haavojen paraneminen Infektiot komplikaatiot toipuminen Lihaskato Toimintakyky Kaatumisalttius Kuolleisuus Hoidon tarve Hoitoaika Kotona selviäminen KUSTANNUKSET ELÄMÄNLAATU Mukailtu THL 2015, Suominen 2011

2. Tavoitteet ja kohdejoukko Päämääränä hankkeessa on, että organisaation toimijat oppivat varhain tunnistamaan vajaaravitsemusriskissä olevat asiakkaat ja hoito toteutuu asiakaslähtöisesti. Kainuulaiset asukkaat hyötyvät riittävän varhaisen vajaaravitsemuksen tilan ja sen riskin tunnistamisesta ja sen oikeaaikaisesta hoitamisesta. PÄÄTAVOITE: Luoda malli aikuisten vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Kainuussa Ravitsemushoito osana kokonaishoitoa Laadukas hoito Viestinnällisenä ja toiminnallisena kohderyhmänä ovat kainuulainen väestö, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstö, eri ammattiryhmät, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät, järjestöt ja yhdistykset. Asiakaista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidossa olevat aikuiset potilaat ja vanhuspalveluiden palveluohjauksen piiriin hakeutuvat kotona asuvat henkilöt. 3. Toimenpiteet ja pilotointikohteet Hankkeen toteutus tapahtuu yhteistyötahojen kanssa, jossa suunnittelija hyödyntää asiantuntijatukea ja projektityöryhmää. Hanke keskittyy ensisijaisesti pilotointikohteisiin, jonka jälkeen hanketta mahdollisesti laajennetaan muualle Kainuuta. Hankkeen sisältö on kuvattu liitteessä 1. 1. Kainuun keskussairaala, kirurginen osasto 6 Osasto 6 on pehmytkudoskirurgiaan erikoistunut osasto, jonka erikoisaloja ovat vatsan alueen kirurgia ja virtsaelinkirurgia. Osasto on 27-paikkainen ja hoitohenkilöstöä on töissä 20,5 työntekijää. Yhteyshenkilöitä osastolla ovat ylihoitaja, osastonhoitaja ja KAKS:n ravitsemusterapeutti.

2. Sotkamon terveyskeskussairaala, vuodeosasto Vuodeosasto on 34-paikkainen ja hoitohenkilökuntaa on 23 työntekijää. Yhteyshenkilöitä ovat vastuualuepäällikkö, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. 3. Vanhuspalveluiden palveluohjaus Palveluohjaus toteutuu koko Kainuun soten alueen seitsemässä kunnassa. Palveluohjaus on matalankynnyksen ohjausta, jossa asiakasohjaajat neuvovat, ohjaajat ja tukevat ikääntyneitä arjen selviytymisessä. Neuvonta tapahtuu puhelimitse, kotikäynneillä ja neuvontapisteissä. Kainuussa toimii 11 asiakasohjaajaa. Hanke laajenee loppuvuoden 2016 aikana kolmeen kohteeseen: KAKS:n kirurginen poliklinikka, Suomussalmen tk.sairaalan akuuttiosasto ja Hyrynsalmen kotihoito. Hankkeessa toteutetaan.. Viestintäsuunnitelma Toiminta- pilotointi-, arviointi- ja juurruttamissuunnitelmat Toimintamallien valmistelu Henkilöstön osaamisen kartoitus, täydennyskoulutustarve TOIMENPIDE 1 1. Seulontamenetelmien valinta ja systemaattinen käyttöönotto Painonseuranta, seulontamenetelmät ja ruoankäytön seuraaminen ja arviointi osaksi yksiköiden toimintaa Osasto 6 ja vuodeosasto ottavat käyttöön NRS2002-menetelmän (Nutritional Risk Screening) (http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/erillisry hmat/ravitsemushoitosuositus/) Palveluohjaus ottaa käyttöön yli 65-vuotiaille suunnatun MNA-menetelmän (Mini Nutritional Assessment) lyhyt version (http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/ portal/fi/ravitsemussuositukset/erillisryhmat/ravitsemushoitosuositus/) Jokaisessa yksikössä toteutetaan alkuseulonnat ja seulonnat sisällytetään osaksi hoitotyötä 2. Henkilöstön osaaminen vajaaravitsemuksen tunnistamisessa ja hoidossa Nykytilan selvitys kyselyn avulla o Nykytilan kuvaus ravitsemushoidon toteutumisesta sekä vajaaravitsemuksen tunnistamisesta ja hoidosta Koulutukset o Koulutus 1: Vajaaravitsemuksen ja sen riskin tunnistaminen o Seulontamenetelmät tutuiksi

o Koulutus 2: Toimintamallin ja seulontatulosten esittely o Toimintamalliin käyttöönotto ja sen juurruttaminen osaksi yksikön toimintaa o Koulutuksen toteutetaan osana jo ennaltasovittuja osastotunteja tai palavereja, jotta mahdollisimman moni yksikön henkilöstöstä pääsisi osallistumaan Vastuiden jakaminen vajaaravitsemuksen hoidon toteutumisesta (hoitaja, lääkäri, ravitsemusterapeutti) Henkilöstö toimii suunnitellun toimintamallin mukaisesti, toteuttaa ravitsemushoidon ja konsultoi tarpeen vaatiessa Osaamisen kartoitus koulutuksien jälkeen ja palautteen kerääminen hankkeesta TOIMENPIDE 2 1. Kirjaamiskäytänteet Luodaan yhtenäiset kirjaamismenetelmät yksiköihin (miten ja minne kirjataan) Varmistetaan tiedon siirtyminen vajaaravitsemuksen riskistä ja ravitsemushoitosuunnitelmasta jatkohoitopaikkaan 2. Seulontamenetelmät sähköiseen muotoon NRS2002 sisällytetään käytettäväksi kämmentietokoneilla, josta tieto siirtyy Kuumekurvalle 3. Omasote Tietoa vajaaravitsemuksesta, Ikääntyneen ravitsemuslehtinen Sisällytetään ikääntyneille oman ravitsemustilan arviointiin Gery ry:n laatima työkalu tai muu vastaavanlainen itsearviointimenetelmä

4. Aikataulu Alla hankkeen aikataulu. Tarkempi piltointikohdittainen aikataulu toimintasuunnitelmassa. Kesä 2016 Projektityöryhmän kokous 10.6 Yhteistyöpalaveri OYS:n kanssa 20.6 Asiantuntijaryhmän kokoukset 6.6, 29.6, 17.8 Yksiköihin tutustuminen ja suunnittelupalaverit o Osasto 6 14.6 ja 18.8 o Vuodeosasto 23.6 o Palveluohjaus 17.6 Hankkeen esittely osastotunneilla o Osasto 6 30.8 o Vuodeosasto 3.8 o Palveluohjaus 12.8 17.8 Yhtenäisen kirjaamisen kokous 28.8 langattoman kirjaamisen opastus (Medanets) Henkilöstön osaamisen nykytilan selvitys o Sähköinen kysely elokuun lopussa Henkilökunnan koulutuksien sisällön suunnittelu Arvioinnin suunnittelu Hanke- ja toimintasuunnitelman laatiminen Syksy 2016 Projektityöryhmän kokous 2.9, 24.10 Asiantuntijaryhmän kokoukset 19.9 Hankkeen esittely o Lääkärimeeting 30.8 o Kirurgian meeting 16.9 o KAKS, ravitsemustyöryhmä 19.9 Koulutus 1 Vajaaravitsemuksen tunnistaminen o Osasto 6 6.9, 13.9, 20.9 ja 6.9 o Vuodeosasto 7.9, 14.9 ja 21.9 o Palveluohjaus 30.8 Seulonnat pilotointikohteissa o Osasto 6 18.10 ja 25.10 o Vuodeosasto 5.10 ja 6.10 Vajaaravitsemus-meeting 7.10 (osallistujia koko Suomesta) HYTE-päivät 13-14.10.16 hankkeella posteriesitys REPRO-koulutus Sotkamon Apajalle (keittiö) 19.10 NRS2002 sähköiseen muotoon potilastietojärjestelmiin Tapaamiset uusien yksiköiden kanssa Arvioinnin suunnittelu

Talvi 2016 2017 Koulutus 2 Osasto 6 3.11, 10.11 ja 17.11 Vuodeosasto 2.11, 9.11, 16.11 Palveluohjaus 15.11 Sisäinen koulutus Ikääntyneiden ravitsemus 14.11 Hankkeella lyhyt puheenvuoro Uusien yksiköiden koulutuksia Alkuvuodesta palautekysely/arviointi pilotointiyksiköistä Hankkeen laajentaminen muualle Kainuuseen Hanketta esitellään potilasturvallisuustyöryhmän kokouksessa 22.11 Kevät 2017 Yleisöluento(ja)? Hankeraportti/Vajaaravitsemuksen käsikirja Hankkeen arviointi 3. Viestintäsuunnitelma Keskeinen hankkeen toteutumisen kannalta tärkeä viestintä ja tiedonvaihto käydään pilotointikohteiden kanssa. Aktiivinen tiedottaminen ja molemmin puoleinen keskustelu parantaa hankkeeseen sitoutumista, hankkeen tavoitteiden täyttymistä ja toimintamallien juurtumista. Jokaisessa pilotointikohteessa on vastuuhenkilö, joka vastaa hankkeeseen liittyvän tiedonsiirtymisestä. Suunnittelija vierailee vuoden 2016 aikana KAKS:n sisätautilääkäreiden ja kirurgien meetingeissä esittelemässä hanketta. Hankkeen kohdejoukkona on koko kainuulainen väestö, jolle vajaaravitsemuksesta ja hankkeen toiminnasta viestitään. Viestintäkanavina käytetään paikallista mediaa (alueuutiset, radio, paikallislehdet). Hankkeelle tehdään omat kotisivut sote.kainuu.fi käynnissä oleviin hankkeisiin. Hankkeen edetessä kirjoitetaan hankkeesta blogikirjoitus Kaimaan. 4. Tulokset, tuotokset ja vaikutukset Toimintatapamuutoksia pilotointikohteissa ja hoito- ja palveluprosesseissa. 1. Pilotointikohteet: Tunnistetaan vajaaravitsemuksen riski ja todennetaan se sovituilla menetelmillä. Ennaltaehkäisyn ja hoidon toimintamalli, joka pilotointivaiheen jälkeen jalkautetaan osaksi hoito- ja palveluprosessia Kainuun sotessa. Jokaisessa

pilotointikohteessa on hankkeen jatkumisesta ja toteutumisesta vastaava ravitsemusyhdyshenkilö esimiesten lisäksi. 2. Palvelujärjestelmä: Ottaa käyttöön toimintamallin. Henkilöstön osaamisen vahvistuu. 3. Väestötaso, kainuulainen: Ravitsemus- ja vajaaravitsemustietämyksen lisääntyminen. Hankkeesta laaditaan loppuraportti ja henkilöstön käyttöön Vajaaravitsemuksen käsikirja tyyppinen kooste. Asiakkaan/potilaan vajaaravitsemustilan mittaaminen ja arviointi sisältyy osaksi olemassa olevia hoito- ja palveluprosesseja, joissa kirjaamiskäytänteet ovat laadukkaita, yhtenäisiä ja asiakaslähtöisiä. Yleinen tietoisuus vajaaravitsemuksen hoidosta ja riskin tunnistamisesta paranee. Positiivinen hyöty- ja kustannusvaikutus tapahtuu yksilö- ja yhteisötasolla. Yksilötasolla vaikutukset kohdistuvat terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun ja yhteisötasolla kustannukset pienenevät ja hoidon laatu paranee. Hanke on kuvattu liitteessä 1. 5. Yhteistyö Suunnittelija on tiiviissä yhteystyössä kehittämis- ja suunnitteluyksiköiden asiantuntijoiden sekä soten ravitsemusterapeuteista muodostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Yhteistyötä tehdään alueellisesti sekä kansallisesti ja hyödynnetään jo olemassa olevaa kokemusta ja tieto-taitoa vajaaravitsemuksesta. Toimitaan yhteistyössä OYS:n vajaaravitsemus-hankkeen kanssa. Hankkeen toteutus tapahtuu asiakaslähtöisesti. 6. Arviointi Arviointia tapahtuu koko hankkeen ajan ja yhteistyö on tiivistä pilotointikohteiden kanssa. Palautetta kerätään niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Molemmista koulutuksista kerätään kirjallinen palaute ja hankkeen loppupuolella kevättalvella 2017 kerätään pilotointikohteista palaute hankkeen sisällöstä, toteutuksesta ja juurtumisesta yksikköön. Tähän mennessä hankkeen toimintamalli on ollut noin neljän kuukauden ajan käytössä. Projektityöryhmä arvioi hankkeen etenemistä kahden kuukauden välein järjestettävillä kokouksilla. 7. Juurruttaminen Yksikön esimies vastaa yksikön sitoutumisesta hankkeeseen. Jokaisessa yksikössä valitaan yhdyshenkilö osastolla, toimii tiedon välittäjänä hankkeen aikana ja sen jälkeen, tukee työtovereita ja seuraa hankkeen toteutumista yksikön näkökulmasta. Yhdyshenkilöistä muodostetaan verkosto, joka kokoontuu myös hankkeen jälkeen. Yhdyshenkilöverkostoa koordinoi soten ravitsemusterapeutti. Hankkeen sisältö koskee kaikkia pilotointikohteissa työskenteleviä.

Toimintamalleista pyritään luomaan kokonaisuuksia, jotka istuvat osaksi yksiköiden tavallista toimintaa, eivätkä lisää kohtuuttomasti henkilöstön työtaakkaa. Lähteet Orell-Kotikangas H, Antikainen A, Pihlajamäki J. Sairaalapotilaan vajaaravitsemuksen havaitseminen ja hoito. Duodecim 2014;130:2231-2238. Stratton RJ, Green CJ, Elia M. Disease-related malnutrition. An evidence-based approach to treatment. Cabi Publishing, Oxford, 2003. Suominen M. Nutriaction 2011, Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila raportti. 2011. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://www.thl.fi/hakutulokset?q=vajaaravitsemuksen+hoito &qisite=&qesite. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemushoito: suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010.

LIITE 1 Vajaaravitsemuksen tai sen riskin tunnistamiseen toimintamalli (geneerinen) Syntyy uusi toimintamalli Kehittämiskohteet, pilotit Vapa palveluohjaus Asiakaslähtöinen seulontaprosessi Toimintatapojen muutos, ohjaus, neuvonta seulontamenetelmät Seulontamenetelmät Mittarit mittarit Nykytilakuvaus nykytilakuvaus ESH os.6 PTH tk.sairaala Sotkamo Kainuulainen väestö Kunnat, kuntien HyTeTu johtoryhmät, hyvinvointikertomus/suunnitelma tunnistaminen Tunnistaminen Tarpeet tarpeet Vajaaravitsemuksen hoidon ja riskin tunnistamisen toimintamalli Kainuun soten palvelut Tutkittu tieto toiminnan perusta luotettavat menetelmät ja mittarit, käyttöönotto juurruttaminen henkilöstön koulutustarpeen tunnistaminen osaamisen vahvistaminen