Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu kognition alue kuin muisti Muisti Toiminnanohjaus Visuaalinen häiriö Nimeäminen Puhetuotto Vaskulaariset dementiat Depressio Lewyn kappale dementia FTD: semanttinen dementia FTD: etenevä sujumaton afasia Alzheimer
Käsiteltävät sairaudet Otsa-ohimolohkorappeumat Nasu-Hakolan tauti Huntigntonin tauti Epätypilliset Alzheimerin taudin oirekuvat CADASIL
Otsa-ohimolohkorappeumat Toiseksi yleisin aivojen kortikaalisia osia vaurioittava etenevä muistisairaus (5-20%) Oireiden alku yleensä alle 65 vuotiaana 30-50% esiintyy suvuittain, ei eroja sukupuolten välillä
Otsa-ohimolohkorappeumien oirekuva Muutoksia käyttäytymisessä / persoonassa / puheessa Heterogeeninen oirekuva, neuropatologia ja genetiikkaa
Otsaohimolohkorappeumat Kliiniset oireet Oireyhtymät Neuropatologia Genetiikka
Oireyhtymät FTD Frontotemporaalinen dementia Sosiaalinen käyttäytyminen Tunne-elämä Oiretiedostus PA Etenevä sujumaton afasia Mesulamin tauti Sujumaton puheentuotto SD Semanttinen dementia Etenevä, sujuva, sisältään tyhjä puhe Sanojen merkitys, sanavääristymät Havaintohäiriöt 5-10%:lla potilaista oirekuvaan liittyy myös motoneuronin taudin oirekuva
Genetiikka 30-50% esiintyy suvuittain joista 10-(20)%:lla todettu autosomissa dominantisti periytyvä sairaus ja geenivirhe Hutton et al. Nature 1998;393: 702-705
Genetiikka Gene Phenotype Locus No of mutations Microtubule-associated protein tau (MAPT) Changed multivesicular body protein 2B (CHMP2B) Valosin-containing protein gene (VCP) FTDP-17 17q21-22 44 FTLD 3p13-3p12 4 IBMPFD 9p21-p12 17 Progranulin (PGRN) FTLD 17q21-q22 68 Fused in sarcoma (FUS) ALS, FTLD 16q12 17 TARDBP ALS, FTLD 1p36 33 AD&FTDMutation database: http://www.molgen.ua.ac.be/ftdmutations
Uusi geneettinen syy sekä otsaohimolohko rappeumiin, että motoneuronin tautiiin C9ORF72 geenialueen toistojakso
FTLD ja riskitekijät Sairastumisriski Ei vaikutusta Pään vamma Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ApoE4 H1 MAPT Koulutus Tupakointi Alkoholi Ympäristömyrkyt Rosso et al. JNNP 2003;74:1574-1576 Srinivasav et al. JNNP 2006;77:154-158
Diagnostiikka haastavaa - Diagnostiikan työkalut Lund and Manchester kriteerit: Neary et al. Neurology 1998;51:1546-54 Spesifisempiä kriteerejä eri alatyypeille on esitetty International consensus criteria for bvftd; mahdollinen, todennäköinen, varma
Diagnostiikka haastavaa - Diagnostiikan työkalut Anamneesi ja oirekuva Neuropsykologia Aivojen kuvantaminen Biomarkkerit
Anamneesi - oirekuva Kolme eri alatyyppiä, mutta oireet osin päällekkäisiä Kielelliset oirekuvat selkeämmin tunnistettavia Apatia, kiinnostuksen puute, eristäytyminen, empatian puute Sosiaalinen estottomuus Uhkapelaaminen Stereotypia käyttäytymisessä, ajattelussa ja puheessa Makeanhimo Psykoottiset oireet harvinaisia!
Neuropsykologia Varhaisvaiheessa neuropsykologinen suoriutuminen voi olla normaalia MMSE 30/30! Kielellisten toimintojen heikkeneminen (PA, SD) Toiminnan ohjauksen heikkeneminen johtava oire otsalohkodementiassa Episodinen muistihäiriö jopa 10-15%:lla
Kuvantaminen Otsa-ohimolohko alueen atrofia riippuen tautityypistä Hippokampusatrofiaa voi olla Erotusdiagnostiikassa huomioitava frontaaliset tuumorit
Biomarkkerit AT:n merkkiaineet selkäydinnesteestä erotusdiagnostiikka AT vs. FTLD Tau/abeta - suhde CSF-tau Seerumin/plasman progranuliini alentuneita pitoisuuksia PGRN mutaation omaavilla Plasman/likvorin TDP-43
Hoito Oireenmukainen lääkehoito Depressio ja muut käytösoireet SSRI lääkkeet Psykoosioireet atyyppiset antipsykootit Apatia kolinergiset lääkkeet
Hoito AT:n lääkehoito Tutkimusnäyttö hyödystä vähäistä Memantiinia tutkittu eniten Saattaa olla hyötyä yksittäisillä potilailla HUOM! saattaa myös pahentaa potilaan käytösoireita Haitat kuten AT-potilailla
Hoito Muistipotilaan hyvien hoitokäytänteiden ja KH -suosituksen mukaisesti Työkyvyn ja ajokyvyn arviointi Edunvalvonta
Ennuste Oireiden kesto keskimäärin 8 vuotta (2-15v) Oirekuvan progression ennustaminen yksilön kohdalla vaikeaa APOEε4 alleeli, Tau H2 haplotyyppi ja käytösoirein painottuva oirekuva ennustaa nopeaa oireprogressiota (Borroni ym.2010)
Nasu-Hakolan tauti Progressiivinen lipomembranoottinen osteodysplasia ja sklerosoiva leukoenkefalopatia Autosomissa peittyvästi periytyvä noin 150 henkilöä, joista suurin osa suomalaisia tai japanilaisia Ensioireet luustoperäisiä (ranteiden ja nilkkojen turvotus ja kipu, luunmurtumat), mutta voivat lieviä
Nasu-Hakolan tauti Neurologiset ja psykiatriset oireet 30-40 vuoden iässä Frontaaliset oireet; motorinen afasia, euforia, estottomuus ja muistin ongelmat Lisäksi jalkojen jäykkyyttä, Parkinson tyyppisiä oireita, epilepsiaa ja myokloniaa Taudin kesto 10 vuotta
Huntingtonin tautiin liittyvä muistisairaus Liikehäiriösairaus, joka vaikuttaa myös kognitioon Suomessa arviolta noin 50 sukua Autosomissa vallitseva periytyminen, syynä huntigtiinigeenissä oleva CAGjakson monistuma Oireiden alku 30-50 -vuotiaana Masennus hyvin yleistä ennen kognitiivisen tason laskua
Huntingtonin tautiin liittyvä muistisairaus Kognitiiviset muutokset eivät korreloi liikehäiriön asteeseen Ensioireina frontaaliset muutokset: toiminnan ohjauksen vaikeudet, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat, prosessoinnin hitaus Muistin häiriöt ilmaantuvat myöhään
Epätyypilliset Alzheimerin taudit Posteriorinen variantti Frontaalinen variantti
Posteriorinen kortikaalinen atrofia Alzheimerin taudin visuaalinen variantti Posteriorinen Alzheimerin tauti
Posteriorinen kortikaalinen atrofia Mikä Missä Hahmottamisvaikeuden lisäksi voi olla, kasvojen tunnistamisen vaikeutta, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeutta, dyspraksiaa Alkamisikä keskimäärin nuorempana
Neuropatologia AT neuropatologia > muu Muu neuropatologia progressiivinen subkortikaalinen glioosi CJD neuropatologia
Alzheimerin taudin frontaaliset variantit Kielelliset oirekuvat hallitsevia Etenevä sujumaton afasia, logopeninen afasia, jargonia Puhtaasti käytösoireiset harvinaisempia Sekä kielellisessä että käytösoirekuvassa muistin vaikeudet ja laajemmat kognitiiviset häiriöt ilmaantuvat kohtalaisen varhain verrattuna otsaohimolohkorappeumiin
Kuvantaminen epätyypillisessä AT:ssa MRI Kertoo atrofian, mutta ei sen syytä SPECT voi olla oirekuvan alussa normaali kertoo alueen hypoperfuusion, mutta ei sen syytä PET kertoo alueen hypometabolian, mutta ei sen syytä
Diagnostiikka - selkäydinneste Epätyypillisessä AT:ssa tyypillisen AT:n profiili selkäydinnesteen merkkiaineissa Li-Bam42 alentunut (norm >450) Li-Tau koholla (norm <400) Li-FosTau koholla (norm <70)
Hoito Täsmällinen diagnostiikka tärkeää, koska potilaat näyttävät hyötyvän Alzheimerin taudin lääkityksestä Tulevaisuudessa tautiprosessiin vaikuttavien lääkitysten merkitys?
CADASIL cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leucoencephalopathy Oirekuva ja sen alku vaihtelee merkittävästi Aurallinen migreeni (30%), pienten suonten aivoinfarktit (60-85%), mielialamuutokset (20-30%), apatia ja kognition lasku Toistuvat AVH:t alkavat yleensä 35-60v iässä
CADASIL Notch3 geenin mutaatiot aiheuttajana Epäily diagnoosista usein MRI kuvauksen perusteella Lääkehoitoja ei ole