Khall liite 2 a Kh 20.12.2016 Suomussalmen kunta 2016 Valmiussuunnitelma Osa I Strateginen valmiussuunnitelma - Varautuminen häiriötilanteisiin Kunnanhallitus 20.12.2016
SISÄLTÖ I Johdanto 1 II Varautuminen ja valmiussuunnittelu 2 III Valmiussuunnittelun vastuut ja suunnitteluprosessi 3 IV Valmiussuunnitelman rakenne ja jäsentely 4 OSA I STRATEGINEN VALMIUSSUUNNITELMA, VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN 1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa... 7 1.1 Suomussalmen kunnan turvallisuusstrategia... 9 1.2 Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhat... 10 2 Strategian uhkamallien vaikutukset Suomussalmen kunnan toimintoihin... 11 2.1 Voimahuollon vakava häiriö kerrannaisvaikutuksineen... 11 2.2 Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhat... 12 2.3 Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt... 13 2.4 Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt... 14 2.5 Elintarvikehuollon vakavat häiriöt... 14 2.6 Rahoitus- ja maksujärjestelmän häiriöt... 15 2.7 Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriöt... 15 2.8 Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt... 15 2.9 Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhat... 15 2.10 Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava toiminta... 16 2.11 Rajaturvallisuuden häiriöt... 16 2.12 Poliittinen taloudellinen ja sotilaallinen painostus... 17 2.13 Sotilaallisen voiman käyttö... 17 3 Varautumisen ja valmiussuunnittelun vastuut Kainuussa... 18 4 Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana... 21 5 Elintärkeiden toimintojen ja palveluiden turvaaminen: jatkuvuuden hallinta... 21 6 Lainsäädäntö ja ohjeet... 22 7 Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi... 23 7.1 Suomussalmen kuntaa koskettavat uhka-arviot ja tehtävien prioriteetti..23 7.2 Suomussalmen kunnan käytössä olevat jatkuvuudenhallintakeinot... 24 7.3 Kuntaa koskettavat suuronnettomuusuhat, varautumiskeinot ja vastuuviranomaiset... 24 7.4 Riski- ja haavoittuvuusanalyysitaulukko Suomussalmen kunnan näkökulmasta... 27 7.5 Poikkeusolojen uhkien arviointi... 30 7.6 Toimialakohtaiset uhka-arviot ja riski- ja haavoittuvuusanalyysit... 30
8 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma... 30 9 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat... 31 10 Varautumiskoulutus ja harjoitukset... 31 11 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kunnassa... 31 12 Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa... 32 13 Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen... 33 14 Suomussalmen kunnan eri toimialojen valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen... 33 15 Pelastuslaitoksen tuki valmiussuunnittelulle... 33 OSA II OPERATIIVINEN VALMIUSSUUNNITELMA; HÄIRIÖTILANTEEN HALLINTA Erillinen asiakirja salassa pidettävä. OSA III POIKKEUSOLOJEN VALMIUSSUUNNITELMA; VARAUTUMINEN POIKKEUS- OLOIHIN Erillinen asiakirja salassa pidettävä.
I Johdanto Kunnan tulee varautua hoitamaan toimintansa mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa tilanteissa. (Valmiuslaki 1552/2013, Kuntalaki 410/2015) Varautumisen painopiste on viime vuosina sattuneiden ja paljon julkisuutta saaneiden häiriötilanteiden vuoksi siirtynyt aiemmasta pelkästään vakavampiin poikkeusoloihin keskittyvästä varautumisesta ja valmiussuunnittelusta niin sanottuihin normaaliolojen häiriötilanteisiin. (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010) Valtioneuvosto on laatinut 19.5.2016 selonteon sisäisestä turvallisuudesta. Selonteon mukaan sisäinen turvallisuus on suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Kansainvälisen turvallisuusilmapiirin kiristyminen, ja vakavat kriisit ja terroriteot ovat tulleet huolestuttavan lähelle meitä. Turvallisuusympäristö on monimutkaistunut ja muuttunut oleellisesti sekä sen ennustettavuus on heikentynyt. Laittoman maahantulon lisääntyminen ja uudenlaiset uhkat ovat muuttaneet maamme turvallisuustilannetta pysyvästi. Turvallisuusympäristömme nopean muuttumisen takia on erityisen tärkeää suunnitella kunnan johto-, toiminta- ja johtavien luottamushenkilöiden tavoitettavuuden, toimivaltuuksien ja sijaisuusjärjestelyjen ja viestiyhteyksien-, kunnan oman tiedottamisen toimintavarmuus ympärivuorokautisesti. Tähän kuuluvat saumattomasti varajärjestelmien suunnittelu ja laitteistojen toiminnan varmistaminen myös sen varalta, että sähkönjakelussa on pitempään kestäviä häiriöitä. Kunnan valmiussuunnitelmissa määritetään menettelytavat, joilla kunta pyrkii varmistamaan kunnan keskeisten tehtävien hoitaminen mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa tilanteissa. Suunnitelmien ja sopimusten avulla varmistetaan mm. ulkoistettujen palveluntuottajien ja ostopalvelujen toimivuus sekä oman henkilöstön saatavuus ja toimintakyky yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeissä tehtävissä. Myös kuntien välinen yhteistyö on otettava suunnittelussa huomioon. (Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa). Tämä asiakirja on kunnan yleisen valmissuunnittelun strateginen osa I. Operatiivinen valmiussuunnitelma osa II on erillinen ei-julkinen asiakirja, joka on tarkoitettu pelkästään kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden käyttöön. Poikkeusolojen valmiussuunnitelma osa III on erillinen salassa pidettävä asiakirja. 1
II Varautuminen ja valmiussuunnittelu Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumista on mm. valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut ja järjestelyt, muun toimintavalmiuden ylläpitäminen, sekä henkilöstön koulutus ja harjoitukset. (YTS 2010) Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuusongelmiin esimerkkinä polttoaineet ja kriittiset varaosat kunnallisteknisiin järjestelmiin. Varautumisen tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ennalta häiriö- ja kriisitilanteiden syntyminen, sekä luoda edellytyksiä häiriötilanteiden ja niiden seurausten hallintaan, ja häiriötilanteesta toipumiseen. Valmiussuunnittelutyön aikana tunnistetaan, analysoidaan ja arvioidaan kyseiseen organisaatioon kohdistuvia uhkia ja oman toiminnan haavoittuvuuksia. Lisäksi kartoitetaan ja arvioidaan olemassa olevia ja tarvittavia resursseja erilaisten häiriötilanteiden hallinnassa. Varautumisessa suunnitellaan toimintamalleja, neuvotellaan eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa häiriötilanteiden aikaisesta yhteistoiminnasta, tietojen välittämisestä ja niin edelleen. Oleellinen osa valmiussuunnittelua on konkreettisten varautumistoimenpiteiden toimeenpano. Näitä ovat esimerkiksi yhteistoimintasopimusten laatiminen, henkilö-, tila-, ja ajoneuvo-, ja työkonevarausten tekeminen, toiminnan varmistaminen ja tilanteen hallinnan edellyttämän materiaalin ja kaluston hankinta, sekä henkilöstön perehdyttäminen ja kouluttaminen. Henkilöstön varaaminen (VAP -menettely) hoidetaan HUOVI -portaalin kautta. Valmiussuunnittelu koostuu kolmesta kokonaisuudesta: Ensimmäiseksi se on strateginen suunnitelma, jolla ohjataan ja luodaan yhteisiä puitteita koko kuntakonsernin sisällä. Valmiussuunnittelu on osa kunnan kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Valmiussuunnitelman yleinen strateginen osa eli Strateginen valmiussuunnitelma; varautuminen häiriötilanteisiin päivitetään tarpeen mukaan valtuustokausittain. Toiseksi valmiussuunnittelu sisältää operatiivisen suunnitelman siitä, miten häiriötilanteesta toipumisessa toimitaan poikkihallinnollisesti. Valmiussuunnitelma käsittää häiriötilanteiden riski- ja haavoittuvuusanalyysit, häiriötilanteiden hallinnan, hälyttämisen ja kriisijohtamisen edellyttämät toimenpiteet ja vastuut ja yhteystiedot, sekä ohjeet kuinka yhteen sovitetaan eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminta. Valmiussuunnitelman operatiivinen osa eli Operatiivinen valmiussuunnitelma; häiriötilanteen hallinta päivitetään säännöllisesti tai aina kun oleellisia muutoksia tapahtuu. Asiakirja on salainen. Kolmanneksi valmiussuunnitteluun kuuluu myös varsinaisia poikkeusoloja käsittelevä osa eli Poikkeusolojen valmiussuunnitelma; varautuminen poikkeusoloihin. Poikkeusolojen valmiussuunnitelmaa päivitetään kahden vuoden välein. Suunnitelma on luonteensa mukaisesti salassa pidettävä asiakirja. Toimiala- ja viranomaiskohtaiset valmiussuunnitelmat yhdessä muiden turvallisuuden suunnitelmien kanssa täydentävät ja konkretisoivat kunnan valmiussuunnitelman yleistä osaa. 2
III Valmiussuunnittelun vastuut ja suunnitteluprosessi Kuntalain mukaan kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa vastaa myös kunnan varautumisesta ja siihen sisältyvästä valmiussuunnittelusta. Kukin kunnan viranhaltija/työntekijä vastaa varautumistehtävistä omiin tehtäviinsä ja omalle vastuulleen kuuluvilta osin. Kunnan valmiussuunnitelmien laatimisprosesseihin osallistuvat kaikki konsernin vastuualueet mahdollisimman korkealla tasolla, jotta tehtävät linjaukset, suunnitelmat ja toimintatavat olisivat kaikkien tuntemia ja hyväksymiä. Samalla varmistetaan eri toimijoiden suunnitelmien yhteensopivuus. Käytännön suunnittelutyötä tekevillä tulee olla ylimmän johdon valtuutus ja tuki työn tekemiselle. Luottamushenkilöt perehdytetään ja sitoutetaan varautumisen kehittämiseen ja valmiussuunnitteluun. Valmis suunnitelma viedään kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja tarvittaessa annetaan tiedoksi kunnanvaltuustolle. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen avainhenkilöt, tarvittavat asiantuntijat ja keskeisten yhteistoimintatahojen edustajat perehdytetään suunnitelman sisältöön ja toimintamalleihin. Suunnitelmaa harjoitellaan säännöllisesti ja päivitetään saatujen kokemusten perusteella myös harjoitusten väliajoilla. Valmiussuunnitelman asianmukaisesta käsittelystä, säilyttämisestä ja jakelusta on huolehdittava Julkisuuslain (621/1999) 24.1. :n kohdan 8, mukaan, jollei erikseen toisin säädetä. Kriittinen toiminto Vastuualue Varautumistehtävä Vastuu Varahenkilö Suunnitelma Kriisijohtaminen Koko kunta Toimialojen varautumisen yhteensovittaminen Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Valmiussuunnitelmat 1-3 osat Koko kunta Kunnan hallinto häiriötilanteissa Hallintojohtaja Hallintopalvelut Talouspäällikkö Hallintopalvelujen valmiussuunnitelma Johtokeskusohje Tekniset palvelut Koko kunta Palvelujen turvaaminen häiriötilanteissa Tekninen johtaja Insinööri Teknisten palvelujen valmiussuunnitelmat Kriisiviestintä Koko kunta Kunnan viestintä häiriötilanteissa Hallintojohtaja Talouspäällikkö Viestintäsuunnitelma Koko kunta Sivistysjohtaja Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen hoito häiriötilanteissa Perusopetuksen rehtori Sivistyspalvelujen valmiussuunnitelma Ruokahuolto Koko kunta Ruokahuolto häiriötilanteissa Ruokapalvelupäällikkö Päivittäistavarahuollon valmiussuunnitelma Asumispalvelut Koko kunta Asuntotoimi häiriötilanteissa Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot / toimitusjohtaja Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Taulukko 1. Valmiussuunnittelun vastuutahot Suomussalmen kunnassa 3
Kuva 1. Valmiussuunnitteluprosessi IV Valmiussuunnitelman rakenne ja jäsentely Valmiussuunnitelmat on laadittu organisaatio- ja käyttäjälähtöiseksi. Suunnitelmat noudattavat Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (Puolustusministeriö 2010 1 ) on esitettyä valmiussuunnitelman yleinen osan rakennetta. Se sisältää kunnan sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön, alueen riskit ja kunnalla käytössä olevat resurssit. Suunnitelman rakenne on seuraava: Uhka-arvio Perusajatus häiriötilanteeseen varautumiseksi ja mahdollisesti eskaloituneen tilanteen hallitsemiseksi - ennaltaehkäisy - tiedon saanti - tilannekuvan muodostaminen ja jakelu 1 http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/materiaalit 4
- varautuminen tilanteen hallintaan mukaan luettuna etukäteisvalmistelut - tilanteen johtaminen - viestintä Tärkeimpien tehtävien käytännön toteutus - eri toimijoiden vastuualueet ja johtosuhteet - välittömät toimenpiteet - tarvittavat voimavarat Arvio ja suunnitelma yhteistoimintatarpeista - yhteistoiminta muiden hallinnonalojen kanssa - yhteistoiminta muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa Suunnitelmien ylläpito, koulutus ja harjoitukset Strateginen valmiussuunnitelma (osa I) on: kuntakonsernin turvallisuuskulttuuria ja turvallisuuden hallinnan kokonaisuutta käsittelevä asiakirja ennen häiriötilanteiden syntymistä tehtävää varautumistyötä, varautumisen painopisteitä sekä kehittämistä ohjaava asiakirja informatiivinen asiakirja, varautumisen lainsäädännöllisistä puitteista ja muusta varautumista koskevasta ohjauksesta sekä valmiussuunnitteluvastuista Operatiivinen valmiussuunnitelma (osa II) on: häiriötilanteiden varalle laadittu toimintaohje, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Se vastaa kysymykseen miten toimitaan, kun jotain normaalista poikkeavaa tapahtuu. Suunnitelmassa: - kuvataan suurimmat riskit ja niiden aiheuttamat uhat, - suunnitellaan ja kuvataan kuntakonsernin johtohenkilöstön tavoitettavuus ja informointitavat, - esitetään kriisijohtamisen tai häiriötilanteen hallinnan käynnistämistä sekä käytännön johtamista ja toiminnan yhteensovittamista varten suunnitellut järjestelyt ja menettelytavat - esitetään konkreettisella tasolla resurssit ja tilat, jotka häiriötilanteessa ovat käytettävissä - kuvataan taulukkomuodossa erilaisten häiriötilanteiden hallintaan osallistuvien viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteystiedot. - esitetään lisäksi kunkin häiriötilanteen yleisjohdossa oleva viranomainen, jolloin eri toimijoiden tehtävät ja vastuut ovat äkillisessä tilanteessa helposti hahmotettavissa. 5
Poikkeusolojen valmiussuunnitelma (osa III) Poikkeusoloja ovat valmiuslaissa (1552/2011 ja puolustustilalaissa (1083/1991) erikseen säädetyt tilanteet. Poikkeusolojen valmiussuunnitelmassa kuvataan keskeisimmät poikkeusolojen uhka-arvioiden tulokset, jotka edellyttävät normaaliolojen häiriötilanteisiin verrattuna pidemmälle ulottuvia varautumistoimenpiteitä (esim. sotilaallista uhkaa varten). Poikkeusolojen valmiussuunnitelmassa kuvataan lisäksi mahdolliset valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönoton ja valmiuden tehostamisen keskeiset vaikutukset ja niihin liittyvät muutokset kunnallishallinnossa sekä mahdolliset normaaliolojen häiriötilanteiden hallinnasta poikkeavat kriisijohtamisen toimintatavat. Suunnitelmassa kuvataan myös kuntakonsernin eri toimijoiden vastuut väestönsuojelutehtävien osalta. Tässä osiossa esitetään poikkeusolojen aikaista toimintaa varten tehtävien henkilö-, tila-, ajoneuvokalusto- sekä työkonevarausten tekemistä koskevat vastuut kuntakonsernissa. Listat varatuista tiloista, VAP-henkilöistä, ajoneuvoista ja mahdollisista työkoneista liitetään toimialojen omiin valmiussuunnitelmiin liitteeksi. 6
OSA I - STRATEGINEN VALMIUSSUUNNITELMA, VARAUTUMI- NEN HÄIRIÖTILANTEISIIN 1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa Suomussalmen kunnan toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut. Kunnalliset pelastuslaitokset on yhdistetty alueellisiksi pelastuslaitoksiksi. Kunta on lakiin perustuen siirtänyt osan tehtävistään Kainuun pelastuslaitosten tehtäviksi. Kunta on sopimuspohjaisesti siirtänyt kunnan lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (sotekuntayhtymä) hoidettavaksi. Kunnan kaukolämpöliiketoiminta on siirretty 1.1.2015 lukien (KV 11.11.2014 53)kunnan omistaman osakeyhtiön Suomussalmen Energia Oy hoidettavaksi. Kunnan vuokra-asuntotoimintaa hoitaa Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot. Kunnan jätteiden käsittely on sopimuspohjaisesti siirretty Kainuun jätehuollon kuntayhtymän, Eko-Kympin tehtäväksi. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on tehnyt oman valmiussuunnitelman, joka korvaa aikaisemmat kuntakohtaisesti tehdyt sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmat. Kunta ostaa ICT-palvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä. Kunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä varaa ja osoittaa riittävän henkilöstön myös häiriötilanteiden ICT-toimintojen varmistamiseksi. Toiminto Aikaisempi vastuutaho Nykyinen vastuutaho Muutoksen peruste Pelastustoiminta Suomussalmen kunta Kainuun pelastuslaitos Pelastuslaki 3.luku 24 Sosiaali- ja terveystoimi Suomussalmen kunta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perussopimus Kvalt 11.11.2014 55 Kaukolämpölaitos Suomussalmen kunta Suomussalmen Energia Oy 1.1.2015 Kuntalaki 126 Kvalt 11.11.2014 53 Vuokra-asunnot Suomussalmen kunta S-salmen Talonhoito Oy Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot Kvalt. päätös Jätehuolto Suomussalmen kunta Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Eko-Kymppi ICT-palvelut Suomussalmen kunta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perussopimus Kvalt. 14.12.2011 50 Yhteistoimintasopimus Kvalt 14.1.2013 19 Taulukko 2. Toimintaympäristön muutokset Suomussalmen kunnan palvelutuotannossa 7
Toimintaympäristöön kohdistuneiden järjestelyjen jälkeen Suomussalmen kunnan palveluorganisaatio on esitetty kuvassa 2. Suomussalmen kunnan nykyinen toimintaympäristö Kunnanjohtaja Johtoryhmä Elinkeinoasiamies Vastuualueet Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Kuva 2. Suomussalmen kunnan palveluorganisaatio Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaativat aikaisempaa tarkemman suunnittelun sekä yhteensovittamisen toimintojen rajapinnoille sekä johtamiselle. Tämän mahdollistamiseksi tulee suunnitella organisaatioiden välille tehtävään (ei henkilöön) sidotut toiminta-, hälytys- ja viestiohjeet erilaisten häiriötilanteiden varalle. Arvio Suomussalmen kunnan toimintaympäristön kohdistuvista muutoksista noin kymmenen seuraavan vuoden ajanjaksolle: kunta säilyy itsenäisenä kunnan väkiluku oli 8 336 v. 2015 ja suunta on laskeva, arvio v. 2026 väkiluku olisi 6 877 (lähde: Tilastokeskus) vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus kasvaa 8
kunnallistalouden ja julkisen talouden tasapainottamisongelmat ja kestävyysvaje jatkuvat vielä vuosia maakuntauudistus ja sote-uudistus (2019) tulevat muuttamaan kuntien roolia ja tehtäviä tulevaisuudessa kuntien määrä vähenee yritystoiminnan rakennemuutos jatkuu asutus ja palvelut ovat keskittyneet Suomussalmen kuntakeskukseen kunnalla on vastuu ympäristön ja viihtyisyyden hoidosta 1.1. Suomussalmen kunnan turvallisuusstrategia Sisältö ja tavoitteet: Väestöä, omaisuutta tai ympäristöä uhkaavat tapahtumat on kyettävä ennakolta havaitsemaan. Vastuuviranomaiset on pystyttävä hälyttämään nopeasti (onnettomuustilanteissa hälytystoiminta perustuu yleisen hätänumeron 112 käyttöön). Häiriötilanteesta on voitava tiedottaa muille viranomaisille, väestölle ja yhteisöille suojaamistoimenpiteiden toteuttamiseksi uhkien vaatimalla tavalla. Valvonta-, hälytys- ja tietojärjestelmien avulla on kyettävä turvaamaan tilannekuvan kokoaminen, käsittely ja jakaminen sekä siihen liittyvä viranomaisten välinen yhteistyö ja häiriötilanteen tehokas johtaminen Väestön suojautumismahdollisuuksia on ylläpidettävä. 2 Väestö on kyettävä evakuoimaan uhanalaisilta alueilta. 3 Onnettomuus- ja tuhotilanteiden vaatimalla pelastustoiminnalla on oltava riskejä ja uhkia vastaava toimintavalmius kaikissa oloissa. 4 Ympäristöuhkia ja -vahinkoja on voitava estää ennakolta mahdollisimman hyvin. Toteutuneet ympäristövahingot on kyettävä havaitsemaan ja rajoittamaan nopeasti 5 2 Suomussalmen kunnassa ei ole yleisiä väestönsuojia, mutta taloyhtiöissä on 14 kpl väestönsuojia joissa on suojatilat 388 henkilölle. Työpaikoilla ja yrityksissä on 12 kpl väestönsuojia, joissa on 644 suojapaikkaa. Muilta osin väestön suojaaminen tapahtuu kiinteistöjen omiin tiloihin tilapäisiin suojatiloihin. Tämän lisäksi pelastustoimen lainsäädäntö edellyttää tietyn kokoisiin kiinteistöihin (rivi- ja kerrostalot, liikehuoneistot jne.) laadittavaksi kiinteistökohtaisen pelastussuunnitelman, jossa kiinteistön asukkaiden tai työntekijöiden suojautumismahdollisuudet on selvitetty. Kainuun pelastuslaitos ei enää tilastoi suunnitelmien määrää. 3 Kainuun pelastuslaitoksen 1.2.2006 laatima evakuointisuunnitelma 4 Kainuun pelastuslaitoksen alueellinen riskianalyysi ja palvelutasopäätös 5 Toiminnallinen vastuu on Kainuun pelastuslaitoksella, Kainuun ELY -keskuksella ja Ympäristöviranomaisella. Kunta pyrkii tukemaan pelastusviranomaisen pyynnöstä torjuntatoimia antamalla käyttöön kalustoa, henkilöstöä ja materiaalia. 9
Varautuminen ja valmiussuunnittelu ovat osa kuntaorganisaation normaalia toimintaa. Viranhaltijaja luottamushenkilöjohdolta edellytetään vahvaa sitoutumista turvallisuusstrategian arvoihin 6. 1.2. Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhat Valtioneuvosto on periaatepäätöksen 16.12.2010 mukaan linjannut elintärkeät ja kriittiset toiminnot. (YTS2010) Yhteiskunnan turvallisuusstrategia muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille. Strategia on laadittu kaikissa tilanteissa turvattavien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen näkökulmasta. Strategiassa määritetään: Yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot ja niiden tavoitetilat Elintärkeitä toimintoja vaarantavat uhkamallit ja niihin liittyvät mahdolliset häiriötilanteet Toimintojen turvaamisen ja jatkuvuuden suunnittelun edellyttämät ministeriöiden strategiset tehtävät Häiriötilanteiden hallinnan edellyttämät kriisijohtamisen perusteet Strategian toimeenpanon seurannan ja kehittämisen sekä Varautumisen ja kriisijohtamisen harjoitteluun liittyvät periaatteet. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ovat: Valtion johtaminen Kansainvälinen toiminta Suomen puolustuskyky Sisäinen turvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkesto Strategian uhkamalleiksi on kirjattu seuraavat asiat: Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhkat Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Rahoitus- ja maksujärjestelmien vakavat häiriöt Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen 6 Turvallisuussuunnitelma Kainuun ja kainuulaisten turvallisuuden edistämiseksi 10
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Rajaturvallisuuden häiriöt Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö. Edellä kuvatut valtakunnalliset uhkamallit ohjaavat myös Suomussalmen kunnan valmiussuunnitelman linjauksia. 2. Strategian uhkamallien vaikutukset Suomussalmen kunnan toimintoihin 2.1. Voimahuollon vakava häiriö kerrannaisvaikutuksineen Voimahuollon vakava häiriötilanne tarkoittaa sähkön saatavuuden merkittävää alentumista ja jopa täydellistä katkeamista valtakunnan jossain osassa. Ensimmäinen suora seuraus on se, että kaukolämmön ja veden jakelu pysähtyy taajamissa heti kun pumput eivät saa virtaa. Viemärilaitos ja jäteveden käsittely sekä jätehuolto myös häiriintyvät. Sähkön saatavuuteen kunnan omilla toimilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, koska omaa energiantuotantoa ei ole. Poikkeuksen tekevät tietyt tärkeät toiminnalliset tilat joihin on rakennettu varavoimalaitteistot 7. Seuraavana kerrannaisvaikutuksena puhelin-, ja muu sähköinen tiedonjakelu loppuu varsin nopeasti, yleensä viimeistään 1-2 vrk:n kuluessa häiriön alkamisesta, kun akustot kuluvat loppuun 8. Häiriötilanteen jatkuminen aiheuttaa nopeasti tarpeen aloittaa hoitolaitosten ja palveluasumisen yksiköiden asiakkaiden suojaamisen 9. Toimintakyvyltään normaalien kuntalaisten, yritysten ja laitosten tulee varautua selviytymään omatoimisesti siihen saakka, kunnes varajärjestelmät saadaan toimintaan, tai häiriötilanteen edellyttämät suojaamistoimenpiteet hoidettua 10. Kunta laatii toimintaohjekortin voimahuollon vakavan häiriön vaikutusten hallitsemista varten. 7 Suomussalmen kunnan teknisten palveluiden valmiussuunnitelma (24.9.2006) sisältää ratkaisuja kriittisimpien laitosten ja rakennusten sähkön-, lämmön-, ja vesihuollon hoitamisesta. 8 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmiussuunnitelma (kohta 3.13.4) sisältää suunnitelman ICT-toiminnoista. 9 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmiussuunnitelma. Kainuun pelastuslaitos on laatinut evakuointisuunnitelman (1.2.2006) eri tilanteita varten Suomussalmen kunnan kanssa. 10 Pelastuslaki 379/2011, 14 11
2.2. Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhat Valtioneuvoston laatiman Suomen kyberturvallisuusstrategia periaatepäätöksen 11 mukaisesti Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja järjestelmien toiminnasta. Yhteiskunta on myös erittäin haavoittuvainen niihin kohdistuville häiriöille. Tästä keskinäisriippuvaisesta ja moninaisesta sähköisessä muodossa olevan tiedon käsittelyyn tarkoitetusta ympäristöstä on kansainvälisesti ryhdytty käyttämään termiä kybertoimintaympäristö. Yhteiskunnan lisääntynyt tietointensiivisyys, ulkomaisen omistuksen kasvu ja toimintojen ulkoistaminen, tieto- ja viestintäjärjestelmien keskinäinen integraatio, kaikille avointen tietoverkkojen käyttö sekä lisääntynyt riippuvuus sähköstä ovat asettaneet uudenlaisia vaatimuksia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi normaalioloissa, normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhkat ovat muuttuneet vaikutuksiltaan aiempaa vaarallisemmiksi yksittäisten ihmisten, yritysten sekä koko yhteiskunnan kannalta. Uhkia muodostavat toimijat ovat ammattimaisempia kuin ennen ja nykyään niihin voidaan laskea kuuluviksi myös valtiolliset toimijat. Kuva 3. Kyberturvallisuuden visio. 11 http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/materiaalit 12
Määritelmiä Kyberuhka Kyberuhka tarkoittaa mahdollisuutta sellaiseen kybertoimintaympäristöön vaikuttavaan tekoon tai tapahtumaan, joka toteutuessaan vaarantaa jonkin kybertoimintaympäristöstä riippuvaisen toiminnon. Tarkennus Kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhkat ovat tietoturvauhkia, jotka toteutuessaan vaarantavat tietojärjestelmän oikeanlaisen tai tarkoitetun toiminnan. Kyberriski Kybertoimintaympäristö Kyberriskillä tarkoitetaan kybertoimintaympäristöön kohdistuvaa vahinkomahdollisuutta tai haavoittuvuutta, joka toteutuessaan tai jota hyväksi käyttäen kybertoimintaympäristön toiminnasta riippuvalle toiminnolle voi aiheutua vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Kybertoimintaympäristö on sähköisessä muodossa olevan informaation (tiedon) käsittelyyn tarkoitettu, yhdestä tai useammasta tietojärjestelmästä muodostuva toimintaympäristö. Tarkennus 1 Ympäristölle on tunnusomaista elektroniikan ja sähkömagneettisen spektrin käyttö datan ja informaation varastointiin, muokkaamiseen ja siirtoon viestintäverkkojen avulla. Ympäristöön kuuluvat myös datan ja informaation käsittelyyn liittyvät fyysiset rakenteet. Tarkennus 2 Informaation (tietojen) käsittely tarkoittaa informaation (tietojen) keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita informaatioon (tietoihin) kohdistuvia toimenpiteitä. Kyberturvallisuus perustuu koko yhteiskunnan tietoturvallisuuden järjestelyihin. Kyberturvallisuuden edellytys on jokaisen kybertoimintaympäristössä toimivan toteuttamat tarkoituksenmukaiset ja riittävät tietojärjestelmien ja tietoverkkojen turvallisuusratkaisut. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa kyberturvallisuudesta Kainuun alueella ja sen myötä myös Suomussalmen kunta edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä riittäviä kyberturvallisuuspalveluita. (Kainuun maakunta ky:n valmiussuunnitelma kohta 3.13.4) 2.3. Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Logistiikka on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria (YTS 2010). Logistiikalla on tärkeä merkitys Suomen kaltaiselle maalle, joka sijaitsee kaukana pohjoisessa. Tie- ja rautatiekuljetuksilla on tärkeä rooli sekä tuonnissa ja viennissä että kotimaan sisäisessä liikenteessä. Kotimaan sisällä kriittisimpiä maakuljetuksia ovat lämpösäädellyt elintarvikekuljetukset (esim. maidon keräily ja jakelu), polttoainekuljetukset ja kemikaalikuljetukset. 13
Linja-autoliikenne ja omilla autoilla tapahtuva työssäkäyntiliikenne ovat jokapäiväisen elämän toimivuuden kannalta oleellisia. Taksiliikenteen lisääntyvä merkitys haja-asutusalueiden kuljetusten toteuttajana sekä muiden kuljetusmuotojen korvaajana häiriötilanteissa on johtanut siihen, että myös taksitoiminta kuuluu varautumisen piiriin. Suomussalmen kuntaa koskettavat erityisesti edellä esiteltyjen logistiikkamuotojen vakavat häiriöt 12. Käytännössä häiriötä ilmenee seuraavissa toiminnoissa: Nestemäisten polttoaineiden kuljetukset (keskeisin vaikutus) Energiakuljetukset lämpölaitoksille Tiestön kunnossapito erityisesti talviauraukset Koululaisten kuljetukset Vanhusväestön huoltoon liittyvät kuljetukset Evakuointikuljetukset 13 Päivittäinen asiointiliikenne kuntakeskuksen ja haja-asutusalueen välillä ja kuntakeskuksen sisäisillä väylillä Jätehuollon kuljetukset 2.4. Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakava häiriö Suomussalmella koskettaa välittömästi suurinta osaa kunnan asukkaista, jotka asuvat taajamissa. Syynä voivat olla edellisissä kohdissa käsitellyt häiriötilat, esim. sähkökatkos, häiriöt polttoainelogistiikassa tai kyberhyökkäys automaattisia ohjausjärjestelmiä vastaan. Eniten kuntalaisia koskettavat seuraavat yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt vesihuollon häiriintyminen jäte- ja jätevesihuollon häiriintyminen kaukolämmön toimitushäiriö. 2.5. Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Elintarvikehuollon häiriöiden varalta on olemassa valtakunnalliset varmuusvarastot. Suomussalmen kuntaa ongelma koskettaa, jos häiriö on kunnan ulkopuolella. Kunnan alueella se koskettaa osaa kunnasta. Ruokahuolto on keskittynyttä, ja toimituksista on laadittu sopimukset. 14 12 Kunnan teknistenpalvelujen valmiussuunnitelma. Selvitetään ostopalveluntuottajan valmius toimia henkilöstön ja kaluston osalta häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Henkilöstö, kalusto ja ajoneuvo- sekä työkonevaraukset päivitetään 13 Kainuun pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelma 14 Suomussalmen kunnan poikkeusolojen päivittäistavarahuoltosuunnitelma (2012) 15 Suomussalmen kunnan tiedotussuunnitelma 14
2.6. Rahoitus- ja maksujärjestelmän häiriöt Aihe koskettaa mahdollisesti koko valtakuntaa ja ohjaavat ratkaisut tehdään valtakunnan tasolla. Kunta laatii ohjeistuksensa valtakunnallisten ohjeiden mukaan. Kunnanvaltuusto laatii tarvittaessa kriisibudjetin sen mukaan, mitä toimintoja sillä on tarve rahoittaa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä hoitaa kunnan maksuliikenteen ostopalveluna yhteistyösopimukseen perustuen. 2.7. Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriöt Ratkaistaan mahdollisen kriisin hoitoon annettavien valtakunnallisten ohjeiden mukaan. 2.8. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Paikallisesti merkittävin uhka on käyttöveden pilaantuminen, jäteveden käsittelyhäiriöt tai jokin maailmanlaajuinen epidemia. (Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymän valmiussuunnitelma kohta 3.11.) 2.9. Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhat Suomussalmella mahdollisia suuronnettomuuksia ovat esim. iso liikenneonnettomuus, jossa tulisi useita menehtyneitä ja loukkaantuneita, tulipalo tai kemikaalionnettomuus, luonnon ääri-ilmiöt, tulvat ja rankkasateet, lumimyrskyt, ankarat pakkasjaksot talvella, rajuilmat ja myrskyt, ympäristöuhkia voivat olla rajut metsänhakkuut, massiiviset metsäpalot ja ilmansaasteet, joiden alkuperä voi olla tuhansienkin kilometrien päässä, onnettomuus ydinenergiaa tuottavissa ja käyttävissä laitoksissa ja laitteistoissa, ydinaseen käyttö tai onnettomuus niiden varastoinnissa voi aiheuttaa laajoja ympäristön pilaantumisia. Tällaisissa laajoja kansalaisryhmiä koskettavissa onnettomuuksissa on erittäin tärkeätä, että tiedottaminen on avointa, aktiivista ja totuudenmukaista sekä nopeaa. 15 Kunnan eri palvelualojen valmiussuunnitelmissa on ratkaisuja ongelmien mahdollisten seurausten varalta. Palvelualojen päivitettävissä valmiussuunnitelmissa arvioidaan näiden ilmiöiden vaikutuksia kuntalaisten ja kunnan toimintaan normaalioloissa ja häiriötilanteissa. 15
2.10. Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava toiminta Kuva 4. Yhteiskunnan häiriötilanteita normaalioloista poikkeusoloihin Aikaisemmissa kohdissa on käsitelty erilaisia yhteiskuntaan kohdistuvia normaaliolojen häiriötilanteita. Kuvasta nähdään, että siirtyminen poikkeusoloja kohden ei ole mikään selvä tai jyrkkärajainen, vaan yhdestä häiriötilasta alkanut kehitys voi jatkuessaan johtaa poikkeusoloihin alueellisesti tai jopa valtakunnallisesti. Valtion eri viranomaisorganisaatioiden ja Kainuun pelastuslaitoksen omat valmiussuunnitelmat laaditaan terrorismin tai muun kansainvälisen toiminnan aiheuttaman poikkeavan toiminnan hallintaan. 2.11. Rajaturvallisuuden häiriöt Mikäli kansainvälinen tilanne alueellisesti tai laajemmin kiristyy, siitä voi seurata kansanjoukkojen liikehtimistä. Ihmiset pyrkivät pois uhka-alueita ja pakolaisten määrä voi nopeasti kohota miljooniin ihmisiin. Rajaturvallisuudessa aiheutuu häiriöitä myös, mikäli vieraan valtion toimin pyritään luomaan uhkaa ja sitä kautta levottomuutta maamme sisäiseen tilanteeseen ja vaikuttamaan ja valtionjohdon päätöksentekoon. Suomussalmen kunnalla on yhteistä rajaa Venäjän valtion kanssa n. 151 km. Pääosin raja kulkee asumattomalla erämaa-alueella. Suomussalmelta on matkaa Kostamuksen kaupunkiin n.115 km. Rajan ylitse kulkee Kuhmon Vartiuksen rajanylityspaikan kautta vuosittain merkittävä määrä turisteja ja ostosmatkailijoita. Levottomuudet tai elinolosuhteiden heikkeneminen itärajan takana voivat aiheuttaa häiriöitä rajaturvallisuudessa, joka voi nopeasti vaikuttaa Suomussalmen kunnan arkeen. 16
Poliisilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla ja Kainuun pelastuslaitoksella sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä on toiminnallinen vastuu näissä tilanteissa ja omat valmiussuunnitelmat. 2.12. Poliittinen taloudellinen ja sotilaallinen painostus Tilanne liittyy kansainvälisen tilanteen kiristymiseen. Vieras valtio voi aloittaa painostuskeinojen käytön omia tarkoitusperiään edistämään. Kansainvälistä kaupankäyntiä rajoitetaan ja joidenkin tuotteiden kaupankäynti lopetetaan. Poliittista yhteistyötä voidaan rajoittaa ja tilanteeseen voi liittyä myös sotilaallisia toimenpiteitä, mukaan luettuna alueloukkaukset. Sähköisiä järjestelmiä pyritään häiritsemään ja jopa estämään niiden toiminta. 2.13. Sotilaallisen voiman käyttö Sotilaallisen voiman käyttö on viimeisin keino saavuttaa omia tavoitteita, olivatpa ne sitten mitä tahansa. Tätä uhkaa ei nyt kohdistu maahamme, sen on valtionjohtomme selvästi todennut ja ilmoittanut julkisuudessa. Sotilaallista voimaa voidaan käyttää rajoitetusti jollain valtakunnan alueella tai sitten keskitetysti koko valtakunnan alueella. Tässä uhkatilanteen vaiheessa joitain osia valmiuslaista ja puolustustilalaista otetaan käyttöön. Kunta toimii voimaan saatettujen muuttuneiden säädösten mukaisesti. Kunnan johtaminen jatkuu samanlaisin toimivaltuuksin kuin normaalioloissakin. Toimialajohtajat jatkavat omien sektoreidensa johtamista, mutta samanaikaisesti tapahtuu valmiuden kohottaminen poikkeusolojen valmiussuunnitelman mukaisesti. Kunnan henkilösresursseihin tällä voi olla vaikutusta puolustusvoimien kutsuessa palvelukseen resrviläisiä. Suomen sotilaallinen puolustaminen ja muiden viranomaisten tukeminen kuuluvat puolustusministeriölle. 17
3. Varautumisen ja valmiussuunnittelun vastuut Kainuussa Kuva 5. Valmiussuunnitteluvastuut normaalioloja ja poikkeusoloja varten 18
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2010) uhkamallien arvioinnin vaikutukset Suomussalmen kunnalle: HÄIRIÖTILANTEET Mahdollisia häiriötilanteita ja niiden liittyminen (YTS 2010) uhkamalleihin Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhka Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Suuronnettomuudet ja luonnon ääri-ilmiöt UHKAT Sähköenergian saannin ja jakelun häiriintyminen Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien käytettävyyden häiriintyminen Kuljetusten häiriintyminen Polttoaineiden jakelun häiriö Vesihuollon (ml jätevesihuolto) häiriintyminen Jätehuollon häiriintyminen Kaukolämmön toimitushäiriö Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) infrastruktuurin häiriintyminen Valtakunnallisen radio- ja televisiotoiminnan häiriintyminen Elintarvikehuollon häiriintyminen x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 19
HÄIRIÖTILANTEET Mahdollisia häiriötilanteita ja niiden liittyminen (YTS 2010) uhkamalleihin Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhka Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Suuronnettomuudet ja luonnon ääri-ilmiöt UHKAT Rahoitus- ja maksujärjestelmän häiriö Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriö Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt (esim. Pandemia) Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt, ja ympäristöuhkat Rajaturvallisuuden häiriöt, laajamittainen maahantulo, terrori-isku tai sen selkeä uhka Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Taulukko 3. YTS:n vaikutusten arviointi Suomussalmen kunnan osalta 20
4. Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana Varautuminen on osa kokonaisturvallisuuden hallintaa, ja samalla kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Osa varautumista on häiriöiden ennaltaehkäisy, esimerkiksi tietoturvallisuus ja ajantasaiset valmiussuunnitelmat. 5. Elintärkeiden toimintojen ja palveluiden turvaaminen: jatkuvuuden hallinta Lähtökohtaisesti kunta hoitaa kaikki sille kuuluvat tehtävät sekä normaali-, että poikkeusoloissa, ja laatii luettelon niistä toiminnoista, joista on pakko luopua häiriötilanteen jatkuessa. Kunnan tulee varmistaa riittävän tilannekuvan saaminen esim. häiriötilanteen johtamiseen, sekä tulisi harjoitella häiriötilanteen johtamista johtoryhmässä kerran vuodessa. Oleellisimmat seikat häiriötilanteen johtamiseksi ovat: Normaali organisaation toimintatapa ja henkilöstö Kunnan johtohenkilöstön hälytettävyys 24/7 ja vastuu- sekä toimivaltuuksien selkeys Ajantasainen tilannekuva ja toimivat viestiyhteydet sekä -välineet eri viranomaisten ja yhteistoimintakumppaneiden välillä (ja suunnitellut varajärjestelyt) Ajantasaiset koko kuntaa ja eri toimialoja koskevat valmiussuunnitelmat Suunnitellut johtamispaikat ja viestiyhteydet eri viranomaistahojen ja palveluntuottajien kanssa Ajantasainen, aggressiivinen ja avoin kriisiviestintä Tehtävien priorisointi - nyt tehdään se mikä on pakko.. Etupainotteinen toiminta varataan ajoissa riittävästi voimavaroja (tarkoittaa minimissään sitä, että ollaan nopeasti yhteydessä toimintakumppaneihin) resurssien peruminen on helppoa. Samoista resursseista voi olla yhtä aikaa kova kysyntä ja sitä kautta voi syntyä pula Etukäteen laaditut toimintaohjekortit eri tilanteita varten Harjoittelu Kuva 6. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen 21
6. Lainsäädäntö ja ohjeet Valmiussuunnittelua ohjaavat säädökset taulukkomuodossa Laki, säädös, ohje Viimeinen muutos / lisätietoja Valmiuslaki Puolustustilalaki Pelastuslaki Asetus pelastustoimesta Poliisilaki Viestintämarkkinalaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki STM: Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas STM: Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon varautuminen erityistilanteisiin STM: Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas Ympäristöterveyden erityistilanteiden opas 1552/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552 1083/1991 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911083 379/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379 407/2011 http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20110407 493/1995 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950493 917/2014 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917 917/2014 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917 2008:12 http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/nayta/- /_julkaisu/1057785 2006:5 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1061321 2002:15 http://pre20031103.stm.fi/suomi/hao/julkaisut/haosi sallys2258.htm https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/11309 1/stmopas2002-15.pdf?sequence=1 2010:2 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1537669 Kainuun pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma Luonnos 2013? Laki huoltovarmuuden turvaamisesta Terveydensuojelulaki Ympäristönsuojelulaki Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 1390/1992 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921390 763/1994 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763 86/2000 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527 16.12.2010 http://www.defmin.fi/files/1696/yhteiskunnan_turvall isuusstrategia_2010.pdf Taulukko 4. Valmiussuunnittelua ohjaavat säädökset 22
7. Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS2010) esitetyt yhteiset uhka-arvioita ja niiden vaikutuksia on käsitelty aikaisemmin kohdissa 1.2.1-1.2.13. Seuraavaksi arvioidaan Suomussalmen kunnan sisäisiä uhkia ja kykyä selviytyä eri uhkatilanteissa. 7.1. Suomussalmen kuntaa koskettavat uhka-arviot ja tehtävien prioriteetti Laajassa häiriötilanteessa kunnan voimavarat eivät riitä kaikkiin niihin palveluihin joita kunta normaalioloissa tuottaa. Siitä syystä on pakko suorittaa palveluiden priorisointi. Alla on esitys niistä palveluista, jotka kunta pyrkii ylläpitämään kaikissa eri häiriötilanteissa Laajassa häiriötilanteessa Suomussalmella ylläpidettävät palvelut Normaaliolot Normaaliolojen häiriötilanteet 23 Suuronnettomuus Poikkeusolot Vesihuolto x x x Teknisten palvelujen valmiussuunnitelman mukaan Jätevesihuolto x x x Teknisten palvelujen valmiussuunnitelman mukaan Kaukolämmön jakelu x x x Suomussalmen Energia Oy:n valmiussuunnitelman mukaan Päivähoito x x x Supistetaan Sivistyspalvelujen valmiussuunnitelman mukaan Perusopetus x x x Supistetaan Sivistyspalvelujen valmiussuunnitelman Laitosten ja x x x Päivittäistavarahuollon koulujen ruokahuolto valmiussuunnitelman mukaan Tiettyjen rakennusten ylläpito ja sähkövarmistus Kunnan johtaminen Viestintä ja riittävän tilannekuvan saanti Palkanmaksu ja taloushallinto x x x Teknisten palvelujen valmiussuunnitelman mukaan x x x Hallintopalvelujen valmiussuunnitelman mukaan x x korostuu x korostuu Korostuu viestintäsuunnitelman mukaan x x voi vaikeutua x Hallintopalvelujen valmiussuunnitelman mukaan Polttoainehuolto x x x Vaikeutuu hyvin paljon Ulkoistettujen toimintojen ja ostopalveluiden saatavuus x sopimusten mukaan x sopimusten tarkistaminen voi parantaa Taulukko 5 Tehtävien priorisointi eri uhkamalleissa osa jää saamatta Osa loppuu kokonaan
7.2. Suomussalmen kunnan käytössä olevat jatkuvuudenhallintakeinot Vesi- ja jätevesihuolto: teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Perusterveydenhuolto: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä hoitaa, kuntayhtymällä oma valmiussuunnitelma, sopimusten tarkistaminen) Sosiaaliturva: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä hoitaa, kuntayhtymällä oma valmiussuunnitelma, sopimusten tarkistaminen Päivähoito: keskitetään/supistetaan tilanteen mukaisesti, yksityiskohtainen suunnitelma sivistyspalvelujen valmiussuunnitelmassa Perusopetus: keskitetään/supistetaan tilanteen mukaisesti, yksityiskohtainen suunnitelma sivistyspalvelujen valmiussuunnitelmassa Laitosten ja koulujen ruokahuolto: yksityiskohtainen suunnitelma päivittäistavarahuollon valmiussuunnitelmassa Tiettyjen rakennusten ylläpito ja sähkövarmistus: terveyskeskus, vanhainkoti, keskuskeittiö, koulut, päiväkodit, kunnantalo, kunnan johtokeskus, yksityiskohtainen suunnitelma teknisten palvelujen valmiussuunnitelmassa Ympäristöterveydenhuolto: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vastuulla, sopimusten tarkistaminen Jätehuolto: Kainuun jätehuollon kuntayhtymän vastuulla, sopimusten tarkistaminen Kunnan operatiivinen johtaminen ja luottamuselinten päätöksenteon turvaaminen: yksityiskohtainen suunnitelma hallintopalvelujen valmiussuunnitelmassa Viestintä ja riittävän tilannekuvan saaminen: yksityiskohtaiset suunnitelmat valmiussuunnitelman operatiivisessa osassa, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmiussuunnitelmassa Palkanmaksu ja taloushallinto ajallaan; Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmiussuunnitelma Oman henkilöstön käytettävyys laitosten ja infran ylläpidossa: henkilövaraukset eli VAPmenettely Polttoainehuolto: Teknisten palvelujen valmiussuunnitelmassa Ulkoistettujen toimintojen ja ostopalveluiden jatkuvuus häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa: huomioidaan tarve ostopalvelusopimuksissa Väkivaltainen ekstremismi: varaudutaan valtakunnallisten ohjeiden mukaan, sitä mukaa kun niitä saadaan Kyberuhat: yksityiskohtainen suunnitelma hallintopalvelujen valmiussuunnitelmassa ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä edellytetään riittävän panostusta asiaan 7.3. Kuntaa koskettavat suuronnettomuusuhat, varautumiskeinot ja vastuuviranomaiset Suuronnettomuudet ja uhkat Suomussalmen kunnan näkökulmasta (Kainuun pelastuslaitoksen oma varautuminen 12.7.2013 / app. Juha Kärkkäinen LUONNOS ) 24
Suuronnettomuudet tai luonnonilmiön aiheuttamat uhat/onnettomuudet Vakava tulipalo tai räjähdys Tiedottaminen Avustaminen Häiriö tai uhka Kunnan rooli Toiminta tai menetelmäohje Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmissuunnitelma Vastuuviranomainen Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Vakava tieliikenneonnettomuus Tiedottaminen Tiedotussuunnitelma Kunnanjohtaja Vaarallisten aineiden onnettomuus teollisuuslaitoksessa Tiedottaminen Avustaminen Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Vakava tulva tai patoonnettomuus Ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla Vakava vesiliikenneonnettomuus Tiedottaminen Avustaminen Tiedotussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Tiedottaminen Tiedotussuunnitelma Kunnanjohtaja Tiedottaminen Tiedotussuunnitelma Kunnanjohtaja Suuri metsäpalo Tiedottaminen Avustaminen Tiedotussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Ympäristöuhkat/vahingot tai onnettomuudet Häiriö tai uhka Kunnan rooli Toiminta tai menetelmäohje Vastuuviranomainen Vakava öljyonnettomuus maa-alueella Tiedottaminen Avustaminen Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Vakava ympäristön saastuminen Tiedottaminen Tiedotussuunnitelma Kunnanjohtaja Jätehuollon toimintahäiriö (kunnallistekniikassa) Tiedottaminen Häiriön korjaaminen Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Jätehuollon toimintahäiriö (jätteiden keräys- ja kuljetusketjussa) Tiedottaminen Avustaminen Tiedotussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja 25
Infrastruktuurin uhka-/häiriötilanteet Häiriö tai uhka Kunnan rooli Toiminta tai menetelmäohje Vastuuviranomainen Laaja pitkäkestoinen sähkökatko Tiedottaminen Avustaminen Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Lämmönjakelun toimintahäiriö Tiedottaminen Häiriön korjaaminen Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja ICT-toiminnan häiriö Kuljetuslogistiikan häiriö (polttoaineet, lämpölaitoksille, henkilökulj.) ruokahuollon kuljetukset Tiedottaminen Häiriön korjaaminen Avustaminen Tiedottaminen Avustaminen Lisäresurssien hankinta Tiedotussuunnitelma Teknisten, palvelujen valmiussuunnitelma Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Päivittäistavarahuollon valmiussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky. Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Kunnan johtoryhmä. Ruokahuoltopäällikkö Väestön terveyteen vaikuttavat uhka-/häiriötilanteet Häiriö tai uhka Kunnan rooli Toiminta tai menetelmäohje Vastuuviranomainen Pandemia Avustaminen Tiedottaminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Tiedotussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky. Kunnanjohtaja Kunnan johtoryhmä Vakava eläin- ja kasvitautiepidemia Tiedottaminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Tiedotussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Kunnanjohtaja Vesihuollon vakava jakeluhäiriö Tiedottaminen Häiriön korjaaminen Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Kunnan johtoryhmä Vesihuollon laajaalainen käyttökelvottomuus Tiedottaminen Avustaminen Lisäresurssien hankinta Tiedotussuunnitelma Teknisten palvelujen valmiussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky:n ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma Kunnanjohtaja Tekninen johtaja Ruokahuoltopäällikkö Kunnan johtoryhmä Väkivaltainen ekstremismi Tiedottaminen Tiedostussuunnitelma Kunnanjohtaja Taulukko 6. Suuronnettomuusuhat 26
Häiriötilanne T H Seuraukset 7.4. Riski- ja haavoittuvuusanalyysitaulukko Suomussalmen kunnan näkökulmasta Todennäköisyys Henkilövahingot Omaisuusvahingot O M Resurssit Omat resurssit R Ulkoiset resurssit U Vaikutukset toiminnan jatkuvuuteen Yhteensä (T/2*H+ O+M+R +U) Häiriötilanne Todennäköisyyden arviointi asteikolla 1-5, jossa 1=hyvin epätodennäköinen, 2=melko epätodennäköinen, 3=mahdollinen, 4=todennäköinen, 5=hyvin todennäköinen Seurausten vakavuuden arviointi asteikolla 1-5 jossa 1=hyvin epätodennäköinen, 2=melko epätodennäköinen, 3=mahdollinen, 4=todennäköinen, 5=hyvin todennäköinen Seurausten vakavuuden arviointi asteikolla 1-5 jossa 1=hyvin epätodennäköinen, 2=melko epätodennäköinen, 3=mahdollinen, 4=todennäköinen, 5=hyvin todennäköinen Seurausten vakavuuden arviointi asteikolla 1-5 jossa 1=hyvin epätodennäköinen, 2=melko epätodennäköinen, 3=mahdollinen, 4=todennäköinen, 5=hyvin todennäköinen Käytettävissä olevien resurssien arviointi asteikolla 1-5 jossa 1=erittäin hyvät resurssit, 2=hyvät resurssit, 3=kohtuulliset resurssit, 4=heikot resurssit, 5=erittäin Käytettävissä olevien resurssien arviointi asteikolla 1-5 jossa 1=erittäin hyvät resurssit, 2=hyvät resurssit, 3=kohtuulliset resurssit, 4=heikot resurssit, 5=erittäin Pisteiden yhteismäärä. Mitä pienempi luku sitä parempi tilanne kunnan kannalta (= vaikuttavuus) Sähköenergian saannin ja jakelun häiriintyminen Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien käytettävyyden häiriintyminen Valtakunnallisen radio- ja televisiotoiminnan häiriintyminen Tieto- ja viestintäteknologisen (ICT inrastruktuurin vaurioituminen) Kuljetusten laaja-alainen häiriintyminen 4 3 4 5 5 2 38 3 3 3 3 5 4 20 2 2 2 2 5 2 13 3 3 3 3 5 4 27 3 3 4 4 5 2 27 27