Skitsofreniasta kärsivän tukeminen



Samankaltaiset tiedostot
Somaattisen sairauden poissulkeminen

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Mielenterveyden häiriöt

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Ensiapua mielenterveydelle työpajan arjessa. Jyväskylä

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Psyykkinen toimintakyky

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Optimimalli. Viitasaari

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Lataa Irti murehtimisesta. Lataa

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Kuntouttava palveluasuminen. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Erityislapset partiossa

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Perustietoa psykoosista

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Kerronpa tuoreen esimerkin

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI Tanja Laukkala

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Transkriptio:

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia (kuulo, näkö, haju, maku, tunto); todellisuudentaju pettänyt (Ei sairaudentunnetta) Skitsofrenia Skitsofrenistyyppinen häiriö Skitsoaffektiivinen häiriö Harhaluuloisuushäiriö Lyhytkestoinen psykoottinen häiriö

Skitsofrenia Pirstoutunut mieli: persoonallisuuden eheän kokonaisuuden rikkoutuminen Ajatusten ja havaintomaailman häiriö: aistihäiriöt, virheelliset uskomukset Vetäytyminen ihmissuhteista omien harhaluulojen ja aistimusten maailmaan Yksi suurimpia kansansairauksiamme; 50 000 sairastajaa; vuosittain 5/10 000 Nuoret aikuiset ja työikäiset Haavoittuvuus, herkkyys, Voi edetä nopeasti (viikkoja) tai kehittyä hitaasti (kk/vuosia) Ei yhtä kattavaa teoriaa siitä, mistä sairaus johtuu

Skitsofrenian oireet ajatustoiminnan häiriö, johon voivat kuulua todellisuudentajun häiriintyminen, ajatuskulun katkeilu, epäloogisuus ja ruumiinkuvan häiriintyminen tunne-elämän häiriö, johon voivat kuulua käyttäytymisen säätelyn häiriintyminen, ambivalenssi eli ristiriitaisuus, mielikuvamaailmaan eristäytyminen ja tunne-elämän latistuminen motorinen häiriö, johon voivat kuulua jähmettymis- ja kiihtymistilat, asento- ja liikemaneerit sekä ilmemaneerit aistiharhat ja harhaluulot

Skitsofrenia (2) pitkäaikainen, vaikea sairaus heikko kyky sopeutua muutoksiin alttius reagoida psykoosilla ylivoimaisiin tilanteisiin eri tyyppisiä, vaikutukset toimintakykyyn vaihtelevat työntekijän tulisi tunnistaa myös mahdollinen alkava psykoosi; voi liittyä myös muuhun kuin skitsofreniaan (=akuutti psykoosi) psykoottiselta vaikuttava ihminen tulee aina toimittaa lääkäriin

Arjen vaikeudet skitsofreniassa ajattelu ja havaitseminen pakonomaiset ajatukset vaikeus erottaa aistihavaintoja, omia ajatuksia ja kuvitelmia toisistaan kielen ymmärtämisen häiriöt käsitteellisen ajattelukyvyn häiriöt ele- ja ilmekielen ymmärtämättömyys oman kehonkuvan hahmottamisen häiriöitä

toimintakyky automatisoituneiden toimintojen vaikeus toimintojen käynnistämisen vaikeus passivoituminen ja vetäytyminen omaan maailmaan

Tunne-elämä yliherkkyys & psyykkinen haavoittuvuus ahdistuneisuus ja tuskaisuus kokemuksellisuuden latistuminen tunteiden epäadekvaattisuus eli naurua ja itkua väärässä paikassa

Ennakoivat oireet herkkyys, ärtyisyys, aggressiivisuus epäluuloisuus vetäytyminen ihmissuhteista uni- tai vuorokausirytmin häiriöt ruokahalun ja painon muutokset lisääntyneet kivut huono stressinsietokyky ahdistuneisuus psyykkisen energian ja motivaation väheneminen, väsyneisyys oman hygienian pettäminen lisääntynyt levottomuus keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöt pakkoajatukset maagiset ajatukset tai epätavalliset ajatuselämykset loogisen ajattelun heikkeneminen puheen outous, ajattelun riento epätavallinen ja poikkeava käyttäytyminen, käyttäytymisen muutos päihteidenkäytön aloittaminen tai lisääntyminen vaikeudet koulussa, opiskelussa tai työssä masentuneisuus ja itsetuhoisuus

Ennakoivat oireet viestittävät, että ihminen on tulossa psykoottiseksi hoitajan tarkkailtava ja tiedostettava ennakoivat oireet varhainen puuttuminen lisätuki lisälääkitys terapiakontaktin tiivistäminen psykoosin välttäminen

Psykoosien/skitsofrenian hoito ja kuntoutus psykiatrisen sairaalan suljettu osasto intensiivinen avohoito + päivystysryhmän ja perheen tuki; psykoedukaatio arjen taitojen vahvistaminen ja ohjaaminen avohoidon tukipalvelut tuettu asuminen päivä- ja työtoiminta kuntoutusohjaus henkilökohtainen hoito- ja terapiasuhde, yksilövastuisuus ryhmähoidot (hoidolliset ryhmät + vertaisryhmät) palveluiden käyttöön ja itsehoitoon motivointi omatoimisuuteen ohjaaminen arkiseen itsehallintaan ja sosiaalisuuteen ohjaaminen (itsesäätelyn heikentyminen) lääkityksen seuranta (säännöllisyys! vaarana psykoosin kehittyminen) ja motivointi lääkkeiden ottamiseen läheisten huomiointi ja informointi, psykoedukaatio, vuorovaikutusmallien selvittäminen mielialan seuranta (itsemurhavaara) pidempään sairastaneiden/kroonikoiden kanssa toimintakyvyn tukeminen, psykoosijaksojen estäminen, lääkehoito, työtoimintaan ja harrastuksiin kannustaminen

Näkökulma (Sariola & Ojanen 1997) Kuntoutuksen keinot Keinot, joilla ihmiset voivat vaikuttaa toisiinsa, ovat rajallisia. Tärkeimmät keinot ovat pakko, uhkaus, tarjous, ohjaus, vetoomus ja arvostus. Kaikki kuntoutuksen keinot ovat näiden johdannaisia ja yhdistelmiä. Jokainen keino toimii siinä mielessä, että ihmisten toiminta saadaan niiden avulla säilymään haluttuna tai muuttumaan haluttuun suuntaan. Kuntoutuksen tai psykoterapian tuloksia ei koskaan voida ennustaa sadan prosentin varmuudella, koska kyseessä on aina vuorovaikutustapahtuma. Potilaat tai asiakkaat eivät ole vain passiivisia kohteita, vaan eläviä ihmisiä, joilla on omat tarpeensa. Elämänvaiheet ja hoitokokemukset kuitenkin suuntaavat potilaiden ajattelua ja toimintaa siten, että vain tietyt terapian ja kuntoutuksen keinot toimivat. Potilaiden motivaation ja vaikuttamiskeinojen välillä vallitsee yhteensopivuuden periaate sillä tavoin, että ulkoiseksi ohjautunutta, avutonta ja passiivista potilasta on vaikea kuntouttaa arvostukseen perustuvin keinoin (psykoterapia, terapeuttinen yhteisö). Häneen voidaan vaikuttaa pakkokeinojen, uhkausten, tarjousten ja jossain määrin myös ohjauksen avulla. Näistä keinoista on valittava ne, jotka ovat sekä tehokkaita että eettisesti perusteltuja. Kuntoutuksen tavoitteena on aina vastuullinen, sisältäpäin ohjautuva ihminen. Tähän ei kuitenkaan päästä suoraan, vaan soveltamalla juuri niitä keinoja, jotka eri olosuhteissa toimivat parhaiten Mitä sinä ajattelet yllä esitetystä sen valossa, mitä olemme psyykkisen kuntoutuksen kurssilla opiskelleet?