Sosiaali- ja terveystoimi Tilinpäätös 15.2.2013 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ESPOO STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveystoimen 19 valtuustoon nähden sitovasta tulostavoitteesta toteutui täysin 12, osittain 3 ja toteutumatta jäi 2. Kahden tulostavoitteen toteutumisen arvioimiseksi tarvitaan vielä lisätietoja. Talous Valtuusto on korottanut sosiaali- ja terveystoimen tuloarviota sekä määrärahoja. Alkuperäisen talousarvion mukainen toimintakate ei toteudu. Toimintakate heikkenee alkuperäisestä tavoitteesta 23,1 milj. euroa. Palvelujen tuottamisessa tarvittavien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet yleisindeksillä mitattuna noin kolme prosenttia. Palvelujen annetaan aikaisempaa enemmän. Palvelun laatua on parannettu siirtymällä mm. yhä enemmän laitospalveluista avopalveluihin. Kulurakenne on muuttunut, kun sisäisiä palveluja on keskitetty ja sisäisiä kustannuksia kohdistetaan aikaisempaa tarkemmin. Tuottavuuden kehitys on arvioitavissa tarkemmin palvelujen määrän kehitystä kuvaavien tilastojen valmistuttua vuoden 2013 keväällä. Keskeisten palvelujen (hintaindeksillä deflatoitujen) reaalisten yksikköhintojen arvioidaan alentuneen. Nimellishinnat ovat nousseet. Espoolle sosiaali- ja terveystoimen palveluja Pääkaupunkiseudulla tuottavien yhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukaskohtaiset reaaliset (deflatoidut) erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset ovat edellisen vuoden tasolla. Tulostavoite toteutui. Henkilöstö Henkilöstöä koskevien kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Työhyvinvoinnin kehitystä kuvaava matriisi saadaan vuoden 2013 alussa. Osaamisperusteiset henkilöstösuunnitelmat on tehty sekä tulosyksiköittäin että toimialatasoisena. Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan määrä kasvaa. Heidän osuutensa koko toimialan henkilökunnasta oli joulukuun lopussa 7,7 % ja kasvua vuoden takaisesta on puoli prosenttiyksikköä. Palvelujen järjestäminen Laitoshoidon osuus lastensuojelussa ja ikäihmisten palveluissa on pienentynyt ja avohoito vastaavasti kasvanut. Lastensuojeluasiakkaiden kokonaismäärä vuonna oli 4428 ja heistä laitokseen sijoitettuja oli 606 eli 13,7 %, kun edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat asiakkaita 3931, laitoshoidossa 588 eli 15,0 %. 75 vuotta täyttäneistä palvelujen piirissä olevista asiakkaista avopalvelujen piirissä oli 87,6 %. Vuotta aikaisemmin avopalvelujen piirissä oli 84,5 %. Toimialalla on uudistettu palveluprosesseja tavoitteen mukaisesti ja toteutettu sähköisiä palveluja vuonna 2011 laaditun kaupunkitasoisen suunnitelman mukaisesti. Toimiala on kehittänyt asiakastietojärjestelmään liittyviä sähköisiä palveluja. Palvelujen järjestämisen tavoitetilan pohjalta on tarkennettu suunnitelmaa palvelujen sijoittamisesta. Tärkeimpinä kohteina ovat Espoon sairaala, Elä ja asu -keskukset ja Ison Omenan palvelutori. Investointiohjelmasta annetun lausunnon kanssa samanaikaisesti toimiala valmisteli toimenpideohjelman palveluverkon tehostamiseksi. Palvelusetelitoiminta laajeni ja palvelujen käyttäjien valinnanvapaus palveluihin lisääntyi. Yhtenäiset mittaustavat tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi ovat työn alla.
Toimiala valmistelee potilasturvallisuussuunnitelmaa. Tavoitteena oli saada vuoden loppuun mennessä raportointi käyntiin 90 prosenttisesti. Raportointi on käytössä nyt vain 63 prosentissa yksiköistä, joten tulostavoite ei toteutunut. Asiakas ja kaupunkilainen Laajan asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asukkaiden tyytyväisyys kunnan palveluihin pysyi edellisvuoden tasolla. Kiireettömään hoitoon pääsyn nopeutumista edellisestä vuodesta pidettiin tärkeänä tulostavoitteena. Hoitoon pääsy nopeutui suun terveydenhuollossa ja terveysasemilla. Hoitotakuun turvaamiseksi ostetaan yleislääkärikäyntejä yksityisiltä palveluntuottajilta. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Suurten palvelujen tilantarve- ja yksikkömitoitukset on tarkistettu keskeisten investointiohjelmaan sisällytettävien tilahankkeiden osalta. Toimiala on osallistunut Metron asemanseutujen suunnitteluun ja tuonut esille palvelutarpeet ja tarpeen tilojen yhteiskäyttöisyyden ja tilatehokkuuden lisäämiseen. OLENNAISET TAPAHTUMAT VUONNA Vanhusten palvelut Vuoden lopussa espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä asui kotona valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti noin 92 prosenttia. Kotihoitoon otettiin asiakkaiksi kaikki, jotka täyttivät sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät kotihoidon asiakkuuskriteerit. Omaishoidontuen myönteiset päätökset tehtiin lautakunnan vahvistaman toimintaohjeen mukaisesti. Laitoshoidon peittävyys laski edelleen tavoitteen mukaisesti ja se oli vuoden lopulla noin 2,3 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Asumispalvelupaikoilla ja asumispalvelujen palvelusetelillä korvattiin laitoshoitopaikkojen peittävyyden laskua. Hus alkoi vuoden aikana kirjata siirtoviivepotilaiksi erikoissairaanhoidossa jatkohoitoa odottavia potilaita. Espoolle siirtoviivepäiviä kirjattiin yhteensä 3786 kappaletta eli 1,7 milj. euroa. Suurin osa kertyi vanhuspalvelujen kustannukseksi. Siirtoviivepäiviä oli enemmän kuin erikoissairaanhoidon hoitopäivien vähentymä. Hus järjesti osan siirtoviivepäivistä ostopalveluna Kaunialan tai Kiljavan sairaaloista. Terveyspalvelut Terveysasemien ja suun terveydenhuollon puhelintavoitettavuus saatiin kuntoon takaisinsoittojärjestelmällä. Omahoitopalvelun käyttäjämäärät ja välitetyt viestit lisääntyivät edellisvuodesta. Suun terveydenhuollossa odotusajat hammaslääkärille ja suuhygienistille lyhenivät. Terveysasemat kärsivät lääkäripulasta ja odotusajat lääkärille ovat pitkät. Osa terveysasemista ohjaa pitkään vastaanottoa odottaneita asiakkaita palvelusetelillä yksityissektorille hoitotakuun turvaamiseksi. Lähetteet Hus erikoissairaanhoitoon lisääntyivät 0,6 prosenttia edellisvuodesta. Erikoissairaanhoitoon pääsi hoitotakuun edellyttämällä tavalla. Yli 6 kuukauden odotusaikoja oli vain yksittäisillä potilailla. Espoolaisia hoidettiin Hus erikoissairaanhoidossa 643 edellisvuotta enemmän. Asukaskohtaiset kustannukset olivat edellisvuoden tasoa. Husin Espoolle tuottamat DRG- ja käyntituotteet olivat edellisvuoden tasoa. Hoitovuorokaudet vähenivät suunnitellusti edellisvuodesta 12,8 prosenttia eli 5197 hoitovuorokautta. Kaupunki lisäsi tuettua palveluasumista, joka vastaavasti vähensi psykiatrista laitoshoitoa. Välinehuolto siirtyi Hus-Desicolle. Apuvälineiden tarve kasvoi väestön ikääntymisen ja asumispalvelujen kasvun takia. Ei - kiireelliset potilaskuljetukset siirtyvät HUS-Logistiikalle huhtikuussa 2013.
Perhe- ja sosiaalipalvelut Neuvolatoiminnassa terveydenhoitajan määräaikaistarkastuksista toteutui 87 prosenttia kun vastaava toteutumisprosentti vuonna 2011 oli 78. Kotikäynti tehtiin 66 prosentille ensisynnyttäjistä edellisen vuoden 27 prosentin sijaan. Neuvolan keskitetyn ajanvarauksen ja neuvonnan toiminta vakiintui vuoden aikana. Palvelussa vastattiin yhteensä 69 535 puheluun. Lapsiperheiden perhetyön käyntien ja asiakkuuksien kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta. Uuden lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön käynnistyminen siirtyy syksyyn 2013. Perheneuvolan terapeuttinen vauvaperhetyö laajennettiin kattamaan koko Espoo. Lasten kuntoutuspalveluissa parannettiin palveluiden saatavuutta mm. ottamalla kattavasti käyttöön keskitetty ensiajanvaraus ja lisäämällä ryhmämuotoista kuntoutusta. Lastensuojelun kokonaisasiakasmäärä kasvoi vuodesta 2011 vuoteen noin 13 prosenttia. Yhä suurempi osuus lastensuojelun asiakkaista saa riittävän tuen lyhytaikaisen sijoituksen ja/tai avohuollon tukitoimien kautta. Lastensuojelullisin perustein sijoitetuista lapsista kolmasosa on perhehoidossa. Vuoden lopussa 0-17 -vuotiaitten ikäryhmässä oli sijoitettuna 606 lasta. Sijoitettujen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 3 prosenttia. Laitoshoidon hoitovuorokaudet kasvoivat vajaan prosentin edellisvuodesta. Perhehoidon hoitovuorokaudet ja sijaisperheisiin sijoitettujen lasten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Toimeentulotuen kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 12,7 prosenttia. Tukea saavien kotitalouksien määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 3 prosentilla. Toimeentulotuen käsittely toteutui pääosin palvelutakuun aikarajoissa. Toimeentulotukimenojen arvioidaan kasvavan myös vuonna 2013. Työttömyys on nousussa. Espoossa oli työttömiä 31.12. yhteensä 9 410 ja työttömyysaste oli 6,1 prosenttia. Tiistinhovin aikuissosiaalityön yksikkö otettiin käyttöön loppuvuonna. Vuoden alussa käynnistyi Diakonissalaitoksen Kuninkaankallion tukiasumisen yksikkö. Asumisen tukipalvelujen piirissä oli kaikkiaan 146 asiakasta. Pakolaisten määrä lisääntyi 44 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakasmäärän nousu johtuu itsenäisesti vastaanottokeskuksista Espooseen tulleista asiakkaista, joilla ei ole kuntapaikkaa tai asuntoa. Vuosina 2010 vammaisten asumispalvelupaikat lisääntyivät 52 uudella asunnolla. Kilonpuron vaikeavammaisten asumisyksikkö otettiin käyttöön toukokuussa omana toimintana. Kehitysvammaisten laitoshoitoa puolestaan purettiin. Vuoden lopussa laitoshoidossa oli 49 espoolaista kehitysvammaista asiakasta, mikä oli 5,9 prosenttia kaikista kehitysvammaisista asiakkaista. Päivä- ja työtoiminnan palveluissa oli vuoden loppuun mennessä 21 uutta asiakasta. Palveluseteli- ja ostopalveluasiakkaiden määrä lisääntyi ennakoitua enemmän. TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN JA STRATEGISET KEHITTÄMISHANKKEET Kuntaliiton tekemässä 58 suurimman kunnan sosiaali- ja terveystoimen asukasta kohti laskettujen nettomenojen vertailussa Espoon menot olivat kahdeksanneksi alhaisimmat. Viimeisin vertailutulos on vuoden tammi-elokuun ajalta. Espoon asukaskohtaiset nettomenot olivat 1613 euroa ja kuntien keskiarvo 1878 euroa/asukas. Yksikköhinnoilla mitattuna Espoo on kilpailukykyinen kuuden suurimman kaupungin tuottavuusvertailussa. Ikävakioidut terveydenhuollon menot olivat 2 035 euroa asukasta kohden vuonna 2011 eli kuusikkokuntien pienimmät. Lähde Kuntaliitto: Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011
Sosiaali- ja terveystoimessa edellytyksiä tuottavuuden kehittymiselle on vahvistettu uudistamalla palveluverkkoa, palvelujen järjestämistä ja niitä tukevia ICT- ratkaisuja sekä kehittämällä sähköistä asiointia. Lisäksi Espoo on ollut mukana kansallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen Kasteohjelmassa. Espoo on ollut vetovastuussa Etelä - Suomen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen tähtäävässä Ester- hankkeessa ja odotusaikojen lyhentämiseen kohdistuvassa Hyvä vastaanotto - hankkeessa, jotka sisältyvät Kaste -ohjelmaan. Kaste-ohjelman osahankkeet, joissa Espoo oli vuonna mukana toteuttajana: Lapsen ääni 2 - kehittämisohjelman, Tukevasti verkossa 2/ Vastaamo -hanke ja KEHRÄ II, pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämisverkosto. Etelä-Suomen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 2011 - kehittämisohjelma, Nuoret pudokkaat, Sosiaalityön osaaminen ja verkostoituminen lääkärikoulutuksessa, Raportointi ja ennakkoarviointi, KOPPI kohti kuntouttavampia työelämäpalveluja -hanke 2011-2013, Intoa elämään - osakokonaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttaa Hyvä vastaanotto 2 - hanke Toimiala osallistuu lisäksi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma: PSOP - Palvelusetelija ostopalveluhanke TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 2 Sosiaali- ja terveystoimi Tulot 70 208 1 140 71 348 70 258-1 090 Menot 658 096 23 237 681 333 681 243-90 Toimintakate -587 888-22 097-609 985-610 985-1 000 Sosiaali- ja terveystoimen tuloja vuonna kertyi 70,3 milj. euroa eli 2,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2011. Tulot alittivat talousarvion 1,1 milj. eurolla. Käyttötalousmenot vuonna olivat 681,2 milj. euroa. Kasvu vastaaviin vuoden 2011 menoihin oli 50,1 milj. euroa eli 7,9 prosenttia. Menot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. 21 Toimialan esikunta Tulot 240-60 180 180 0 Menot 17 901-950 16 951 15 990-961 Toimintakate -17 661 890-16 771-15 810 961 Esikunnan tulot toteutuivat suunnitellusti.
Menot alittivat talousarvion noin 1,0 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittivat talousarvion noin 0,3 milj. eurolla ja palvelujen ostoissa tietohallinnon menot alittuivat noin 0,6 milj. eurolla. Valtuusto alensi 10.12. tuloarviota 60 000 euroa ja määrärahaa 1 000 000 euroa lokakuun kuukausiseurannan mukaan. Kaupunginjohtaja siirsi 1.8. ja 3.12. monikulttuurisuuden edistämiseen ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin liittyvää määrärahaa 37 882 euroa. Toimialan johtaja siirsi terveyspalveluista talousarvion sitovuussääntöjen mukaisia toiminnan uudelleen järjestelyihin liittyvää määrärahaa yhteensä 11 950 euroa. 24 Vanhusten palvelut Tulot 26 161-500 25 661 26 468 807 Menot 131 323 9 432 140 756 140 539-217 Toimintakate -105 162-9 932-115 095-114 071 1 024 Vanhusten palvelujen tulot ylittyivät 0,8 milj. eurolla. Menoista jäi käyttämättä noin 0,2 milj. euroa. Menot sisältävät Espoon sairaala -hankkeen suunnittelukustannukset noin 7,5 milj. euroa kertaluonteisina menoina. Espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä asui kotona 92 prosenttia joko itsenäisesti tai kotiin tuotettujen palvelujen turvin. Kotihoidon tai omaishoidontuen asiakkaiksi otettiin kaikki asiakkuuskriteerit täyttäneet hakijat. Toimintavuonna laitoshoidon peittävyys laski 2,3 prosenttiin 75 vuotta täyttäneestä väestöstä, joka on merkittävästi alle valtakunnallisen tavoitteen. Valtuusto vähensi 10.9. tulojen määrärahaa 0,5 milj. euroa. Valtuusto lisäsi menojen määrärahaa 8,0 milj. euroa. Valtuusto lisäsi 10.12. 0,4 milj. euroa. Kaupunginjohtaja siirsi 1.8. määrärahaa henkilöstömenoihin monikulttuuritoimintaa varten 80 784 euroa sekä 1.11. mamu-toimintaa varten 25 000 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi 2.11. kesätyöllistämiseen 40 425 euroa sekä 3.12. monikulttuurisuuden edistämiseen 20 064 euroa. Kaupunginjohtaja lisäsi 2.11. nuorten kesätyön tukemiseen 1 225 euroa. Perusturvajohtaja siirsi 24.8. tulosyksikölle määrärahaa 50-64 vuotiaiden omaishoidontukeen 700 000 euroa perhe- ja sosiaalipalveluista. Perusturvajohtaja siirsi 30.4. tulosyksikön asumispalvelujen lääkäripalveluihin 330 000 euroa. Perusturvajohtaja siirsi 30.4. hoitotarvikkeiden järjestämiseen terveyspalveluissa 165 000 euroa tulosyksiköstä. 25 Terveyspalvelut Tulot 12 459 500 12 959 12 129-830 Menot 310 571 4 183 314 754 318 156 3 403 Toimintakate -298 112-3 683-301 795-306 027-4 233
Terveyspalvelujen tulot alittivat talousarvion 0,8 milj. eurolla. Asiakasmaksutuotot mm. suun terveydenhuollossa sekä pakolaisten tulkki- ja sairaanhoitokorvaukset valtiolta jäivät budjetoitua pienemmiksi. Terveyspalvelujen menot ylittivät talousarvion 3,4 milj. eurolla. Palvelujen ostot ylittyivät 2,8 milj. eurolla, suurinta ylitys oli Hus erikoissairaanhoidossa 2,2 milj. euroa. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalvelujen ostotarve kasvoi ennakoitua enemmän. Välinehuollon siirto Hus-Desikolle aiheutti kertaluontoista hoitotarvikkeiden hankintaa. Lisäksi muut kulut tiliryhmä ylittyi saatavien poistoista. Valtuusto nosti 10.9. tuloarviota 500 000 euroa, ja lisäsi menoja yhteensä 6 000 000 euroa, vähensi 10.12. menoja 1 900 000 euroa. Toimialan johtaja siirsi 30.4. Esikuntaan talousarvion sitovuussääntöjen mukaista toiminnan uudelleen järjestelyihin liittyvää määrärahaa yhteensä 11 950 euroa, Perhe- ja sosiaalipalveluista työttömien terveystarkastukseen liittyvää määrärahaa yhteensä 259 792 euroa, Vanhusten palveluihin asumispalvelujen lääkäripalveluihin 330 000 euroa ja Vanhusten palveluista hoitotarvikkeiden järjestämiseen 165 000 euroa. 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tulot 31 348 1 200 32 548 31 480-1 068 Menot 198 301 10 572 208 873 206 557-2 315 Toimintakate -166 953-9 372-176 325-175 077 1 248 Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulot alittivat tuloarvion 1,1 milj. eurolla, myyntituloja valtiolta kirjattiin aikaisempia vuosia vähemmän. Menot alittivat määrärahan 2,3 milj. eurolla. Etelä-Espoon aikuissosiaalityön yksikön käyttöönotto viivästytti toimeentulotuen käsittelyä, mikä aiheutti alituksen toimeentulotukimenoissa. Lastenterapiapalvelujen tehtäväalueella oli rekrytointivaikeuksia, lisäksi uuden lastenpsykiatrisen yksikön aloitus viivästyi. Vammaisten palveluissa säästyi työ- ja päivätoiminnan asiakaspalvelujen ostoihin varattua määrärahaa sekä henkilökohtaiseen avustajatoimintaan varattua määrärahaa, lisäksi Kilonpuron asumisyksikön varustamismenot kirjattiin talousarvion investointiosaan; määräraha oli varattu käyttötalousosaan. Valtuusto korotti 10.9. toimeentulotuen määrärahaa 8 499 180 euroa, perustoimeentulotuen valtionosuuden tuloarviota 1 200 000 euroa sekä vammaispalvelujen ja lastensuojelun määrärahoja 2 000 000 euroa. 10.12. valtuusto korotti perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahoja 600 000 euroa. Korotus kohdistui aikuisten sosiaalipalvelujen tehtäväalueelle. Kaupunginjohtaja siirsi 1.8. määrärahaa monikulttuurisuuden edistämiseen ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin 58 031 euroa, 1.11. maahanmuuttajakesätyöntekijöiden työllistämiseen 6 000 euroa, 3.12. monikulttuurisuuden edistämiseen ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin 16 523 euroa sekä 18.12. tukityöllistämiseen 352 000 euroa.
Perusturvajohtaja siirsi 30.4. työvoimanpalvelukeskuksesta ja maahanmuuttajapalveluista opiskeluja työelämän ulkopuolella olevien terveysneuvontaan ja -tarkastuksiin varatut määrärahat 259 793 euroa terveyspalvelujen tulosyksikköön sekä 24.8. vammaistenpalvelujen tehtäväalueelta 50-vuotiaista ja sitä vanhemmista asiakkaista maksettavien omaishoidon tukien määrärahat 700 000 euroa vanhustenpalvelujen tehtäväalueelle. Investointien toteutuminen 912 Aineettomat hyödykkeet Menot 40 0 40 14-26 Tulot 0 0 0 Netto -40 0-40 -14 26 952 Koneet ja kalusto Menot 1 480 0 1 480 1 699 219 Tulot 0 0 3 3 Netto -1 480 0-1 480-1 696-216 Kilonpuron uusi asumispalveluyksikkö toteutettiin investointivaroilla. Vastaava varaus sisältyy käyttövaroihin. Espoossa 15.2.2013 Juha Metso perusturvajohtaja Liite: Espoo-strategian toteutuminen