Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Transkriptio

1 Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

2 Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan. Oppaan asiasisällön on tarkistanut vastaava ylilääkäri Pekka Ropponen. Julkaisija Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, 2013 ISBN 952- Työryhmä Liisa Solaranta, Tiina Pääkkönen Kuvittaja Mika Parén Taitto Tmi Marginaali Selkomukautus PasaNet Oy

3 Sisältö Johdanto... 4 Tapahtumat ennen pahenemisvaihetta... 6 Stressitekijät: Fysiologisia stressitekijöitä... 7 Ihmissuhteisiin liittyviä stressitekijöitä... 8 Muita stressitekijöitä... 9 Skitsofrenia mikä se on? Miksi joku sairastuu? Skitsofrenian hoito Lääkehoito Psykososiaaliset hoitomuodot Minun hoitokokonaisuuteni...22 Mitä ovat varomerkit? Henkilökohtainen toimintaohje

4 Johdanto Skitsofrenia on jaksoittainen sairaus. Se tarkoittaa sitä, että sairaus on erilainen eri aikoina. Kun skitsofrenian oireet voimistuvat tai muuttuvat vaikeammiksi, on kyse sairauden pahenemisvaiheesta. Ihmiset reagoivat eri tavalla, kun oireet tulevat takaisin tai voimistuvat. Jotkut ovat pettyneitä ja toivottomia. Toiset tuntevat olonsa epävarmaksi ja pelokkaaksi. Joku voi pyrkiä jatkamaan elämää aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. 4

5 Pahenemisvaiheen jälkeen ihminen miettii mielessään erilaisia kysymyksiä: Mitä tapahtui? Miksi näin kävi? Olisinko voinut toimia toisin? Tämä esite auttaa sinua, jotta voit ymmärtää paremmin omaa tilannettasi. Pohdi: Millaisia ajatuksia, tunteita tai muistoja skitsofrenian pahenemisvaihe herättää sinussa? 5

6 Tapahtumat ennen pahenemisvaihetta Elämässä on välillä stressaavia tilanteita. Sekä mukavat että ikävät muutokset voivat aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi läheisen kuolema tai lapsen saaminen voivat aiheuttaa stressiä. Joskus pieni stressi voi olla hyödyllistä, mutta liika stressi on haitallista. Pahenemisvaihe ei usein ole täysi yllätys. Yleensä ihmisellä on sitä ennen tiettyjä oireita. Elämä on voinut olla stressaavaa. Jos osaat tunnistaa oireita, pystyt ennakoimaan ja ehkäisemään paremmin sairauden pahenemista. Pohdi: Mitä stressiä aiheuttavia asioita sinulle on tapahtunut ennen viimeisintä pahenemisvaihetta? 6

7 Fysiologisia stressitekijöitä: o Käytin päihteitä. o En levännyt tai nukkunut riittävästi. o Liikuin liian vähän tai liikaa. o Sairastuin. o Minulla oli jatkuvasti kipuja ja särkyjä. o Laihdutin nopeasti tai söin liian vähän. o Aloitin tai lopetin jonkin lääkkeen käytön. o Jokin muu, mikä? 7

8 Ihmissuhteisiin liittyviä stressitekijöitä: o Minulla oli riitoja ja erimielisyyksiä muiden kanssa. o Aloitin uuden ihmissuhteen. o Suhteeni läheiseen ihmiseen päättyi. o Läheiseni sairastui. o Kihlauduin tai menin naimisiin. o Sain lapsen. o o o o o o o o Minulle läheinen ihminen menehtyi. Vietin muiden ihmisten seurassa huomattavasti vähemmän tai enemmän aikaa kuin ennen. Minulla ei ollut läheisiä ihmissuhteita. En luottanut muihin ihmisiin. Olin huolissani läheisistäni. En pystynyt olemaan rehellinen läheisilleni. Koin, että minulta odotettiin tai vaadittiin liikaa. Jokin muu, mikä? 8

9 Muita stressitekijöitä: o Minulla oli jatkuva kiire. o Työskentelin ja puuhailin liikaa. o En saanut asioita hoidettua. o Minulla ei ollut mitään mielekästä tekemistä. o Muutin uuteen asuntoon tai toiselle paikkakunnalle. o Olin huolissani siitä, että sairastun. o Olin masentunut tai ahdistunut. o En pystynyt puhumaan ajatuksistani tai tunteistani. o En luottanut itseeni. o Minulla oli vaikeuksia raha-asioissa. o Ajattelin, että minun täytyy selvitä itsenäisesti. o Odotin tai vaadin itseltäni liikaa. o Jokin muu, mikä? 9

10 Skitsofrenia mikä se on? Ihmiset reagoivat eri lailla, kun he kuulevat sanan skitsofrenia. Se voi pelottaa tai epäilyttää, koska monet ihmiset eivät tiedä, mitä skitsofrenia oikeasti on. Ihmisillä voi myös olla väärää tietoa. Pohdi: Mitä ajattelet skitsofreniasta? Mitä tunteita se herättää sinussa? Sinulle on luultavasti jo puhuttu psykoottisuudesta tai psykoottisista oireista. Sinun voi olla vaikeaa tunnistaa itselläsi näitä oireita. Myös sairauden hyväksyminen voi olla raskasta. 10

11 Psykoosi tarkoittaa, että ihmisen on vaikea erottaa mielikuvitusta ja todellisuutta. Ihminen voi esimerkiksi pelätä, että muut ihmiset tekevät hänelle pahaa, vaikka oikeasti ei ole mitään vaaraa. Muita esimerkkejä psykoosioireista ovat: Ihminen kokee, että muiden ihmisten eleet ja ilmeet on tarkoitettu hänelle. Ihminen saa henkilökohtaisia viestejä esimerkiksi tv:stä ja radiosta. Ihminen ajattelee, että muut ihmiset vainoavat häntä. Hän ei voi luottaa keneenkään. Ihminen kuulee ääniä tai näkee näkyjä. Muut ihmiset eivät kuule tai näe samoja asioita. 11

12 Skitsofrenia tarkoittaa sitä, että psykoottiset oireet jatkuvat pitkään tai niitä tulee yhä uudestaan. Sairaus liittyy aivojen ja keskushermoston toimintaan. Skitsofreniassa ihmisellä on psyykkisiä oireita. Hänellä voi olla välillä outoja ajatuksia. Hänen voi olla vaikeaa erottaa todellisuutta ja mielikuvitusta. Ihmisen tunteet ja käytös voivat muuttua. Positiiviseksi sanotaan sellaista oiretta, joka on uusi ja erilainen kuin ihmisen aikaisempi käytös. Negatiiviseksi oireeksi sanotaan sitä, kun ihmisen käytöksestä häviää piirteitä. 12

13 Positiiviset oireet ovat sellaisia, joita ihmiselle tulee sairastumisen jälkeen. Ihmisellä voi olla esimerkiksi harhaluuloja tai aistiharhoja. Ihminen voi olla vainoharhainen tai hänellä voi olla vääriä kuvitelmia omasta suuruudestaan. Negatiiviset oireet ovat sellaisia, joita sairaus hävittää ihmisestä. Ihmisen tunteet voivat latistua. Ihminen ei ole kiinnostunut mistään eikä kaipaa seuraa. Ihminen puhuu vähemmän eikä oikein saa mitään aikaiseksi. Hajanaiset oireet Ihmisen puhe voi olla hajanaista. Ihmisen toiminta ei ole järkevää tai soveliasta. 13

14 Pohdi: Mitä skitsofrenian oireita tunnistat itsessäsi? Mitä oireita muut ihmiset ovat huomanneet? (Perheenjäsenet, kaverit, lääkäri, omahoitaja jne.) 14

15 Miksi joku sairastuu? Kun ihminen sairastuu vakavasti, hän ei ehkä heti halua uskoa sitä. Ihminen voi pyrkiä jatkamaan elämää, aivan kuin sairautta ei olisi olemassa. Sairaus ei kuitenkaan häviä minnekään. Lopulta ihmisen on hyväksyttävä sairastuminen. Hän saattaa miettiä, että miksi juuri hän sairastui. Skitsofreniaan sairastumisesta ei voi syyttää ketään. Stressi-haavoittuvuusmalli on yksi tapa selittää sitä, miksi joku sairastuu skitsofreniaan. Mallin mukaan jotkut ihmiset sairastuvat todennäköisemmin kuin toiset. Tämä johtuu siitä, että heidän aivonsa toimivat jo syntymästä saakka vähän eri tavalla. 15

16 Pelkästään tämä alttius ei aiheuta sairastumista. Ihminen voi sairastua skitsofreniaan, jos hän kärsii voimakkaasta stressistä ja hänellä on lisäksi alttius sairastua. Pohdi: Mitä ajattelet sairastumisesta? Mitä tunteita sairastuminen on sinussa herättänyt? 16

17 Skitsofrenian hoito Skitsofreniaa hoidetaan lääkkeillä ja muilla hoitotavoilla. Sinun kannattaa itse osallistua hoidon suunnitteluun. Niin saat juuri sinulle sopivaa hoitoa. Lääkehoito Lääkehoito tarkoittaa sitä, että ihminen saa antipsykoottisia lääkeaineita. Niiden tarkoitus on vähentää psykoottisia oireita. Antipsykoottinen lääkitys on hyödyllistä suurimmalle osalle ihmisistä. Sinun pitää ottaa lääkettä säännöllisesti, jotta siitä on hyötyä. Lääkäri määrää annostuksen, jota pitää noudattaa. 17

18 Joskus antipsykoottisella lääkityksellä voi olla sivuvaikutuksia. Se tarkoittaa sitä, että saatat saada erilaisia oireita. Esimerkiksi näkö voi hämärtyä, suu kuivua tai syljen eritys lisääntyä. Muita vaikutuksia ovat esimerkiksi huimaus, levottomuus, väsymys, univaikeudet, pahoinvointi, ummetus ja painon nousu. Sivuvaikutukset kestävät yleensä vain pari päivää tai viikkoa. Jos sinulla on sivuvaikutuksia, puhu niistä lääkärin tai omahoitajan kanssa. 18

19 Psykososiaaliset hoitomuodot Psykososiaalinen hoito tarkoittaa, että keskustelet sairaudesta yksin tai ryhmässä ammattilaisen kanssa. Voit keskustella ammattilaisen kanssa luottamuksellisesti. Keskustelun avulla ymmärrät paremmin sairauttasi ja oireitasi. Voit puhua hoidossa myös kaikesta arkeen liittyvästä. Yksi hoitomuoto on psykoedukatiivinen hoito. Sen tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä sairaudesta. Mitä enemmän tiedät sairaudestasi, sitä paremmin osaat auttaa itseäsi. Hoito voi olla keskustelua kahdestaan tai ryhmässä. 19

20 Joensuussa toimii ryhmä, jossa potilaat saavat lisätietoa psykoosista ja skitsofreniasta. Ryhmää sanotaan psykoedukaatioryhmäksi. Tarvitset lääkäriltäsi tai omahoitajaltasi lähetteen, jotta voit hakea mukaan ryhmään. Selvitä omahoitajasi kanssa, milloin seuraava ryhmä alkaa! Voit myös itse etsiä tietoa internetistä. Muista, että kaikki internetissä oleva tieto ei ole totta. Seuraavista internetosoitteista voit saada lisätietoa:

21 Monille ihmisille on hyötyä erilaisista terapioista. Ne voivat tapahtua yksin tai ryhmässä. Terapiaa voi olla esimerkiksi käsityö- ja kuvataideryhmä tai liikunta ryhmässä. Monet hyötyvät ryhmästä, jossa opetellaan sosiaalisia taitoja. Sairastunut voi saada apua myös kognitiivisesta kuntoutuksesta. Se tarkoittaa kuntoutusta, jossa vahvistetaan tarkkaavaisuutta ja muistia. Kun ihminen pystyy suunnittelemaan elämäänsä, arki sujuu helpommin. 21

22 Minun hoitokokonaisuuteni Mikä antipsykoottinen lääke sinulla on käytössä? Mitä ajattelet lääkehoidosta? Muut hoitomuodot: 22

23 Millaisia toiveita sinulla on hoidon suhteen? Mitkä asiat auttavat sinua pärjäämään ja voimaan hyvin? 23

24 Mitä ovat varomerkit? Psykoosi ei yleensä ole täysi yllätys. Psykoosin ensioireita sanotaan varomerkeiksi. Tietyt varomerkit saattavat näkyä jo 4 8 viikkoa ennen psykoosia. Varomerkit ovat jokaisella erilaiset. Sinun on hyvä tunnistaa omat varomerkkisi, ettet sairastuisi uudelleen. Se voi kuitenkin olla hankalaa. Läheiset ihmiset saattavat tunnistaa varomerkkisi, vaikka et itse huomaisi niitä. 24

25 Mitä muutoksia tapahtui käytöksessäsi? o Join enemmän alkoholia tai käytin huumeita. o Olin aggressiivinen. o Söin hyvin vähän. o Nukuin erityisen paljon. o Tuhlasin rahaa. o Suutuin helposti. o o Uskonto oli minulle tärkeää. Puhuin niin, että muut eivät ymmärtäneet minua. 25

26 Millaisia muutoksia tapahtui mielialassasi? o Tunsin itseni masentuneeksi. o Olin kiihtynyt. o Pelkäsin, että tulen hulluksi. o Olin hermostunut ja jännittynyt. o Minulla oli paha olo ilman erityistä syytä. o Halusin vahingoittaa itseäni. o Näin pahoja unia. o En ollut enää kiinnostunut seksistä. o En nauttinut mistään. o En uskonut tulevaisuuteen. 26

27 Entä toimintakyvyssä? o Minulla oli kipuja ja särkyjä. o En saanut unta. o En saanut tehtyä mitään. o Minun oli vaikea muistaa asioita. o Minun oli vaikea päättää tavallisista asioista. o Pelkäsin tilanteissa, joissa en ennen pelännyt. o Valvoin, mutta en ollut väsynyt. o Ympäristö tuntui oudolta. o Kuvittelin, että minulla on erityisiä kykyjä tai taitoja. 27

28 Mitä muutoksia tapahtui ihmissuhteissa? o Pelkäsin, että vahingoitan toista ihmistä tai tapan jonkun. o Tapasin ystäviäni vain harvoin. o Eristäydyin. o Tunsin, että etäännyn läheisistäni. o Kuvittelin, että muut tietävät, mitä ajattelen. o Riitaannuin ihmisten kanssa. o Tunsin, että muut eivät välitä minusta. o Tunsin, että muut nauravat minulle tai puhuvat minusta pahaa. o Tunsin, että muut yrittävät loukata tai vahingoittaa minua. 28

29 29

30 Mitä muutoksia tapahtui ajatuksissasi? o Ajattelin seksuaalisia asioita. o En ymmärtänyt omia ajatuksiani. o Ajattelin itsemurhaa. o En pystynyt keskittymään tai ajattelemaan selkeästi. o Kuvittelin, että minua tarkkaillaan. o En päässyt eroon ajatuksistani. 30

31 Entä ulkonäössäsi? o Kuvittelin, että ruumiinosani muuttuvat tai ovat outoja. o Lihoin. o Ulkonäöllä ei ollut minulle väliä. o o Laihduin. Ihmiset sanoivat, että näytän erilaiselta kuin ennen. 31

32 Henkilökohtainen toimintaohje On tärkeää tunnistaa varomerkit. Lisäksi on hyvä laatia toimintaohje. Siinä kerrotaan, mitä sinun pitää tehdä, jos sinä tai joku muu huomaa varomerkkejä. Minä, sitoudun noudattamaan ohjetta, jos huomaan varomerkkejä. Noudatan ohjetta myös silloin, jos minä tai läheiseni ovat huolissaan voinnistani. 32

33 Tärkeimmät varomerkkini ovat 1. Ensimmäiseksi otan yhteyttä omahoitajaani. Omahoitajan nimi: Puhelinnumero: 33

34 2. Jos en tavoita omahoitajaa (ilta-/yöaika, viikonloppu, loma-aika), pyydän apua muilta ihmisiltä. Kuka ja yhteystiedot Kuka ja yhteystiedot Kuka ja yhteystiedot 34

35 3. Voin myös ottaa yhteyttä läheisiini tai muihin tukihenkilöihin 4. Keinoja, joilla voin helpottaa vointiani 35

36 Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tämä opas antaa tietoa skitsofreniasta ja sen hoidosta selkokielellä. Opas auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan sairautta paremmin. Tekstin lähde on Liisa Solarannan opinnäytetyö.