Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry Keurusseudun Luonnonystävät ry c/o Matti Aalto c/o Pertti Sulkava Korpelantie 153 Lampilantie 8 42800 Haapamäki 42800 Haapamäki www.sslty.fi www.sll.fi/keurusseutu Y-tunnus: 0731359-5 Y-tunnus: 1814245-3 3.12.2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle hameenlinna.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus Keuruun Keurusselän, Hepolammen ja Pajulammen ranta-asemakaavan hyväksymisestä (Keuruun kaupunginvaltuuston päätös 16.11.2015, 55) VAATIMUS: Kaava tulee kumota, koska se on maakuntakaavan vastainen. Maakuntakaavamerkinnät asemakaava-alueella Keski-Suomen maakuntakaavassa ranta-asemakaava alue on merkitty Sikoniemen osalta virkistysalueeksi ja muutoin matkailupalvelujen alueeksi. Koko alue on Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv). Rakentamismääräys virkistysalueella: Alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Rakentamismääräys matkailupalvelujen alueella: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. Suunnittelumääräys mv-alueella: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeutua ympäristöön. Perusteet, miksi ranta-asemakaava on maakuntakaavan vastainen Hyväksytyn ranta-asemakaavan omarantaisen loma-asutuksen mitoitus 7 loma-as / mrkm on liian suuri. Tiheys on vastaava, kuin millä tahansa muulla rannalla, eikä tällöin toteuta maakuntakaavan virkistysja ympäristöarvoja huomioivia rakentamismääräyksiä virkistysalueella tai matkailupalvelujen alueella sekä on vastoin suunnittelumääräystä mv-alueella. Mikäli tällainen kaavoitus hyväksytään, maakuntakaavan virkistys- ja ympäristöarvoja painottavat määräykset menettävät merkityksensä. Mitoitustason osalta vertaamme aluetta myös Keuruun kaupunginvaltuuston 24.3.2003 tekemään päätökseen, jossa on hyväksytty Keurusselän länsiosan rantayleiskaavoituksessa käytettäväksi mitoitukseksi osa-alueesta riippuen 3-6 loma-as/mrkm, kuitenkin keskimäärin 5 loma-as/mrkm. Tämä yleiskaavoitus- ja mitoituspäätös koskee nyt rantakaavoitettavan alueen eteläpuolisia Keurusselän länsirantoja. Jotta nyt ranta-asemakaavoitetun alueen virkistys- ja matkailuarvot säilyvät maakuntakaavan tavoitteiden ja määräysten mukaisesti, tulee omarantaista loma-asutusta alueelle suunniteltaessa mitoitusluvun olla selvästi pienempi kuin 5 loma-as/mrkm.
Jotta maisema- ja ympäristöarvot säilyvät maakuntakaavan mv-merkinnän mukaisesti, etenkään niemenkärkiin ei tule kaavoittaa tontteja, kuten nyt on tehty. Lähellä niemenkärkeä oleva tontti vie virkistyskäyttömahdollisuudet koko niemenkärjestä. Suoralla rannalla tontti vie vähemmän virkistyskäyttötilaa. Kaavan uusista tonteista 84 % on sijoitettu etelärannalle, kun kaavoitettavasta Keurusselän rantaviivasta 30 40 % on pohjoisrantaa. Tässäkään suhteessa luonto- ja virkistysarvojen huomioiminen ei ole tasapainossa omarantaisten tonttien kanssa. Myös virkistyskäyttäjät ja muut ympäristöarvot tarvitsevat etelärantaa. Sikoniemen etelärannan retkeilijöiden käyttämälle hiekka- ja kalliorannalle on asemakaavassa osoitettu neljä rantatonttia. Tämä ranta on maakuntakaavassa virkistysalueeksi kaavoitetun Sikoniemen paras ja käytetyin virkistyskäyttöranta. Kaavassa hiekkarannan kohdalle on jäämässä vain hieman yli sadan metrin rakentamaton pätkä mökkitonttien väliin. Retkeilykäytössä oleva ranta tulee olla selkeästi kokonaan virkistyskäyttöön osoitettu, eikä Sikoniemen etelärannalle tule kaavoittaa tontteja. Omarantaiset loma-asunnot eivät ole maakuntakaavan rakentamismääräyksen mukaista virkistys- ja matkailupalveluja tukevaa rakentamista. Asemakaavassa Sikoniemen itäpäähän varattu yleinen virkistysalue on ilmansuunnaltaan ja maastoltaan sekä rantojen uima- ja veneilykelpoisuudeltaan paljon huonompi kuin perinteisesti käytetty eteläranta. Kaava-alueelle tulee rakentaa mahdollisimman vähän uusia teitä, sähkölinjoja ja muuta yhdyskuntatekniikkaa, jotta maakuntakaavan mv-alueen suunnittelumääräys maisema- ja ympäristöarvojen erityisestä säilyttämisestä toteutuu. Sikoniemen etelärannalle tulee rakentaa korkeintaan jalkaisin ja polkupyörällä kuljettava kulkureitti. Keuruulla 3.12.2015 Pertti Sulkava Pertti Ikäheimonen puheenjohtaja taloudenhoitaja Keurusseudun luonnonystävät ry Keurusseudun luonnonystävät ry pertti.sulkava@pp.inet.fi pertti.ikaheimonen@elisanet.fi 040 544 8310 040 848 5014 Matti Aalto puheenjohtaja Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry puheenjohtaja@sslty.fi 040 574 3645 Keurusseudun Luonnonystävät ry:n (KeLy) toimialueeseen kuuluvat Keuruun ja Multian kunnat. Yhdistyksen kotipaikka on Keuruu. Yli 200 jäseninen KeLy pyrkii toimialueellaan edistämään luonnonja ympäristön suojelua sekä luontoharrastusta. KeLy on Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenyhdistys. Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry:n (SSLTY) toimialueeseen kuuluu 23 kuntaa Länsi-Suomesta. Keuruu on SSLTY:n toimialuetta. Yhdistys on perustettu 18.5.1964, kotipaikkana Alavus. Yli 430 jäseninen SSLTY pyrkii toimialueellaan edistämään lintujen- ja luonnon tuntemusta, tutkimusta ja suojelua sekä lintuharrastusta. SSLTY on yksi BirdLife Suomen 30 jäsenyhdistyksestä. Liitteet: 1. Kuvia alueelta, 2. ja 3. Valittajien lausunnot kaavasta, 4. Kaupunginvaltuuston päätös.
Liite 1. Kaksi kuvaa Sikoniemen hiekkarannalta
Liite 2. SSLTY:n ja KeLyn lausunto ranta-asemakaavaehdotuksesta Keurusseudun Luonnonystävät ry 3.4.2015 c/o Pertti Sulkava Lampilantie 8, 42800 Haapamäki Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Matti Aalto Korpelantie 153, 42800 Haapamäki Keuruun kaupunki Kaupunginhallitus Multiantie 5 42700 Keuruu Asia: Lausunto Keurusselän, Hepolammen ja Pajulammen rantaasemakaavaehdotuksesta ja Keurusselän ranta-asemakaavan muutosehdotuksesta Olemme kaavaluonnoksesta antamassamme lausunnossa kiinnittäneet huomiota moniin seikkoihin, jotka koskivat ranta-asemakaavaluonnoksen ja maakuntakaavan ristiriitaa, ranta-asemakaavan mitoitusta, esitettyjen loma-asuntotonttien sijoitusta sekä alueen luonto- ja virkistysarvojen heikkoa huomioimista. Useimmat niiden osalta tekemistämme korjausesityksistä eivät ole kuitenkaan johtaneet kaavaluonnoksen tarkistamiseen. Tämän vuoksi tässä lausunnossa kommentoimme aiempaan lausuntoomme saatua vastinetta ja uudistamme aikaisemmin esittämämme huomiotta jääneet korjaustarpeet. Lisäksi esitämme muutamia uusia vaatimuksia sekä oman ehdotuksemme sopivasta tonttien, virkistysalueiden ja luontokohteiden sijainnista. Maakuntakaavan huomioonottaminen Laadittava ranta-asemakaava sijoittuu keskeisesti alueelle, joka on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu Hotelli Keurusselän ympärille matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (mv). Maakuntakaava määrää, että mv-alueen suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Maakuntakaavassa on mv-alueen sisällä oleva Sikoniemi merkitty virkistysalueeksi (V), jolla sallitaan vain virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Muut Keurusselän puoleiset osat laadittavan ranta-asemakaavan alueesta on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM), jolla sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen ja edellytetään rakentamisen sopeuttamista ympäristöön. Kun maakuntakaavan mukaisen virkistysalueen (V) maankäyttöä ryhdytään suunnittelemaan yksityiskohtaisemmin yleis- tai asemakaavalla, tulee kaavoituksen
painopisteen olla virkistyskäytössä, vaikka alueelle kaavoitettaisiinkin muutakin. Katsomme, että maakuntakaavan mukaiselle virkistysalueelle ei tule rakentaa omarantaisia loma-asuntoja, ainakaan vastaavalla tiheydellä kuin rannoilla, joilla maakuntakaava ei ole rantojenkäyttöä ohjaamassa. Oleellisen tärkeää on myös se, että tämä mahdollinen muu rakentaminen ei estä ko. virkistysalueella jo yleisessä virkistyskäytössä olevien tai sellaiseen parhaiten soveltuvien alueiden käyttöä tai niiden kehittämistä. Jos muiden tavoitteiden ja arvojen on mahdollista mennä virkistysarvojen edelle, ei maakuntakaavalla ole laissa sille määrättyä oikeusvaikutusta. Tässä mielessä pidämme Keski-Suomen Liiton kaavaluonnoksesta antamaa lausuntoa varsin erikoisena, sillä ehdotuksen mukaista kaavoitusta tukemalla liitto itse heikentää tekemänsä suunnittelutyön ohjausvaikutusta. Liiton lausunnon pohjalta on myös kaavaselostuksen vaikutusarviokohtaan 5.1.1 tullut maininta siitä, että kaava edistäisi maakuntakaavan tavoitteita, mikä ei ainakaan Sikoniemen alueen osalta pidä paikkaansa. Keski-Suomen Liiton lausunnossa todetaan myös, että maakuntakaava täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta ja että kaavaluonnos toteuttaa tätä periaatetta. Me katsomme, että laadittu detaljikaavaehdotus, jonka todellisena tavoitteena on osoittaa mahdollisimman paljon omarantaista loma-asutusta parhaille rannoille, ei ole oikea tapa täsmentää maakuntakaavaa Hotelli Keurusselän ympäristössä. Jos maakuntakaavaa halutaan ko. alueella tarkentaa tai täsmentää, tulisi tarkastelun piiriin ottaa laajemmat alueet ja oikea työkalu olisi yleiskaava. Keuruun keskustan asemakaava-alueen eteläpuolella olevat Keurusselän länsipuoliset alueet Pöyhölästä aina Mustalahteen saakka kaipaavat kokonaisuudessaan maankäyttömahdollisuuksien uudelleen tarkastelua. Toivottavasti tällä alueella ei lähdetä liikkeelle jotain osa-aluetta koskevalla ranta-asemakaavalla, vaan koko aluetta koskevalla samanaikaisella yleiskaavoituksella ja maakuntakaavan tarkistuksella. Omarantaisten loma-asuntojen määrä Olemme kritisoineet kaavaluonnoksessa esitettyä omarantaisten loma-asuntojen määrän mitoitusta 7 loma-asuntoa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Vastineessaan kaavanlaatija ilmoittaa mitoituksen pohjautuvan suurten vesistöjen mitoitusnormiin ja mainitsee myös maakuntakaavan puoltavan tässä tapauksessa normaalia tehokkaampaa mitoitusta. Moitimme edelleen korkeaa mitoitustasoa ja viittaamme Keurusselän osalta rantayleiskaavoituksessa käytettyyn mitoitukseen, joka on ollut Keurusselän itärannan rantayleiskaavoituksessa (Liukko-Häkkisen alue) 3 6 loma-as/mrkm, sekä Keuruun kaupunginvaltuuston 24.3.2003 tekemään päätökseen, jolla on hyväksytty Keurusselän länsiosan rantayleiskaavoituksessa käytettäväksi mitoitusta 3-6 loma-as/mrkm, kuitenkin keskimäärin 5 loma-as/mrkm. Kun nyt laadittavan ranta-asemakaavan rannat ovat osin hyvinkin monimuotoisia sisältäen kapeiden salmien erottamia lahdekkeita, ei suurien selkien suorilla rannoilla jossakin käytettävä mitoitus sovellu tälle alueelle. Omarantaisten tonttien korkea mitoitus ei sovi matkailupalvelujen alueille muutoinkaan, koska se on omiaan estämään tai rajoittamaan matkailijoiden rantojen käyttöä. Alueen matkailutavoitteita tukevaa tehokkaampaa loma-asuntorakentamista voidaan puoltaa, jos se tapahtuu siten, että se ei rajoita alueella kulkevien matkailijoiden virkistyskäyttömahdollisuuksia tai tuhoa tai heikennä alueen maisema- ja luontoarvoja.
Tässä mielessä yhteisrantaiset loma-asuntoratkaisut olisivat tarkoituksenmukaisia. Vastineessaan kaavanlaatija toteaa, että yhteisrantaiset matkailualuekorttelit eivät ole toteuttamiskelpoisia nykypäivänä, mutta toteamusta ei perustella mitenkään. Nykyinen suuntaus omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen johtuu paljolti myös siitä, että niiden tontteja kaavoitetaan. Monissa matkailukohteissa, joissa arvostetaan itse kohdetta ja mahdollisimman monen matkailijan mahdollisuuksia lomailla kohteen lähellä, rakennetaan menestyksekkäästi esimerkiksi Chalets-huoneistojen tyyppistä yhteisasumista. Ajatus ei poikkea siitä, että Keurusselälläkin olisi yhteisrantaista loma-asutusta. On suuri virhe pilata itse kohde eli esimerkiksi varata yksi Keurusselän parhaista hiekkarannoista yksityismökkiläisten käyttöön. Luontoarvojen huomioonottaminen Sikoniemen luonnontilainen hiekkaranta on luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde, jota ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Tätä ei ole huomioitu kaavoituksessa eikä luontoselvityksessä millään tavoin. Loma-asutuksen rakentaminen ko. alueelle muuttaa hiekkarannan ominaispiirteitä. ELY-keskuksen tulee määrittää luontotyypin rajaus. Luontoselvityksessä ei ole selvitetty luontodirektiivin suojelemia lepakoita, mutta jo yhdellä havainnointikerralla 12.6.2014 alueelta löytyi kolme lepakkolajia (Liite 2). Alueella tulee tehdä lepakkoselvitys. Kaava-alueella tehdyn luontoselvityksen täydennys vähättelee alueen luontoarvoja esimerkiksi Sikoniemen tulvametsän ja Mustaniemen korven osalta. Alueet ovat harvinaisia ja arvokkaita luontokohteita, vaikka ne eivät olisikaan ominaispiirteiltään täydellisiä esimerkkikohteita. Kohteiden pienestä pinta-alasta huolimatta ne ovat Keurusseudun ehdotonta parhaimmistoa tulvametsänä ja korpena. Mustaniemen korpilaikku tulee rajata kaavaan reunojaan myöten luo-alueeksi, jotta korven vesitalouden säilyttäminen muistetaan huomioida lähialueita rakennettaessa ja lähimetsien metsätaloustoimenpiteissä. Sikoniemen virkistyskäytön turvaaminen Edellä on jo kohdassa Maakuntakaavan huomioonottaminen esitetty näkemyksemme siitä, miten maakuntakaavassa Sikoniemeen osoitetun virkistysaluemerkinnän tulisi ohjata alueen maankäyttöä. Sikoniemen eteläinen hiekkaranta ja siihen lännempänä liittyvä kallioranta ovat olleet perinteisesti ja ovat edelleen tärkeä rantautumiskohde veneilijöille ja muille ulkoilijoille (nuotio-, teltta- ja uimapaikkana). Paikka on mainio virkistyskohde luonnonrauhasta ja hiekkarannasta nauttiville retkeilijöille. Hiekkaranta virkistysalueena sopii myös lapsille. Tämä yleisen virkistyksen kannalta tärkeä alue on asemakaavaehdotuksessa osoitettu omarantaisille loma-asuntotonteille ja sitä korvaavaksi tarkoitettu veneilyn ja ulkoilun kayttöön osoitettu virkistysalue (VR/v/k) on merkitty Sikoniemen itäkärkeen. Tätä sijoitusta on perusteltu isojen veneiden rantaanpääsyn turvaamisella. Itäpään rannan syvyydessä ei ole kuitenkaan merkittävää eroa hiekkarannan edustalla olevaan rannan syvyyteen. On todettava, että
Keurusselällä on varsin vähän sellaisia isoja veneitä, jotka tarvitsisivat erityistä syvää rantautumispaikkaa. Sikoniemen hiekkarantaa käyttävät veneilijät tulevat pääosin rantaan vedettävillä perämoottoriveneillä tai soutuveneillä. Isoilla veneillä liikkuville on satama 1,5 kilometrin päässä Sikoniemen itäkärjestä, Lomahotellin rannassa. Tuskin on tarpeellista tai kannattavaa tehdä isoille veneille toista rantautumispaikkaa näin lähelle. Niemen itäpään ranta on myös kivikkoinen, joten se ei sovi uimiseen kuten nykyisin käytetty hiekkaranta. Edelleen on todettava, että itäisen niemen kärki on matalaa tulvalle altista aluetta, joten se ei houkuttele eikä sovellu rantautumis- ja leiriytymispaikaksi siten kuin hiekkarannan ympäristö. Myös ulkoilureitin toteuttaminen Hinkankannakselta Sikoniemen itäpäähän on korkeuserojen johdosta vaikeampaa kuin nykyiselle hiekkarannan alueelle. Keuruun kaupungilla on tuskin halua satsata Sikoniemen itäpään ja sille johtavan ulkoilureitin kunnostamiseen niin paljon, että alueesta saataisiin käyttäjiä riittävästi houkutteleva virkistyspaikka. Tässä yhteydessä viittaamme rantakaavoituksessa käytettyihin ohjeisiin siitä, että perinteiset ja yleisesti käytetyt rantautumispaikat ja uimarannat tulee säilyttää ja osoittaa myös kaavassa tällaiseen käyttöön. Edellä selostetuilla perusteilla esitämme, että Sikoniemen virkistysalue (VR/v/k) osoitetaan nykyiselle paikalleen eteläisen hiekka- ja kalliorannan kohdalle, heti MY-alueen viereen, ja siihen kaavaehdotuksessa merkityt loma-asuntotontit siirretään ko alueelta pois. Haluamme erityisesti huomauttaa, että jos luonnontilainen alue kerran rakennetaan, on erittäin epätodennäköistä, että sen luonto- ja virkistysarvoja saadaan koskaan takaisin. Sikoniemessä ollaan menettämässä hyvin arvokas kohde, mikäli edellä esitettyä muutosta ei siihen tehdä. Keurusselän vetovoima perustuu luontoon, joten kaavoituksessa tulee kiinnittää erityinen huomio luontoarvojen vaalimiseen. Esityksemme asemakaavaehdotuksen tarkistamiseksi Liitteenä olevalle kartalle (liite 1) on piirretty esityksemme tärkeimmistä alueista, joilta kaavaehdotuksessa osoitetut tontit tulee poistaa, sekä esityksemme mahdollisista uusista tonttien sijoituspaikoista huomioiden, että tonttimäärää rantakilometriä kohden hieman pienennetään. Keurusseudun Luonnonystävät ry Pertti Sulkava puheenjohtaja Jouko Pihlainen sihteeri Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Matti Aalto puheenjohtaja
Liite 1. Arvokkaimmat virkistys- ja luontokohteet (vihreät), joista tontit tulee poista sekä alueet, joille on mahdollista kaavoittaa lisää tontteja (oranssit).
Liite 2. Lepakkohavaintoja kaava-alueelta. (karttapohja: Maanmittauslaitos).
Liite 3. SSLTY:n ja KeLyn lausunto ranta-asemakaavaluonnoksesta Keurusseudun Luonnonystävät ry 10.05.2014 c/o Pertti Sulkava Lampilantie 8, 42800 Haapamäki Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Matti Aalto Korpelantie 153, 42800 Haapamäki Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie 5 42700 Keuruu Asia: Lausunto Keurusselän, Hepolammen ja Pajulammen ranta-alueita koskevasta ranta-asemakaavan ja Keurusselän ranta-asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Tiivistelmä Ranta-asemakaavaluonnos on osin voimassa olevan maakuntakaavan mukaisten virkistyskäyttöä koskevien tavoitteiden sekä rakentamis- ja suunnittelumääräysten vastainen. Myös alueen virkistys- ja luontoarvot on huomioitu kaavaluonnoksessa heikosti. Ranta-asemakaavan suunnittelu tulee aloittaa alusta tai luonnosta tulee korjata ottaen huomioon maakuntakaavan määräykset sekä maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaiset kaavan sisältövaatimukset. Rakentamattomien rantojen määrä Keuruulla vähenee koko ajan. Tämä heikentää sekä luonnon monimuotoisuutta että vapaiden rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Uusien loma-asuntotonttien määrä tulee pitää mahdollisimman pienenä ja tonttien sijoittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja maisema-arvojen säilyminen sekä vapaaksi jäävien rantojen virkistyskäyttökelpoisuus. Ranta-asemakaavan suhde maakuntakaavaan Voimassa olevassa maakuntakaavassa Sikoniemi on osoitettu seudullisesti merkittäväksi virkistysalueeksi (v), jolla sallitaan vain virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Omarantaisten loma-asuntojen kaavoittaminen Sikoniemeen on maakuntakaavan vastaista, koska se ei palvele maakuntakaavan tarkoittamaa alueen käyttöä. Loma-asuntotontit tulee näin ollen poistaa Sikoniemestä. Muu Keurusselän ranta-asemakaava-alue on maakuntakaavassa osoitettu matkailupalvelujen alueeksi, jossa sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Edelleen maakuntakaavassa koko Hotelli Keurusselän ympäristö on osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen
kohdealueeksi (mv). Maakuntakaava määrää, että tämän kohdealueen suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Kaavaluonnoksen selostuksessa perustellaan omarantaisten loma-asuntotonttien kaavoittamista alueelle sillä, että se on matkailupalveluja tukevaa rakentamista. Katsomme, että hajautettu omarantainen loma-asuntorakentaminen ei ole sellaista rakentamista, mitä maakuntakaavassa tarkoitetaan ja tavoitellaan. Henkilökohtaisessa käytössä olevat loma-asunnot mahdollistavat paljon pienemmän matkailijamäärän kuin lomakylätyyppinen tai muu yhteisrantainen rakentaminen. Omarantainen loma-asuntorakentaminen vähentää ja rajoittaa myös ratkaisevasti vapaiden ja käyttökelpoisten rantojen määrää. Runsas omarantaisten loma-asuntojen rakentaminen virkistyskäytöllisesti arvokkaille paikoille toimii myös edellä mainittuja maakuntakaavan mv-alueen suunnittelumääräyksiä vastaan. Asemakaavaluonnoksessa esitetty loma-asuntotontin rakennusoikeus mahdollistaa peräti 250 k-m2:n suuruisen loma-asunnon rakentamisen kullekin tontille. Kun eräät tontit sijaitsevat lähellä yleistä tietä, on pelättävissä, että tonteille rakennettavien talojen käyttötarkoitus halutaan jossain vaiheessa muuttaa omakotitaloksi ja Keuruulla vallinneen käytännön mukaan siihen myönnetään poikkeamislupa. Tällainen kehitys olisi maakuntakaavan tavoitteiden ja määräysten vastaista. Omarantaisten lomakiinteistöjen määrä Kaavaluonnoksessa esitetty loma-asuntojen määrän mitoitus perustuu muunnetun rantaviivan määrään ja valittuun mitoituslukuun. Muunnetun rantaviivan laskemisen osalta yhdistyksillämme ei ole muuta huomauttamista kuin Sikoniemen länsipään osalta. Tämä niemenkärki on kauttaaltaan korkeudeltaan alle 107 m olevaa vesijättöä ja siten rakennuskelvotonta. Tämän niemen rantaviivaa (0,30 mrkm) ei käsityksemme mukaan tule sisällyttää muunnetun rantaviivan määrään. Kaavaluonnoksessa on Keurusselän osalta käytetty mitoitusnormia 7 loma-as/mrkm, jonka käyttöä ei ole millään tavalla perusteltu. Keurusselän rannat ovat kaavoitettavalla alueella osin hyvinkin monimuotoisia sisältäen kapeita salmien erottamia lahdekkeita. Tällaisilla alueilla em. mitoitusluku on aivan liian suuri eikä se muutoinkaan sovellu omarantaisten tonttien mitoitukseen ko. matkailupalvelujen alueella. Mitoitustason osalta viittaamme Keuruun kaupunginvaltuuston 24.3.2003 tekemään päätökseen, jossa on hyväksytty Keurusselän länsiosan rantayleiskaavoituksessa käytettäväksi mitoitukseksi osa-alueesta riippuen 3-6 loma-as/mrkm, kuitenkin keskimäärin 5 loma-as/mrkm. Tämä yleiskaavoitus ja mitoituspäätös ei koske nyt rantakaavoitettavaa aluetta, vaan sen eteläpuolisia Keurusselän länsirantoja. Ottaen huomioon nyt ranta-asemakaavoitettavan alueen rantojen edellä mainittu pienten lahdekkeiden määrä ja maakuntakaavan tavoitteet ja määräykset alueen virkistyskäytön kehittämisen sekä maisemaja ympäristöarvojen säilyttämisen suhteen katsomme, että omarantaista loma-asutusta alueelle suunniteltaessa mitoitusluvun tulisi olla keskimäärin pienempi kuin 5 loma-as/mrkm.
Omarantaisten lomakiinteistöjen sijoittelu Loma-asuntojen sijoittaminen niemenkärkiin tai lähelle niemenkärkiä vie paljon enemmän tilaa luonnolta ja virkistyskäytöltä kuin sijoittaminen suoralle rannalle. Rantatontit Mustaniemen länsi- ja itäkärjistä tulisikin poistaa tai vähintään siirtää suorille rannoille, joissa tontin taakse jää riittävästi vapaata metsämaata retkeilijäin häiriöttömään liikkumiseen. Kapeilla metsäalueilla retkeilijällä on takapihalla hiippailijan tunnelma. Kaavaluonnoksen uusista tonteista noin 90 % on sijoitettu etelärannalle, kun kaavoitettavasta Keurusselän rantaviivasta 30 40 % on pohjoisrantaa. Tässäkään suhteessa luonto- ja virkistysarvojen huomioiminen ei ole tasapainossa omarantaisten tonttien kanssa. Myös virkistyskäyttäjät ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tarvitsevat etelärantaa. Heikkoa virkistysarvojen huomioonottamista osoittaa myös loma-asuntotonttien sijoittaminen Sikoniemen etelärannalle retkeilijöiden perinteisesti ja aktiivisesti käyttämälle hiekka- ja kalliorannalle. Maakuntakaavassa virkistyskäyttöön kaavoitetulla alueella oleva kymmenten ihmisten käyttämä ranta jäisi muutamien ihmisten yksityiskäyttöön. Kaavaluonnoksessa on esitetty yleinen virkistysalue Sikoniemen itäpäähän. Tämä alue on ilmansuunnaltaan, maastoltaan ja rantojen uima- ja veneilykelpoisuudeltaan monin verroin huonompi kuin perinteisesti käytetty eteläranta. Kaavaluonnoksessa esitetyn alueen ja sen kivikkorantojen kunnostaminen jotenkuten käyttökelpoiseksi aiheuttaisi lisäksi melkoisia kustannuksia. Omarantaisen loma-asutuksen vaatima teiden, sähkölinjojen ja vesihuollon rakentaminen on sekä kallista että vie tilaa luonnolta ja virkistyskäytöltä ynnä vaikuttaa yleensä negatiivisesti maisemaan. Varattavien rakennuspaikkojen tuleekin mahdollisimman hyvin tukeutua olemassa oleviin rakenteisiin. Vanhan osayleiskaavan huomiointi Vuonna 1980 hyväksytyssä hyväksytyssä Keurusselän osayleiskaavassa, joka oli laadittu silloisen rakennuslain mukaisena ns. ensimmäisen asteen yleiskaavana detaljikaavoituksen ohjeeksi, omarantaisia lomarakennuspaikkoja on huomattavasti nyt esillä olevaa ranta-asemakaavaluonnosta vähemmän. Tuossa oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa lomarakentamista oli osin osoitettu Hinkanniemen ja mantereen alueelle lomakylätyyppisenä ja yhteisrantaisena ratkaisuna. Yleiskaavassa on omarantaiset rakennuspaikat myös sijoiteltu luonto- ja virkistysarvot paremmin huomioiden jättämällä Mustaniemen kärjet ja Sikoniemi rakentamiselta vapaaksi. Yleiskaava laadittiin hyvässä yhteisymmärryksessä alueen silloisten päämaanomistajien (Toivo Seppälän ja Serlachius -yhtymän) kanssa. Nyt kaavoitettavan alueen yksityiset maanomistajat ovat Toivo Seppälän perillisiä ja FinnSilva aikaisemman metsäyhtiön seuraaja. Rakennuspaikkojen määrää ei tulisi merkittävästi lisätä em. yleiskaavassa esitetystä. Rakennuspaikkojen uudelleensijoittelu on mahdollista ja osin suotavaa, mutta sen tulee tapahtua luonto- ja virkistysarvot huomioiden. Rakentamista tulee ennemmin tiivistää kuin hajauttaa. Ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista, että kaavoituksella suunnitellut virkistysalueet ja vapaat rannat rakennetaan uuden kaavoituksen myötä. Virkistysalueen kaavoitus menettää
merkityksensä, jos kaava on pysyvä vain siihen saakka kun alue halutaan rakentaa ja se kaavoitetaan tätä varten uudestaan. Tällä tavalla menetetyn virkistysalueen tilalle pitäisi kyetä osoittamaan sovelias korvaava virkistysalue. Kaavoituksen tavaksi näyttää muodostuneen, että vain rakennetut tontit ja luonnonsuojelulailla rauhoitetut suojelualueet säilyvät kaavasta toiseen. Pysyvien lomakiinteistöjen vastapainoksi tulee siten tältäkin alueelta varata tärkeimmät luontokohteet luonnonsuojelualueiksi SL-merkinnällä. Luonto- ja virkistysarvot Keurusselän ranta on koko kaavaluonnosalueen osalta maakunnallisesti tärkeää lintualuetta (Maali-alue) http://www.sslty.fi/julkaisut/maali_hankkeen_raportti.html. Maali-alueen rajaukseen on valittu vain linnustollisesti arvokkaimmat Keurusselän rantaviivan osat. Sikoniemi-Mustaniemi on yksi kolmesta lintujen pesinnän kannalta parhaasta rauhallisesta rantaviivapätkästä Keurusselällä. Näin tärkeällä lintualueella linnustoarvot on erityisesti huomioitava suunnittelussa ja vähintään niemenkärkien ympäristöt säästettävä rakentamattomina, jotta pesimärauha on mahdollista turvata. Sikoniemen länsikärki on erittäin uhanalainen luontotyyppi. Puuston ikä, puulajien monimuotoisuus ja paikan rauhallisuus lisäävät kohteen arvoa. Mustaniemen korpilaikku on uhanalainen luontotyyppi, pääosin mustikkakorpea (vaarantunut, VU). Korven vesitaloutta ja puustoa voi pitää luonnontilaisina. Paikalla on vain muutamia matalia, lähes täysin umpeenkasvaneita ojia, jotka juuri ja juuri erottaa. Puustoon ei ole koskettu vuosikymmeniin. Sikoniemen länsikärki, Mustaniemen korpilaikku, Mustaniemen länsikärki ja Hinkanlahden pohjukka ovat sopivia SL-alueiksi. Myös Mustaniemen itäpää kokonaisuudessaan olisi suojelun arvoinen, Metso-metsiensuojeluohjelman kriteereillä arvioituna I-luokkaa. Yleisen virkistyksen kannalta tärkeimmistä ja käytetyimmistä ranta-alueista on edellä jo mainittu Sikoniemen eteläinen hiekka- ja kallioranta, joka em. yleiskaavassa on merkitty yleiseksi retkeily- ja leiriytymisalueeksi. Toinen tärkeä ranta-alue on Hinkankannakkeen itäranta, jossa on ympäri vuoden paljon käytetty nuotiolaavu sekä erittäin hyvin lapsille soveltuva uimaranta. Nämä molemmat ranta-alueet tulee kaavassa merkitä asianmukaisella merkinnällä yleisiksi virkistysalueiksi. Lintuselvityksestä Kaava-alueelta tehty luontoselvitys on puutteellinen linnustoselvityksen ja tärkeiden elinympäristöjen osalta. Edellä jo mainitut tärkeimmät elinympäristöt eli Sikoniemen erittäin uhanalainen tulvametsä ja Mustaniemen uhanalainen korpi ovat jääneet kokonaan huomioimatta. Lintuselvitys oli aloitettu kesäkuussa, mutta päivämääriä ja kartoituskertoja ei ole mainittu, mistä voi olettaa tekijänkin huomioineen ajankohdan sopimattomuuden. Monet keväällä laulavat lajit jäävät kesäkuun (loppupuolen?) kartoituksessa löytymättä. Lisäksi monet vesilinnut ovat jo ehtineet pesiä kesäkuuhun mennessä. Ranta-asemakaava-alueet vaativat vähintään kolme oikein ajoitettua kartoituskertaa, mikäli aiempaa aineistoa ei ole käytettävissä. Maakunnallisesti tärkeillä lintualueilla tarkat linnustoselvitykset ovat erityisen tärkeitä.
Kaava-alueelta on olemassa luontoselvitystä merkittävämpiä lintuhavaintoja mm. pesivän vesilinnuston keskittymisestä pienipiirteisten lahtien ja niemenkärkien tuntumaan. Nämäkään tiedot eivät kuitenkaan korvaa varsinaista kartoitusta ranta-asemakaavatarkkuudella. Alueella on tavattu myös mm. erittäin uhanalaisen valkoselkätikan ruokailujälkiä. Keurusseudun Luonnonystävät ry Pertti Sulkava puheenjohtaja Pertti Ikäheimonen taloudenhoitaja Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Matti Aalto puheenjohtaja
Liite 4. Keuruun kaupunginvaltuuston päätös Keurusselän, Hepolammen ja Pajulammen ranta-asemakaavan hyväksymisestä. Ote pöytäkirjasta.