LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakertomus 3 Talousarvion toteutuminen 30 Tilinpäätöslaskelmat 60 Konsernilaskelmat 65 Liitetiedot 69 Allekirjoitukset ja merkinnät 89 Luettelot ja selvitykset 91 Panttikirjaluettelo 94 2

LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2014 3

SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Yleinen taloudellinen kehitys 8 Limingan kunnan kehitys 9 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa 11 Lähivuosien haasteet 13 Kunnan henkilöstö 14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä 15 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 17 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 18 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 20 Tase ja sen tunnusluvut 20 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 23 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 Konsernin toiminnan ohjaus 24 Olennaiset konsernia koskeva tapahtumat 26 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 27 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 30 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet 30 Käyttötalouden toteutuminen 36 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 36 Perusturvapalvelut 38 Sivistyspalvelut 42 Tekniset palvelut 44 Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 47 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 50 Investointien toteutuminen 53 Rahoitusosan toteutuminen 56 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 56 4

OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus PAKKO valtion ohjausta vuonna 2014? Vuoden 2014 osalta kuntien toimintaa kuvaa hyvin sana PAKKO. Valtio pakotti lainsäädännöllä kunnat tekemään kuntajakoselvitykset koko Suomessa, myös Oulun kaupunkiseudulla. Jo etukäteen oli tiedossa, että mikään Oulun seudun kunnista ei ole valmis uusiin liitoksiin. Oululla on edelleen pureksittavaa edellisen liitoksen jäljiltä ja toisaalta kehyskunnat eivät ole valmiita liittymään Ouluun. Kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Raportissa todetaan, että Kuntarakennetarkasteluun on syytä palata kun kuntien toimintaympäristöön liittyvät rakennemuutokset ovat selvillä, sillä 2020-luvulla kuntien toimintaympäristö on jo muuttunut olennaisesti nykyisestä. Viesti on selkeä ja se on otettava vakavasti. Koska Liminka aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana, tulee talousnäkökulma pitää mielessä. Toinen merkittävä PAKKO, johon tuhlaantui merkittävästi sekä viranhaltijoiden että päättäjien aikaa, oli Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa tavoitteena oli luoda Suomeen palvelurakenne, jossa järjestäminen annettaisiin viidelle suuralueelle ja tuotanto järjestettäisiin sitten erikseen. On syytä todeta, että valtion junailemat pakkoyhteistyörakenteet, mm. ensihoito ja aluepelastuslaitos, ovat tähän mennessä aina tuottaneet merkittävästi uusia kustannuksia. Tätä kertomusta kirjoitettaessa on tiedossa, että SOTE-uudistus kaatui. Molemmat selvitykset veivät paljon energiaa ja resursseja muilta Oulun kaupunkiseudun elinvoiman ja valtakunnallisen vetovoiman kannalta tärkeämmiltä asioilta. Merkittävää on, että uudistushankkeet eivät ole täyttäneet hyvän lainvalmistelun ja hallinnon periaatteita. Kunnan kokonaiskehitys oli kaikesta huolimatta varsin hyvä. Väkiluku kasvoi 1,7 % eli 167 asukasta ja muuttovoittoa kertyi +32 asukasta. Heikosta suhdanteesta ja kaupunkiseudun rakennemuutoksesta johtuen asuntokauppa hiljentyi vuoden aikana merkittävästi. Siitä huolimatta tonttien luovutusmäärä oli 37, joista pääosa myytyjä omakotitontteja. Limingalla on siten vetovoimaa ja vahva tulevaisuus edessään. Merkittävä oli uuden terveyskeskuksen käyttöönotto huhtikuussa 2014 ja sosiaalitoimen siirtyminen samoihin tiloihin terveydenhuollon kanssa. Terveyskeskushankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Palvelujen kehittämisen osalta keskiössä on ollut vanhusten palvelujen kehittäminen, jonka keskeisin toimenpide on ollut kunnantalon korttelin 58 kehittämishanke. Kumppanuushankkeen aloitus urakkakilpailun voittaneen Temotek Oy:n kanssa siirtyi vuoden 2015 puolelle kun selvisi, että vanhan virastotalon rakenne ei vastannut piirustuksia. Museoviraston lausunnon perusteella koko rakennus voidaan purkaa. Hanke on yhteistyöhanke myös palvelujen tuottamisen osalta, sillä 60:stä asiakaspaikasta kunta tuottaa puolet ja ODL puolet. Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Päivähoidon palvelusetelin jatkona, vuonna 2014 palveluseteli otettiin käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Asiakkaille halutaan antaa mahdollisuus valita haluaako palvelut kunnalta vai yksityisilta palvelujen tuottajilta. Limingan kunnan talous pysyi vuonna 2014 hallinnassa. Vuosikatetta kertyi 5,8 miljoona euroa eli 594 e/asukas. Poistojen jälkeen tulosta kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Kunnan velkamäärä on 2487e/asukas. Hyvä tuloskehitys on tulevina vuosina vaarassa, sillä jatkossa tulosta tulevat heikentämään merkittävät, jo tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja - järjestelmäuudistus joiden vaikutus on Limingassa yli 5,1 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelmakaudelle talouden tuottavuusohjelman jonka suunnassa rakenteita ja palveluja on kehitetty. Ohjelma on merkittävä sikäli, että harvassa kunnassa poliittisella tasolla kyetään reagoimaan edessä oleviin muutoksiin ja sopimaan tuottavuustoimenpiteistä, kiitokset siitä. 5

Liminkaa on aina osattu kehittää ennakkoluulottomasti uudistaen, mutta samalla on kyetty huomioimaan niin henkilöstö kuin talouden kovat realiteetit. Myös jatkossa tarvitsemme kaikkien kuntalaisten, yritysten, päättäjien ja henkilöstön vahvaa panostusta ja sitoutumista, jotta Liminka on houkutteleva ja hyvä paikka asua, yrittää ja elää. Kiitokset hyvästä vuodesta 2014 kuuluu päättäjien lisäksi henkilöstölle. Te tuotatte palvelut ja olette omalla sitoutumisellanne kehittäneet kuntaa merkittävästi, kiitos! Pekka Rajala kunnanjohtaja 6

Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Perusturvaosasto Osastopäällikkö Tekninen osasto Osastopäällikkö Luottamushenkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsentä pj Sanna Savolainen I vpj Mari Viljas II vpj Markku Ahola Kunnanhallitus, 9 jäsentä pj Kari Ylönen vpj Liisa Kylmänen Tarkastuslautakunta, 6 jäsentä pj Sami Tissari Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä pj Satu Vuollo Perusturvalautakunta, 9 jäsentä pj Kalevi Nevala Sivistyslautakunta, 9 jäsentä pj Leea Sangi Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pekka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinen Perusturvaosasto perusturvajohtaja Irma Toivanen Sivistysosasto sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa 31.8.2014 saakka sivistysosaston osastopäällikkö Minna Kärkkäinen 9.6.2014 alkaen Tekninen osasto tekninen johtaja Simo Pöllänen Tekninen lautakunta, 9 jäsentä pj Tuomas Ahola 7

Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut viime aikoina kaksijakoista. Toisaalta Yhdysvaltojen ja Iso- Britannian kasvunäkymät ovat hyvät kun taas euroalueen tilanteen ennustetaan jatkuvan vaisuna. Euroalue toipuu edelleen velkakriisistä ja kasvua heikentävät jäsenmaiden heikko kilpailukyky sekä yksityisen sektorin taseiden sopeutus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2014 oli vain 0,1 %. Toisaalta ennuste on parempi kuin edellisinä vuosina, jolloin kasvu on ollut negatiivinen (v. 2013-1,2 %; v. 2012-0,1 %). Vuodelle 2015 ennustetaan kasvua maltilliset 0,9 %. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt edellisvuodesta, ennuste vuoden 2014 työttömyysprosentista on 8,6 % (v. 2013 8,2 %), ja tulevana vuonna työttömyyden arvioidaan nousevan 8,8 %:iin. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan nousevan. Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,1 %. kunnassa. Vuosikate oli asukasta kohden 373 e (v. 2013 371 e) ja 101 % poistoista sekä investoinneista 72 %. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat vuonna 2014 2,5 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jakoosuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle 2014. Valtionosuudet puolestaan laskivat 1,3 prosenttia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyn noin 360 milj. euron lisäleikkauksen myötä. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 % (1,09 mrd. euroa). Lainakannan kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, ja kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 14,88 mrd. euroa. Lainamäärä/asukas oli 2 733 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 2 542 euroa. Taulukko 1. Kansantalouden kehitys 2011 2012 2013 2014 BKT, muutos % 2,7-0,1-1,2 0,1 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 Työllisyysaste 68,6 69 68,5 68,1 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 Ansiotason muutos, % 2,7 3,5 2,0 2,1 Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,2 %, kuluttajahintojen nousuksi 2,1 % ja keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,2 %. Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintatulot vähenivät 1,6 % ja toimintamenot kasvoivat 0,4 % edellisvuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisinä vuosina, mutta siihen vaikutti osaltaan ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteet kääntyivät kasvuun, 1,2 % vuodesta 2013. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisvuodesta 2,0 milj. euroa. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 14 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 36 Lähde: Suomen kuntaliitto/tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8

Limingan kunnan kehitys Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 2 700 asukkaalla eli 36 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin 42 % muuttovoittoon ja noin 58 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Vuonna 2014 Limingan asukasluku kasvoi 167 asukkaalla (1,7 %) ja oli vuoden lopussa 9.744. Asukasluvun kasvu muodostui noin 80 % luonnollisesta kasvusta ja noin 20 % muuttovoitosta. Taulukko 2. Limingan asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos-% Kunnan tavoite 1995 5 516 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 735 5 910 6 186 6 475 7 039 7 484 7 963 8 399 8 576 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 9 744 1,7 3,1 4,7 4,7 8,7 6,3 6,4 5,5 2,1 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1,7 9964 Kuntastrategian mukainen asukaslukutavoite vuonna 2014 oli 9.964 asukasta. Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 500 400 300 200 100 0 (100) 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2000 1500 1000 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 7-12 v 1013 1061 1161 1197 1245 1313 1358 1430 0-6v 1585 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1571 7-12 v 0-6v Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä, 30,6 vuotta, on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan 0-14-vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %, alle 7-vuotiaita oli Limingassa 16,1 % ja koko maassa 7,7 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 8,7 % ja koko maassa 19,9 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Toistaiseksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailleen kohtuulliset peruspalvelut. Kunta on 2000-luvulla investoinut merkittävästi, muun muassa koulu- ja päiväkotihankkeisiin, kirjastoon sekä uuteen terveyskeskukseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana investointimenot ovat olleet 23,8 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 19,7 milj. euroa. V. 2005-2014 investointimenot ovat olleet yhteensä 76,6 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 58,5 milj. euroa. Vuonna 2014 nettoinvestoinnit olivat 6,9 milj. euroa, 703 e/asukas 9

Taulukko 3. Väestön ikärakenteen kehitys 2008-2014 Ikäryhmä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0-6 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1571 % 18,5 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % 7-15 1523 1632 1679 1728 1807 1875 1992 % 17,8 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % 16-18 344 376 402 420 432 443 435 % 4,0 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % 19-29 889 864 835 842 864 839 845 % 10,4 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % 30-64 3552 3686 3769 3828 3922 4248 4052 % 41,4 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 % 41,6 % 65-74 364 363 382 405 424 330 487 % 4,2 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 5,0 % 75-316 318 335 340 341 210 362 % 3,7 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,7 % Yhteensä 8576 8861 9037 9164 9432 9577 9744 Limingan keskimääräinen työttömyysaste nousi edelleen hieman edellisvuodesta ja oli 10,9 % (9,7 %). Lähikuntiin verraten Limingan työttömyysaste oli yhdessä Hailuodon kanssa vuoden lopussa toiseksi alhaisin Lumijoen jälkeen ja Pohjois-Pohjanmaalla 4. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi reippaasti, pitkäaikaistyöttömien määrä oli keskimäärin 93 (v. 2013 65) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 60 (v. 2013 49). Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen työttömyysaste oli 14,6 %. 600 12,0 500 10,0 400 8,0 300 6,0 200 4,0 100 2,0 0 0,0 2009 2011 2013 Työttömät työnhakijat Työttömyysaste, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Nuoret >1 v Kuvio. Keskimääräinen työttömyysaste ja työttömien määrä. Kuvio. Yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. 10

Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset taloudessa Limingan kunnan vuosikate laski edellisvuodesta 14,9 %, 1,0 milj. euroa. Kunnan oman toiminnan menokehitys oli negatiivinen, -0,6 %, mutta vuosikatteen painoi edellisvuotta alemmas verorahoituksen pieneneminen sekä kasvaneet rahoituskustannukset. Verorahoituksen osalta verotulot laskivat lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa edellisvuodesta. Hitaaseen verotulojen kasvuun vaikuttivat valtakunnallisesti edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisveron kasvuun vaikuttanee lähitulevaisuudessa vahvemmin myös kasvava työttömyys. Valtionosuuksia pienensi edellisvuotta pienempi verotulojen tasauserä. Sekä verotulojen että valtionosuuksien vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. Vuosikatetta kertyi 5,8 milj. euroa (v. 2013 6,8 milj. euroa) ja asukasta kohden 594 e. Limingan kunnan toimintamenojen ja toimintatulojen kasvuprosentit olivat vuonna 2014 miinusmerkkiset. Sekä toimintamenot että toimintatulot pienenivät 0,6 %, kun edellisenä vuonna toimintakatteen kasvuksi muodostui 4,2 %. Talousarviossa toimintamenojen kasvuksi arvioitiin 1,0 %, toimintakatteen 1,3 % ja verorahoituksen 1,5 %. Toimintatulojen arvioitiin laskevan 1,8 %, Toimintakatteen pieneneminen oli kuitenkin 0,6 milj. euroa verorahoituksen vähenemistä pienempi (toimintakate pieneni 0,3 milj. euroa, verorahoitus 0,9 milj. euroa). Toimintamenoissa suurin säästö talousarvioon nähden muodostui erikoissairaanhoidon kustannuksista, jotka olivat 0,5 milj. edellisvuotta pienemmät. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset puolestaan nousivat 1,7 milj. euroa ja vuonna 2012 0,7 milj. euroa. Vuoden 2014 suurin investointi oli terveyskeskushanke, joka aloitettiin vuonna 2013. Nettoinvestoinnit laskivat edellisvuoden 9,1 milj. eurosta 6,9 milj. euroon, 703 e/asukas. Investointimenojen vähenemisen myötä investointien omarahoitusaste parani edellisvuodesta. Investointien tulorahoitusprosentti oli 81,7 % (v. 2013 71,7 %). Vuonna 2014 nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 5,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 24,2 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisvuoden 2 372 eurosta 2 487 euroon. Olennaiset muutokset toiminnassa Heinäkuussa 2013 voimaan astunut Kuntarakennelaki velvoitti kunnat selvittämään kuntarakennetta lähikuntien kanssa. Kuntarakennelain kriteerien pohjalta Oulun alueen selvitysalue muodostui Oulun seudun kunnista Liminka, Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Ii ja Oulu. Alueen kuntarakenneselvityksen aloitustilaisuus oli huhtikuussa 2014. Selvitystä tehtiin vuoden 2014 aikana ja loppuraportti julkaistiin joulukuussa. Selvityksen pohjalta kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Uuden terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja muutto uusiin tiloihin tapahtui huhtikuussa 2014. Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyivät toukokuussa ja kyseiselle paikalle valmistui uuden terveyskeskuksen paikoitusalue. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke valmistui syyskuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti kunnan kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut laskutusta lukuun ottamatta on tuottanut Monetra Oy vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2013 aikana siirryttiin käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa ja taloussuunnitteluohjelmaa ja loput taloushallinnon uusista järjestelmistä on otettu käyttöön vuodenvaihteessa 2013-2014. Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Varhaiskasvatuksen osalta otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli vuonna 2013. Vuonna 2014 palveluseteli on otettu käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Päätökset palvelusetelien käyttöönotosta syntyivät valtuuston kokouksissa loka-marraskuussa. Kunnan oma päiväkoti Marjala suljettiin joulukuussa 2013 ja lapset siirtyivät pääasiallisesti palvelusetelillä tammikuussa 2014 avattuun yksityiseen päiväkotiin. 11

Vanhustenhuollon palvelurakenteen osalta on jatkettu kunnantalon korttelin 58 kehittämishanketta. Korttelin kehittämistä on valmisteltu niin, että kortteliin tulee vanhusten avopalvelut sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö 60 asiakaspaikalla. Tehostetun palveluasumisen asiakaspaikoista 30 kpl kunta vuokraa omaan toimintaan ja loppujen 30 paikan osalta palveluista vastaa yksityinen toimija. Hankkeen toteutukseen haettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusta, mutta hakijana toiminut yksityinen yhteistyökumppani sai kielteisen päätöksen. Hankkeen toteuttajakumppani Temotek Oy haettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tehostetun palveluasumisen lisäksi kortteliin tulee asuinkerrostalo ja liiketiloja. Hankkeen aloittaminen siirtyi vuodelta 2014 vuodelle 2015 vanhan viraston rakenteellisten ongelmien ja yhteistyökumppanin ennakoimattomien muutosten vuoksi. Museoviraston lausunnon ja Ely-keskuksen poikkeusluvan myötä vanhalle rakennukselle saatiin purkulupa. Purku- ja rakennustyöt korttelissa aloitetaan keväällä 2015. Taulukko 3. Kunnan talouden kehitys (1.000 e) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Asukasluku 31.12. 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 9 744 kasvu-% 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1,7 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 19,5 19,5 20,5 20,5 Verotulot 20 994 23 039 23 597 24 162 28 315 27 848 Valtionosuudet 21 278 21 998 22 821 23 548 24 213 23 824 Verorahoitus yhteensä 42 272 45 038 46 418 47 710 52 529 51 673 muutos % 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1-1,6 e/asukas 4 771 4 984 5 065 5 058 5 485 5 303 Toimintamenot 45 841 45 763 48 473 51 559 53 833 53 519 muutos % 9,4-0,2 5,9 6,4 4,4-0,6 Toimintakate 37 428 38 780 41 533 44 086 45 948 45 679 muutos % 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2-0,6 e/asukas 4 224 4 291 4 532 4 674 4 798 4 688 Vuosikate 4 643 6 114 4 692 3 373 6 799 5 786 e/asukas 524 677 512 358 710 594 vuosikate/poistot % 201,6 268,4 190,5 112,9 223,9 139,6 Tilikauden tulos 2 140 3 837 2 229 385 3 762 1 642 Investoinnit, netto 3 546 9 617 11 619 3 787 9 094 6 851 e/asukas 400 1 064 1 268 402 950 703 Investointien tulorahoitus- 123,9 62,3 39,9 83,2 71,7 81,7 % Taseen loppusumma 47 988 54 061 64 312 65 650 73 755 76 023 Lainakanta 9 209 11 760 18 732 20 011 22 720 24 236 e/asukas 1 039 1 301 2 044 2 122 2 372 2487 Konsernin lainakanta 1 708 1 968 2 681 2 733 3 136 3259 e/asukas Omavaraisuusaste, % 66,4 66,2 59,1 58,6 57,3 57,6 Kertynyt ylijäämä 4 426 5 120 5 858 6 468 7 433 8554 e/asukas 499 567 639 686 776 878 12

Lähivuosien haasteet Limingan kunnan osalta lähivuosien merkittävimmät haasteet liittyvät valtiovallan toimiin. Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2014 alkupuolella vuoden 2015 alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen ennakkolaskelmat, joiden mukaan Limingan kunta menettää uudistuksessa valtionosuuksia 2,6 milj. euroa. Summa vastaa noin kymmentä prosenttia valtionosuuksien nykytasosta ja noin 2,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Ennakkolaskelmien myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan 28.4.2014 perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2015 2018. Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Toimenpideohjelman toteutumisesta tullaan raportoimaan luottamushenkilöille neljännesvuosiraportointien yhteydessä. Toinen suuri haaste liittyy sote-uudistukseen ja sen rahoitusmalleihin. Lakiesityksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä pyritään uudistamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin nykymallissa usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille. Julkaistujen ennakkolaskelmien mukaan valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen rahoituksen yhteisvaikutuksen myötä kunnan tuloveroprosentti tulisi nostaa noin 26 prosenttiin, jotta uudistusten aiheuttamat rahoitusvaateet kyettäisiin täyttämään. Soteuudistuksen ja sen rahoitusmallin linjaaminen sekä uudistuksen toteuttaminen siirtyi kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle. Verotulot muodostavat myös merkittävän osan kunnan tuloista. Kuntien verotulojen kehitys riippuu keskeisesti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolestaan sidoksissa maailmantalouden kehitykseen. Kuntakentän ongelmana on tulopohjan pettämisen lisäksi kustannuskehitys, joka ylittää kuntien tulojen kehityksen. Limingan kunnan osalta verotulojen kehitykseen vaikuttaa koko Oulun seudulla tapahtuva rakennemuutos ja joukkoirtisanomiset. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa myös kunnan asukasluvun kasvu. Vuoden 2014 asukasluvun kasvu oli 1,7 %, missä on hienoista kasvua edellisvuoteen nähden. Yleinen taloudellinen epävarmuus sekä kasvava työttömyys luovat oman haasteensa kunnille paitsi vähenevinä verotuloina, myös vuoden 2015 alusta kuntien kasvavien työllistämisvelvoitteiden kautta. Kun aikaisemmin kunnat maksoivat yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuista puolet, jatkossa tämä raja laskee 300 päivään. Lisäksi kunnan maksuvelvoite nousee 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli 1 000 päivää. Velvoitteiden kasvamisella on merkittävä taloudellinen vaikutus kunnille. Limingan kunnassa haasteena on, ei vain toimintakatteen kasvun hillitseminen, vaan toimintakatteen leikkaaminen vastaamaan verorahoituksen vähenemistä. Toimintakatteen kasvu on viime vuosina ollut noin 4-7 %, kun se valtionosuus- ja sote-uudistus huomioon ottaen tulisi olla negatiivinen. Verorahoituksen väheneminen vaatii kriittistä toimintatapojen arviointia. Suurista investoinneista pyritään myös pitämään taukoa talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden toimintakatteen kasvu onkin negatiivinen, -0,8 % vuoden 2014 talousarvioon verraten. Talousarviossa pysyminen edellyttää hallintokunnilta entistäkin tarkempaa seurantaa sekä sitoutumista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. 13

Kunnan henkilöstö Limingan kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 725 henkilöä (v. 2013 726). Vuosien 2013 ja 2014 henkilöstön määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 henkilöstömäärän kanssa johtuen raportointiohjelman muutoksesta vuonna 2013. Vuoden 2012 luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuosien 2013 ja 2014 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Lisäksi vuoden 2014 luvuissa on mukana sivutoimiset henkilöt (48 hlö), jotka eivät ole olleet mukana aikaisempien vuosien luvuissa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 75 % kunnan henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus oli 23 % ja työllistettyjen osuus 2 %. Henkilöstöstä on laadittu erillinen kertomus. Taulukko 4. Henkilöstö osastoittain 2012-2014 Osasto 2012 2013 2014 Hallinto-osasto 21 21 19 Perusturvaosasto 188 205 192 Sivistysosasto 370 396 412 Tekninen osasto 107 104 102 Yhteensä 686 726 725 Taulukko 5. Henkilöstökulujen kehitys 2012-2014 2012 2013 2014 Muutos 1 000 e 1 000 e 1 000 e 2013-14 Palkat -22 469-22 435-21 791-2,87 % Sosiaalikulut -5 858-5 952-5 875-1,29 % Henk.korvaukset 400 338 316-6,43 % Henkilöstökulut yht. -27 928-28 049-27 350-2,49 % Henkilöstökulut e/as -2 961-2 929-2 807-4,17 % Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain v. 2014 1.000 e Palkat Sos. Kulut Yht. Muutos 2013-2014 Yleishallinto 784 229 1 012-9,5 % Perusturvapalvelut 6 310 1 840 8 150-1,4 % Sivistyspalvelut 11 764 2 971 14 735-2,4 % Tekniset palvelut 2 593 735 3 328-3,3 % Muut tulosalueet 25 101 125 1,5 % Yhteensä 21 475 5 875 27 350-2,5 % Muiden tulosalueiden muutos johtuu eläkemenoperusteisista eläkemaksuista, joita ei ole pystytty kohdistamaan tulosalueille. 14

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Henkilöstö on tärkeä voimavara kunnan toimintoja kehitettäessä. Limingan kunta on pystynyt toistaiseksi rekrytoimaan pätevää ja osaavaa henkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Henkilöstön saatavuuteen on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva sekä edullinen sijainti Oulun läheisyydessä. Sijaisten saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Henkilöstön ikääntyessä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitys tulee korostumaan. Taloudellisesti tiukat ajat asettavat paineita henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiselle ja viihtymiselle. Aiempien vuosien mittavat investoinnit ovat edellyttäneet merkittävää vieraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilanne rahoitusmarkkinoilla voi aiheuttaa ongelmia joko rahan saatavuuden tai rahoituskustannusten kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 48 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. Euroalueen ja Suomen talousnäkymät aiheuttavat omalta osaltaan epävarmuustekijän, johon pyritään vaikuttamaan tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa entistäkin enemmän kuntien kustannuksiin vuoden 2015 alusta kasvaneiden työllistämisvelvoitteiden kautta. Oman haasteensa kunnan toimintaympäristöön luovat myös kunnasta itsestään riippumattomat tekijät, kuten sote-uudistus sekä valtionosuusuudistus. Näitä asioita on käsitelty laajemmin kohdassa lähivuosien haasteet. Edellä mainittujen lisäksi kunnan kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostaa lainsäädännön kehitys toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön osalta. Oulun seudun tulevaisuus riippuu pitkälti elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja työpaikkojen olemassa olosta ja uusien syntymisestä. Sen vuoksi panoksia tulee laittaa elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen niin Limingassa kuin seudullisestikin. Kunnan tulisi kyetä pitämään yllä asukasluvun kasvua. Kunnassa on rakennettu puitteet varhaiskasvatukselle sekä peruskoulutukselle ja lukiolle, samoin on investoitu muun muassa uuteen kirjastoon ja terveyskeskukseen ja tiestöön. Asukasluvun kasvu vaikuttaa kunnan tulorahoitukseen verotulojen myötä. Sisäilmaongelmat muodostavat kunnille toiminnallisen riskin. Rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmia esiintyy aika ajoin vanhemmissa rakennuksissa ja nykyisin myös uusissa rakennuksissa on esiintynyt sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmat aiheuttavat haasteita toiminnan järjestämiselle sekä taloudellisesti remonttikustannuksina. Limingan kunnan osalta tarkkailun ja jatkoselvittelyn alla ovat muun muassa toimintakeskuksen rakennus ja liikekeskus. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunnassa on päivitetty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna 2011. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta omien hallinnonalojensa osalta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskien hallintaa erillisen lomakkeiston avulla. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivitetty vuonna 2009 ja sivistyspalvelujen osalta vuonna 2011. Hallintosäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Organisaatiorakennetta on tarkistettu osittain vuosina 2010-11. 15

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Talousarvion tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta, joka tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Viimeisin tarkistus on tehty joulukuussa 2012. Tulosyksiköiden tavoitteet on määritelty käyttösuunnitelmissa. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tulosalueiden ja -yksiköiden vastuuhenkilöt ovat seuranneet säännönmukaisesti asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista. Raportit on annettu tiedoksi ao. toimielimelle/osastopäällikölle. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion toteutumisesta johtoryhmälle kerran kuukaudessa ja kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoineet kunnanvaltuustolle tavoitteidensa toteutumisesta neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnanvaltuuston hyväksymät riskienhallinnan periaatteet: Riskien hallinta sisältyy sisäisen valvonnan ohjeisiin. Lisäksi eri hallinnonaloilla on tehty turvallisuusselvityksiä. Kunnan riskienhallintapolitiikka on päivitetty vuonna 2014 ja hyväksytty valtuustossa 25.8.2014. Omaisuusriskeihin varautuminen: Limingan kunnan vakuutusten hoito on annettu vakuutusmeklarille. Vakuutukset on kilpailutettu v. 2011. Vakuutusturva perustuu tehtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan vuosittain yhdessä meklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Keskeisenä painopisteenä koko kunnassa vuonna 2014 on ollut kunnan valmius- ja varautumissuunnitelmat ja harjoitukset. Marraskuussa 2014 järjestettiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella valmiusharjoitus 2 pv ja harjoitukseen liittyen on järjestetty tammikuussa 2014 kaikille esimiehille ja asiantuntijoille 2 päivän varautumiskoulutus. Valmiusharjoituksen valmistautumisen yhteydessä on päivitetty varautumissuunnitelmat ajantasaisiksi. Sopimustoiminta Toiminta on perustunut valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja hallintosäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olevat sopimukset on koottu sähköisen sopimustenhallintajärjestelmään, joka on otettu käyttöön v. 2011. Tilinpäätöshetkellä 2013 keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa liittyen ASPAn suunnittelemaan kehitysvammaisten asumisyksikön taloudelliseen ja sopimusoikeudelliseen vastuuseen on saanut päätöksen loppukeväällä 2014. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. 16

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma 2014 2013 1.000 e 1.000 e Toimintatuotot 7 840 7 885 Toimintakulut -53 519-53 833 Toimintakate -45 679-45 948 Verotulot 27 848 28 315 Valtionosuudet 23 825 24 213 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 6 Muut rahoitustuotot 38 423 Korkokulut -251-211 Muut rahoituskulut -2 0 Vuosikate 5 786 6 799 Poistot ja arvonalentumiset -4 144-3 037 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 642 3 762 Tilinpäätössiirrot -520-2 798 Tilikauden ylijäämä 1 122 965 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % 139,6 14,6 % 14,6 % 223,9 % % Vuosikate, /asukas 594 710 Kertynyt ylijäämä, 1 000 8 554 7 433 Kertynyt ylijäämä, /as 878 776 Asukasmäärä 9 744 9 577 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/(poistot ja arvonalentumiset) Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta 0,6 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 3,2 %, maksutuotot laskivat 5,0 %, tuet ja avustukset kasvoivat 4,7 % ja muut tulot laskivat 2,2 %. Tukien ja avustusten kasvuun vaikutti kunnan hanketoiminnan avustukset. Myyntituottojen kasvu johtui pääasiassa muiden kuntien maksuosuuksista. Maksutuottojen väheneminen johtui lähinnä päivähoitomaksujen vähenemisestä ja tukien ja avustusten vähennys työllistämistuista. Toimintakulut ja toimintakate laskivat 0,6 %. Toimintakuluista kasvoivat avustukset 28,6 % ja aineet ja tarvikkeet 1,8 %. Avustusten kasvussa näkyy päivähoidon hoidontarpeen kasvusta aiheutuvat palvelusetelimenot sekä kotihoidon tuki. Henkilöstömenot pienenivät 2,5 %, palvelujen ostot 2,6 % ja muut toimintakulut 9,1 %. Suurimmat säästöt menoissa saatiin erikoissairaanhoidosta, maksuosuudet pienenivät edellisvuodesta 0,5 milj. euroa (v. 2013 kasvu 1,7 milj. euroa). Muiden toimintakulujen vähenemiseen vaikuttaa edellisvuonna tilinpäätökseen kirjattu varaus lakikuluihin keskeneräiseen riita-asiaan liittyen. Tehty varaus riitti asian käsittelystä aiheutuneisiin menoihin sekä korvaussummaan. Valtuuston asettama taloustavoite, toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu eli käänteisesti toimintakatteen pieneneminen > verorahoituksen väheneminen ei toteutunut kertomusvuonna. Vaikka kunnan menoja saatiin pienennettyä ja toimintakatteen kasvu negatiiviseksi, -0,6 %, oli verorahoituksen väheneminen vieläkin suurempaa, lähes 0,9 milj. euroa (-1,6 %). Verotulot heikkenivät edellisvuodesta lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa. 17

Sen sijaan toinen valtuuston asettama tavoite, vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot, toteutui. Limingassa, missä investointitaso on pitkään ollut korkea, suunnitelman mukaiset poistot eivät vastaa korvausinvestointien määrää. Vuosikatteen tulisi pysyä vuoden 2014 tasolla, jotta se vastaisi keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikatetavoitetta helpottamaan kunnassa on laadittu vuoden 2014 aikana talouden tasapainotusohjelma, jossa investoinnit on laskettu minimiin muutamiksi vuosiksi tasaamaan valtionosuusuudistuksen myötä menetettävien valtionosuuksien vaikutusta. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 786 6 799 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -569-547 Investointien rahavirta Investointimenot -7 873-9 885 Rahoitusosuudet investointeihin 790 403 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 800 936 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 066-2 295 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-923 Antolainasaamisten vähennykset 15 815 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 484-2 218 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 5 000 Muut maksuvalmiuden muutokset -352 1 904 Rahoituksen rahavirta 1 179 4 577 Rahavarojen muutos 113 2 282 Rahavarat 31.12. 3 710 3 598 Rahavarat 01.01 3 597 1 316 Rahavarojen muutos 113 2 282 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminan ja investointien rahavirran kertymä -10 703-9 637 Investointien tulorahoitus, % 81,7 % 71,7 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 50,1 % 57,6 % Lainanhoitokate 1,3 2,9 Kassan riittävyys, pv 20 20 Asukasmäärä 9 744 9 577 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./kassasta maksut varainhoitovuonna). 18

Tulorahoituksen korjauserät ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloihin. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksista. Vuonna 2014 kunta pystyi rahoittamaan investoinneista 81,7 % omalla tulorahoituksellaan. Pääomamenoista pystyttiin rahoittamaan noin 50,1 %. Pääomamenojen tulorahoitusprosentissa on huomioitu investointien lisäksi antolainat sekä lainojen lyhennykset. Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa investointien rahoittamiseksi. Lainoja lyhennettiin 4,5 milj. euroa. Lainanhoitokate oli 1,3. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, jos tunnusluku > 2. Kassatilanne pysyi edellisen vuoden tapaan tiukkana. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v. 2013 20 päivää). 19

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013 1.000 e 1.000 e 1.000 e 1.000 e Pysyvät vastaavat 68 309 65 631 Oma pääoma 26 018 24 896 Aineettomat hyödykkeet 2 727 1 341 Peruspääoma 17 463 17 463 Aineettomat oikeudet 93 103 Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut pitkävaik. menot 2 635 1 238 Edellisten tilikausien ylijäämä 7 433 6 468 Tilikauden ylijäämä 1 122 965 Aineelliset hyödykkeet 54 952 53 631 Maa- ja vesialueet 5 020 4 586 Poistoero ja vapaaeht. varaukset 17 789 17 269 Rakennukset 36 746 29 623 Poistoero 13 821 5 501 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 809 11 068 Vapaaehtoiset varaukset 3 968 11 768 Koneet ja kalusto 938 848 Muut aineelliset hyödykkeet 92 92 Pakolliset varaukset 544 544 Ennakkomaksut ja kesken- Muut pakolliset varaukset 544 544 eräiset hankinnat 347 7 414 Toimeksiantojen pääomat 161 192 Sijoitukset 10 630 10 659 Valtion toimeksiannot 37 48 Osakkeet ja osuudet 9 261 9 261 Lahjoitusrahastojen pääomat 98 98 Muut lainasaamiset 702 716 Muut toimeksiantojen po:t 26 47 Muut saamiset 667 682 Vieras pääoma 31 512 30 854 Toimeksiantojen varat 74 84 Pitkäaikainen 11 597 9 501 Valtion toimeksiannot 37 48 Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojen erityi- laitoksilta 11 266 9 155 katteet 37 36 Muut velat 331 346 Lyhytaikainen 19 915 21 352 Vaihtuvat vastaavat 7 640 8 040 Lainat rahoitus- ja vakuu- Vaihto-omaisuus 0 0 tuslaitoksilta 12 639 13 218 Aineet ja tarvikkeet 0 0 Saadut ennakot 35 150 Ostovelat 3 009 4 018 Saamiset 3 930 4 442 Muut velat 515 570 Pitkäaikaiset saamiset 1 534 1 993 Siirtovelat 3 718 3 396 Muut saamiset 1 534 1 993 Lyhytaikaiset saamiset 2 396 2 449 VASTATTAVAA YHTEEN- SÄ 76 023 73 755 Myyntisaamiset 575 461 Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset 1 368 1 921 Taseen tunnusluvut Siirtosaamiset 453 67 Omavaraisuusaste, % 57,6 % 57,3 % Suht. velkaantuneisuus-% 52,9 % 50,8 % Rahat ja pankkisaamiset 3 710 3 598 Kertynyt ylijäämä, 1.000 e 8 554 7 433 Kertynyt ylijäämä, e/as 878 776 VASTAAVAA YHTEENSÄ 76 023 73 755 Lainakanta 31.12., 1.000 e 24 236 22 720 Lainat, e/asukas 2 487 2 372 Lainasaamiset 31.12.,1.000 e 702 716 Asukasmäärä 9 744 9 577 Omavaraisuusaste = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaeht. varaukset)/(koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

Taseen loppusumma oli 76,0 milj. euroa (muutos 3,1 %). Omavaraisuusaste nousi hieman edellisvuodesta ja oli 57,6 %. Suhteellinen velkaantuneisuus nousi 50,8 %:sta 52,9 %:iin ja kunnan lainakanta 22,7 milj. eurosta 24,2 milj. euroon. Ylijäämätilillä oli vuoden lopussa 7,4 milj. euroa (16,3 % toimintakatteesta). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikate, % poistoista Vuosikate e/asukas 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011 2012 2013 2014 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Rahavarat, e/asukas Lainat, e/asukas 1200 1000 800 600 400 200 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 2009 2010 2011 2012 2013 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintakate e/as (itseisarvo) 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tiedot v. 2014 tilinpäätösarvioita. Taulukko 6. Kunnan lainamäärän kehitys 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lainanotto, 1000 0 4 000 8 921 3 497 5 000 6 000 Lainojen lyhennys, 1000 1 449 1 449 1 949 2 218 2 291 4 484 Lainamäärä, 1000 9 209 11 760 18 732 20 011 22 720 24 236 Lainojen korot, 1000 306 194 305 315 211 251 Lainamäärä /asukas 1 039 1 301 2 044 2 122 2 372 2 487 Lainojen hoitokust., /asukas 198 182 246 269 254 26 21

14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Nettonvestoinnit, 1.000 e 2009 2010 2011 2012 2013 2014 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Vuosikate ja nettoinvestoinnit, 1.000 e 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosikate Nettonvestoinnit 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Vuosikate ja lainojen lyh. 1.000 e 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosikate Lainojen lyh. 140 120 100 80 60 40 20 0 Investointien tulorahoitus-% 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1400 1200 1000 800 600 400 200 3000 2500 2000 1500 1000 Lainamäärä e/as 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % 15,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0-3,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintakate 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2-0,6 Verorahoitus 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1-1,6 350 300 250 200 150 100 50 0 Lainojen korot, 1000 e 2009 2010 2011 2012 2013 2014 22

KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä 66,1 milj. euroa ja -tulot 66,6 milj. euroa. Kokonaismenot pienenivät edellisvuodesta 1,4 % ja tulot hieman vähemmän, 1,3%. Verorahoituksen osuus kokonaistuloista oli 77,6 % ja toimintatuottojen 11,8 %. Vuonna 2013 vastaavat osuudet olivat 77,9 % ja 11,7 %. Tulot 1.000 e % Toiminta Toimintatuotot 7 840 11,8 Verotulot 27 848 41,8 Valtionosuudet 23 825 35,8 Korkotuotot 7 0,0 Muut rahoitustuotot 38 0,1 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -569-0,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 790 1,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 800 1,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 15 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 7,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 000 1,5 Kokonaistulot yhteensä 66 594 100,0 Menot Toiminta Toimintakulut -53 519 80,9 Korkokulut -251 0,4 Muut rahoituskulut -2 0,0 Investoinnit Investointimenot -7 873 11,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 484 6,8 Kokonaismenot yhteensä -66 129 100,0 Kokonaistulot 66 594 Kokonaismenot -66 129 Kokonaistulot-menot 465 Täsmäytys rahoituslaskelmaan Muut maksuvalmiuden muutokset -352 Rahavarojen muutos 113 Yhteensä 465 e/asukas 2011 2012 2013 2014 Käyttötalousmenot 5 290 5 466 5 621 5 493 Rahoitusmenot 264 279 350 486 Investointimenot 1 532 637 1 032 808 Kokonaismenot 7 086 6 382 7 003 6 787 Toimintakate 4 532 4 674 4 798 4 688 Verorahoitus 5 065 5 058 5 485 5 303 39 % Kokonaismenot 2014 Käyttömenot Rahoitusmenot 11 % 7 % 12 % 7 % 43 % 81 % Investointimenot Käyttötalouden nettomenot (ulkoiset) 0 % Yleishallinto Perusturvapalv elut Sivistyspalvelu t Tekniset palvelut Muut 23

KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Yhdistelty konsernitp:een (kpl) 4 2 3 9 Ei yhdistelty (kpl) 3 12 15 Liminka-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt Limingan Kehitys Oy, Limingan Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus, Kiinteistö Oy Limmintalot, Kiinteistö Oy Vanamo ja Asunto Oy Limingan Rivitalot, osakkuusyhteisöihin kolme asuntoyhtiötä ja kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistämättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelyllä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna 2008. Konserniohjeilla luodaan puitteet Liminka -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Omavaraisuusaste % Suht. velkaantuneisuus % Lainamäärä e/asukas Mittarit Ta 2014 Tp 2014 > 30 33,5 > 100 122,2 > 50 52,4 < 60 60,6 < 3000 3 259 Raportointi toiminnasta ja taloudesta 2 x vuodessa (Vesiyhtiö ja Limmintalot): tilinpäätöksen yhteydessä Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan edustajien evästäminen säännönmukaisesti ennen kokouksia: pääosin on toteutunut. Valtuustokauden alussa on kunnan edustajia evästetty kunnan kannalta strategisten asioiden osalta. Limingan Vesihuolto Oy:lle asetetut tavoitteet - suunnitelmallinen taloudenhoito: raportointi taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä investointien omarahoitusaste vähintään 80 %: ei toteutunut, tilikausi tappiollinen - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti - tuottavuusohjelman laatiminen huhtikuuhun 2014 mennessä: siirtyi vuodelle 2015 Limingan Kehitys Oy:lle asetetut tavoitteet - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti - kustannustietoinen toiminta Vuokrataloyhtiöille asetetut tavoitteet - yhtiö toimii omakustannusperiaatteella (tot.) - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitseville (tot.) - asunnot ja asuinalueet ovat turvallisia ja viihtyisiä (tot.) - raportti kh:lle taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä - käyttöaste-%: tavoite 2014 95 %, tot. 93 % - asuntojen keskineliövuokra: tavoite < 9,00, tot. 9,57 - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti Yhtiön huoneistojen vuokrausaste pieneni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Etenkin vanhimman ja peruskorjaamattoman rakennuskannan asuntoja on ollut tyhjillään aiempaa enemmän. Vuonna 2014 va- 24

pautui 40 asuntoa, hakemuksia on ollut noin 3 kpl/vapautunut asunto. Vähintään 2 kk tyhjillään olleita asuntója oli 8 kpl, yli 6 kk ei yhtään. Asunnot on pidetty kunnossa säännöllisillä huoneistoremonteilla ja ennakoivalla huollolla. Yhtiö on ollut mukana kunnan energiasäästöselvityksessä, joka on vielä kesken. 25

Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Liikekeskuksen osalta on tehty PTS-suunnitelma. Kunnanhallitus on pääomistajana linjannut, että tällä hetkellä kunta ei lähde merkittävästi panostamaan kiinteistön korjauksiin ja kaikista suurista investoinneista pidättäydytään. Tilikauden aikana on keskusteltu kiinteistöstrategiasta ja on tehty kuntoarvio sekä päivitetty pelastussuunnitelma. Limingan Vesihuolto Oy:n vuosi oli edellisten vuosien kaltainen investointien vuosi. Yhtiön investoinnit olivat yhteensä 1,2 milj. euroa. Merkittävin hanke oli hyvän laatuisen pohjaveden hankinnan turvaamiseen tähtäävä vedenottamo ja runkovesijohtolinjan rakentaminen Siikajoelta Liminkaan eli Vartinvaaran projekti. Hankkeen kustannukset olivat 0,7 milj. euroa ja se toteutettiin yhdessä Paavolan veden kanssa. Kunnan asuntoalueiden laajenemisen myötä vesi- ja hulevesirakentamista on tehty Saunarannan, Okkosenrannan ja Sepänkankaan alueilla. Mittavat investoinnit on rahoitettu toiminnasta saatavien varojen lisäksi lainanotolla. Asuintaloyhtiöissä toteutettiin normaaleja kunnossapitokorjauksia. Kiinteistö Oy Limingan Limmintalon Pehkosenkujalla Ala-Temmeksellä sijaitsevista asunnoista 19 kpl on poistettu asumiskäytöstä kesällä 2013. Asunnot puretaan vuonna 2015 niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Limingan Kehitys Oy on myynyt tilikaudella yhden liiketilan osakkeet Koy Limingan Niittykartanosta. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. Konsernitilinpäätösohjeissa tytäryhteisöjä pyydettiin raportoimaan riskien hallinnastaan. Yhtiöt ovat todenneet, ettei niillä ole erityisiä toiminnallisia/taloudellisia riskejä. Vesiyhtiö ennakoi tappiollisia tuloksia tuleville vuosille mittavien poistojen vuoksi. Johtoryhmä kävi vuoden vaihteessa läpi konsernivalvonnan toimivuutta. Konserniohjeisiin on sisällytetty velvoitteet keskitettyjen konsernitoimintojen käyttämisestä. Tämä ei ole toistaiseksi toteutunut, ja yhteistyötä tulee jatkossa kehittää. Kunnanhallitus katsoo, ettei yhtiöiden toiminnassa ole kertomusvuonna tullut esille sellaisia puutteita, joihin sen olisi tullut puuttua. Konserniohjausta raportoinnista on syytä kehittää. 26