Kuntarakennelaki ja Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Transkriptio

1 Kuntarakennelaki ja Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu KUNTAUUDISTUSSEMINAARI Meri-Lapin kehittämiskeskus Hannu Leskinen Tornio

2 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 31/2013vp) täydentämisestä Esitystä esitetään täydennettäväksi perusteluissa kuvattujen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevien hallituksen linjauksien vuoksi sekä tältä osin vaikutusarvioinnin osalta. Lisäksi esitetään täydennettäväksi perustuslakiarviointia.

3 Oikeuskansleri sote-palvelurakenneuudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa...

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen laaja integraatio selkeä ja tehokas hallinto Ihmisten ja väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

5 Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä Sosiaali- ja terveysalue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen vastuu käsittää kaikki sote-palvelut (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) Osavastuu voi olla perustason alueella osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen perustason alue vastaa sosiaalihuollosta ja perusterveydenhuollosta, osaksi myös erikoissairaanhoidosta STM:n luvalla 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) on kuitenkin sotealueen järjestämisvastuulla

6 Sote-alue Alueet perustuvat maakuntien keskuskaupunkeihin keskuskaupungeilla on velvollisuus toimia vastuukuntana myös kuntayhtymä on mahdollinen, jos sitä kannattaa ½ kunnista joissa on vähintään 2/3 asukkaista Vähintään noin asukkaan kunta oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana edellytyksenä riittävä kantokyky Uudenmaan maakunnassa (ml. Metropolialue) on yksi sote-alue

7 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja:

8 Perustason alue Oikeus perustason alueeseen on, jos kunnan asukasluku on vähintään ja se ei kuulu sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueeseen kunta voi toimia sen työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien kuntien vastuukuntana < asukkaan kunnilla ei ole velvollisuutta kuulua perustason alueeseen Uudenmaan maakunta Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan perustason alueet Ns. kehyskunnat eräiden suurten kaupunkien kehyskunnat oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana

9 asukkaan kunnat asukkaan kunnat Porvoo Vihti Lohja Imatra Kokkola Sastamala Hyvinkää Raahe Nurmijärvi Raisio Rauma Varkaus Järvenpää Tornio Kajaani Jämsä Tuusula Kemi Kirkkonummi Iisalmi Savonlinna Hollola Kerava Hamina Nokia Siilinjärvi Kaarina Valkeakoski Ylöjärvi Lempäälä Kangasala Äänekoski Riihimäki Heinola Raasepori Mäntsälä

10 Alle asukkaan kunnat Kunta saa lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta Kunnan tulee aina kuulua sote-alueeseen Kunta voi lisäksi kuulua perustason alueeseen, jos se kuuluu perustason alueen muodostavan kunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen, ja se on itse halukas kuulumaan sote-alueen lisäksi perustason alueeseen Kunnalla on edustus kuntien edustajainkokouksessa edustajainkokous valitsee vastuukunnan yhteisen toimielimen jos sote-alue järjestetään ky-mallilla, edustus yhtymäkokouksessa Kunta osallistuu sote-palvelujen rahoitukseen

11 Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alue Kunta B: as. Perustason alue Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. Sote-alueen vastuukunta Kunta D: as. Perustason alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. Kunta G: as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < asukkaan kunnille B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja. Kunnassa A on yhteinen toimielin, joka vastaa sote-alueen palvelujen järjestämisestä. Kaikilla kunnilla (A G) on edustus sote-alueen kuntien edustajainkokouksessa, joka valitsee sote-alueen vastuukunnan toimielimen. Sote-alue voidaan toteuttaa myös kuntayhtymämallilla, jolloin noudatetaan kuntalain säännöksiä kuntayhtymästä. Kunnassa D on vastaavasti yhteinen toimielin, joka vastaa perustason alueen sote-palvelujen järjestämisestä. Kunnilla D F on edustus perustason kuntien edustajainkokouksessa, joka valitsee perustason alueen vastuukunnan toimielimen

12 Uusi sote-palvelurakenne sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Vastuukunta Sote-alue Perustason alue Vastuukunt a Kunta Sote-alue Sote-palvelut järjestävä kunta Kunta Sote-alue Kunta Vastuukunt a Kunta Kunta Kunta 5 aluetta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

13 Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 320 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Erityisvastuualue Erityisvastuualue 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio

15 Hallinnon järjestäminen Sote-alueella ja perustason alueella hallinto järjestetään ensisijassa vastuukuntamallilla vastuukunnassa on yhteinen toimielin (lautakunta) johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet edustajainkokous päättää talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta yhteinen toimielin vastaa operatiivisesta johtamisesta Sote-alueella on mahdollista järjestää toiminta myös kuntayhtymämallilla Erityisvastuualueen toiminnasta vastaa kuntayhtymä

16 Kielelliset oikeudet Muuta huomioitavaa suomi, ruotsi, saame, pohjoismaiset kielet omakielisten erityispalvelujen turvaaminen Rahoitus kunnat rahoittavat toiminnan kunnallisveron tuotolla ja valtionosuuksilla kunnat voivat sopia kustannustenjaosta, jos ei sopimusta, kapitaatioperuste Omaisuusjärjestelyt kunnat sopivat, jos ei sopimusta, omaisuus jää nykyisille omistajille Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä sote-alueen tai perustason alueen vastuukunnan palvelukseen

17 HE-luonnoksen jatkovalmistelu Vaikutusarvioinnin täydentäminen hallinto kustannukset asiakkaiden ja potilaiden asema henkilöstön asema omaisuusjärjestelyt Esitysluonnoksen tekninen viimeistely Lausuntojen perusteella tehtävät muutokset

18 Perustuslakiin liittyvät kysymykset Kuntien äänivalta voiko äänivalta määräytyä yksinomaan kuntien asukasluvun perusteella, vai tarvitaanko ns. äänileikkuri hallinnon selkeys Vastuukuntamalli kunnan velvollisuus toimia vastuukuntana muiden kuntien vaikutusmahdollisuus kuntien mahdollisuus valita kuntayhtymä vastuukunnan sijasta Perustason alueet kuntien ja kuntalaisten yhdenvertaisuus vaikutus sote-integraatioon

19 Uudistuksen jatkoaikataulu HE-luonnos lausunnoille tammikuussa 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään

20 Uudistuksen keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Alueiden hallinto vastuukuntamallilla sote-alueen toiminta voidaan järjestää myös kuntayhtymämallilla Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

21 TILANNE HUUTAA -ALUEELLISTA YHTEISTÄ NÄKEMYSTÄ JA TAHTOA -VAIKUTTAMISTA KANSALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON

22 IRVAILUA - INTEGRAATIO rahoitus- ja järjestämisvastuu sote/muu kunta sos/terveys pth/esh tietojärjestelmät - HALLINNON SELKEYS + TEHOKKUUS Isot/keskisuuret/pienet kunnat Perustaso/sote alue/kiinteistö ky/tuotantoky/erva ky vastuukunta/kuntayhtymä ervan tarpeellisuus

23 Valtakunnallinen kartta

24 Rovaniemi Lumijoki Simo Taivalkoski Merijärvi Oulainen Kalajoki Toholampi Siikajoki Raahe Ylivieska Sievi Nivala Utajärvi Tyrnävä Muhos Pyhäntä Haapavesi Ristijärvi Kruunupyy Pyhäjärvi Veteli Pohjakartta Karttakeskus Oy, Helsinki

25 Kiitos!

26 7 Sosiaali- ja terveysalue ja perustason alue Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi on sosiaali- ja terveysalueita. Kunnan on kuuluttava sosiaali- ja terveysalueeseen. Sosiaali- ja terveysalueella vastuu palvelujen järjestämisestä on alueen vastuukunnalla tai kuntayhtymällä siten kuin 17 ja 19 :ssä säädetään. Kunta voi kuulua sosiaali- ja terveysalueen lisäksi perustason alueeseen jäljempänä 8 :ssä säädetyin perustein. Perustason alueella järjestettävistä palveluista säädetään 11 :ssä. Vastuu palvelujen järjestämisestä perustason alueella on sen vastuukunnalla.

27 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen on oltava alueellisesti eheitä ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Alueella on oltava taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysalue muodostuu maakunnan keskuskaupungista tai vähintään asukkaan kunnasta. Lisäksi alueeseen kuuluvat mainittujen

28 kuntien työssäkäyntialueeseen, yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen tai samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat muut kunnat. Perustason alue muodostuu vähintään asukkaan kunnasta. Lisäksi perustason alueeseen voi kuulua samaan työssäkäyntialueeseen, yhdys- Kuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen tai samaan toiminnallisen kokonaisuuteen kuuluvia muita kuntia.

29 Työssäkäyntialueella voi olla vain yksi sosiaalija terveysalue. Jos kunta ei kuulu sosiaali- ja terveysalueen tai perustason alueen vastuukunnan työssäkäyntialueeseen, yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen tai samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen, sen tulee kuulua kunnan sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan alueeseen. Uudenmaan maakuntaan kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveysalueet voidaan muodostaa 2 ja 4 momentissa säädetystä poiketen.

30 Edellä 1-3 momentissa tarkoitettuja alueita muodostettaessa tulee pyrkiä alueisiin, joilla voidaan turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Valtioneuvosto päättää kuntia kuultuaan sosiaali- ja terveysalueet, perustason alueet sekä niihin kuuluvat kunnat.

31 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta 3 Sosiaali- ja terveysalueen muodostaminen Sosiaali- ja terveysalue muodostuu järjestämislain 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta maakunnan keskuskaupungista ja sen kanssa jäljempänä 3 ja 4 momentin perusteella samaan alueeseen kuuluvista kunnista. Sosiaali- ja terveysalueen voi muodostaa 1 momentissa säädetystä poiketen myös: 1) vähintään noin asukkaan kunta ja samaan työssäkäyntialueeseen, yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen tai muutoin samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat kunnat yhdessä; tai

32 2) vähintään noin asukkaan kunta. Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevan kunnan, josta vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevan kunnan, josta vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella, on kuuluttava samaan sosiaali- ja terveysalueeseen työssäkäyntialueen keskuskunnan kanssa. Lisäksi yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäisen alueen muodostavien kuntien on kuuluttava samaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Kunnat muodostavat yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäisen alueen, jos kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan

33 kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun kunnan on kuuluttava kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Edellä 2 momentissa tarkoitetulla kunnalla on kuitenkin oikeus muodostaa sosiaali- ja terveysalue vain, jos sen asukasluku oli 2 momentin mukainen 31 päivänä joulukuuta 2013 ja sillä on sosiaali- ja terveyspalvelujen

34 järjestämiseksi riittävä kantokyky.työssäkäyntialueella voi olla vain yksi sosiaali- ja terveysalue. Edellä 2 momentissa tarkoitetun kunnan on ilmoitettava valtioneuvostolle x,x.201x mennessä, haluaako se muodostaa sosiaali- ja terveysalueen. 4 Perustason alueen muodostaminen Kunta voi kuulua sosiaali- ja terveysalueen lisäksi perustason alueeseen jäljempänä 2-3 momentissa mainituilla perusteilla.

35 Kunta voi muodostaa perustason alueen jos: 1) sen asukasluku on vähintään noin ; 2) se ei kuulu kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitettuun yhtenäiseen yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueeseen maakunnan keskuskaupungin tai muun sosiaalija terveysalueen keskuskunnan kanssa; ja 3) se ei ole sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta tai sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän suurin kunta. Jos 2 momentissa tarkoitettu kunta muodostaa perustason alueen ja se on työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden keskuskunta, sen on järjestettävä perustason palvelut myös tällaiseen toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle

36 asukkaan kunnille, jos valtioneuvoston niin päättää. Jos tällaiseen toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluva alle asukkaan kunta ilmoittaa, että se ei halua kuulua perustason alueeseen, valtioneuvosto voi päättää kunnan ilmoittamasta kannasta poiketen vain jos siihen on sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi erityisiä syitä. Muussa tapauksessa kunta kuuluu vain 3 :ssä tarkoitettuun sosiaali- ja terveysalueeseen. Edellä 2 momentista poiketen kunta, jossa oli 31 päivänä joulukuuta 2013 vähintään ja enintään asukasta,voi muodostaa yksin perustason alueen kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella, jos

37 1) kuntarakennelain 5 :n tarkoittaman erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueella toteutuu vähintään kaksi yli asukkaan kuntaa; ja 2) sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta ja perustason alueen muodostava kunta sopivat sellaisista hallinnollisista menettelyistä, joilla varmistetaan kunnan asukkaille palvelujen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio.

38 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 47 Perustason alueen rahoitus Perustason alueeseen kuuluvat kunnat vastaavat perustason alueen rahoituksesta siten kuin kuntien välisestä kustannusten jaosta on sovittu 21 :ssä tarkoitetussa yhteistoimintasopimuksessa. Jos kunnat eivät toisin sovi, ne osallistuvat perustason alueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota on painotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskennassa käytettävien, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain x pykälässä tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon määräytymisperusteiden mukaisesti.

39 48 Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus Sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat vastaavat sosiaali- ja terveysalueen rahoituksesta siten kuin kuntien välisestä kustannusten jaosta on sovittu 21 :ssä tarkoitetussa yhteistoimintasopimuksessa. Jos kunnat eivät toisin sovi, ne osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota on painotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskennassa käytettävien, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain x pykälässä tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon määräytymisperusteiden mukaisesti..

40 Jos sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat eivät toisin sovi, alueeseen kuuluva perustason alue osallistuu sosiaali- ja terveysalueen yhteisistä tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin perustason alueen asukasmäärään perustuvalla maksulla. Perustason alue maksaisi asukkaittensa käyttämistä, sosiaali- ja terveyspalvelualueen järjestämistä palveluista käytön mukaan määräytyvällä maksulla.

41 49 Erityisvastuualueen rahoitus Erityisvastuualueen rahoituksesta vastaavat erityisvastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveysalueet. Erityisvastuualueen rahoituksesta sovitaan erityisvastuualueen perussopimuksessa. Jos perussopimuksessa ei toisin sovita, erityisvastuualueeseen kuuluvat sosiaalija terveysalueet osallistuvat erityisvastuualueen kustannusten rahoitukseen asukasmäärään perustuvalla maksulla.

42 Länsi-Pohjan KS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v = 100 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v = 100

43 Lapin KS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v = 100 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v = 100

44 Kainuun KS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v = 100 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v = 100

45 Keski-Pohjanmaan KS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v = 100 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v = 100

46 OYS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v = 100 1,15 Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) 1,13 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v = 100 1, ,1 1,09 1,11 1,08 1,1 1,11 1, , ,05 1,

47 SAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS JA CASE-MIX V (THL, alustavat tiedot) EPISODITUOTTAVUUS HOITOJAKSOTUOTTAVUUS CASE-MIX -INDEKSI Tuottavuuden vertailu vain samaan sairaalaryhmään! Keskiarvo = 1