3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 18.2.2008
Aiheet Tutkimuksen eettiset kysymykset Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta, otannat Aineistonkeruumenetelmät
Eettiset kysymykset
Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Tieteen eettiset ongelmat voivat liittyä tiedon hankintaan tulosten julkistamiseen tieteen sosiaaliseettiseen vastuuseen liittyvät mm. siihen, missä määrin tiede ja tutkimustoiminta on vastuussa tiedon käytöstä ja seurauksista yhteiskunnalle Suomessa tutkimuseettinen neuvottelukunnan tutkimuseettiset ohjeet määrittelevät yleisellä tasolla hyvän tieteellisen käytännön ja sen loukkaukset monitieteisestä näkökulmasta monilla tieteenaloilla on omia eettisiä normistoja, jotka määrittelevät yksityiskohtaisemmin esim. tutkimuksen kohteen ja tutkijan välisestä suhteesta. (Hyvä tieteellinen 2002.)
Aiheen valinta Käytännön tutkimustyön liittyvät eettiset kysymykset aiheen valinta, tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu ja rehellisyyden vaatimus Aiheen valinta: kenen ehdoilla tutkimusaihe valitaan ja miksi tutkimukseen ryhdytään Hirsjärvi ym. 2001, 25-28
Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu Tutkittavilta henkilöiltä edellytetään asiaan perehtyneesti annettu suostumus (informed consent) > miten henkilöiden suostumus hankintaan Perehtyneisyys (informed): tutkittavalle henkilölle tulee kertoa mitä tulee tapahtumaan, mitä tutkimuksen kuluessa saattaa tapahtua > henkilön on kyettävä ymmärtämään informaatio Suostumus (consent): henkilö on kykenevä tekemään rationaalisia ja kypsiä arviointeja sekä suostuminen on vapaaehtoista Tutkimuskohdetta (tai muitakaan henkilöitä) ei saa käyttää hyväkseen Anonyymiuden takaaminen aineiston keräämisessä ja tulosten julkistamisessa Aineiston keräämisessä huomioitavat korvauskysymykset, luottamuksellisuus ja aineiston asianmukainen tallentaminen Hirsjärvi ym. 2001, 25-28
Rehellisyyden vaatimus Kunnia sille kenelle se kuuluu: Plagiointi - tieteellinen viittauskäytäntö Yhteistyön tuloksena syntynyttä tietoa ei julkaista omissa nimissä Ei tuoteta näennäisesti uutta tutkimusta muokkaamalla vanhaa ( itseplagiointi ) Ei sepitellä tai kaunistella tutkimustuloksia > kriittinen yleistäminen ja kriittinen pohdinta siitä kenen tuloksista on kyse Raportointi on luotettavaa: käytetyt menetelmät on esitelty huolellisesti, mahdolliset puutteet tuodaan esiin Tutkimusrahojen käyttö on perusteltua Hirsjärvi ym. 2001, 25-28
Esimerkkejä MOT: Vilppiä, huonoa tapaa ja aiheettomia ilmiantoja. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arkiston tapauksia 1994 2001 (epäilyjä tiedevilpistä tai hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista) http://yle.fi/mot/210501/info.htm Milgramin tottelevaisuuskoe http://en.wikipedia.org/wiki/milgram_experiment
Ihminen tutkimuskohteena
Ihminen tutkimuskohteena Ihminen on tutkimuskohteena haasteellinen Vaikka ihmisen toiminta on jotenkin ennustettavissa mekanistis-deterministinen tutkimusparadigma (kausaliteetti) yksilö toimii oman logiikan mukaisesti realistinen tutkimusparadigma: ihminen on subjekti, tahto ja kyky määrittää toimintaa vaikka ihmisen toiminta jossakin määrin säännönmukaista, niin vapaa ihminen toimii vapaan tahtonsa mukaisesti, joskus järjettömästikin Eskola & Suoranta 2000
Ihminen tutkimuskohteena Tietoa ihmisen käyttäytymisestä voidaan saada esimerkiksi havainnoimalla ihmistä havainnoimalla ihmisiä voidaan saada ainoastaan selville mitä ihmiset tekevät tai miten he toimivat julkisesti havaintoja ei kuitenkaan saada tietoa siitä, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat havaintoja voidaan useimmiten pitää merkkeinä todellisuudesta, jota ei voida suoraan havaita Käyttäytymisen syistä voidaan saada tietoa kysymällä ihmisiltä käyttämällä haastatteluja ja kyselylomakkeita vastaavasti kysymällä saat tietoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat, uskovat, kokevat tai tuntevat Alasuutari 1989 ref: Hirsjärvi 2001, 170
Ihminen tutkimuskohteena Ongelmallista on se, että tuloksiin vaikuttaa tutkimuskohteena olevan ihmisten intentiot, motiivit, pyrkimykset, tavoitteet, mielikuvat ja asenteet tutkija ei voi koskaan täysin tavoittaa toisen ihmisen tietoisuutta miltä toisesta ihmisestä tuntuu tai miltä asia toisen henkilön mielestä näyttää Ongelmana myös tulkinnallisuus: I tulkinta: tutkittava tulkitsee arkipäivän ilmiötä II tulkinta: tutkija tulkitsee tutkittavan tekemää tulkintaa Alasuutari 1989 ref: Hirsjärvi 2001, 170
Tutkimusasetelmat
Havaintoyksikkö Havaintoyksiköllä (tai tilastoyksiköllä) tarkoitetaan tutkimuksen ja mittauksen kohteena olevaa henkilöä tai muuta konkreettista tai abstraktiakin kohdetta Ihmisillä on havaintoyksikköinä erilaisia tutkimuksellisia rooleja: asiakas, osallistuja, matkustaja, käyttäjä, kuluttaja, vanhus, potilas, opiskelija, asiantuntija, ruotsinsuomalainen tai toimintarajoitteinen Havaintoyksikkö voi olla myös organisaatio tai yhteisö: valtio, kansa, koulu, yritys, perhe tai vaikkapa kirjasto Abstrakti havaintoyksikkö esim. asiakassuhde Abstraktista havaintoyksiköstä voidaan kerätä konkreettista tietoa useista lähteistä: asiakassuhteessa olevilta henkilöiltä, tilannehavainnointina, lokitiedoista, käyttäjärekistereistä tai muista asiapapereista
Tutkimusasetelma Laaja määritelmä sisältää mm. tutkimusongelman muotoilu käsitteiden (muuttujien) valinta (mistä asioista halutaan tietoa) käsitteiden ilmaiseminen arkikielellä (muuttujien operationalisointi) tutkittavien valinta (tilastollisessa tutkimuksessa otantamenetelmät) aineiston keruutavat Suppeammalla määritelmällä sillä tarkoitetaan empiirisen aineiston rakennetta esim. missä tutkimuksen vaiheessa aineisto kerätään, kerätäänkö aineisto samasta havaintoyksiköstä useita kertoja eri aikoina useista havaintoyksiköistä samanaikaisesti vai useasta havaintoyksiköstä eri aikoina
Tutkimusasetelmia Sovellettavissa sekä laadulliseen että tilastolliseen tutkimukseen. Tutkimuksessa voi olla kohteena vain yksi havaintoyksikkö, jolloin kyseessä voi olla aikasarja- tai pitkittäistutkimus tapaustutkimus useita havaintoyksikköjä, jolloin kyseessä voi olla klassinen koeasetelma, paneeliasetelma tai poikkileikkausaineisto
Tutkimusasetelmia Yksi havaintoyksikkö Useita havaintoyksikköjä Yksi mittaus Tapaustutkimus Poikkileikkausaineisto Useita mittauksia Aikasarja-aineisto Pitkittäistutkimusaineisto Klassinen koeasetelma Paneeliaineisto
Yksi havaintoyksikkö yksi mittaus* Tapaustutkimuksessa keskitytään jonkun tietyn ainutkertaisen tapahtuman tutkimiseen Tapaustutkimukselle on ominaista, että tutkimuksen kohdetta tarkastellaan sen luonnollisessa ympäristössä ja että aineistoa on kerätty useasta erilaisesta lähteestä Tarkoituksena on luoda mahdollisimman kattava kuvaus ilmiön ymmärtämiseksi Tapaustutkimus voi liittyä esimerkiksi yrityksen uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne.
Yksi havaintoyksikkö useita mittauksia Pitkittäis- eli seurantatutkimuksissa pyritään rekisteröimään kohteessa tapahtuneet muutokset Tyypillisessä aikasarja-asetelmassa yhdestä havaintoyksiköstä on useita mittaustuloksia eri aikoina tasaisin väliajoin Kysymyksessä usein tilastollinen tutkimus esimerkki aikasarja-aineistosta voisi olla tietokoneiden määrä Suomessa vuosina 1980-2000 selittävänä muuttujana analyysissä voisi olla tietotekniikan kehityksestä johtuvat muutokset tai taloudellisen tilanteen muutokset analysointimenetelmänä käytetään yleensä regressioanalyysia, joskaan tämä ei ole ainoa soveltuva menetelmä Myös laadullista tutkimusta aikasarjojen tai pitkittäistutkimuksen tapaan esim. sanallisesti esitettyjä havaintoja eri ajankohdilta
Useita havaintoyksikköjä yksi mittaus Poikkileikkausasetelma koostuu yhdestä ainoasta mittauskerrasta, joka kohdistetaan useaan havaintoyksikköön Havaintoyksiköt voivat olla esimerkiksi ihmisiä (kuten useimmiten kyselytutkimuksissa on) tai verkkopalveluita, joista selvitetään halutut muuttujien arvot Poikkileikkaustutkimus voi liittyä esimerkiksi uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin useissa yrityksissä
Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassista koeasetelmaa pidetään usein tieteellisen tutkimusasetelman ideaalimallina, koska siinä pyritään eristämään mahdollisimman hyvin kaikkien muiden muuttujien vaikutus selitettävään muuttujaan Klassisessa koeasetelmassa havaintoyksiköt on jaettu testi- ja kontrolliryhmään havaintoyksiköt on jaetaan näihin ryhmiin satunnaisesti joskus on tarpeen tehdä jako harkinnanvaraisesti (esimerkiksi jos tutkija haluaa varmistaa, että molemmissa ryhmissä on tarpeellinen määrä tietyn ikäisiä henkilöitä ja ryhmät ovat niin pieniä, että satunnainen ryhmäjako ei pysty tätä varmistamaan)
Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Tutkimusprosessin aikana näistä kahdesta ryhmästä mitataan halutut asiat vähintään kahdesti Koeasetelmassa testiryhmälle tehdään interventio, jolloin kiinnostukseen kohteena olevan kausaalisen muuttujan annetaan vaikuttaa testiryhmään Interventiota ei tehdä lainkaan kontrolliryhmälle Esimerkiksi jos kyseessä on klassinen koeasetelma verkkopalveluiden tutkimuksessa, annetaan testiryhmälle tutkimuksen kohteena oleva toiminnallisuus verkkopalvelussa, mutta kontrolliryhmän verkkopalvelusta se jätetään pois
Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Tutkimuksen ensimmäinen mittauskerta tehdään aina ennen interventiota selitettävän muuttujan lähtötaso molemmista ryhmistä Seuraava mittauskerta tehdään intervention jälkeen mittauksen tuloksia verrataan ensimmäisen mittauskerran tuloksiin Näin saadaan selville muutoksen suuruus sekä testi- että kontrolliryhmässä Jos muutos on merkittävästi erilainen testiryhmän osalta kuin kontrolliryhmässä, voidaan päätellä, että selittävällä muuttujalla (interventio) oli kausaalinen yhteys selitettävään muuttujaan
Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassisen koeasetelman käytön haasteita ovat mm. käytännöllisiä ja eettisiä Usein on vaikea keksiä, miten asetelmaa voisi soveltaa käytännön yhteyksissä Jos tutkija haluaisi tietää, miten verkkokauppojen käyttö vaikuttaa kulutustottumuksiin, ei tutkimusta voitane tehdä niin, että satunnaisesti valittu ryhmä ihmisiä lahjottaisiin (tai pakotettaisiin!) käyttämään verkkokauppoja paljon ja kontrolliryhmän kodeista takavarikoitaisiin kaikki tietokoneet
Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Paneeliasetelma eroaa klassisesta koeasetelmasta sen suhteen, ettei siinä käytetä kontrolliryhmää Ensimmäinen mittauskerta suoritetaan ennen interventiota Seuraava mittauskerta tapahtuu intervention jälkeen, minkä jälkeen tutkitaan kuinka suuri muutos interventiosta seurasi mielenkiinnon kohteena olevassa muuttujassa Kontrolliryhmän puuttuminen johtuuko havaittu muutos juuri interventiosta vai vaikuttiko siihen jokin muu tekijä, jonka osuutta ei etukäteen osattu ottaa huomioon Paneeliasetelmat ovat tyypillisiä tutkimuksissa, joissa havaintona on joukko valtioita ja niistä on useita mittauksia eri aikoina Kun mittauksen kohteena olevat ihmiset eivät ole samoja eri mittauskerroilla puhutaan kvasipaneelista
Mittaaminen* Havaintojen keräystapaan eli mittaamiseen voidaan käyttää hyvin monenlaisia apuvälineitä ja mittauksen kohteet ovat hyvin erilaisia eri tieteenaloilla Esimerkiksi fyysikko tutkii elektronien ominaisuuksia, kun taas psykologi tutkii ihmisten ominaisuuksia Tieteellisesti pätevällä mittarilla on tieteelliset vaatimukset Mittarin muodostaminen lähtee siitä, että ensin määritellään asia tai ilmiö, josta halutaan tietoa ja jota halutaan mitata edellyttää ilmiön täsmällistä käsitteellistämistä * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne.
Mittaaminen On määritettävä konkreettinen mittari eli tutkittava ilmiö on operationalisoitava teoreettinen käsite muunnetaan mittauksen kohteeksi myös laadullisessa tutkimuksessa on pohdittava miten teoreettinen käsite ilmaistaan (arkikielellä) Mittarin rakentamisessa on tärkeää huomioida tutkimuksen kohderyhmä Esimerkiksi lapsille ei voida käyttää samanlaista mittaria kuin aikuisille Mittaamista suunniteltaessa on hyvä esittää kysymykset 'mitä', 'mistä', 'millä' ja 'miten mitataan Usein mittari kehitetään itse, mutta yhtä hyvin voidaan käyttää myös valmiita mittareita Valmista mittaria käytettäessä on erityisen tärkeää selvittää, mitä se tarkkaan ottaen mittaa ts. mikä on ollut alkuperäinen kohderyhmä, sen kulttuuri, kieli, ajankohta, vastaajien ikä yms.
Esimerkki operationalisoinnista Käytettävyyden osatekijä: opittavuus ensin määriteltävä teoreettisesti mitä opittavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan Tilastollinen tutkimus esim. Uskon, että useimmat ihmiset oppivat käyttämään tätä verkkopalvelua nopeasti. täysin eri mieltä 1 2 3 4 5 täysin samaa mieltä Laadullinen tutkimus esim. haastattelu Kerro verkkopalvelun käytön oppimiseen liittyvistä kokemuksistasi?
Perusjoukko kokonaistutkimus näyte - otos Tutkimuksessa populaatio eli perusjoukko on kohdejoukko, josta tutkimuksessa halutaan tehdä päätelmiä Kokonaistutkimus - kerätään tietoja kaikista perusjoukkoon kuuluvista havaintoyksiköistä Joskus on tarkoituksenmukaisempaa kerätä ns. näyte, joka ei edusta kattavasti perusjoukkoa, mutta jonka avulla saadaan käytössä olevilla resursseilla tarkoituksenmukaisemmin tietoa tutkittavasta asiasta Esim. Mellin 1997
Perusjoukko kokonaistutkimus näyte - otos Kun halutaan saada tulokseksi yleistettäviä päätelmiä (tilastollinen tutkimus): Otantatutkimuksessa perusjoukkoa edustaa otos, josta saatuja tuloksia voidaan yleistää perusjoukkoon Otantatutkimuksessa tutkijaa ei niinkään kiinnosta näyte, vaan perusjoukko Tutkittavaksi otettava ryhmä koetetaan siis poimia niin, että sen tutkijaa kiinnostavat ominaisuudet ovat keskimäärin samat kuin perusjoukossa keskimäärin Tällöin sanotaan, että ryhmä on edustava Esim. Mellin 1997
Otanta ja otos Yksinkertainen satunnaisotanta, kun tunnetaan kaikki perusjoukon jäsenet ja valitaan täysin sattumanvaraisesti sopiva määrä yksiköitä tutkimukseen Systemaattinen otanta, soveltuu menetelmäksi silloin, kun on olemassa valmis nimi- tai osallistumislista eli yleisesti tunnistettava sisäinen järjestys Ositettu otanta tulee kyseeseen silloin kun tiedetään, että halutaan kiintoisia ryhmiä mukaan tutkimukseen Ryväsotannassa on kysymys useammasta otannasta 1. otanta havaintoyksikköjä suuremmista kokonaisuuksista (esim. ohjelmistoyritykset) 2. valitaan näistä kokonaisuuksista varsinaiseen otokseen tulevat havaintoyksiköt (=esim. projektipäälliköt) On kuitenkin eri asia haastatella 50:tä kuin 10:tä tutkittavaa! harkinnanvarainen otanta Esim. Mellin 1997
Harkinnanvarainen otanta Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti Lumipallo-otanta: tutkijalla on yksi avainhenkilö, joka johdattaa seuraavan informantin luo Ns. eliittiotanta: informantteiksi valitaan henkilöt, joilta uskotaan saatavan parasta mahdollista tietoa tutkittavasta ilmiöstä Aineiston tieteellisyyden kriteerinä laatu, ei määrä vahva teoreettinen perusta, joka ohjaa aineiston hankintaan Usein pieni määrä tapauksia - analysoidaan perusteellisesti esim. yhden henkilön haastattelu tai joukko yksilöhaastatteluja Puhutaan usein harkinnanvaraisesta näytteestä (kyseessä ei ole otos) esim. tutkitaan kräkkereitä ei sattumanvaraisesti koottu otos, vaan valitaan henkilöitä, jotka täyttävät kräkkerin tunnusmerkit kräkkerin käsite määritellään teorian pohjalta Eskola & Suoranta 2000, 18; Hirsjärvi ym. 2001, 155; Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006
Laadulliset aineistot ja niiden hankinta
Aineiston keruu Laadulliset aineistonkeruumenetelmät Haastattelu Tarkkailu eli observointi Kirjallinen materiaali Valokuvat ja elokuvat Elämänkerrallinen aineisto Aineistonkeruumenetelmiä voidaan yhdistellä (esim. haastattelu ja tarkkailu) Kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä voidaan käyttää myös kvantitatiivisissa tutkimuksissa (esim. havainnointi alustavana työnä ennen lomakkeen tekemistä) (Metsämuuronen, 2003)
Haastattelu Haastattelu voidaan toteuttaa: yksilöhaastatteluna tai ryhmähaastatteluna face-to-face haastatteluna postitetulla tai paikan päällä kerätyllä lomakkeella puhelimitse Haastattelut voidaan jaotella strukturoituihin puolistrukturoituihin ja avoimiin haastatteluihin (Metsämuuronen, 2003)
Strukturoitu haastattelu Toteutetaan usein lomakehaastatteluna Lomakkeessa on valmiit kysymykset ja ne esitetään kaikille vastaajille samassa järjestyksessä Menetelmä soveltuu erityisesti silloin kun haastateltavia on useita tai kun haastateltavien ryhmä on yhtenäinen Strukturoitu haastattelu on ongelmallinen, jos tutkittava ryhmä poikkeaa selvästi perusjoukosta (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998)
Puolistrukturoitu haastattelu Käytetään myös nimitystä teemahaastattelu Haastattelu pohjautuu valittuihin teemoihin Kysymysten muoto ja esittämisjärjestys on vapaa Käytetään usein avoimia kysymyksiä Haastattelijalla on mahdollisuus rohkaista haastateltavaa tarkentamaan vastaustaan Sopii tilanteisiin, joissa tutkimuksen kohteena ovat esim. arat aiheet tai selvitetään heikosti tiedostettuja asioita (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998)
Ei-strukturoitu haastattelu Käytetään myös nimityksiä avoin, vapaa, syvä tai informaali haastattelu Olemukseltaan lähinnä keskustelua, jossa käsitellään esim. vain yhtä aihetta Mikäli aiheen muutokset tulevat haastateltavasta itsestään käytetään nimitystä ei-ohjaava haastattelu Sopii käytettäväksi mm. silloin kun haastateltavien kokemukset vaihtelevat paljon, kun käsitellään arkoja tai huonosti muistettuja asioita tai kun tutkittavia on vähän (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998)
Haastattelutavan valinta Lomakehaastattelu Teemahaastattelu Avoin haastattelu Kysymysten muotoilu Kiinteä Suosituskysymyksiä Vapaa Kysymysalue Tiukasti määritelty Pääpiirteissään määritelty Vapaa Vastaajien määrä Suuri Melko pieni Pieni Kustannukset/ yksikkö Pienet Suurehkot Suurehkot Työmäärä analyysivaiheessa Melko pieni Suuri Suuri Tutkijan paneutuminen Voi olla pieni Aina suuri Aina suuri Saatu tieto Pinnallista Syvää Syvää (Metsämuuronen, 2003)
Haastattelun toteuttaminen Tutkimuksellisen haastattelun tarkoituksena on systemaattinen tiedonhankinta Haastattelu tulee suunnitella etukäteen Tutkimuksen kohteeseen tutustutaan niin käytännössä kuin teoriassa Haastattelija käynnistää ja ohjaa haastattelua Haastattelija motivoi haastateltavaa ja ylläpitää hänen motivaatiotaan Haastattelu pohjautuu vuorovaikutukseen Haastateltavan on pystyttävä luottamaan, että annetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti (Metsämuuronen, 2003)
Milloin haastattelu sopii aineiston keräämiseen? Satunnaisotos koko väestöstä Kohdejoukolla alhainen koulutustaso Tutkittavilla alhainen motivaatio Halutaan säädellä tutkimusaiheiden järjestystä Halutaan tulkita kysymyksiä tai täsmentää vastauksia Halutaan kato mahdollisimman pieneksi Tutkitaan intiimejä tai emotionaalisia aiheita Kartoitetaan tutkittavaa aluetta Tutkitaan aihetta, josta ei ole objektiivisia testejä (Metsämuuronen, 2003)
Havainnointi Tutkija tarkkailee tutkimuksen kohdetta tehden samalla muistiinpanoja Havainnointi ei ole välttämättä pelkästään visuaalista toimintaa vaan myös muita aisteja voidaan käyttää aineiston keräämisessä hyödyksi Havainnointi voi olla: havainnointia ilman varsinaista osallistumista havainnoijan osallistumista osallistujan havainnointia täydellistä osallistumista yliosallistumista - tutkija muuttuu tutkimuskohteekseen (Metsämuuronen, 2003)
Havainnointi Havainnointi ilman osallistumista kun halutaan tutustua ennalta tutkittavaan tilanteeseen esim. yhteisöä tutkittaessa laittomia asioita tutkittaessa ainoa eettisesti oikea tapa lähestyä tutkimuskohdetta Osallistuva havainnointi toimintatutkimuksissa, jolloin tutkija on enemmän toimijan roolissa tutkijalla on moraalinen vastuu puuttua tilanteeseen, jos tapahtuu vääryyksiä Piilohavainnointi tutkija soluttautuu tutkittavaan ryhmään (Metsämuuronen, 2003)
Aineiston kerääminen havainnoinnin aikana Kirjalliset muistiinpanot kuvauksia ihmisistä, tilanteista, ympäristöstä jne. Kirjoittaessa muistiinpanoja jotakin oleellista voi jäädä huomaamatta Videointi Videokameran läsnäolo voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen (eivät halua tulla kuvatuksi, eivät ole luonnollisia ) Valokuvat rakennuksista, ympäristöstä, vaatteista, tapahtumista jne. (Hancock, 1998)
Kirjallinen materiaali Esim. päiväkirjat, kirjeet, kertomukset Kirjallisen materiaalin lukemisen periaatteet: kriittisyys aineiston sopivuus tutkimuksen materiaaliksi Lukiessa voi pohtia mm. seuraavia asioita: Miltä kannalta asiaa on tarkasteltu? Onko kyse samasta asiasta vaikka eri materiaaleissa käytetään eri termejä? Onko kirjoittaja objektiivinen vai subjektiivinen? Kenelle kirjoittaja kirjoittaa? Miksi? (Metsämuuronen, 2003)
Lähteet Alasuutari, E. 1989. Erinomaista, rakas Watson. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Hanki ja jää. Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Hancock, B. 1998. Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Research. Trent Focus. Nottingham: University of Nottingham, 1998, päivitetty 2002 [viitattu 14.2.08]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.trentrdsu.org.uk/cms/uploads/qualitative%20research.pdf >. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. 6. - 7. painos. Helsinki: Tammi. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen [online]. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2002 [päivitetty] 14.4.2004 [viitattu 8.2.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://pro.tsv.fi/tenk/julkaisutjaohjeet/htkfi.pdf >.
Lähteet Lacey, A. & Luff, D. 2001. Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Analysis. Trent. Focus. www.trentfocus.org.uk/resources/qualitative Data Analysis.pdf (8.2.2005) Mellin, I. 1997. Johdatus tilastotieteeseen [online]. Helsinki:Helsingin yliopisto, 1997 [viitattu 14.2.2008]. Luku 2.4. Otanta. Saatavissa www-muodossa <URL: http://www.valt.helsinki.fi/staff/kukkula/vanhat/jok124.htm >. Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2. uudistettu painos. Helsinki. International Methelp Ky. Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [online]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2006 [viitattu 11.2.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>.