Liikkuminen ja lähipalvelut Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere-talo Samuli Alppi Maankäyttö- ja ympäristöpalvelujen johtaja Hämeenlinnan kaupunki
Kaupungin osat Käyttäjät Palvelut Rakenteet (Alppi&Ylä-Anttila 2007, Dupuy 1991)
Miten ja miksi ihmiset liikkuvat?
Verkostokaupunki Patsy Healey (1997) Perinteinen kaupunkirakenne Hierarkkisesti järjestynyt Tuotannon kaupunki Pääkeskus ja hierarkkiset alakeskukset Yhtenäiset elämäntavat Kokonaisvaltainen maankäytönsuunnittelu Kehittyvä kaupunkirakenne Verkostomaisesti järjestynyt Kulutuksen kaupunki Muuntuva pääkeskus ja erilaistuvat, itsenäiset alakeskukset Eriytyvät elämäntavat Strategiat ja hankesuunnittelu
Liikkumisen uudet tavat Matkaketjut monimutkaistuvat Vapaa-ajan matkojen määrä kasvaa (Ympäristöministeriö 2003)f
Järjestystä hajaannuksessa
Koti kiintopisteenä Koti Työ Päivittäist. Asiointi (Samuli Alppi & Ville Viljanen 2008)
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Lielahti Keskusta Hervanta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi Keskusta 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00
Keskukset ja kaupungin rytmi 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 24:00
Ohjaavatko VAI palvelut KAUPUNKIRAKENNE liikkumista vai MOLEMPIA? liikkuminen palveluita?
Palveluiden ohjaus suunnittelulla Caniggia & Maffei (2001) Mittakaavallisen kasvun periaate Keskussijaintien siirtyminen Kaupallisten ja julkisten palveluiden verkkojen eriytyminen Tampereen Yleiskaava 1972
Päivittäistavarakaupan saavutettavuus kävellen Matka-aika 15 min
Päivittäistavarakaupan saavutettavuus autolla Matka-aika 7,5 min
Erikoiskaupan saavutettavuus autolla Matka-aika 15 min
Saavutettavuuden edut Väestömäärä 1980 Matka-aika 7,5 min
Saavutettavuuden edut Väestömäärä 2005 Matka-aika 7,5 min
Lähipalvelut
Kauppa ja kaupunki
Kauppa ja kaupunki
Kaupunki, kauppa ja kilpailu Location, location, location Yksityinen Scale, strategic locations, location Julkinen Yksityinen
Epilogi
Pienten tekojen vaikutukset ve 1 Hypermarket -maksimi ve 2 Hypermarket -minimi 22 uutta lähikauppaa kolmen hypermarketin ostovoima ve 3 ve 4 (Samuli Alppi & Hanna Kalenoja 2008)
Pienten tekojen vaikutukset 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 40,6 40,7 40,6 54,4 40,6 252,5 254,1 253,3 250,2 250,9 36,9 36,8 36,7 35,8 36,8 vaihtoehto 0 suorite (milj. km/v), ostos- ja asiointimatkat hypermarketmaksimi hypermarketminimi hypermarketminimi & joukkoliikenne hypermarketminimi & lähikaupat joukkoliikenne henkilöauto jalankulku ja pyöräily muutos nykytilanteeseen verrattuna (milj. km/v) jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne Yht. hypermarket-maksimi -0,06 1,61 0,16 1,71 hypermarket-minimi -0,14 0,85-0,02 0,69 hypermarket-minimi & joukkoliikenne -1,04-2,24 13,82 hypermarket-minimi & lähikaupat 0,01-1,60-0,16 10,5 4-3,34 (Samuli Alppi & Hanna Kalenoja 2008)
Kiitos! Samuli Alppi samuli.alppi@hameenlinna.fi 050 330 9891
Yhteenveto Verkostokaupunki ja kaupunkirakenteen muutos Kaupunkirakenteen muutoksen syitä Kaupunkirakenne toimintojen tehokkuuden näkökulmasta Pääliikenneverkon muutokset johtavat niin suuriin siirtymiin eri sijainneista saavutettavan väestön Yhteenveto osalta, että niitä on erittäin vaikea kompensoida täydennysrakentamisella. CASE Tampereen kaupunkiseutu 2010 - saavutettavuusnäkökulma
Kaupan ja kaupunkirakenteen muutos case Tampere Ylöjärvi Nokia Tesoma Lielahti Keskusta Pirkkala Koilliskeskus Lempäälä Hervanta Kangasala
Kaupunkirakenteen muutoksen syitä Rakenteelliset tekijät Käyttäjälähtöiset tekijät
1960 1980 2000 Saavutettavuuden huippualueet Rakenteelliset tekijät - saavutettavuus
1960 1980 2000 Kaupan suuryksikköhankkeet Saavutettavuuden huippualueet Rakenteelliset tekijät - saavutettavuus
1960 1980 2000 Kaupan suuryksikköhankkeet Saavutettavuuden huippualueet Rakenteelliset tekijät - saavutettavuus
Kaupunkirakenne tehokkuuden näkökulmasta Yhdyskuntarakenne Päivittäistavarakaupan rakennemalli Erikoiskaupan rakennemalli
Yhdyskuntarakenne tehokkuus Hypermarket-alueet Vuorokautinen käyttötiheys kaikki aktiivitoiminnot ja asuminen (hlötunti/m2/vrk)
Yhdyskuntarakenne liikenneverkon vaikutuksia Ihmisten aktiivitoiminnat keskittyvät yhä perinteisiin keskuksiin, jotka ovat yleensä joukkoliikenteen solmupisteitä. Saavutettavuuden huippualueet muodostavat keskussijainteja, mutta eivät yleensä monitoimintaisia keskuksia. Suurilla yksiköillä tavoitellut edulliset rakentamiskustannukset (yksikerroksisuus, pintapysäköinti) ja liikenneympäristön haitat estävät toimintojen sekoittamisen. Liikenteellisesti edullisten sijaintien varaaminen suurimittakaavaisille toiminnoille kuluttaa maata: Esimerkki: Tampereen hypermarket-alueille voidaan sijoittaa n. 6500 asukasta. (3,2 % kaupungin väestöstä). Alueet sijaitsevat joukkoliikennevyöhykkeellä ja korvaavat rakentamisalueet autovyöhykkeellä. Asukkaiden matkatuotos on 13 % - 20 % pienempi kuin vastaavan laajenemisalueille sijoitetun väestön.
Erikoiskaupan keskukset Kauppa: Logistiikan yksinkertaisuus Kauppakeskuksen sijainti Sääntelyn rajat Kiinteistökehittäminen: Rakennushankkeen yksinkertaisuus Asiakas: Asioinnin yksinkertaisuus
CASE Tampereen kaupunkiseutu 2010 - saavutettavuusnäkökulma
Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen kasvun ja liikenneverkon muutosten vaikutusta Tampereen kaupunkiseudun eri osien saavutettavuuteen. Selvityksen on laatinut Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratoriosta. Paikkatietoanalyysejä on laatinut Ville Viljanen Tampereen yliopiston aluetieteen laitokselta. Toimeksiantajina ovat olleet Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (Auli Heinävä), Tampereen kaupunki (Ritva Kangasniemi) ja Pirkanmaan ympäristökeskus (Leena Stranden). Selvitys on osa Helsingin kaupungin tietokeskuksen, Helsingin yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen kokoamaa suurten kaupunkiseutujen kaupunkirakennetta tutkivaa KARA -hanketta, jota johtaa professori Harry Schulman.
Pääperiaatteet 1/2 Selvitys havainnollistaa karttatarkasteluilla parhaiten saavutettavien sijaintien kehittymistä eri matka-ajoilla ja nopeuksilla. Tämän oletetaan muodostavan keskeisen tekijän haettaessa eri toiminnoille optimaalisia sijainteja kaupunkiseudulla. Keskeisenä saavutettavuutta ohjaavana tekijänä on toimijoiden käytössä oleva aikabudjetti sekä siitä ja liikkumisnopeudesta seuraavat keskimääräiset matka-ajat. Toistuvan asioinnin matkaaikana on analyyseissä käytetty 7,5 minuuttia ja harvemman asioinnin 15 minuuttia. Jokaiselle kaupunkiseudun ruudulle on laskettu siitä eri matka-ajoilla ja kulkumuodoilla tavoitettavissa olevan väestön tai työpaikkojen määrä. Saaduista arvoista on muodostettu pintamalli. Värin tummuus kuvaa ruudun saavutettavuutta.
Pääperiaatteet 2/2 Väestön osalta esimerkkinä toistuvasta asioinnista on päivittäistavarakauppa ja harvemmasta asioinnista erikoistavarakauppa. Työpaikkojen osalta esimerkkinä toistuvasta asioinnista on palvelutoiminnot ja harvemmasta asioinnista seudullinen logistiikka. Väestön sijainnin perusteella laaditut analyysit: Päivittäistavarakaupan sijainnit autolla (vertailutieto 1980) Erikoistavarakaupan sijainnit autolla (vertailutieto 1980) Päivittäistavarakaupan sijainnit kävellen Päivittäistavarakaupan sijainnit polkupyörällä Työpaikkojen sijainnin perusteella laaditut analyysit: Palvelutoimintojen saavutettavuus autolla Seudullisen logistiikan saavutettavuus autolla Lisäksi on esitetty esimerkin avulla liikenneverkon suhteellisen muutoksen vaikutus verrattuna väestön määrän kasvuun.
Väestö Väestön sijoittuminen Päivittäistavarakaupan sijainnit autolla (vertailutieto 1980) Erikoistavarakaupan sijainnit (vertailutieto 1980) Päivittäistavarakaupan sijainnit (kävellen) Päivittäistavarakaupan sijainnit (polkupyörällä)
Väestön sijoittuminen
Väestön sijoittuminen Väestö on keskittynyt suhteellisen tasaisesti kaupunkiseudun päätaajamiin ja niiden välialueelle. Merkittävimmät väestön tiheyden keskittymät ovat Tampereen ydinkeskustassa ja Kalevassa sekä Hervannan alueella. Sijaintiinsa nähden matalan asukastiheyden alueita ovat Kauppi- Niihama sekä Lielahden alue.
Päivittäistavarakaupan saavutettavuus pyörällä 7,5 minuutin yksisuuntainen asiointimatka polkupyörällä kuvaa päivittäistavarakaupan lisäksi myös laajempien kaupunginosatasoisten palvelujen saavutettavuutta. Tässä ajassa polkupyöräilijä etenee kaksi kilometriä. Selvästi parhaiten saavutettavaksi alueeksi nousee keskusta. Oletettavasti tällä matka-ajalla ja nopeudella tiheimmin asutuista keskittymistä saavutetaan keskusta, mutta ei vielä muita keskittymiä.
Työpaikat Työpaikkojen sijoittuminen Palvelutoimintojen saavutettavuus autolla suhteessa työpaikkoihin Seudullisen logistiikan saavutettavuus autolla suhteessa työpaikkoihin
Työpaikkojen sijoittuminen
Työpaikkojen sijoittuminen Työpaikkojen sijoittuminen on huomattavasti asumista keskittyneempää. Tampereen keskusta on selvästi tärkein työpaikkakeskittymä. Sen laajenemissuunnat ovat itään (Keskussairaalan ja TAMKin alue) sekä etelään (Hatanpää ja Nekala). Keskustan länsipuolella asuinvyöhyke estää työpaikka-alueiden laajenemisen. Työpaikkakeskittymät muodostuvat teollisuuden, palvelujen, koulutuksen ja hallinnon suurista yksiköistä. Kaupunkiseudun alakeskuksista Nokia ja Hervanta muodostavat merkittävät työpaikkakeskittymät.
Työpaikkojen saavutettavuus Toimintojen sijaintia suhteessa työpaikkoihin on arvioidu kahdella matka-ajalla. Kulkumuotona on auto, jolla huomioidaan paitsi asiointi, myös runko- ja jakelukuljetukset: 7,5 minuutin matka-aika, jolla voidaan kuvata työpaikkoja tukevien toistuvasti käytettyjen palvelutoimintojen (kopiolaitokset, kirjanpitopalvelut, atk-palvelut, osa tukkutoiminnoista) parhaan saavutettavuuden aluetta. 15 minuutin matka-aika, jolla voidaan kuvata koko kaupunkiseutua palvelevan harvemmin käytetyn logistiikan ja tukkutoiminnan sijaintina. Tällaisia palveluja kaupunkiseudulla on tyypillisesti kullakin toimijalla vain yhdessä pisteessä.
Palvelutoimintojen saavutettavuus autolla Matka-aika 7,5 min
Seudullisen logistiikan saavutettavuus autolla Matka-aika 15 min
Työpaikkojen saavutettavuus Palvelutoimintojen osalta (7,5 minuutin matka-aika) parhaan saavutettavuuden keskittymä muodostaa selkeän vyöhykkeen Tampereen keskustan itäreunasta etelään Lahdesjärvelle asti. Tälle vyöhykkeelle sijoittuu mm. Nekalan teollisuus- ja varastoalue, jossa aiempien toimintojen joukkoon on jo täydentynyt palvelutoimintoja. Seudullisen logistiikan osalta (15 minuutin matka-aika) hyvän saavutettavuuden sijaintialue on huomattavasti laajempi ja jatkuu etelään moottoritietä pitkin. Tärkeimmät keskittymät muodostuvat Tampereen itä- ja eteläpuolelle kehäväylän yhteyteen. Kehäväylän läntinen osa ei näy läheskään yhtä voimakkaana keskittymänä. Se jää etäälle Tampereen keskustan työpaikkakeskittymästä, joka on liikenneverkon kannalta parhaiten palveltavissa idän ja etelän kautta.
Esimerkki Liikenneverkon suhteellisen muutoksen vaikutus verrattuna väestön määrän kasvuun. Kohteena keskustan, Lahdesjärven, Ideaparkin alueelta saavutettavien asukkaiden määrän muutos ennen kehäväylän valmistumista (1980) ja kehäväylän valmistumisen jälkeen (nykytilanne).
Yhteenveto Kaupunkirakenteen kasvu ja erityisesti liikenneverkon muutokset muuttavat jatkuvasti eri toimintojen optimaalista sijaintia. Eri saavutettavuusajoilla (lyhyt 7,5 min ja pitkä 15 min seudullinen matka) ja kulkumuodoilla (auto, pyörä, kävely) parhaan saavutettavuuden alueet ovat erilaiset. Tämä vaikuttaa asiointitiheydeltään ja pääkulkumuodoltaan erilaisten toimintojen sijoittumiseen. Asukkaita palvelevien toimintojen ja työpaikkojen palvelevien toimintojen optimaaliset sijainnit ovat erilaisia johtuen työpaikkojen asumista voimakkaammasta keskittymisestä. Liikenneverkon suuret muutokset, kuten kehäväylän valmistuminen, muuttavat saavutettavuusalueita voimakkaasti, jolloin aiempien keskusten aseman ylläpitämiseen esimerkiksi täydennysrakentamisella ei ole edellytyksiä. Saavutettavuuden kautta muodostuvista eri toimintojen potentiaalisista keskussijainneista tulisi valita kaupunkiseudun rakenteen ja palveluverkon kannalta edullisimmat aktiivisen kehittämisen kohteeksi.
Kiitos!
Mitä menetetään, jos ei Parkano Valkeakoski -7115 as. -84 km Tampereelta -Taantuva teollisuuspaikkakunta Pt-kaupan yksiköt siirtyneet 2002-2005 keskustasta vt 3:n viereen -20542 as. -37 km Tampereelta -Taantuva teollisuuspaikkakunta Pt-kaupan yksiköitä kehitetty vain keskustassa
Väestön muutos 1980-2008 Parkano 19 % (1664 as.) Valkeakoski 9,8 % (2238 as.) 2002-2004 Parkanon kaupallisen keskustan siirtyminen Väestön muutos 2000-2008 Parkano 8 % (692 as.) Valkeakoski + 0,2 % (49 as.) Mitä menetetään, jos ei
Parkano Valkeakoski Lempäälä Ideapark Mitä menetetään, jos ei
Sääntely vs. suostuttelu Sääntelyn kehittäminen: Velvoite kaupan ohjaamisesta keskustoihin. Seudulliset yksiköt maakuntakaavaan kaupan vaihekaava (aikajänne). Seudullisen yksikön koon ylärajan määrittely Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan etuoikeuksien poistaminen. YVA -menettely kaikkein suurimmille hankkeille. Tietopohjan ja erityisesti palveluverkkoselvitysten merkityksen kasvattaminen. (Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmä 9/2009)
Sääntely vs. suostuttelu Suostuttelun kehittäminen: Tietopohjan parantaminen julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä kuntalaisten parissa. Parhaan saavutettavuuden alueiden määrittely eri kulkumuodoille ja aikabudjeteille. Kaupunkirakennetta ja saavutettavuutta koskevan tiedon julkistaminen ja havainnollistaminen Kestävimpien sijaintien valinta: julkiset investoinnit Keskustojen laadun radikaali kehittäminen