AbbVie Parkinsonin taudin hoitoketjuanalyysi

Transkriptio

1 AbbVie Parkinsonin taudin hoitoketjuanalyysi Yhteenveto loppuraportista FIDUO170150a/

2 Sisällys 1 Johdanto ja yhteenveto 2 Parkinsonin taudin taustaa ja taudin esiintyvyys

3 Projektin tavoitteena on analysoida Parkinsonin taudin hoidon kustannuksia sekä kuvata eri hoitokäytäntöjen vaikutusta näihin Projektissa käytetään NHG:n kattavaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukäytön aineistoa Projektin tavoitteena on kuvata Parkinsonin taudin hoitoketjun kustannusten syntymistä sekä mallintaa erilaisten hoitokäytäntöjen vaikutuksia hoidon kustannuksiin Projektissa on kaksi pääosiota Hoitoketjujen kustannusanalyysi kuvaa, miten kustannukset jakautuvat hoitoketjussa esimerkiksi perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja sosiaalipalveluihin Lisäksi analysoidaan eri hoitokäytäntöjen ja sairauteen liittyvien tapahtumien vaikutuksia kustannuksiin Tavoitteena on selvittää sujuvan hoitopolun ja oikea-aikaisen hoidon mahdollista hyötyä Parkinson potilaiden hoidossa Aineistona käytetään Kelan julkisia tilastoja, NHG:n benchmarking-tietokantaa sekä NHG:n aiempaa analyysiä aiheesta Tilastoanalyysin lisäksi haastatellaan keskeisiä asiantuntijoita hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi sekä alueellisten erojen kartoittamiseksi

4 Yhteenveto Suomessa n Parkinsonpotilasta Parkinson tautia sairastavien sotekustannukset yli 6-kertaiset verrattuna muihin Lääkehoidon mahdollisuudet Suomessa on noin Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta Aineistossa Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden SOTE-kustannukset (~18t ) olivat noin 6- kertaiset verrattuna muihin (~3t ), mikä merkitsee noin 200 M lisäkustannusta valtakunnallisesti Noin 40 % erosta muodostui asumispalveluista % erosta johtui PTH-osastohoidosta Kustannukset nousevat reilusti iän myötä ja taudin edetessä. Yli 70-vuotiailla traumat aiheuttavat 450 euron vuotuisen lisäkustannuksen (~5% kustannuserosta) verrattuna muuhun saman ikäryhmän väestöön Aineistossa 10 % eniten sote-palveluita käyttävistä Parkinson-potilaista aiheutti noin 40 % potilasryhmän sote-kokonaiskustannuksista Noin 20 % erityisen paljon terveydenhuollon palveluja käyttävistä potilaista aiheutti noin 40 % sotekokonaiskustannuksista Potilaista noin 20 % on työikäisiä, ja tauti saattaa aiheuttaa runsaasti työkyvyttömyyttä Alueellisesti korkein prevalenssi Itä-Suomessa Tauti etenee yksilöllisesti, lääkehoito määräytyy vaikeusasteen mukaan Tautiin liittyvät liitännäissairaudet kuten depressio ja dementia, lisäksi Parkinson-potilaat voivat olla alttiimpia traumoille Tässä selvityksessä on hyödynnetty kokonaispalvelukäytön analyysiin julkisten lähteiden lisäksi NHG:n n potilaan kokonaisaineistoa, jossa oli yhteensä n Parkinson-potilasta. Lisäksi yksittäisten palveluiden kohdalla on hyödynnetty alueellisesti palvelukohtaisia lisätilastoja Tähän liittyviä kustannuksia ei ole huomioitu tässä raportissa Asiantuntijahaastatteluiden mukaan hyvä lääkehoito voi parantaa potilaan toimintakykyä ja vaikuttaa palveluiden käyttöön ennaltaehkäisevästi Luotettava terveystaloudellinen analyysi lääkehoidon vaikutuksista palveluiden käyttöön vaatii kuitenkin potilastasolle ulottuvaa tietoa lääkekustannuksista ja muiden selittävien tekijöiden huomioimista Lääkekustannusten osuus kokonaiskustannuksista on pieni

5 Noin asukkaan kokoama-aineistossa on noin 950 Parkinsonpotilasta, mikä on n. 6 % kaikista suomalaisista Parkinson-potilaista Parkinson-potilaiden ikäjakauma aineistossa Työikäiset NHG:n kokoamassa aineistossa kattavasti noin asukkaan tiedot Kelan tilastojen mukaan Parkinsonin taudin erityiskorvattavuuksia 448 kappaletta alueen 1 kohdeväestössä Alueen 1 data vuodelta 2013, alueen 2 vuodelta 2015 Lähteet: NHG benchmarking, NHG analyysi

6 Esimerkkiaineiston Parkinson-potilaiden sote-kustannukset kuusinkertaiset väestöön verrattuna Suurin osa erosta muodostuu asumispalveluista Parkinsonpotilaan sotekustannus on kuusinkertainen Aineistossa sote-kustannukset Parkinson-potilailla (~17 t /vuosi) ovat n. 6-kertaiset verrattuna muiden keskimääräiseen n. 3 t vuodessa Terveydenhuollon keskimääräiset nettokustannukset ovat yli kolminkertaiset (~6 t vs. ~2 t ) Erosta 2/3 ikäihmisten palveluista 13 t keskimääräisestä kustannuserosta % ikäihmisten palveluista, joista noin 60 % asumispalveluita % perusterveydenhuollon palveluista, josta noin 90 % vuodeosastohoidosta 3. 8 % erikoissairaanhoidon palveluista ja 12 % lääkkeiden käytöstä Erot korostuvat yli 75-vuotiailla Parkinson-potilaiden keskimääräisen kustannuksen ero muuhun väestöön verrattuna on erityisen korkea ja vuotiailla Parkinsonin tautia sairastavilla sosiaalipalveluiden kustannukset nousevat muuta väestöä nopeammin iän myötä. Erot verrokkiväestöön erityisen suuria vuotiailla Suhteellinen ero pienenee yli 85-vuotiailla erityisesti terveydenhuollon palveluissa Kalleimmat asiakkaat käyttävät verrattain paljon palveluita Noin 20 % Parkinson-potilaista aiheuttaa 40 % potilasryhmän aiheuttamista kustannuksista Kuitenkin vain 2 % potilaista käyttää erityisen paljon sekä PTH:n että ESH:n palveluita Asumispalvelut aiheuttavat eniten Parkinson-potilaiden lisäkustannuksia

7 Parkinson-potilaan keskimääräinen sote-kustannus on noin kuusinkertainen (~18-19 t ) väestöön keskimäärin verrattuna Kustannuksissa ei huomioitu esimerkiksi työterveyshuoltoa ja yksityiskäyntejä Parkinson-potilaiden ja väestön keskimääräinen palvelukäyttö vuodessa, t ARVIO Parkinson-potilaiden ikäjakauma erilainen kuin väestön keskimäärin = + + Lähteet: NHG benchmarking, NHG analyysi, Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015, Kelasto 1) Terveydenhuolto = PTH + ESH 2) Sosiaalihuolto = Asumispalvelut + kotona asumisen tukeminen 3) Lääkekustannuksissa kaikki korvattavien lääkkeiden kustannukset, ei pelkästään Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitetut

8 Kustannuserosta ~60 % tulee ikäihmisten palveluista, ~20 % perusterveydenhuollosta sekä ~10 % erikoissairaanhoidosta ja ~10 % lääkkeistä Kansallisella tasolla arvioituna tämä tekee yhteensä noin ~200 M vuodessa Palvelunkäytön ero Parkinson-potilaiden ja perusväestön välillä, t ARVIO Vaikutus Suomen tasolla yhteensä* ~125 M ~35 M ~15 M ~200 M ~25 M *Oletus potilasta. Huom: Lääkekustannuksissa kaikki korvattavien lääkkeiden kustannukset, ei pelkästään Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitetut. Lähteet: NHG benchmarking & NHG analyysi, Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015, Kelasto

9 Ero Parkinson-potilaiden SOTE-kustannuksissa suhteessa muuhun väestöön korkeimmillaan yli 70-vuotiailla Keskimääräiset SOTE-kustannukset ikä- ja potilasryhmittäin, t ARVIO Yksittäisten potilaiden vaikutus poikkeuksellisen suuri tässä ikäryhmässä Lähteet : NHG benchmarking, NHG analyysi

10 Parkinson-potilaiden kokonaiskustannukset kahden n asukkaan alueilla yhtä suuret Kustannuksissa eroa erityisesti sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden keskinäisessä suhteessa Parkinson-potilaiden keskimääräinen kustannus eri toiminnoittain ARVIO Alueen 2 yksikkökustannukset PTH-osastohoito 223 / vrk Somaattinen ESHosastohoito 776 / vrk Aineistoissa molemmilla alueilla yhteenlasketut kustannukset perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista likimain yhtä suuret On mahdollista, että osastohoidolla joudutaan kompensoimaan esimerkiksi asumispalvelujen puutetta Aineiston yksikkökustannukset rajatusti saatavilla, toimitettu pääosin potilaskohtaisina kustannuksina Lähteet: NHG benchmarking, NHG analyysi, Kelasto

11 Osuus kustannuksista 10 % eniten palveluita käyttävistä Parkinson-potilaista aiheuttaa 40 % kustannuksista 40 % potilaista puolestaan aiheuttaa 90 % kustannuksista Parkinson-potilaiden kumulatiiviset kustannukset perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja asumispalveluissa yhden vuoden aikana 40 % Parkinson-potilaista käyttää 90 % kustannuksista 10 % Parkinson-potilaista käyttää 40 % kustannuksista Osuus potilaista Lähteet: NHG benchmarking, NHG analyysi

12 Erikoissairaanhoito Kallis 10 % Muu 90 %...mutta vain 2 % Parkinson-potilaista käyttää erityisen paljon sekä PTH- että ESH-palveluita Suurin osa kustannuserosta tulee perusterveydenhuollon laitoshoidosta Parkinson-potilaat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusosuuden mukaan, osuus potilaista % 8% 82% k.a. ikä 79 k.a. ikä 76 2% 8% k.a. ikä 76 k.a. ikä 71 Kallis 10 % Muu 90 % Perusterveydenhuolto Lähteet: NHG benchmarking, NHG analyysi

13 Noin 20 % potilaista käyttää erityisen paljon PTH:n, ESH:n tai molempien palveluita aiheuttaen noin 40 % sote-kustannuksista Kalleimpaan perusterveydenhuollon 10%:iin kuuluvat aiheuttavat 27% kustannuksista Osuus kustannuksista kalleusluokittain ja palveluittain, % Yhteensä 42% Osuus potilaista 100% 75% 50% 25% 0% 6% ESH 23% PTH 36% 24% 17% ESH & PTH kalliita 21% ESH 4% PTH 40% Kotihoito 29% Asumispalvelut 27% PTH kallis 15% ESH 45% PTH 6% Kotihoito 34% Asumispalvelut 15% ESH kallis 58% ESH 8% PTH 7% Kotihoito 42% Asumispalvelut 43% Muut 2% 8% 8% 82% Järkevää ja loogista, koska terkkarissa hoidetaan ensin esim. yleistilan laskuun ja muihin sairauksiin liittyvät ongelmat. Erikoissairaanhoidon osuus pienempi, koska eivät jää sairaalahoitoon Lähteet: NHG benchmarking, NHG analyysi. Potilas on tulkittu kalliiksi, mikä tämä kuuluu 10 % eniten palveluita käyttävään joukkoon.

14 Sisällys 1 Johdanto 2 Parkinsonin taudin taustaa ja taudin esiintyvyys

15 Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka johtuu aivojen dopamiinijärjestelmän häiriöstä Tauti ilmenee ensisijaisesti erilaisina liikehäiriöinä Patogeneesi ja oireenkuva Taudin motoriset oireet johtuvat keskiaivojen mustatumakkeen dopamiinineuronien tuhoutumisesta, mikä johtaa dopamiinijärjestelmän toimintahäiriöön Ilmenee vapinana, jäykkyytenä ja muina liikehäiriöinä Motoriset oireet etenevät usein hitaasti Yksilöllinen vaihtelu on merkittävää Nopeampaa etenemistä ennustavat taudin korkea alkamisikä, vapinaton oireenkuva, tasapainon ja kävelyn vaikeudet sekä huono lääkevaste levodopalle Hermosoluja tuhoutuu myös ääreishermostossa sekä keskushermoston muissa välittäjäainejärjestelmissä, mikä aiheuttaa muita tautiin liittyviä oireita Ilmenee depressiona, kognitiivisina häiriöinä, harhoina sekä autonomisen hermoston häiriöinä Diagnostiikka Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, jossa todetaan vähintään kaksi pääoiretta ja suljetaan pois epätyypilliset löydökset Magneettikuvaus voi auttaa erotusdiagnostiikassa Diagnoosia voidaan varmistaa SPECT-emissiotomografialla Hyvä lääkevaste tukee diagnoosia Alle 5 % aiheutuu yksittäisen geenin mutaatioista Hyvin nuorena sairastuneen kohdalla geenitestit tulevat kyseeseen muun muassa perinnöllisyysneuvonnan vuoksi Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa noin potilasta Lähteestä riippuen Suomessa on Parkinsonpotilasta. Lääkkeiden erityiskorvattavuuksia vuonna 2015 oli kappaletta Taudin prevalenssi on globaalisti tyypillisesti 1-2 / 1000, johon verrattuna Suomessa tauti on tavallista yleisempi Tautiin sairastutaan pääosin vuotiaana. Keskimääräinen sairastumisikä on noin 62 vuotta Lähteet: Käypä hoito Parkinsonin tauti

16 Parkinsonin tauti voidaan jakaa karkeasti kolmeen päävaiheeseen, eteneminen on yksilöllistä Levodopa aloitetaan usein varhaisen vaiheen loppupuolella, viimeistään keskivaiheessa Varhainen vaihe Keskivaihe Edennyt vaihe Taudin progressio Ei dyskinesioita eikä tilanvaihteluja Esiintyy dyskinesioita tai tilanvaihteluja Tilanvaihtelut tai dyskinesiat hankalia hoidosta huolimatta Oireenkuva Riittävä apu motorisiin oireisiin Tilanvaihteluiden välttäminen MAO-B -estäjä tai dopamiiniagonisti Hoitoon kombinoidaan levodopa ennen pitkää Levodopa mahdollinen aloituslääke monisairailla tai yli 65-vuotiailla Annosvasteen hiipumisen ja tilanvaihteluiden hoito Annosnosto Varhaisvaiheen lääkkeiden yhdistelmähoidot COMT-estäjä Apomorfiini Dyskinesioiden hoito Levodopa-annoksen lasku, annosvälin muutokset Amantadiini Toimintakyvyn korjaaminen Levodopainfuusio Apomorfiini-infuusio Syväaivostimulaatio eli DBS valikoiduilla potilailla Hoidon tavoitteet ja pääpiirteet Lähteet: Käypä hoito Parkinsonin tauti

17 Parkinsonin tautiin liittyy merkittävä komorbiditeetti kuntoutuksella on mahdollista parantaa toimintakykyä Muun muassa depressio ja dementia yleisempiä Parkinson-potilailla Depressio Depressiota esiintyy 35 %:lla Parkinson-potilaista, vakavaa depressiota vajaalla 20 %:lla Parkinsonin tautiin liittyvän depression hoito noudattelee yleisiä depression hoidon ohjeistuksia Lääkehoidossa tulee erityisesti huomioida SSRI-lääkitys voi pahentaa Parkinsonin taudin oireita Trisykliset lääkkeet heikosti siedettyjä MAO-A -estäjiä ei tule käyttää samanaikaisesti MAO-B -estäjien kanssa Dementia, muut psykiatriset oireet Kognitiivisia oireita ilmenee %:lla Parkinson-potilaista Parkinsonin tautiin liittyvää dementiaa %:lla potilaista Muistivaikeudet vähäisempiä kuin Alzheimerin taudissa Antikolinergisten lääkkeiden käyttöä syytä välttää Rivastigmiinista eniten tutkimusnäyttöä Hallusinaatioita tai harhaluuloja %:lla potilaista Impulsiivis-kompulsiiviset häiriöt verrattain yleisiä Kuntoutus kohdistuu toimintakyvyn puutokseen, lähtee yksikön tarpeista Fysioterapialla lyhytaikaista hyötyä motorisiin oireisiin Vaste heikkenee kuitenkin jo 3-6 kuukauden kuluttua Kävelyä voidaan parantaa useilla eri keinoilla Erilaisista vihjemenetelmistä auditiivinen todennäköisesti visuaalista tehokkaampi Mattoharjoittelu voi parantaa kävelynopeutta Tasapainoa voidaan parantaa ja kaatumisia estää tasapainoa, lihasvoimaa ja liikestrategiaa harjoittamalla Päivittäisistä toimista suoriutumista voidaan helpottaa fysioterapian lisäksi muillakin kuntoutuksen muodoilla Kotikäynteinä toteutetun toimintaterapian hyödyllisyydestä ja kustannusvaikuttavuudesta on näyttöä Intensiivisestä, moniammatillisesta laitoskuntoutuksesta parhaimmillaan pitkäkestoinen toimintakyvyn parannus Puheterapiaan kehitetty spesifi Parkinsonin taudin hoidossa käytettävä LSVT-ääniterapia Lähteet: Käypä hoito Parkinsonin tauti

18 Kelan erityiskorvattavuuksien perusteella prevalenssi on maassa tasainen korkein Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa 23 % erityiskorvattavuuksista Uusimaalla Maakunta Erityiskorvattavuuksia, kpl Osuus erityiskorvattavuuksista Prevalenssi Kustannukset*, M Ahvenanmaa 57 0 % 0,2 % 0,0 Etelä-Karjala % 0,4 % 0,9 Etelä-Pohjanmaa % 0,4 % 1,2 Etelä-Savo % 0,5 % 1,2 Kainuu % 0,4 % 0,6 Kanta-Häme % 0,3 % 0,9 Keski-Pohjanmaa % 0,3 % 0,3 Keski-Suomi % 0,3 % 1,5 Kymenlaakso % 0,3 % 0,9 Lappi % 0,3 % 1,2 Pirkanmaa % 0,3 % 2,3 Pohjanmaa % 0,3 % 0,9 Pohjois-Karjala % 0,5 % 1,5 Pohjois-Pohjanmaa % 0,3 % 2,3 Pohjois-Savo % 0,4 % 1,8 Päijät-Häme % 0,4 % 1,2 Satakunta % 0,3 % 1,2 Ulkomaa ja tuntematon Uusimaa % 0,2 % 6,7 Varsinais-Suomi % 0,3 % 2,6 Yhteensä ,3 % 29, Lähde: Kelasto. *Kustannukset estimoitu erityiskorvattavuuksien perusteella, maanlaajuisesti julkisesti saatavilla. Huomioitu erityiskorvattavuus 110 ja ATC-luokka N04.

19 Yhteystiedot Fredrik Herse, Senior Manager, tai Pekka Kallionpää, Projektipäällikkö, tai