Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2010

Samankaltaiset tiedostot
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 2/2009

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2013

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

Olli Meurman Labquality-päivät

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot 2017

Moniresistentit bakteerit

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

PD-hoidon komplikaatiot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Pre- ja postanalytiikka kl mikrobiologian laboratoriotoiminnassa

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka.

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteeriviljely 1- ja 2-kierrokset. Luettelo näytteissä olleista mikrobeista ja linkit kuvallisiin palautteisiin 2008 lähtien

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

VITEK2 -käyttökokemuksia

Moderni diagnostiikka, nopeampi vastaus Kokemuksia Puijon laboratoriosta. Sairaalamikrobiologi Jaana Pentikäinen

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Milloin nieluviljely

Transkriptio:

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun yms. yksityiskohtia tarkastellessanne!!!!

Näyte 9/2010 Märkänäyte iholta. Vastasyntyneen pemfigus. Löydös: Staphylococcus aureus, patogeeni Tehtävät: Bakteerin eristäminen, tunnistaminen ja mikrobilääkeherkkyysmääritys

Näyte 9/2010. Staphylococcus aureus Viljely lampaanveri- ja suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. Keskikokoisia, matalia, kiiltäviä, kellertäviä, verimaljalla hemolysoivia S.aureus-pesäkkeitä

Näyte 9/2010. S.aureus Gram+ ryhmäkokki Stafylokokkien Latex-koagulaasitesti + Negat. kontrolli

Näyte 10/2010 Eritettä 3-vuotiaan afrikkalaissyntyisen maahanmuuttajalapsen vuotavasta välikorvasta Oletettu löydös: Haemophilus influenzae, patogeeni Moraxella catarrhalis, patogeeni ja Staphylococcus aureus, patogeeni Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tulosten tulkinta

Näyte 10/2010 Välikorvaerite Viljely lampaanverimaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 -> 2 vrk. 1. Keskisuuri, matala, keltainen, hemolysoiva pesäke: S.aureus? 2. Sen satelliittina hemolyysialueella kasvaa Haemophilus sp. 3. Korkea, kupera, agarilla liikuteltava pesäke -> oksidaasi + ->Moraxella catarrhalis?

Näyte 10/2010 Välikorvaerite Viljely suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1 -> 2 vrk. 2. Korkeita, kuperia, vaaleita M.catarrhalispesäkkeitä 3. Isoja,matalia, keltaisia S.aureus-pesäkkeitä 1. Matalia, harmaita hemofiiluspesäkkeitä

Näyte 10/2010 Haemophilus influenzae S aureus Satelliitti+ Kasvu suklaamaljalla, 5% CO 2,, +35 C, 1 vrk Pieni monimuotoinen gram-sauva Kasvufaktorit: X ja V +

Näyte 10/2010 Moraxella catarrhalis Gram- diplokokki Oksidaasi+ Tributyreeni+

Näyte 10/2010. Staphylococcus aureus Koagulaasitesti kts. näyte 9/2010

Näyte 10/2010 Eritettä 3-vuotiaan afrikkalaissyntyisen maahanmuuttajalapsen vuotavasta välikorvasta Potilaan ulkomaalaistaustan vaikutus tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen: Yleiset välikorvatulehduksen aiheuttajat (pneumokokki, H.influenzae, M.catarrhalis, S.pyogenes), samoin S.aureus ovat samoja eri puolilla maailmaa, mutta niiden mikrobilääkeherkkyys voi vaihdella.

Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista. Alavatsan infektio 43-vuotiaalla naisella. Löydökset: Klebsiella pneumoniae, patogeeni ja Actinomyces israelii, patogeeni Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tuloksen tulkinta. Tekninen haaste: Hitaasti kasvavan anaerobin bakteerin eristäminen nopea- ja runsaskasvuisen aerobin bakteerin seasta!

Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista (Simuloidun) natiivin märkänäytteen gramvärjäys: 1) Gam-sauva ja 2) ohut, haarautuva gram+/-sauva

Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely lampaanverimaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk. Aerobi, korkea, limainen sauvabakteerikasvu. Muuta??

Näyte 10/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely suklaamaljalle, 5% CO 2, +35 C, 1-2 vrk. 1-2 vrk Aerobi, korkea, limainen sauvabakteerikasvu. Muuta??

Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely anaerobille lampaanverimaljalle (FAA), anaerobinen inkubaatio, +35 C, 2 ja 7 vrk. 2 vrk 7 vrk Klebsiella-kasvua. Anaerobeja ei näy Valkoisia, kuivia, syömähampaan näköisiä pesäkkeitä on kasvanut Klebsiellapesäkkeiden joukkoon!

Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely anaerobille lampaanverimaljalle (FAA), anaerobinen inkubaatio, +35 C, 7 vrk. (Toinen FAA-maljahajoitusviljelmä). Valkoisia, kuivia, syömähampaan näköisiä pesäkkeitä Klebsiella-pesäkkeiden seassa! Kts. Tarkemmin 200-400% suurennoksella!

Näyte 11/2010 Märkää munasarja-absessista Viljely anaerobille PEA-maljalle (joka sisältää K-vitamiinia), anaerobinen inkubaatio, +35 C, 7 vrk. Vain gram-posit bakteerit kasvavat PEA:lla!! Kuvassa aktinomykes kasvaa puhtaana ja runsaana kasvustona!

Näyte 11/2010 K.pneumoniae Klebsiella pneumoniaen sokerisarja: 1) Glukoosi / kaasu: +/+ 2) Indoli - (väritön) 3) liikkumaton (pistoviljelykohta vain samea) 4) sitraatti + (sininen) 5) urea + (punainen) 6) TSI: pinta keltainen (+) / pohja keltainen (+)/ pohjassa kaasua (+). Lisäksi H 2 S- reaktio negatiivinen eli putkessa ei näy mustaa aluetta keskellä.

Näyte 1/2010. K.pneumoniae - - +, - + -,+ - -, + - +, + + +, + + +, + + - Oxid API20E 1215773 Klebsiella pneumoniae (98%).

Näyte 4/2010. Actinomyces israelii 1 2 3 Aerotoleranssitesti: 1. verimalja/aerobi: ei kasvua 2. suklaamalja / 5% CO 2 : ei kasvua 3. FAA-malja/anaerobi: kasvu+++

Näyte 4/2010. Actinomyces israelii Anaerobien identifikaatiotesti (A I): Kanamysiini S, Vankomysiini S, Kolistiini R sopien grampositiiviseksi anaerobiksi Metronidatsoli R Tyypillistä aktinomykeksen kaltaiselle gram-posit. anaerobille

Näyte 4/2010. Actinomyces israelii Anaerobinen kasvu anaerobiverimaljalla 7 vrk:ssa, +35 C:ssa: Valkoisia syömähampaita Gram+haarautuva sauva Katalaasi neg

Näyte 11/2010. Actinomyces israelii - + +, + + +, + - -, - + +, + + +, - - - RapID ANA II 671670 Actinomyces israelii (99,7 %)

Näyte 11/2010. Actinomyces israelii - + +, + - +, + + -, - + +, - - + - -, - + -, + + -, + + -, - - - Rapid ID32 A 6536123300 Actinomyces israelii (84 %)

Näyte 11/2010. Actinomyces israelii A.israelii on anaerobinen gram-positiivinen sauvabakteeri, jota on suun ja genitaalien normaalissa floorassa. Se aiheuttaa suussa hammasperäisiä infektioita, genitaaliinfektioita ja se voi löytyä myös mm maksa-absessista. Koska se on hidaskasvuinen (5-7-10 vrk) ja koska samassa näytteessä on usein muitakin bakteereita, sen löytäminen vaatii hyvät hajotusviljelyt, pidennetyn inkubaatioajan (7-10 vrk) ja tarkkanäköisen viljelmien tulkitsijan. Gram-positiivisten bakteerien kasvua suosiva anaerobimalja (anaerobi PEA-malja) on hyödyllinen lisäapu! Sen lajitunnistus voi olla vaikeaa. Usein tavallisilla kaupallisilla testeillä päästään luotettavasti vain Actinomyces-sukutasolle.

Näyte 12/2010 Hodgkinin tautia sairastavan siipikarjankasvattajan yskösnäytte Löydökset: Ylähengitysteiden normaalia flooraa, jossa Rhodococcus equi, patogeeni Tehtävät: Bakteerien eristäminen ja tunnistaminen. Tuloksen tulkinta.

Näyte 12/2010: Yskösnäyte Viljely lampaanveri- ja suklaamaljoille, 5% CO 2, +35 C, 1 vrk. -> 1) kiiltäviä, limaisia epäsäännöllisiä,pesäkkeitä 2) alfa-hemolyyttisiä streptokokkeja

Näyte 12/2010: Yskösnäyte Viljely lampaanveri- ja suklaamaljoille, 5% CO 2, +35 C, 2 vrk. -> 1) kiiltäviä, limaisia, vaaleita pesäkkeitä, joiden alle jää 2) alfa-hemolyyttisiä pesäkkeitä

Näyte 12/2010. Rhodococcus equi Gram+kokkisauva Katalaasi+ Tyypillinen lohenpunainen pigmentti vasta 5-7 vrk kuluttua verimaljalla

Näyte 12/2010. Rhodococcus equi - - -, - + +, - - -, + + +, + - +, + - - RapID CB Plus: 0607551 Rhodococcus equi ( 99,9 %)

Näyte 12/2010. Rhodococcus equi R.equi on maaperäbakteeri, joka nimensä ( equi ) mukaisesti voi aiheuttaa mm. hevosille hengitystieinfektioita. Se voi tarttua immuunipuutteiseen ihmiseen hengitysteitse mm. eläinten lantaa sisältävän pölyn välityksellä ja aiheuttaa keuhkokuumeen. Sen lajitunnistus tapahtuu kliinisen mikrobiologian laboratoriossa korynebakteerien lajitunnistukseen käytettävien testien avulla.

Näyte 12/2010. Alfa-hemolyyttinen streptokokki Optokiinille resistentti alfa-hemolyyttinen streptokokki ts. se ei ole pneumokokki. Hengitysteiden normaalia flooraa

Syystervehdys poronjäkäläkankaalta, jossa

myös herkkutatit kasvavat