Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten hakumahdollisuus Kuntien yhdistymisselvitykset ja esitykset 1.7.2014 mennessä Kuntajaon muutokset voimaan 2015-2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Erityiset kuntajakoselvitykset (poikkeusmenettely) Erityiset kuntajakoselvitykset Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 -> Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015 -> Metropolialueen esiselvitys valmistuu (01/2013) Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 -> Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista v. 12/2013 Lausunnot HE:n eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki asteittain voimaan, lailla ohjattu siirtyminen 2015-> Selvitysvaihe Toteutusvaihe Uudet kunnat 2015-2017 -> 2
Sote-uudistuksen jatkotyön aikataulu 2013 Hallituksen linjaukset Petteri Orpon koordinaatioryhmältä 8.5.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä» väliraportti 27.6.2013» loppuraportti HE-luonnoksen muodossa vuoden loppuun mennessä Lausunnot väliraportista lokakuun puolivälissä Kuntien kuuleminen kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä marraskuussa 2014 Kuntien lausunnot HE-luonnoksesta alkuvuodesta HE eduskunnalle keväällä Kuntien kuuleminen lain vahvistamisen jälkeen 2015 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä voimaan VN:n asetus sote-alueista Sote-alueet ja perustason alueet aloittavat viimeistään 2017 alussa 3
Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset palvelut kaikille Tuottavuus Järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen Henkilöstön riittävyys Lähipalvelujen turvaaminen Korkeatasoinen tutkimustoiminta 4
Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä Yhdenvertaisten sote-palvelujen turvaaminen kaikille Peruspalvelujen vahvistaminen ml. lähipalvelujen turvaaminen Tehokas ja laadukas palvelujärjestelmä toimintatapojen uudistaminen osaoptimoinnin, palvelujen päällekkäisyyden ja palvelukatveiden välttäminen Mahdollisimman laaja integraatio palvelukokonaisuus saman päätöksenteon, johdon ja budjetin alla ihmisten palvelut yhtenä kokonaisuutena 5
6
Uusi palvelurakenne Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sotealueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto + perus- ja erityistaso Sote-alueet pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkien varaan, noin 20-30 kpl Sote-alueiden sisällä voi kuitenkin tiettyjen kriteerien täyttyessä olla 20 000-50 000 asukkaan kuntia, jotka järjestävät (nykyisen kaltaiset) peruspalvelut itselleen tai alueelleen Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla Erityisvastuualue (erva) koordinoi toimintaa Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluja Metropolialueen ratkaisu valmistellaan erikseen 7
Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Kunta B: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE-ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta D: 20 000 as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta C: 6000 as. Kunta F: 8000 as. Kunta G: 25 000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A - C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D - G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D - F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > 20 000 asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < 20 000 asukkaan kunnille. => B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A - C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä. 8
Toimeenpanon haasteita (1/2) Suuri kokonaisuudistus, jossa johtamisen haasteet tulevat olemaan merkittäviä Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen tavoitteiden yhteensovittaminen käytännössä Palvelurakenneuudistuksen päätavoitteiden saavuttaminen siten, että palvelujen laatu, asiakaslähtöisyys ja saatavuus sekä toiminnan tehokkuus parantuvat = integraatiosta saatavien hyötyjen realisointi 9
Toimeenpanon haasteita (2/2) Kuntayhtymien purkamiset ja omaisuusjärjestelyt Ervan roolin vakiinnuttaminen: pystytäänkö viidellä alueellisella toimijalla turvaamaan valtakunnallinen yhdenvertaisuus? Kansallisen ja alueellisen ohjauksen yhteensovittaminen Henkilöstön sitouttaminen prosessiin Toiminnan turvaaminen muutosprosessin aikana siten, etteivät ihmisten saamat palvelut kärsi 10