KEURUU, KEURUSSELKÄ RANTA-ASEMAKAAVA, KAAVAEHDOTUS pvm. Lausuntojen antajat ja lausunnot Kaavanlaatijan vastineet,

Transkriptio

1 1 KEURUU, KEURUSSELKÄ RANTA-ASEMAKAAVA, KAAVAEHDOTUS pvm. Lausuntojen antajat ja lausunnot Kaavanlaatijan vastineet, LAUSUNNOT Keski-Suomen ELY-keskus Suunnittelualue sijaitsee Keurusselän lomahotellin läheisyydessä. Alueelta on matkaa Keuruun keskustaan n. 7 km. Kaavaselostuksen mukaan kaavan laatimisen tavoitteena on määrittää kaavaalueen tilojen ranta-alueille mitoituksen sallima määrä uutta lomaasuntorakentamista lähinnä omarantaisina rakennuspaikkoina. Kaavamuutoksella selvitetään myös tarpeet voimassaolevan hotellialueen ranta-asemakaavaan sisältyvän osan (kortteli 14) muuttamiseksi laadittavan kaavan ratkaisuihin soveltuvaksi. Selostuksen mukaan kaavaratkaisulla tuetaan matkailun kehittämistä ja huomioidaan maakuntakaavassa asetetut tavoitteet. Keski-Suomen ELY -keskus antoi aluetta koskevasta kaavaluonnoksesta päivätyn lausunnon. Lausunnosta annetun vastineen mukaan lausunto on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa ja kaava-asiakirjoihin on lausunnon johdosta tehty täydennyksiä sekä joitain muutoksia. Keski-Suomen ELY -keskuksen luonnosvaiheen lausunnossa oli erityisesti pyydetty huomioimaan maakuntakaavan ohjausvaikutus. Keski-Suomen liiton luonnosvaiheen lausunnossa on todettu, että ranta-asemakaava ja sen muutos ovat maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia ja liitto puoltaa niiden hyväksymistä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on nyt tutustunut rantaasemakaavaehdotukseen ja lausuu siitä vielä seuraavaa: Kaavamerkinnät ja -määräykset:

2 2 Tulee tarkistaa ovatko kaavakartalle osoitetut sitovat rakennusalat ja annetut sanalliset kaavamääräykset yhtenevät. Kaavamääräykset ja rakennusalat on tarkistettu lausunnon mukaan. AM -korttelin rakennusala on osoitettu osittain kiinni maantiealueeseen, olemassa olevan rakennuksen rajauksia noudatellen. Muilta osin rakennusala on ohjattu kauemmaksi maantien reunasta. Jos aivan maantiealueen rajaan sijoittuva rakennus tullaan jossain vaiheessa purkamaan ja kohdalle sijoittuu uudisrakentamista, tulisi kaavamerkinnäin tai -määräyksin vielä varmistaa se, että uudisrakentaminen sijoitetaan riittävän etäälle maantien rajasta, huomioiden mahdolliset meluhaitat ja tienpidosta aiheutuvat haitat, kuten lumen sinkoutuminen. Rakennusalan voisi merkitä myös tällä kohdin yhtä etäälle maantiestä kuin se on merkitty tontin kohdalla muilta osin. M, MU ja MY -alueiden merkinnän selitysten/määräysten osalta ELY -keskus pyytää huomioimaan ympäristöministeriön asemakaavamerkinnät ja -määräykset oppaan (nro 12) ohjeet. AM-korttelin rakennusalaa on tarkistettu lausunnon mukaisesti. Merkintöjen selityksiä on tarkennettu lausunnon mukaisesti. Luontoarvot: Kaavaselostuksen kohdassa Ympäristö- ja maisemavaikutukset on virheellisesti sanottu, ettei erityisiä arvokkaita elinympäristöjä ole todettu. Luontoselvityksen täydennyksessä on kuitenkin todettu metsäkortekorpi, joka on valtakunnallisesti uhanalainen luontotyyppi. Mustaniemen korven luo -merkintä on rajattu hyvin suppeaksi. Rajauksen tulisi olla vähintään luontoselvityksen (täydennys 2014) karttaliitteen 1 rajauksen mukainen. Muuta: Luonnosvaiheen lausunnossa ELY -keskus pyysi täydentämään kaavaselostuksen kohtaa Mitoitus. Kyseistä kohtaa on nyt täydennetty, mutta edelleen on vaikea saada tarkkaa käsitystä emätilana pidettävän tilan poikkileikkausajankohdasta (päivämäärä), poikkileikkausajankohtana voimassa Kaavaselostusta on tarkennettu metsäkortekorven osalta ja se mainitaan erikseen selostuksen ao. kohdassa. Kohteen luo-rajausta on laajennettu luontoselvityksen rajauksen mukaisesti. Emätilaselvityksen karttaliitteeseen on lisätty kaava-alueen osalta emätilojen ja nykyisten tilojen rajaukset ja tiedot emätilalaskelman taulukon rekisteritilojen mukaisesti. Kaava-alueen ulkopuolisten emätilaalueiden osalta emätilalaskelmassa on selvitys niiden mitoituksesta ja vaikutuksesta kaava-alueen mitoitukseen ( ei laskennallista vaikutusta ).

3 3 olleiden emätilojen rekisterinumeroista ja emätilojen sijoittumisesta. Asian ymmärrettävyyttä auttaisi paljon esim. karttakuva, jossa esitettäisiin kaavassa käsiteltävien emätilojen ranta-alueet. Huomiona todettakoon, että kaavaehdotuksen mukaisella rajauksella Hinkanlahdella jää rannan tuntumassa olevalla vesialueella voimaan Keurusselän hotellialueen ranta-asemakaava vuodelta Kaavamuutoksessa ei käsitellä, kuten ei normaalistikaan ranta-asemakaavoissa yhteisiä vesialueita. Voimassaolevan ranta-asemakaavan vesialuemerkinnällä ei ole merkitystä kaavamuutoksen yhteydessä eikä vanhan kaavan merkintä aiheuta haittaa vesialueen käytölle. Tässä tapauksessa vesialueen mantereenpuoli on osoitettu MU-alueena, jonka käyttö ei muutu alueen nykyisestä metsätalouskäytöstä Keski-Suomen Liitto Kaava-alue sijaitsee noin seitsemän kilometriä Keuruun keskustaajamasta etelään hotelli Keurusselän etelä- ja länsipuolella. Kaava-alueelle osoitetaan noin 30 lomaasuntorakantamisen rakennuspaikkaa. Pääosa alueesta on metsätalousaluetta, metsätalous- aluetta jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja erityisiä ympäristöarvoja omaavaa metsäaluetta. Lisäksi kaava-alueella on kaksi veneilyn ja ulkoilun käyttöön tarkoitettua virkistysaluetta. Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistus , lainvoima ) kaava-alue on Hepolammen ja Pajulammen aluetta ja eteläisintä Sikoniemeä lukuun ottamatta kokonaan on matkailupalvelujen aluetta. Sikaniemi on maakuntakaavassa virkistysalueena. Keski-Suomen liitto toteaa, että maakuntakaava täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Ranta-asemakaavaehdotuksessa on valtaosa loma-asuntorakentamisen rakennuspaikoista osoitettu maakuntakaavan matkailupalvelujen alueen länsilaidalle, Sikaselän ja Mustalahden rannoille. Kaava-alue ei rajoitu varsinaisen Keurusselän puolelle kuin Hinkanniemen eteläosasta.

4 4 Maakuntakaavan Sikaniemen virkistysalueella kaavaehdotuksen veneilyn ja ulkoilun käyttöön tarkoitetut virkistysalueet ovat Hinkankannake ja Sikaniemen itäosa. Muu osa niemestä on metsätalousaluetta jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja erityisiä ympäristöarvoja omaavaa metsäaluetta. Lisäksi alueelle on osoitettu ulkoilureitti hotelli Keurusselältä. Alueelle sijoittuu yhdeksän lomaasuntorakentamisen rakennuspaikkaa. Liitto katsoo, että maakuntakaavan matkailupalvelujen alueen länsiosan lomaasuntorakentamisen rakennuspaikat eivät vaaranna hotelli Keurusselän eivätkä Hinkanniemen itäosien kehittämistä matkailukäyttöön. Maakuntakaavan Sikaniemen virkistysalueen loma-asuntorakentamisen rakennuspaikat ovat hyväksyttäviä, koska valtaosa alueesta säilyy ulkoilukäytössä ja niemen virkistyksen kannalta oleelliset alueet on varattu varsinaiseen virkistyskäyttöön. Maakuntakaavan moottorikeikkareitti on toteutettavissa Hinkanniemen virkistysalueen kautta. Maakuntakaavan pohjavesialue ulottuu kaava-alueen pohjoisosaan ja sitä koskeva suunnittelumääräys on huomioitu. Todetaan Liiton puoltava lausunto kaavaratkaisuista erityisesti Sikoniemen alueen osalta liittyen maakuntakaavan matkailupalvelujen alueen osalta. Kuten Keski-Suomen liitto on, maakuntakaavan laatijana ja toteuttajaviranomaisena lausunnossaan todennut, maakuntakaavan osalta Sikoniemen loma-asuntorakentamisen rakennuspaikat ovat hyväksyttäviä. Valtaosa Sikoniemen pinta-alasta ja rantaviivasta, pinta-alan osalta noin 27 ha ( 85 % koko alasta ) ja rantaviivan osalta noin 2.3 km ( koko 75 % rantaviivasta ) on osoitettu kaavassa vapaa-alueina ja lisäksi niemen virkistyskäytön kannalta oleelliset alueet on varattu varsinaiseen virkistyskäyttöön ( VR/v alueet ja MU-alueet ) Moottorikelkkareitti voidaan toteuttaa Hinkanniemen virkistysalueen kautta, johon on osoitettu kaavassa myös yleinen virkistyksen tukikohta-alue. Hinkanniemen kannaksen VR/v alueella on jo nyt maanomistajan rakentama laavu Keski-Suomen maakuntamuseo Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö Keuruun Keurusselän, Hepolammen ja Pajulammen ranta-asemakaavaehdotuksesta ja rantaasemakaavan muutosehdotuksesta. Keski-Suomen museo esitti lausunnossaan ranta-asemakaavan luonnosvaiheessa muutosta Seppälän maatilakeskuksen suojelumääräykseen. Museon lausunnon sisältö on otettu myönteisesti huomioon ranta-asemakaavan Todetaan Museon lausunto huomioonotetuksi aiemman lausunnon mukaisesti.

5 5 muutosehdotuksessa. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa rantaasema-kaavaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museo vaati luonnosvaiheen lausunnossaan muuttamaan sm-alueiden määräystekstiä muotoon: "Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto." Kaavaehdotuksessa sm-alueen määräys on edelleen muodossa: "Muinaismuistoalue. Alue on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Alueella suoritettavista metsänhoidollisista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto". Kaavamääräyksen lausuntopyyntövelvoite rajoittuu vain metsänhoidollisiin toimenpiteisiin ja jättää kaiken muun mahdollisen muinaisjäännökseen vaikuttavan toiminnan lausuntopyyntövelvoitteen ulkopuolelle. Tässä muodossaan kaavamääräys ei vastaa muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamaan kiinteiden muinaisjäännösten rauhoittamiseen (1 ) ja rauhoituksen valvontaan (3 ). Keski-Suomen museo edellyttää edelleen sm-alueen määräystekstin muuttamista muotoon: "Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto." SM-alueen kaavamääräystä on tarkennettu tarkistetussa kaavaehdotuksessa lausunnon mukaiseksi.

6 Keurusseudun Luonnonystävät ry / Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. Olemme kaavaluonnoksesta antamassamme lausunnossa kiinnittäneet huomiota moniin seikkoihin, jotka koskivat ranta-asemakaavaluonnoksen ja maakuntakaavan ristiriitaa, ranta-asemakaavan mitoitusta, esitettyjen lomaasuntotonttien sijoitusta sekä alueen luonto- ja virkistysarvojen heikkoa huomioimista. Useimmat niiden osalta tekemistämme korjausesityksistä eivät ole kuitenkaan johtaneet kaavaluonnoksen tarkistamiseen. Tämän vuoksi tässä lausunnossa kommentoimme aiempaan lausuntoomme saatua vastinetta ja uudistamme aikaisemmin esittämämme huomiotta jääneet korjaustarpeet. Lisäksi esitämme muutamia uusia vaatimuksia sekä oman ehdotuksemme sopivasta tonttien, virkistysalueiden ja luontokohteiden sijainnista. Yhdistysten luonnosvaiheessa esitettyjä mielipiteitä, korjausehdotuksia ja lisäselvitystarpeita on lausunnossa esitetystä poiketen osaksi huomioitu sekä luonnos- että kaavaehdotusvaiheissa, kuitenkaan kaikkia yhdistysten ehdotuksia ja mielipiteitä ei ole voitu ottaa huomioon mm. luonto-arvoja koskevien, tehtyihin virallisiin luontoselvityksiin verrattuna, poikkeavien tietojen perusteella. Maakuntakaavan osalta on taas noudatettu asiantuntijaviranomaisena toimivan maakuntaliiton lausuntoja ja kannanottoja maakuntakaavan huomioimisesta. Kaavan mitoituksen osalta on noudatettu ELYkeskuksen ja kaupungin kanssa käytyjen kaavaneuvottelujen ja lausuntojen yhteydessä hyväksyttyjä mitoitustasoja ja perusteluja. Myös maanomistusolot vaikuttavat erityisesti ranta-asemakaavan ratkaisuihin, kun eri maanomistusyksiköille voidaan osoittaa rakennusoikeutta vain maanomistusyksiköiden omille alueille eikä rakennusoikeuden siirtoja voida monesta eri syystä tehdä eri maanomistusyksiköiden välillä. Maakuntakaavan huomioonottaminen Laadittava ranta-asemakaava sijoittuu keskeisesti alueelle, joka on Keski- Suomen maakuntakaavassa osoitettu Hotelli Keurusselän ympärille matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (mv). Maakuntakaava määrää, että mvalueen suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Maakuntakaavassa on mv-alueen sisällä oleva Sikaniemi merkitty virkistys- On huomioitava myös, että kaavaratkaisut ovat aina kompromisseja ratkaisuissa huomioonotettavista eri tekijöistä ja että lausunnonantajien kaikkia mielipiteitä ei ole mahdollista yleensäkään kaavoissa kaikilta osin huomioida. Kaavassa on huomioitu maakuntakaavan reitistö- ja vene-ulkoilun virkistysaluetavoitteet, jotka kohdistuvat pääosin Hínkankannaksen ja Sikoniemen alueille. Maakuntakaavan Sikoniemen aluevaraus on varattu maakuntakaavassa nimenomaan seudulliseen veneulkoiluun Kaavahierarkian mukaan yksityiskohtaisella kaavalla tarkennetaan tässä tapauksessa maakuntakaavan yleispiirteisiä tavoiteratkaisuja. Ranta-asemakaavalla on siten tämän kaavan

7 7 alueeksi (V), jolla sallitaan vain virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Muut Keurusselän puoleiset osat laadittavan ranta-asemakaavan alueesta on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM), jolla sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen ja edellytetään rakentamisen sopeuttamista ympäristöön. Kun maakuntakaavan mukaisen virkistysalueen (V) maankäyttöä ryhdytään suunnittelemaan yksityiskohtaisemmin yleis- tai asemakaavalla, tulee kaavoituksen painopisteen olla virkistyskäytössä, vaikka alueelle kaavoitettaisiinkin muutakin. Katsomme, että maakuntakaavan mukaiselle virkistysalueelle ei tule rakentaa omarantaisia loma-asuntoja, ainakaan vastaavalla tiheydellä kuin rannoilla, joilla maakuntakaava ei ole rantojenkäyttöä ohjaamassa. Oleellisen tärkeää on myös se, että tämä mahdollinen muu rakentaminen ei estä ko. virkistysalueella jo yleisessä virkistyskäytössä olevien tai sellaiseen parhaiten soveltuvien alueiden käyttöä tai niiden kehittämistä. Jos muiden tavoitteiden ja arvojen on mahdollista mennä virkistysarvojen edelle, ei maakuntakaavalla ole laissa sille määrättyä oikeusvaikutusta. Tässä mielessä pidämme Keski-Suomen Liiton kaavaluonnoksesta antamaa lausuntoa varsin erikoisena, sillä ehdotuksen mukaista kaavoitusta tukemalla liitto itse heikentää tekemänsä suunnittelutyön ohjausvaikutusta. Liiton lausunnon pohjalta on myös kaavaselostuksen vaikutusarviokohtaan tullut maininta siitä, että kaava edistäisi maakuntakaavan tavoitteita, mikä ei ainakaan Sikaniemen alueen osalta pidä paikkaansa. Keski-Suomen Liiton lausunnossa todetaan myös, että maakuntakaava täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta ja että kaavaluonnos toteuttaa tätä periaatetta. Me katsomme, että laadittu detaljikaavaehdotus, jonka todellisena tavoitteena on osoittaa mahdollisimman paljon omarantaista loma-asutusta parhaille rannoille, ei ole oikea tapa täsmentää maakuntakaavaa Hotelli Keurusselän ympäristössä. osalta voitu tarkentaa kaavahierarkian mukaisesti yleispiirtei-sen maakuntakaavan ratkaisuja. Maakuntaliitto on hyväksynyt kaikissa lausunnoissaan osoitetut ranta-asemakaavan kaava-ratkaisut. Kaavaehdotuksessa on Hinkanniemen pääosa, koko Hinkan-lahti sekä pääosa Sikoniemeä osoitettu laajana MU-alueena juuri virkistyskäyttötarpeiden takia ja lisäksi osoitettu nykyiset ja uudet reitistöt alueella, lisäksi alueille on osoitettu kaksi VR/ v yleiseen käyttöön virkistysaluetta. Sikoniemen koko alueesta ( noin 31 ha ja rantaviivaa noin 3.0 km ) on kaavassa osoitettu vapaa-alueiksi noin 27 ha ( 85 % ) pinta-alasta ja rantaviivan osalta samoin jää vapaaalueiksi noin 2.3 km ( 75 % ). Kaavaratkaisun painopiste Sikoniemen osalta on siis kiistatto-masti myös jatkossa vapaa-aluekäytössä, Sikoniemeen osoi-tettu laaja ( noin 3.8 ha pinta-alaa ja rantaviivaa noin 0.5 km ) veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue VR/v/k ja lisäksi Hinkankannakselle pienempi VR/v alue ulkoilureittien risteyskohtaan ja alueella jo olevan laavun käyttöä tukemaan. Lisäksi Sikoniemen etelärannalla on jätetty lausunnonantajan esityksestä vapaa-alueeksi jokamiehenoikeudella käytettävä ns. hiekkainen alue. Kaavan VR/v alueet Sikoniemessä ja Hinkankannaksella on osoitettu maakuntakaavan sisällön perusteella juuri pääasiassa veneulkoilun käyttöön. Keski-Suomen Liitto on antanut koko kaavahankkeen aikana johdonmukaisia samansisältöisiä puoltavia lausuntoja kaavaratkaisuista, joten Liiton kantaa on pidettävä asiassa täysin harkittuna ja lisäksi maakuntakaavan toteuttamista valvovana viranomaisena myös ratkaisevina maakuntakaavan riittävän huomioinnin osalta. Liiton lausunto kuvaa kaavahierarkian periaatetta, jossa yksityiskohtaisemmalla kaavalla tarkennetaan yleispiirteisen kaavan tavoiteratkaisuja. Maakuntakaavan täsmentyminen tarkoittaa tässä yksityiskohtaisemman ranta-asemakaavan ratkaisuja.

8 8 Jos maakuntakaavaa halutaan ko. alueella tarkentaa tai täsmentää, tulisi tarkastelun piiriin ottaa laajemmat alueet ja oikea työkalu olisi yleiskaava. Keuruun keskustan asemakaava-alueen eteläpuolella olevat Keurusselän länsipuoliset alueet Pöyhölästä aina Mustalahteen saakka kaipaavat kokonaisuudessaan maankäyttömahdollisuuksien uudelleen tarkastelua. Toivottavasti tällä alueella ei lähdetä liikkeelle jotain osa-aluetta koskevalla ranta-asemakaavalla, vaan koko aluetta koskevalla samanaikaisella yleiskaavoituksella ja maakuntakaavan tarkistuksella. Maakuntakaavan täsmennyksellä ei tarkoiteta itse kaavan muutosta vaan yksityiskohtaisemmalla kaavalla tapahtuvaa aluevarauksen täsmentymistä. Täsmennyksellä ei myöskään tarkoita, että maakuntakaava ja tarkka detaljikaava olisivat samanlaiset, vaan aluevaraus tarkentuu yksityiskohtaisemmalla kaavalla. Liitto on yksiselitteisesti todennut sekä kaavaluonnos- että ehdotusvaiheessa, että kaavaratkaisut noudattavat maakuntakaavan tavoitteita ja ovat hyväksyttäviä. Omarantaisten loma-asuntojen määrä Olemme kritisoineet kaavaluonnoksessa esitettyä omarantaisten loma-asuntojen määrän mitoitusta 7 loma-asuntoa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Vastineessaan kaavanlaatija ilmoittaa mitoituksen pohjautuvan suurten vesistöjen mitoitusnormiin ja mainitsee myös maakuntakaavan puoltavan tässä tapauksessa normaalia tehokkaampaa mitoitusta. Moitimme edelleen korkeaa mitoitustasoa ja viittaamme Keurusselän osalta rantayleiskaavoituksessa käytettyyn mitoitukseen, joka on ollut Keurusselän itärannan rantayleiskaavoituksessa (Liukko-Häkkisen alue) 3-6 loma-as/mrkm, sekä Keuruun kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen, jolla on hyväksytty Keurusselän länsiosan rantayleiskaavoituksessa käytettäväksi mitoitusta 3-6 loma-as/mrkm, kuitenkin keskimäärin 5 loma-as/mrkm. Kun nyt laadittavan ranta-asemakaavan rannat ovat osin hyvinkin monimuotoisia sisältäen kapeiden salmien erottamia lahdekkeita, ei suurien selkien suorilla rannoilla jossakin käytettävä mitoitus sovellu tälle alueelle. Omarantaisten tonttien korkea mitoitus ei sovi matkailupalvelujen alueille muutoinkaan, koska se on omiaan estämään tai rajoittamaan matkailijoiden rantojen käyttöä. Keurusselkä on ns. suurvesistö, joissa mitoituksena voidaan ja on myös tarkoituksenmukaista käyttää suurempaa mitoitusperustetta kuin pienemmillä vesistöillä. Vertailun vuoksi tuodaan esille, että kaupungin uudessa Jukojärven Pohjoisjärven osayleiskaavassa, jonka vesistöt ovat oleellisesti pienempiä ja kapeampia kuin Keurusselkä, enimmäismitoitus on ollut 8 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantakilometri. Jukojärven-Pohjoisjärven yleiskaavan kaavaselostuksen ( s. 47 ) mukaan kaavassa osoitettu rakentamisen tiheys ( vanhat ja uudet rakennuspaikat ) on noin 8 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantakilometri. Ranta-asemakaavassa vastaavasti sama mitoitus on noin 6.48 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Ranta-asemakaavassa on käytetty myös samoja rantaviivan muunnosperusteita kuin Jukojärvi-Pohjoisjärvi uudessa yleiskaavassa. Kaava-alueen rantaviiva on muunnettu yleisesti käytetyn ns. Etelä- Savon mitoitusmallin mukaisesti, joka muunnostapa huomioi jo itsessään rantaviivan polveilevuuden ja kapeista rannanosista aiheutuvat vähennykset mitoitusrantaviivaan. Ranta-asemakaavan rakennuspaikkoja voidaan käyttää maatilamatkailussa, jossa maanomistajat rakentavat loma-asunnot ja vuokraavat niitä sitten matkailukäyttöön. Korkeatasoisille vuokra-

9 9 Alueen matkailutavoitteita tukevaa tehokkaampaa loma-asuntorakentamista voidaan puoltaa, jos se tapahtuu siten, että se ei rajoita alueella kulkevien matkailijoiden virkistyskäyttömahdollisuuksia tai tuhoa tai heikennä alueen maisema- ja luontoarvoja. Tässä mielessä yhteisrantaiset loma-asuntoratkaisut olisivat tarkoituksenmukaisia. Vastineessaan kaavanlaatija toteaa, että yhteisrantaiset matkailualuekorttelit eivät ole toteuttamiskelpoisia nykypäivänä, mutta toteamusta ei perustella mitenkään. Nykyinen suuntaus omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen johtuu paljolti myös siitä, että niiden tontteja kaavoitetaan. Monissa matkailukohteissa, joissa arvostetaan itse kohdetta ja mahdollisimman monen matkailijan mahdollisuuksia lomailla kohteen lähellä, rakennetaan menestyksekkäästi esimerkiksi Chalets-huoineistojen tyyppistä yhteisasumista. Ajatus ei poikkea siitä, että Keurusselälläkin olisi yhteisrantaista loma-asutusta. On suuri virhe pilata itse kohde eli esimerkiksi varata yksi Keurusselän parhaista hiekkarannoista yksityismökkiläisten käyttöön. loma-asunnoille on kysyntää yhä enenevässä määrin kotimaisen kysynnän lisäksi mm. ulkomaisten vakituisten vuokraajien taholta. Yhteisrantaiset ns. kuivanmaan rakennuspaikat, lukuunottamatta lähinnä hiihtokeskusten yhteyteen sijoittuvia lomaosakkeita, eivät ole toteutuneet laajasti ottaen missään eteläisen Suomen alueella ja yhteisrantaisia rakennuspaikkoja sisältäviä kaavoja on jouduttu muuttamaan viimeisten noin 20 vuoden aikana takaisin omarantaisiksi rakennuspaikoiksi. Kaava-alueelle jää yhteensä noin 5.2 km ( n. 67 % ) vapaata luonnollista rantaa, josta yhtenäisiä yli 250 m:n vapaita rantaosuuksia on 6 kpl. Pisimmät vapaat rantaosuudet ovat 2 kpl noin 1300 m Sikoniemessä ja Hinkanlahdessa, 750 m rantaosuus Sikoniemessä ja Pajulammella noin 500 m rantaosuus. Lisäksi alueelle on osoitettu reitistöt ja kaksi yleiseen käyttöön osoitettua VR/ v veneulkoilun virkistysaluetta. Alueen luontoarvot on huomioitu tehtyjen luontoselvitysten mukaisesti. Sikoniemen esitetty hiekkaranta ei ole ollut tähänkään saakka mikään virallinen hiekka- tai uimaranta. Luontoselvityksen mukaan hiekkaista osuutta on rantaan saakka kahdessa kohtaa alle 10 metrin osuudelta, muu ranta on kivikkoista ja pensaikkoista. Luontoselvityksessä ja sen liitekartoilla on kuvattu tarkemmin alueen yksityiskohtia Kaavaratkaisussa on kuitenkin harkittu ja päätetty huomioida Luontoyhdistysten tavoite osallisten vuorovaikutuksena Sikoniemen etelärannan hiekkaisen rantaosuuden osalta ja osoittaa osuus MUalueena kuten pääosa Sikoniemen alueesta on muutenkin osoitettu. Sikoniemen viralliset virkistysalueet sijoittuvat niemen itäkulmaan ja Hinkankannakselle aiemman ehdotuksen mukaisina. MU-aluevaraus hiekkaisen alueen kohdalla mahdollistaa jatkossakin käyttää ko. aluetta epävirallisena lyhytaikaisena rantautumispaikkana.

10 10 Luontoarvojen huomioonottaminen Sikaniemen luonnontilainen hiekkaranta on luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde, jota ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Tätä ei ole huomioitu kaavoituksessa eikä luontoselvityksessä millään tavoin. Loma-asutuksen rakentaminen ko alueelle muuttaa hiekkarannan ominaispiirteitä. ELY-keskuksen tulee määrittää luontotyypin rajaus. Luontoselvityksessä ei ole selvitetty luontodirektiivin suojelemia lepakoita, mutta jo yhdellä havainnointikerralla alueelta löytyi kolme lepakkolajia (Liite 2). Alueella tulee tehdä lepakkoselvitys. Kaava-alueella tehdyn luontoselvityksen täydennys vähättelee alueen luontoarvoja esimerkiksi Sikaniemen tulvametsän ja Mustaniemen korven osalta. Alueet ovat harvinaisia ja arvokkaita luontokohteita, vaikka ne eivät olisikaan ominaispiirteiltään täydellisiä esimerkkikohteita. Alueelle ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista osoittaa minkäänlaisia tulentekopaikkoja valvomattomana alueena kangaspohjaisen metsäpohjan takia metsäpalovaaraan liittyen. Mainittu hiekkarantaosuus ei ole luontoselvityksen täydennyksen ( v ) mukaan luonnonsuojelulain 29 :n mukainen hiekkarantaluontotyypin mukainen kohde. Alueella ei ole hiekkarantoihin sidoksissa olevaa eliölajistoa eikä lajisto eroa millään tavoin alueella tavallisesta kivikkorannan lajistosta. Lisäksi alueen hiekkainen rantaan asti ulottuva osat ovat edellä olevan mukaan kahdessa kohtaa alle 10 m:n pituisia. Kun kuitenkin lausunnossa esitetty hiekkainen alueen osa jätetään kaavassa edelleen metsätalousalueeksi MU-alueena, sen olosuhteet eivät kaavan perusteella muutu jatkossakaan. Alue ei kuitenkaan ole luontoselvityksen mukaan luonnonsuojelulain 29 :n mukainen suojeltava luontotyyppi. Lepakkoselvitys on tehty luontoselvityksen täydennyksenä kesällä Selvityksen tarkemmat tulokset on esitetty luontoselvitysraportissa. Johtopäätöksenä on siinä, että alueen kaavoituksen ei voida katsoa aiheuttavan haittaa alueella saalistaville lepakoille. Alueella ei ole myöskään sellaisia luonnonympäristöjä, ihmisen rakenteita eikä rakennuksia, jotka olisivat riittävän lämpimiä ja kosteusolosuhteiltaan sopivia lepakoiden talvehtimispaikoiksi. Sikoniemen länsikärjen alavan MY-alueen kaavamääräyksiä on vielä edelleen tarkennettu ja täsmennetty korjatussa kaavaehdotuksessa tavoitteena säilyttää niemenkärjen lahopuusto ja kasvillisuus metsänkäsittelyjä rajoittamalla ja vaatimalla kaavamääräyksenä kaikkiin metsänkäsittelytoimenpiteisiin maisematyölupa. Kohteiden pienestä pinta-alasta huolimatta ne ovat Keurusseudun ehdotonta parhaimmistoa tulvametsänä ja korpena.

11 11 Mustaniemen korpilaikku tulee rajata kaavaan reunojaan myöten luo-alueeksi, jotta korven vesitalouden säilyttäminen muistetaan huomioida lähialueita rakennettaessa ja lähimetsien metsätaloustoimenpiteissä. Korpilaikun luo-aluerajauksen pinta-alaa on vielä laajennettu kaavaehdotuksessa luontoselvityksen mukaisen rajauksen mukaiseksi ja korostamalla kaavamääräyksessä kohteen luonnonsuojeluarvojen säilyttämistä. Sikoniemen virkistyskäytön turvaaminen Edellä on jo kohdassa "Maakuntakaavan huomioon ottaminen" esitetty näkemyksemme siitä, miten maakuntakaavassa Sikoniemeen osoitetun virkistysaluemerkinnän tulisi ohjata alueen maankäyttöä. Sikaniemen eteläinen hiekkaranta ja siihen lännempänä liittyvä kallioranta ovat olleet perinteisesti ja ovat edelleen tärkeä rantautumiskohde veneilijöille ja muille ulkoilijoille (nuotio-, teltta- ja uimapaikkana). Paikka on mainio virkistyskohde luonnonrauhasta ja hiekkarannasta nauttiville retkeilijöille. Hiekkaranta virkistysalueena sopii myös lapsille. Tämä yleisen virkistyksen kannalta tärkeä alue on asemakaavaehdotuksessa osoitettu omarantaisille loma-asuntotonteille ja sitä korvaavaksi tarkoitettu veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v/k) on merkitty Sikaniemen itäkärkeen. Tätä sijoitusta on perusteltu isojen veneiden rantaan pääsyn turvaamisella. Itäpään rannan syvyydessä ei ole kuitenkaan merkittävää eroa hiekkarannan edustalla olevaan rannan syvyyteen. On todettava, että Keurusselällä on varsin vähän sellaisia isoja veneitä, jotka tarvitsisivat erityistä syvää rantautumispaikkaa. Sikaniemen hiekkarantaa käyttävät veneilijät tulevat pääosin rantaan vedettävillä perämoottoriveneillä tai soutuveneillä Isoilla veneillä liikkuville on satama 1,5 kilometrin päässä Sikoniemen itäkärjestä, Lomahotellin rannassa. Tuskin on tarpeellista tai kannattavaa tehdä isoille veneille toista rantautumispaikkaa näin lähelle. Niemen itäpään ranta on myös kivikkoinen, joten se ei sovi uimiseen kuten nykyisin käytetty hiekkaranta. Edelleen on todettava, että itäisen niemen kärki on matalaa tulvalle altista aluetta, joten se ei houkuttele eikä sovellu rantautumis- ja leiriytymispaikaksi siten kuin hiekkarannan ympäristö. Kaavassa on lausunnossa esitetystä poiketen huomioitu yhdistysten esittämiä tavoitteita Sikoniemen länsikärjen alavan alueen, Mustaniemen korpilaikun osalta sekä jättämällä Sikoniemen etelärannan hiekkainen alue kaavassa entiselleen MU-alueeksi, joka mahdollistaa jokamiehenoikeudella rantautua lyhytaikaisesti alueelle. Mainittu alue, jonka ominaisuuksia ja kaavassa osoitettua ratkaisua on kuvattu jo edellä, ei ole mikään virallinen maanomistajan hyväksymä retkeilyalue eikä alue ole ollut mikään virallinen virkistyspaikka. Kaavaselvitysten yhteydessä tehtyjen maastohavaintojen mukaan alueelle on ilmestynyt nyt kaavoituksen keston aikana ainakin 1-2 uutta tulipaikkaa ja muuta varustusta ilman maanomistajan lupaa ( tarkoitus? ) Huomioiden alueen kangaspohjaisen maastopohjan, epäviralliset ja ei kenenkään valvomattomat tulipaikat ovat kesäaikana hyvin suuri riski metsäpalon syttymiselle. Kaavassa on edelläolevan mukaan osoitettu alueen ns. hiekkainen osuus MU-alueena jolle on jatkossakin mahdollisuus rantautua lyhytaikaisesti veneulkoilun nimissä. Kuitenkaan alue ei ole luonteeltaan virallinen virkistysalue, jossa voisi olla tulipaikkoja tai alueelle olisi mahdollista leiriytyä. Leiriytyminen ja tulenteko koko Sikoniemen alueella tulee jatkossa tapahtua kaavassa osoitetuilla virallisilla virkistysalueilla, joille voidaan järjestää sekä laiturit, paloturvalliset ja valvotut tulipaikat, tarpeellista muuta valvontaa ja jätehuolto.

12 12 Myös ulkoilureitin toteuttaminen Hinkankannakselta Sikaniemen itäpäähän on korkeuserojen johdosta vaikeampaa kuin nykyiselle hiekkarannan alueelle. Keuruun kaupungilla on tuskin halua satsata Sikaniemen itäpään ja sille johtavan ulkoilureitin kunnostamiseen niin paljon, että alueesta saataisiin käyttäjiä riittävästi houkutteleva virkistyspaikka. Tässä yhteydessä viittaamme rantakaavoituksessa käytettyihin ohjeisiin siitä, että perinteiset ja yleisesti käytetyt rantautumispaikat ja uimarannat tulee säilyttää ja osoittaa myös kaavassa tällaiseen käyttöön. Edellä selostetuilla perusteilla esitämme, että Sikaniemen virkistysalue (VR/v/k) osoitetaan nykyiselle paikalleen eteläisen hiekka- ja kalliorannan kohdalle, heti MY-alueen viereen, ja siihen kaavaehdotuksessa merkityt lomaasuntotentit siirretään ko. alueelta pois. Haluamme erityisesti huomauttaa, että jos luonnontilainen alue kerran rakennetaan, on erittäin epätodennäköistä, että sen luonto- ja virkistysarvoja saadaan koskaan takaisin. Sikaniemessä ollaan menettämässä hyvin arvokas kohde, mikäli edellä esitettyä muutosta ei siihen tehdä. Keurusselän vetovoima perustuu luontoon, joten kaavoituksessa tulee kiinnittää erityinen huomio luontoarvojen vaalimiseen. Kaavassa on osoitettu uusi virallinen laaja virkistysalue Sikoniemen itäkulmaan ja pienempi virkistysalue Hinkankannakselle, jonka kautta kulkee ulkoilureitti ja jossa on mm. lapsille erityisen hyvin sopiva suojaisa matala pieni hiekkaranta ulkoiluun ja retkeilyyn liittyvään uintiin. Alueelle tulee valmis ulkoilureitti ja liikuntarajoitteisille autotie tarvittaessa. Luontoselvityksessä on kuvattu tarkemmin alueen yksityiskohtia. Alueen hiekkainen osuus on suppea, alueelle ei ole tietä ja lapsille paremmin sopiva laaja ja autolla saavutettava hieno laaja hiekkaranta muine uimarantapalveluineen on mm. hotelli Keurusselän rannassa. Täysin valvomattomana alueena myös tulenpito on metsäpalon kannalta aina suuri riski. Veneilyn kannalta Sikoniemen länsiosan alueen edustan rannat ovat selvästi matalammat ja osin kiviset verrattuna Sikoniemen itäkulmaan. VR/v alueen sijoitus Sikoniemen itäkulman alueelle on kaavassa harkittu ja perustuu alueen sopivuuteen VR/v-alueena mm. veneilyn kannalta rannan syvyystekijöihin liittyen sekä alueen mahdollistamaan rantautumiseen tarvittaessa niemenkärjen molemmille puolille tuulensuunnan mukaan. Kaavassa on osoitettu rantautumiseen kaava-alueella kaksi VR/v aluetta, lisäksi on huomioitava, että myös M ja MU alueille voidaan rantautua jokamiehenoikeudella, Rantoja MU- ja VR/v merkinnällä on kaavassa osoitettu Sikoniemen alueelle yhteensä noin 2.3 km. Sikoniemen länsipään alue ei ole ollut virkistysalue, kaava-alueen virkistyskäyttömahdollisuudet on laajasti turvattu ja osoitettu eri aluevarauksilla ja reittivarauksilla, kuten edellä on jo selvitetty. Kaava-alueen luontoarvot on selvitetty myös hyvin tarkasti ja otettu huomioon tehtyjen luontoselvitysten mukaisesti. Sikoniemen ns. hiekkainen alue jätetään kuitenkin edelläolevan mukaisesti vapaa-alueeksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaa lyhytaikaista rantautumista varten.

13 13. Esityksemme asemakaavaehdotuksen tarkistamiseksi Liitteenä olevalle kartalle ( liite1 ) on piirretty esityksemme tärkeimmistä alueista, joilta kaavaehdotuksessa osoitetut tontit tulee poistaa, sekä esityksemme mah-dollisista uusista tonttien sijoituspaikoista huomioiden, että tonttimäärää rantakilometriä kohden hieman pienennetään. Kaavassa varataan kaksi erillistä virallista virkistysaluetta, joiden sijoitus on perusteltua edellä jo kerrotuilla perusteluilla. Maakuntakaavan mukaan Sikoniemen virkistysaluevaraus on tarkoitettu veneulkoilun tarpeisiin, jolloin mm. veneiden kulkemis- ja hyvät ankkurointimahdollisuudet ovat yhtenä tärkeänä perusteena virkistysalueiden sijoituksille. Sikoniemen länsikulman ranta ei ole ollut mikään virallinen uima- ja retkeilypaikka, samantyyppisiä epävirallisia nuotiopaikkoja on yleensäkin syntynyt ilman mitään lupia vesistöjen rannoilla saarissa ja sellaisilla muilla paikoilla, joita maanomistajat eivät ole käyttäneet aluetta aktiivisesti tähän saakka. Yleisesti todetaan, että lausunnonantajien rooliin ei kuulu kaavan suunnittelua rakennuspaikkojen yksityiskohtaisine sijoittumisehdotuksineen, joita lausunnossa on esitetty. Yhdistysten laatimassa karttaesityksessä on esitetty RA-rakennuspaikkojen poistoja ja siirtoja, jotka perustuvat yhdistysten omiin subjektiivisiin ajatuksiin ottamatta huomioon esim. esitettyjen uusien RA-paikkojen ilmansuunta-, rannan laatu- ja syvyystekijöitä ja maanomistusolosuhteita, jotka myös vaikuttavat kaavallisesti yleensäkin RA-rakennuspaikkojen sijoittamisedellytyksiin ja mahdollisuuksiin. Kaavan rakennuspaikkojen määrä on kaavan mitoituksen perusteella kohtuullinen ja suurvesistölle muutenkin sopiva. Seuraavassa on esitetty perustelut, miksi esitettyihin siirtoihin ja rakennuspaikkojen poistoihin ei ole ollut syytä eikä realistisia mahdollisuuksiakaan ranta-asemakaavan ratkaisuihin vaikuttavat monet muut tekijät huomioiden. -Mustalahden pohjoisrannalle esitetty uusi rakennuspaikka siirrettiin jo luonnosvaiheen jälkeen toisaalle kaava-aluetta naapurimaan-

14 14 omistajan mielipiteen johdosta, sitä ei siis ole perusteltua enää siirtää takaisin samalle paikalle. -Mustalahden etelärannalle esitetyt 3-4 rakennuspaikkaa sijoittuisivat jyrkähkölle pohjoisrinteelle aivan jo olevan lomarakennuspaikan viereen paikka ei ole lainkaan sopiva jyrkkyytensä ja kylmän ilmansuunnan puolesta rakennuspaikkoina. -Mustalahden länsipäähän esitetyllä VR/s virkistysalueelle ei ole osoitettu tarvetta, alueelle ei ole kaavan laadinnan yhteydessä osoitettu kohdistuvan mitään virkistyskäyttöpainetta, alueella ei ole luontoarvoja eikä sillä ole todettu olevan kaavaselvityksissä myöskään maisema-arvoa. Kaavamääräyksissä on huomioitu uusien rakennuspaikkojen rantamaiseman turvaava sijoittaminen muuten peitteiselle metsäalueelle. -Mustalahden länsipään lahdenpohjukkaan esitetyt 4 uutta rakennuspaikkaa sijoittuisivat erittäin matalaan ja kaislikkoiseen lahdenpohjukkaan, jonka tyyppisiä alueita ei kaavoissa muutenkaan osoiteta rakennuspaikkoina, lahdenpohjukan tyyppiset alueet toimivat hyvinä lintujen suoja- ja pesimäpaikkoina, tässä tapauksessa kaavaehdotuksen mukaisten kortteleiden 5RA ja 6 RA väliin vapaaksi jää noin 250 m pituinen lahdenpohjukka-alue. Se soveltuu hyvin edellä mainittuun tarkoitukseensa esim. lintujen luontaisena suoja-alueena eikä siten ole perusteltua osoittaa sitä RA-alueena. -Mustaniemen itäpäähän esitetty laaja MY-alue ei ole myöskään perusteltua. Koko Hinkanlahden sisäosat on osoitettu tarkoituksellisesti kaavaehdotuksessa vapaa-alueena tukemaan mm. maisemallisesti hotellialueelta lähteviä reittejä ja toimimaan samalla laajana lintujen suoja- ja pesintäalueena. Hinkanlahden alueelta siirrettiin myös muualle aiemman ranta-asemakaavan mukainen laaja RA-kortteli tavoitteena koko Hinkanlahden rauhoittaminen vapaaalueeksi. Hinkanlahden rannat ovat jo kaavaehdotuksen mukaan osoitettu vapaa-alueina ja lisäksi Mustaniemen kaakkoiskärki on osoitettu riittävästi maisemallisena suoja-alueena.

15 15 Mustalahden lounaisrannan RA-rakennuspaikat eivät tule näkymään rakennettuina, eivätkä vaikuta Hinkanlahden puolelle millään lailla metsän peitteisyyden ja korkeuserojen vuoksi. Muutenkaan laajan MY-alueen osoittamiselle ei ole luonnonarvoista lähteviä tarpeita tai perusteluja. Alueen ainoa luontoarvo metsäkorpi on osoitettu luo-alueena luontoselvityksen mukaisesti. Sikoniemen etelärannalle länsiosaan niemeä on lausuntokartalla esitetty virkistysalue, joka sijoittuisi kokonaan kaavaehdotuksessa olevan korttelin 11 RA alueelle. Esitetyllä alueella on hiekkaista rantaa luontoselvityksen mukaan rannassa vain noin 20 m ja kauempana rannasta noin 80 m, kun koko esitetyllä VR/v aluevarauksella on rantaviivaa noin 370 m, joten varausesitys koko korttelin alueelle ei ole hiekkarannan laajuuden perusteella perusteltua ja mitenkään tarpeellista Kuten edellä on jo esitetty, alueen hiekkainen osa jätetään vapaaalueeksi siten, että vapaa-alueen leveys on noin 110 m. Tällä turvataan jatkossakin jokamiehenoikeudella tapahtuvat lyhytaikaiset rantau-tumiset alueelle. Em. alueelta on siirretty 2 RA rakennuspaikkaa Sikoniemen pohjoisosan luoteiskulmaan kortteliin 9 RA. Yhteenvetona voidaan todeta, että luontoyhdistys ei ole kaavanlaatijan roolissa ja toisaalta luontoyhdistysten lausunnossa esitettyjen RA-rakennuspaikkojen sijoitusehdotuksissa ei ole otettu huomioon lainkaan normaaleja rantarakentamisen rakennuspaikkojen sijoituksessa huomioitavia seikkoja kuten maanomistuksesta johtuvia sijoittelurajoituksia ja tavoitteita, vesistön mataluus- ja ilmansuuntaseikkoja tai sijoituspaikkojen todellisia olosuhteita mm.

16 16 Yhdistysten lausunnossaan esittämien varsinaisten luontoarvojen osalta ( Mustaniemen korpilaikku ja Sikoniemen alava länsikulma ) on tehty vielä tarkennuksia kaavamääräyksiin ja huomioitu ne siten riittävästi. Kaava-alueen kaikkia luontoarvoja on selvitetty kolmena eri vuonna , niissä ole selvitysten tulosten mukaan todettu muita sellaisia luontoarvoja, jotka olisi tullut ottaa huomioon kaavassa. Hämeenlinna Juha Poutanen, DI, YKS 361 kaavanlaatija