Ammatillisen opettajan pedagogiset suuntaviivat Joulukuu 2015 APE1 Digiajan työelämätaitojen ennakointityön tiivistelmä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa: Ammatillisen opettajan pedagogiset suuntaviivat Koulutuspäällikkö Maj-Britt Kentz
Samissa työn ja oppimisen muutosluonne ja suuntaviivat tunnetaan tukea tarvitaan omaan oppimiseen Kansalliset ja kansainväliset ennakoinnit osoittavat, että työ ja työympäristöt digitalisoituvat, työ siirtyy verkostoihin ja se tiimipohjaistuu yhä voimakkaammin. Ilmiö ei ole uusi. Jo nyt työ on osittunutta ja sen tekemisen tahtia kuvaa projektiluonteisuus ja työuran aikajänne on pikemminkin ennakoimaton kuin pysyvä. Työtä ei tehdä enää yhdessä paikassa, vaan monipaikkaista työtä tehdään usein yhdessä asiakkaan kanssa tai kotoa käsin. Työn tekemisen välineet ovat mobiileja, automatisoituja ja älykkäitä, ja niiden toimintaympäristö on esineiden Internet. Miten muutos heijastuu opettamiseen? Ilmentääkö opetus käytännössä uutta työelämää? Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto toteuttivat yhdessä ennakointihankkeen, joka tarkasteli osaamiseen liittyvää muutosta ja valmiuksia, joita tulevaisuuden työelämä edellyttää. Tulevaisuuteen liittyvä ennakointi ei kosketa pelkästään opiskelijoita, vaan myös opettajia. Keväällä 2015 käynnistynyt ennakointihanke toteutti joulukuun puoliväliin mennessä kuusi toiminnallista työpajaa. Ideatyöpajoissa osallistujat vastasivat aina edellisen työpajan laatimaan jatkotehtävään. Lisäksi työpaja syvensi työn ja oppimisen eri teemoihin liittyviä kysymyksiä ja laati työpajan lopussa uuden jatkotehtävä seuraavalle työpajalle. Työpajojen aiheet liittyivät työhön ja oppimiseen laidasta laitaan, kuten oppimisen pelillistämiseen ja työhyvinvoivan yhteisön vaihtoehtoskenaarioihin. SAMIn opetuksen ja ohjauksen henkilöstön työskentelyä kuvaa asioiden avoin keskustelu, joka itseasiassa myös tuottaa työhyvinvointia. Työpajat olivat siis osaltaan työhyvinvoinnin kehittämisen välineitä. Lisäksi ennakointihanke toteutti kaksi kartoitusta, joista toinen liittyi SAMIin oppimisympäristönä ja toinen taas kartoitti SAMIn opiskelijoiden arjen ja opiskelun digitaitoja ja mediakanavia ja - välineitä. SAMIn opiskelijat pystyvät hyödyntämään arjessa hankittua digiosaamistaan opiskelussaan, mikä sellaisenaan on myönteinen kehityssuunta. Opiskelijoilla on myös esteetön pääsy vapaa-ajalla Internettiin ja oppimisen tietotyövälineet ovat monipuoliset ja useat. Opiskelijoiden hyvä BYOD-välineistö tarjoaakin tilaisuuden opetuksen ja opiskelun kehittämistyöhön, jossa sekä toimitaan ennakoitujen työelämämenetelmien mukaisesti monipaikkaisesti, tiimeissä ja verkostoissa että hyödytetään ja tuotetaan sisältöjä mobiilisti kulutettaviksi. Työelämän ennakointiin liittyen SAMIn opiskelijat uskovat kuitenkin perinteisiin työelämätaitojen pystyvyyteen huomattavasti enemmän, kuin ennakoituihin digiajan työelämätaitoihin. Ennakointihanke voidaankin tiivistää siten, että SAMIn opetus- ja
ohjaushenkilöstö tunnistaa työhön ja työelämään liittyvät kehittämissuunnat, mutta niiden sisäistäminen omaan työhön, sekä niiden välittäminen opiskelijoille edellyttää lisää tukea organisaatioissa. Seuraavassa esitellään yhteenveto ennakointihankkeen tuotoksien pohjalta (raportit 1-6, Digiaika- ja Oppimisympäristö raportit). Yhteenvedon tavoitteena on tarjota eväitä siihen, miten käynnistynyttä prosessia voi SAMIssa jatkaa. Prosessin tueksi, opettajan pedagogisten suuntaviivojen vahvistamiseen, esitellään luonnos lomakkeesta. Lomakeluonnos (LIITE 1.) annetaan SAMIn sisäiseen käyttöön ja edelleen kehitettäväksi SAMIn strategian tueksi. Lomaketta voidaan hyödyntää opetus- ja ohjaushenkilöstön TVT:n opetuskäytön kartoitustyön apuna. Lomakeluonnos myötäilee rakenteeltaan SAMIn kehitystyöhön liittyvän lehtori Sami Pirhosen opinnäytetyössä (Oppimisympäristön rakentamisen toimintamalli, 2015: http://bit.ly/pirhonen_oppimisymparistot) laatimaa arviontityökalua oppimisympäristön katselmukseen. Lomakkeen arviontiportaikko on kolmiportainen:, ja sekä jokaista faktoria kuvaava Vahvuudet ja kehittämiskohdat -osio, kuten Pirhosen laatimassa oppimisympäristön arviointityökalussa. Portaikon käyttöönotto edellyttääkin koulutusorganisaation itse tuottamaa arviointimäärittelyä. Lomakeluonnos sisältää kuusi (6) arviointiteemaa, jotka ovat: 1. Oppivan organisaation pedagoginen kulttuuri 2. TVT:n opetuskäytön henkilöstökoulutuksien pedagogiset mallit 3. TVT:n opetuskäytön työvälinekoulutus 4. TVT:n opetuskäytön henkilöstökoulutuksien sisällöt 5. TVT opetuskäytössä à arki 6. TVT:n hyödyntämisen arviointi
1. Oppivan organisaation pedagoginen kulttuuri SAMIssa on hyviä TVT:n pedagogisia opetuskäytön käytänteitä, jossa medioita ja teknologiaa hyödynnetään mediasisältöjen kuluttamisen sijaan digitaalisessa tuottamisessa. Opiskelijat tuottavat kollaboratiivisesti opettajien ohjaamina monimediasisältöjä oppimisprosessissa, ja opiskelijat oppivat myös uusia TVT:n soveltamistaitoja näissä digitaalisissa projekteissa. Yhtenäinen oppivan organisaation pedagoginen kulttuuri parhaimmillaan tukee niin yksittäisen opettajan kuin koko opettajayhteisön pedagogiikan laaja-alaista kehittämistä. Osio kartoittaa sitä, miten yleisiä nämä TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet ovat, ja miten laajalle ne ovat SAMIssa levinneet? - TVT:n opetuskäytön pedagogisia yhdessä sovittuja käytänteitä on tarjolla ja ne on helppo ottaa käyttöön - TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet ovat monipuolisia - TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet ovat innovatiivisia - TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet tukevat YTO-integraatiota - TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet tukevat alakohtaisia erityispiirteitä - TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet tukevat sosiokonstruktivistista oppimiskäsitystä 2. TVT:n opetuskäytön henkilöstökoulutuksien pedagogiset mallit TVT:n opetuskäytön kehittämistyössä on yleistä, että henkilöstön osaaminen kehittyy kollegan pedagogisten sovellusesimerkkien avulla, koska opetustyön konteksti on yhteinen. On kuitenkin tilanteita, jossa ulkopuolinen inspiraatio on paikallaan. TVT:n opetuskäytön pedagoginen osaaminen kehittyy ja syvenee siis monin eri tavoin: itse asiaa harrastamalla ja kokeilemalla, yhdessä asioita kahvipöydässä pohtimalla tai itse asiaa toisille kouluttamalla. Osio kartoittaa TVT:n opetuskäytön osaamisen kehittämisen systemaattisuutta ja koulutusmallien luonnetta. - Suunniteltu/sovittu vertaisoppiminen - Vapaamuotoinen avoin spontaani vertaisoppiminen - Tiimilähtöinen koulutus - Tiimien välinen koulutus - Asiantuntijavetoinen koulutus (ulk.puol.) - Kouluttajakoulutus (mentori) - Alakohtaisesti räätälöity koulutus - YTO-integraatioon räätälöity koulutus - Koulutuksissa opetuskokeiluja
3. TVT:n opetuskäytön työvälinekoulutus SAMIssa on käytössä runsaasti erilaista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön välineistöä. Uusien välineiden käyttöönottoa ei ole itsestään selvää, vaan edellyttää koulutusta. Osio kartoittaa, tarjolla olevan koulutustarjonnan riittävyyttä ja monipuolisuutta (seuraako koulutus välineinfrastruktuurin kehitystä) sekä sitä, miten innokkaasti eri koulutusaloilla koulutuksiin osallistutaan. Seliteosioissa voidaan kuvata toki myös tarkemmin myös sitä, että tarvitaanko erillistä työvälinekoulutusta lainaan. - TVT-työvälinekoulutuksen riittävyys - TVT-työvälinekoulutusten monipuolisuus - Osallistumisinnokkuus TVT:n työvälinekoulutuksiin 4. TVT:n opetuskäytön henkilöstökoulutuksien sisällöt Oppivan organisaation pedagogisessa kulttuurissa käsiteltiin jo TVT:n pedagogisia malleja, ja tässä osiossa samaa asiaa tarkastellaan henkilöstökoulutuksen yhtenä sisältönä. Kysymysten ero on siis se, että kulttuurilla tarkoitetaan jo vakiintunutta käytännettä ja tässä osiossa taas TVT:n pedagogisiin malleihin liittyvää koulutusta (jolla tuotetaan kulttuuria). TVT:n pedagogiset trendit muuttuvat ja kehittyvät sitä mukaan kuin välineet ja oppimisympäristöt (ml. sosiaalinen media) kehittyvät. TVT:n ulkopuolisesta taitotasomäärittelystä ollaan Suomessa lähestulkoon luovuttu, ja nyt preferoidaan mallia, jossa organisaation sisällä määritellään TVT:n opetuskäytön vasta-alkajaekspertti ulottuvuudet. - TVT:n pedagogiset mallit - TVT:n didaktiset ala- ja ainekohtaiset menetelmät - Mobiilioppiminen - BYOD/T - Monimuoto-opetuksen/-ohjauksen pedagogiikka - Sosiaalisen median ympäristöt ja välineet - Sähköinen arviointi
5. TVT:n opetuskäytön käytäntö TVT:n opetuskäytön tarkastelu käytännön arjessa avaa parhaiten sitä, millaisia kehittämislinjoja eri koulutuksissa on. Osio tarkastelee TVT:n tarkoituksen mukaisuutta ja antaa mahdollisuuden todentaa TVT:n opetuskäytön tilanne. Opiskelijoiden kanssa yhdessä TVT:n opetuskäytön tarkastelu on mitä hedelmällisintä ja osioin faktoreita voi myös tutkia ja perustella yhdessä opiskelijoiden kanssa oppimisen suunnittelussa. - TVT:n opetuskäyttö perustuu vuorovaikutukselle, yhteiskehittelylle ja osaamisen jakamiselle - TVT:n opetuskäyttö perustuu tutkivalle ja suunnitteluperustaiselle oppimiselle - TVT:n opetuskäyttö perustuu projektioppimiseen - TVT:n opetuskäyttö toteuttaa autenttista oppimista - TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään opiskelijoiden digitaalista kompetenssia - TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään BYOD/T-mallia - TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään monimuoto-opetusta - TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään sosiaalista mediaa tarkoituksenmukaisesti ja innovatiivisesti - TVT:n opetuskäyttö organisaation validoimissa oppimisympäristöissä - TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään pilvipalveluja - Tablet-laitteita hyödynnetään yhteisen tiedonkeruun, esittämisen, tutkimisen ja pohtimisen välineenä. - TVT:n opetuskäytössä noudatetaan tietoturvaa - TVT:n opetuskäytössä noudatetaan tekijänoikeuksia 6.TVT:n hyödyntämisen arviointi Onko tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa aina tarkoituksenmukaista? Tukeeko TVT opetuskäyttö oppimiselle määriteltyjä tavoitteita tai tulevaisuuden työhän liittyviä taitoja? Onko välineiden hyödyntäminen sujuvaa siten, että se tukee oppimista vai ovatko käyttötaidot niin puutteellisia, että TVT:n opetuskäyttö vie huomion itse sisällöstä? Osio tavoitteena on tarjota välineitä TVT:n opetuskäytön hyödyntämisen arviointiin. - TVT:n opetuskäyttö tukee opiskelijan itseohjautuvuutta - TVT:n opetuskäyttö tukee opiskelijan yksilöllistä opintopolkua - TVT:n opetuskäyttö työssäoppimisessa - Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö kytkeytyy osaamisennäyttöihin - TVT:n välineiden hyödyntäminen edistää oppimista - TVT:n välineiden hyödyntäminen tukee opetusta
LIITE 1. Arviontityöväline luonnos henkilöstön TVT:n opetuskäytön kartoittamiselle Oppivan organisaation pedagoginen kulttuuri TVT:n opetuskäytön pedagogisia yhdessä sovittuja käytänteitä on tarjolla ja ne on helppo ottaa käyttöön TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet ovat monipuolisia TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet ovat innovatiivisia TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet tukevat YTO-integraatiota TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet tukevat alakohtaisia erityispiirteitä TVT:n opetuskäytön pedagogiset käytänteet tukevat sosiokonstruktivistista oppimiskäsitystä TVT:n opetuskäytön henkilöstökoulutuksien pedagogiset mallit (koulutusten luonteet) Suunniteltu/sovittu vertaisoppiminen Vapaamuotoinen avoin spontaani vertaisoppiminen Tiimilähtöinen koulutus Tiimien välinen koulutus Asiantuntijavetoinen koulutus (ulk.puol.) Kouluttajakoulutus Alakohtaisesti räätälöity koulutus YTO-integraatioon räätälöity koulutus Koulutuksissa opetuskokeiluja
TVT:n opetuskäytön työvälinekoulutus (välineiden tekninen hallintataito) TVT-työvälinekoulutuksen riittävyys TVT-työvälinekoulutusten monipuolisuus Osallistumisinnokkuus TVT:n työvälinekoulutuksiin TVT:n opetuskäytön henkilöstökoulutuksien sisällöt TVT:n pedagogiset mallit TVT:n didaktiset ala- ja ainekohtaiset menetelmät Mobiilioppiminen BYOD/T Monimuoto-opetuksen/-ohjauksen pedagogiikka Sosiaalisen median ympäristöt ja välineet Sähköinen arviointi TVT opetuskäytössä TVT:n opetuskäyttö perustuu vuorovaikutukselle, yhteiskehittelylle ja osaamisen jakamiselle TVT:n opetuskäyttö perustuu tutkivalle ja suunnitteluperustaiselle oppimiselle TVT:n opetuskäyttö perustuu projektioppimiseen TVT:n opetuskäyttö toteuttaa autenttista oppimista TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään opiskelijoiden digitaalista kompetenssia TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään BYOD/T-mallia TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään monimuoto-opetusta TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään sosiaalista mediaa monipuolisesti ja innovatiivisesti TVT:n opetuskäyttö organisaation validoimissa oppimisympäristöissä TVT:n opetuskäytössä hyödynnetään sosiaalisen median pilvipalveluja Tablet-laitteita hyödynnetään yhteisen tiedonkeruun, esittämisen, tutkimisen ja pohtimisen välineenä. TVT:n opetuskäytössä noudatetaan tietoturvaa TVT:n opetuskäytössä noudatetaan tekijänoikeuksia
TVT:n hyödyntämisen arviointi TVT:n opetuskäyttö tukee opiskelijan itseohjautuvuutta TVT:n opetuskäyttö tukee opiskelijan yksilöllistä opintopolkua TVT:n opetuskäyttö työssäoppimisessa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö kytkeytyy osaamisennäyttöihin TVT:n välineiden hyödyntäminen edistää oppimista TVT:n välineiden hyödyntäminen tukee opetusta