Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015

Samankaltaiset tiedostot
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIA

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

TULOSLASKELMAOSA

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Suunnittelukehysten perusteet

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

OSAVUOSIKATSAUS

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Tilinpäätös Jukka Varonen

Toimintaympäristön muutoksia

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Kuopion työpaikat 2017

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Toimintaympäristön muutokset

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

OSAVUOSIKATSAUS

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus Pääekonomisti Minna Punakallio

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Lehdistöinfo Antero Alenius Kunnanjohtaja

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

Reino Hintsa

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kunnanvaltuusto Talousarvio Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Työpaikat ja työlliset 2014

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kustannukset, ulkoinen

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Transkriptio:

Talousarvio Taloussuunnitelma 2015 Kunnanhallitus 29.10.2012 252 Kunnanvaltuusto 12.11.2012 76 Mäntsälän kunta

Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 13 Taloudelliset lähtökohdat... 13 Talouskehitys... 15 Verorahoituksen kehitys... 18 Verotulot... 18 Valtionosuudet... 21 Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite... 22 Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus... 24 3. Käyttötalousosa... 28 10 Hallintopalvelut... 31 10 Kunnanhallitus... 31 10 Yleishallinto... 31 11 Elinkeinotoimi... 34 12 Pelastus... 34 13 Maaseututoimi... 35 16 Käyttöomaisuuden myyntivoitot... 36 18 Maankäyttölautakunta... 36 18 Maankäyttötoimi... 36 19 Tarkastustoimi... 39 19 Tarkastuslautakunta... 39 39 Perusturvapalvelut... 39 39 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva... 39 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta... 40 31 Perusturvan johto ja hallinto... 44 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut... 45 33 Varhaiskasvatuspalvelut... 49 34 Hoito- ja hoivapalvelut (=Ikäihmisten palvelut)... 52 35 Perusterveydenhuoltopalvelut... 54 36 Erikoissairaanhoito... 56 Pornaisten talousarvio... 57 40 Sivistyspalvelut... 60 40 Sivistyslautakunta... 60 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut... 60 43 Perusopetus... 61 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta... 64 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut... 66 70 Tekniset palvelut... 67 2

70 Tekninen lautakunta... 68 72 Hallinto... 69 73 Toimitilapalvelut... 70 Toimitilapalvelut, josta Kiinteistöpalvelut... 71 Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut... 72 Toimitilapalvelut, josta Siivouspalvelut... 74 74 Kuntatekniikka... 75 4. Tuloslaskelmaosa... 77 5. Investointiosa... 78 6. Rahoitusosa... 85 7. Mäntsälän vesi... 86 8. Tytäryhtiöt... 90 Mäntsälän Sähkö Oy... 90 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy... 95 Mäntsälän Yrityskehitys Oy... 101 Mäntsälän Jäähalli Oy... 104 Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo... 107 9. Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella 2015... 110 10. Talousarvion 2012 täytäntöönpano-ohjeet... 111 Talousarvion käsitteet... 111 Käyttösuunnitelman käsitteet... 112 Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne... 112 Talousarvion sitovuusmääräykset... 113 Käyttösuunnitelman hyväksyminen... 114 Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta... 114 Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset... 115 Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset... 115 Lisämäärärahat ja siirrot... 115 Laskujen hyväksyminen ja maksatus... 115 Muu ohjeistus... 115 11. Tilivelvollisten määrittely... 116 Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista... 118 12. Liitteet... 121 Liite 1. Valtionosuudet 2012... 121 Liite 2. Talousarvion sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely tulosalueittain... 123 Liite 3. Henkilöstösuunnitelma 2015 perusteluineen... 128 3

1. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto 20.6.2011 61 SISÄLTÖ 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS 3. KUNNAN VISIO 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN 2020 4.1 Strategiset näkökulmat ja tavoitteet 4.2 Tuloskortit 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA Strateginen suunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua. Mäntsälän kuntaa koskeva strateginen suunnittelu on kunnan tulevaisuuden ennakointia ja kunnan kokonaisedun kannalta parhaiden mahdollisten tulevaisuutta koskevien valintojen tekemistä. Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Päivitetty kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys kunnan tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Päivitetty kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana; päivityksiä kuntastrategiaan on työstetty kahdessa luottamushenkilöseminaarissa sekä johtoryhmävalmisteluna. Seuraavalla sivulla on kuvattu Mäntsälän kuntastrategian rakenne. Strateginen suunnittelu on pitkälti vastausten etsimistä kunnan ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Kunkin kaaviossa esitetyn osion yhteydessä on esitetty ne kysymykset, joihin kukin kokonaisuus kuntastrategiassa vastaa. 4

Kaavio 1. Mäntsälän kuntastrategian rakenne 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS Kunnan tulevaisuutta koskevien valintojen perustaksi on ensiarvoisen tärkeää muodostaa käsitys sekä menneisyydessä toteutuneista että tulevaisuudessa ennakoitavissa olevista kehityssuunnista. Kunnan strategiatyön perustaksi laadittiin kunnan toimintaympäristöanalyysi, jossa sekä kunnan menneisyyttä, nykytilaa että tulevaisuutta tarkasteltiin kunnan kannalta keskeisistä strategisista näkökulmista: 1) Palvelut Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Yhteistoiminta-alue Pornaisten kanssa Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Maisema-työväline käytössä tietyissä kunnan palveluissa ja käyttö laajenemassa Uusi velvoittava lainsäädäntö (perusopetuslaki (määräykset kolmiportaisesta tuesta), lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus) Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu Seutuyhteistyön laajeneminen ja muuttuminen (omistajapolitiikka, edunvalvonta, ns. nelikot mukaan yhteistyöhön) Kilpailu osaavasta työvoimasta, haasteet tiettyjen asiantuntijoiden saatavuudessa 5

Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Lasten absoluuttisen määrän kasvu vaikutus tilaratkaisuihin (varhaiskasvatus, yläkoulut) Lain muutokset (perusopetus, ikäihmisten palvelut, hoitotakuun laajeneminen, vapaa hakeutumisoikeus) Ratkaisut kunnan näkökulman sijaan tehdään yhä useammin seudun näkökulmasta Kuntalaiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, jolloin keskeistä on kunnan osaamisen varmistaminen (asiakaspalvelu, juridinen sekä muu osaaminen) Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistavan muutokset ja peruskunnan rooli ko. palveluiden järjestämisessä? 2) Yhdyskuntarakenne Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: ARA-vuokra-asuntojen rakentamistarve kasvanut entisestään (jonossa noin 170 hakijaa) erityisryhmien/vanhusten asumistarpeet lisääntyneet Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: MAL-yhteistyön lisääntyminen, kuka päättää Mäntsälän maankäytöstä? Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisävaatimukset rakentamiseen / yhdyskuntarakenteeseen? Energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät Väestön ikääntymisen tuomat tarpeet suunnitteluun 3) Elinkeinot Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Elinkeinotoiminnan edellytykset Mäntsälässä ovat notkahtaneet kuluneen kolmen vuoden aikana, mutta ovat nyt vuonna 2011 samalla tasolla kuin ne olivat vuonna 2008. (lainojen korkotaso: 4,5-2,0-4,5 %, uusien yritysten perustaminen: 120-107 -120 kpl/v, myydyt yritystontit: 10-0 - 10 kpl/v, uusien omakotitalojen rakentaminen 150-50 - 150 kpl/v) Tehtyjen investointien määrä notkahti samassa suhteessa Samaan aikaan tehtiin myös elinkeinotoimintaa "jäädyttäviä" päätöksiä: Väestönkasvutavoite MYK:n toimintaresursseja laskettiin henkilöstön ja talouden osalta MYK:n toimintaa ohjattiin passiivisempaan suuntaan (hallinnointia & henkilöstökoulutusta) Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Paikkakunnan koko ja kasvunopeus (vrt. väestömäärä) Siirtyminen lähemmäksi Helsinkiä talousmaantieteellisessä näkökulmassa Siirtyminen Helsingin uloimmalta kehältä toiseksi uloimmalle kehälle Kehä V:n vaikutus (vrt. Mäntsälä - Hyvinkää yhteistyö) Lainojen korkotason mahdollinen nousu ja sen vaikutus yksityissektorin elinkeinoelämään Energia- ja ilmastoverotuksen vaikutus Kaavoituksen vaikutus (vrt. maakuntakaava, kunnan omat yleis- ja asemakaavat) Kuntahallinnon muutokset, ansaitseeko Mäntsälä olemassaolonsa? 6

4) Seutuyhteistyö Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion ote tiukentunut suhteessa kuntiin lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan aikaisempaa enemmän Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Kuuma-yhteistyön laajentuminen Kymppikunniksi Lentokenttähanke jäänyt sivuun Mahdollinen yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan? Kuntien sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin (esimerkiksi maaseututoimi)? Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kymppikuntien merkitys lisääntyy (n. 500 000 asukasta) Metropolialueen tulevaisuuden haasteet (velvoitteet). Yhteistyötä kehitettävä. Mahdollinen metropolilaki? Maankäyttöratkaisut tehdään yhteistyössä lähikuntien kanssa (Hyökännummi, Henna, Kehä V). Mäntsälän oltava aktiivinen toimija Kuntalaisten valinnanvapauksien lisääntyminen kuntarajojen merkitys vähenee Mahdollinen yhteistyö merkittävissä investoinneissa? Seudulliset virat/toimet, työvoiman liikkuvuus, palveluiden järjestäminen seudullisesti 5) Talous Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion toimenpiteet: verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ennakoitua suurempi pienituloisten verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa kiinteistöveroprosenttien ja verotusarvojen nosto Väestökasvu ja muuttoliike: hyvätuloisten suhteellisen lukumäärän nousu Lama ja poikkeuksellinen markkinakorkotason lasku Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Eläkeläisten lukumäärän merkittävä kasvu vuoteen 2020 mennessä työvoiman saanti vaikeutuu valtion toimenpiteet? tuottavuuden parantaminen palvelurakenteen muutos: tuottamistapaa joudutaan harkitsemaan uudelta pohjalta Elinkeinotoimen kehittäminen metropolialueella: maanhinta kilpailukykyinen yritysten sijoittumiseen (ns. yrityksen sijoittumisen optimointi suhteessa kaupunkikeskukseen) Toimintaympäristöanalyysin lopputuloksena voidaan tiivistää seuraavat, Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmät muutoshaasteet: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla 3 500 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskustaalueella että elävissä kylissä. Kunnan väestörakenne muuttuu ja palvelutarpeet kasvavat. Nuorimpien ja toisaalta kaikkein varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisen väestön osuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Palvelutarpeiden ennakointi vahvistaa merkitystään. 7

Kunnan taloudellinen asema kiristyy. Kunnan palveluiden rahoituspohja heikkenee lähitulevaisuudessa huoltosuhteen kehityksen ja taloustaantuman mahdollisten pysyväisvaikutusten seurauksena. Velkaantumisen hallinnan merkitys korostuu. Kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat. Merkittävä osuus kunnan henkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeikänsä vuoteen 2020 mennessä. Osaamisen varmentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen muodostuvat alati tärkeämmiksi näkökohdiksi henkilöstöjohtamisessa. Paineet kunnan palvelutoiminnan ja sen johtamisen uudistamiseksi kasvavat. Toiminnan tuloksellisuutta sekä asiakasdemokratiaa vahvistetaan kehittämällä kunnan palveluja sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu niin kunnan sisällä kuin kuntarajat ylittäenkin. 3. KUNNAN VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Mäntsälän kunnan tahdotaan olevan vuonna 2020. Visio kiteyttää kuntastrategian ydinviestin. Mäntsälän kunnan visio vuodelle 2020: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. Kunnan visiosta on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia kunnan strategisia tavoitteita asetetaan: Palvelut Elinkeinot Yhdyskuntarakenne Seutuyhteistyö Talous Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii eräänlaisena kaikki yllä kuvatut näkökulmat läpileikkaavana muutostekijänä. Väestökehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin strategisiin näkökulmiin ja sitä kautta kunnan tulevaisuuden kehityssuuntiin. 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN 2020 4.1 Strategiset näkökulmat ja tavoitteet Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota. Strategiset tavoitteet ovat visiosta johdettuja, Mäntsälän kunnan kannalta kaikkein tärkeimpiä päämääriä seuraavan 10 vuoden näkökulmasta. Kukin strateginen tavoite kuvaa tiettyä tavoitetilaa vuonna 2020. Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan. Kyseiset näkökulmat kuvattiin strategian luvussa 3. Näkökulmia voidaan nimittää myös ns. strategisiksi painopistealueiksi. Kuntastrategian näkökulmat ja niiden sisältämät strategiset tavoitteet on kuvattu seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa: 8

Palvelut Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Seutuyhteistyö Mäntsälän kunta järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta Kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Yhdyskuntarakenne Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Visio 2020 Elinkeinot Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Talous Kunnan talous on tasapainossa. 4.2 Tuloskortit Kustakin strategisesta tavoitteesta on laadittu ns. tuloskortti. Tuloskortin ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ne asiat, joiden seuraaminen tai toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää ko. strategisen tavoitteen toteutumisen kannalta. Kyseisiä asioita kriittisiksi menestystekijöiksi. Kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty niitä koskevat tavoitetasot tulevalle vuodelle 2012 toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi. Tuloskorttien sisältämät kriittiset menestystekijät ja niitä koskevat tavoitetasot konkretisoivat ja täsmentävät kutakin strategista tavoitetta. NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v. 2012- Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v. 2012- Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään 9

Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä alkaen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty NÄKÖKULMA 2: ELINKEINOT Strateginen tavoite 1: Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v. 2012- Uudet yritykset 120 kpl uusia (nettolisäys 40-60 yritystä) Suuret ja keskisuuret yritykset: 1 kpl 50-200 ja 1 kpl 20-50 työntekijää (päätös siirtymisestä tehty 31.12.2012 mennessä) Vähintään yksi kaupan ketju Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen suurten rakennusalan yritysten kanssa Työpaikat 5700-5900 työpaikkaa Työpaikkaomavaraisuus vähintään 62 % Kunnan yrityspalvelut Olemassa olevat yritykset: yrityskonsultointien määrä vähintään 100 kpl/vuosi painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Vuosittaisen markkinointisuunnitelman laadinta. Seuranta: o euroa/asukas elinkeinoihin o kehitysyhtiöön panostettu euromäärä / Mäntsälään syntynyt työpaikka Sijoittumispalvelut Yritystonttivaranto vähintään 8 + 8 (kaupalliset ja tuotannolliset) + vähintään 2-4 suurta tonttia (tuotanto, logistiikka, kauppa) Konserniyhteistyön tiivistäminen (pelisääntöjen selkeyttäminen) Yrittäjyysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen (vaikutus kunnan talouteen) 10

NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v. 2012- Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokra-asuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v. 2012- Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Nykyistä useampi lentoasemalle/lentoasemalta liikennöivä pikavuoro kulkee Mäntsälän linjaautoaseman kautta Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty 11

NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v. 2012- Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus 1.1.) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa uudistettaessa Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen NÄKÖKULMA 5: TALOUS Strateginen tavoite 1: Kunnan talous on tasapainossa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v. 2012- Vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde 50 70 % Vuosikate 6 8 miljoonaa euroa, 300 400 euroa/asukas Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta Kunta: enintään 56 miljoonaa euroa (2 700 euroa/asukas Konserni: enintään 85 miljoonaa euroa (4 400 euroa/asukas Tilikauden tulos 2,5 4,5 miljoonaa euroa, 125 225 euroa/asukas 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Mäntsälän kuntastrategian ajantasaisuutta ja muutostarpeita arvioidaan kunnan strategisen perustan ja strategisten tavoitteiden osalta valtuustokausittain. Strategisten tavoitteiden arviointimittareita koskevat vuosittaiset tavoitetasot määritellään kutakin vuotta koskevan talousarviotyön yhteydessä. Kunnan talousarviossa asetetaan niin ikään kuntastrategiasta johdetusti valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kunnan palvelukeskuksille ja vastuualueille. Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista kolmannes-/neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittaisessa arviointikertomuksessaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin perusteella kunnanhallitus ja -valtuusto muodostavat käsityksen siitä, onko Mäntsälän kunta kulkemassa asetetun tavoitetilansa suuntaan ja toiminut kuntastrategiansa mukaisesti. 12

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* * 2014* 2015* 2016* 2017* 2018* 2019* 2020* 2. Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys 2000 2020 Väestönkehitys 2000-2011, *ennuste 2012-2020 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Väestönkehitys 2000-2011, *ennuste 2012-2020 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto (2000-2011) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste (2012-2020) Väestön ikärakenne v. 2000 2020 Väestön ikärakenne 2000-2020 Ikäryhmä 2000 2005 2010 2015 2020 Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus 0 208 1,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 285 1,3 % 310 1,3 % 1-5 1 245 7,5 % 1 345 7,4 % 1 478 7,4 % 1 600 7,4 % 1 707 7,3 % 6 290 1,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 333 1,5 % 343 1,5 % 7-12 1 593 9,6 % 1 730 9,5 % 1 791 9,0 % 1 873 8,7 % 2 062 8,9 % 13-15 709 4,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 948 4,4 % 994 4,3 % 16-18 652 3,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 819 3,8 % 852 3,7 % 19-64 9 890 59,5 % 10 774 59,1 % 11 615 58,1 % 12 362 57,4 % 13 055 56,0 % 65-74 1 145 6,9 % 1 299 7,1 % 1 562 7,8 % 1 945 9,0 % 2 250 9,7 % 75-84 695 4,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % 1 007 4,7 % 1 277 5,5 % 85-89 137 0,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 252 1,2 % 299 1,3 % 90-64 0,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 121 0,6 % 146 0,6 % 16 628 100,0 % 18 226 100,0 % 19 975 100,0 % 21 545 100,0 % 23 295 100,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto (2000-2011) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste (2012-2020) 13

Työvoima ja työpaikat 1995 2010 Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) 1995 2001 2002 2003 2004 2005 2007 2008 2009 2010 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous 573 464 454 433 410 368 382 372 338 350 3,8 B, C, D, E Teollisuus 1220 1341 1345 1341 1332 1333 1350 1299 1187 1150 12,4 F Rakentaminen 496 834 884 925 927 963 1064 1035 963 1037 11,2 G, H, I Kauppa,kuljetus 973 1305 1272 1356 1411 1461 2273 2375 2390 2500 27,0 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut 566 692 702 690 712 708 2235 2383 2401 2432 26,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut 2180 2968 3123 3221 3337 3466 1593 1699 1661 1717 18,5 X Tuntematon 134 123 127 119 131 86 112 76 91 86 0,9 Yhteensä 6142 7727 7907 8085 8260 8385 9009 9239 9031 9272 100,0 Työvoiman määrä 7487 8327 8499 8657 8864 8944 9470 9726 9741 9878 Työttömien määrä 1345 600 592 572 604 557 461 487 710 606 Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) 1995 2001 2002 2003 2004 2005 2007 2008 2009 2010 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala 550 445 429 403 388 340 351 341 328 342 6,0 B, C, D, E Teollisuus 736 781 758 765 753 716 655 624 548 449 7,9 F Rakentaminen 300 484 516 556 519 529 595 585 532 625 11,0 G, H, I Kauppa,kuljetus 602 665 656 699 754 729 1249 1524 1476 1564 27,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut 377 460 460 466 468 433 1483 1590 1687 1718 30,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut 1433 1847 1930 1960 2068 2120 855 921 856 912 16,0 X Tuntematon 135 123 130 119 125 86 112 76 92 86 1,5 Yhteensä 4133 4805 4879 4968 5075 4953 5300 5661 5519 5696 100,0 Työpaikkojen kasvu v. 2001-2010 (10 v.): 817 työpaikkaa 18 % Pendeli 2009 2922 3028 3117 3185 3432 3709 3578 3512 3576 Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus 1995 2001 2002 2003 2004 2005 2007 2008 2009 2010 Mäntsälä 67,3 62,2 61,7 61,4 61,4 59,1 58,8 61,3 61,1 61,4 KUUMA-kunnat 63,9 64,0 63,8 63,4 63,9 63,2 64,0 65,1 64,5 63,4 v. 2003 lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A M aatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I M ajoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon 14

Talouskehitys Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 loppupuolelta saakka ja heijastuu Suomen talouteen. Euroalueen kysynnän laimeus on johtanut viennin ja tuonnin hienoiseen supistumiseen. Vuoden 2012 talouskasvuksi ennakoidaan 1 % kun kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Valtion velan BKT osuuden ennakoidaan kasvavan 45,2 prosenttiin. Vuoden talouskasvuksi ennakoidaan myös yhtä prosenttia mutta kasvun rakenteen ennakoidaan monipuolistuvan. Yksityinen kulutus säilyy tärkeänä, mutta viennin ennakoidaan kääntyvän 2,5 %:n kasvuun. Yksityiset investoinnit laskevat hieman. Teollisuuden tuotanto kääntyy kasvuun heijastaen parempia vientinäkymiä. Vaatimaton tuotannon kasvu ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Reaaliansioiden nousu jää vaatimattomaksi. Valtion rahoitusjäämä nostaa valtionvelan 47,2 prosenttiin BKT:sta. Vuonna 2014 talouden arvioidaan kasvavan 2 %. On huomattava, että Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi, kun työikäinen väestö vähentyy ja investointiaste alentuu pysyvästi. Rahapolitiikan arvioidaan jatkuvan euroalueella ja Yhdysvalloissa kevyenä, mikä heijastuu markkinakorkojen tasoon. Suomen lyhyt ja pitkä korko on laskenut viime kuukausina voimakkaasti. Ennusteessa oletetaan 3 kuukauden euriborin olevan vuonna 2014 noin 1,1 prosentin tasolla ja pitkän koron 2,2 prosentissa. Euroalueen korot ja rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti. Epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella. Talouskasvu säilyy suuressa osassa Eurooppaa hitaana, myöskään taantuman riskiä ei voi lähiaikoina sulkea pois. Suomen vientiteollisuus ei tule saamaan vetoapua lähivuosina Euroopasta. Suomen talous on tällä hetkellä vahva, mutta viennin suhdanneherkkyyden johdosta haavoittuvainen. Riski työttömyyden ennustettua suuremmasta kasvusta on varteenotettava. Kulutusvetoisen talous-kasvun kääntöpuolella on kotitalouksien velkaantumisasteen nousu uudelle ennätystasolle. Vuonna 2012 inflaatioksi ennakoidaan 2,6 % ja ensi vuonna 2,4 %. Arvonlisäverokantojen nosto aiheuttaa arviolta 0,6 % paineen kuluttajahintojen keskimääräiseen vuosimuutokseen. Palkankorotukset nostavat vuonna 2012 ansiotasoindeksiä, sopimus-korotukset ja muut tekijät huomioiden 3,5 % ja ensi vuonna indeksin arvioidaan hidastuvan. Reaaliansiot kasvavat tänä vuonna 0,9 % ja vuonna 0,2 %. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouden arvioidaan kasvavan viime vuosikymmentä maltillisemmin ja kasvunäkymiä heikentävät rakenteelliset tekijät kuten teollisuustuotannon supistuminen ja väestön ikääntyminen. Rakennemuutosten myötä työpaikkoja syntyy eri aloille kuin mistä työvoimaa irtisanotaan. Valtion sopeutumis-toimilla pienennetään väestön ikääntymisestä johtuvaan kestävyysvajetta. Ikäsidonnaiset menot kasvavat Suomessa 6,9 % suhteessa BKT:hen seuraavien 20 vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia vahvistamaan julkista taloutta, jotta edellytykset talouden ennusteita vahvemmalle kasvulle vahvistuvat. 2010 2011 2012 2014 Tuotanto/BKT 3,3 2,7 1,0 1,0 2,0 Ansiotasoindeksi, muutos- % 2,6 2,7 3,5 2,6 3,0 Inflaatio 1,2 3,4 2,6 2,4 2,3 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 68,9 68,9 69,2 Työttömyysaste 8,4 7,8 7,6 8,1 7,9 Julkinen velka/bkt 42,0 42,1 45,2 47,2 47,7 Euribor, 3kk, % 0,8 1,4 0,6 0,6 1,1 10 vuoden korko, % 3,0 3,0 1,8 1,7 2,2 Peruspalveluohjelma - 2016 Vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 15

annetun puitelain tarkoituksena oli vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtion-osuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tavoitteena oli parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteutetaan lakisääteisen peruspalveluohjelman ja budjetin avulla. Hallituskauden toinen peruspalveluohjelma koskee vuosia 2016. Peruspalveluohjelma tarkastelee toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2016 saakka, arvioi kuntien verotulojen, valtionapujen ja kuntien menojen kehitystä. Ohjelma sisältää valtion toimenpiteitä koskien kuntauudistusta, kuntasektorin tuottavuutta ja kuntien tehtäviä koskevia uudistuksia. Peruspalveluilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevia palveluita. Näiden kustannukset muodostavat yli ¾ kuntien kokonaismenoista. Peruspalveluohjelma pitää sisällään samat ovat kuin peruspalvelubudjetti. Peruspalveluohjelma sisältää seuraavat kuntiin liittyvät toimenpiteet: 1. Kuntauudistus ja kuntapalvelujen kehittäminen 2. Kuntasektorin tuottavuuden kehittäminen 3. Kuntien verotulot 4. Kuntien valtionavut 5. Muut toimenpiteet Hallitusohjelmaan on kirjattu, että mikäli hallitus ei ole saavuttamassa hallitus-ohjelmassa esitettyjä tavoitteita talouden vakauttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti, voidaan vuonna 2012 annettavassa valtiontalon kehyksessä ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa toteuttaa kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Kuntauudistus ja kuntapalvelujen kehittäminen Hallitus toteuttaa parhaillaan koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Uudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan peruskunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeus-menettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa vastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Rakennelaki on tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta ja kuntarakennetta koskevat ratkaisut tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Vahva peruskunta muodostuu työssäkäyntialueista ja riittävän suuri vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollonpalveluja. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajauttamiskehitykseen. Kansallisen kilpailu-kyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneuudistus korostuu metropoli-alueella, jossa selvitetään tarve erilliselle metropolialuetta koskevalle laille. 16

Vahvojen peruskuntien ulkopuolella, syrjäisillä alueilla päämääränä on koota palvelut riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelu-rakenteisiin ns. vastuukuntamallilla. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Rakennelaki on tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta ja kuntarakennetta koskevat ratkaisut tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana tätä rakenneratkaisua vuoden 2015 alusta lukien. Kuntapalvelujen toteutuminen tuottavuustavoitteiden Kuntasektorin 20 suurimman kunnan tuottavuustyötä koordinoi seurantaryhmä, jonka tehtävänä on valmistella koko kuntasektoria koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet koskien palvelujen taloudellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteiden valmistelussa keskeisenä pidettiin kuntien merkitystä kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja varautumisessa väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun ja työvoiman tarjonnan supistumiseen. Peruspalvelujen ministeriryhmä hyväksyi keväällä 2011 valtakunnalliset tuottavuustavoitteet seuraavasti: Toimintamenot kasvavat vuositasolla enintään 0,4 % reaalisesti vuoteen 2020 mennessä Koulutuspalvelujen tuottavuus paranee laatua ja tuloksellisuutta vaarantamatta Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen tavoitteet koostuvat kokonaistuottavuuden kehitysindikaattoreista, jotka vaihtelevat palveluittain. Koulutuspalveluissa kehitysindikaattoreita ovat mm. ryhmäkoko, opettajien pätevyys, jatko-opintoihin siirtyneet ja tutkinnon suorittaneiden työllistyminen. Sosiaalipalveluissa vastaavasti kehitysindikaattoreita voivat olla asiakas- ja asukastyytyväisyys, palvelun ja hoidon suunnitelmallisuus sekä hoidon tarpeen arviointi sekä palvelurakenne. Terveyspalveluissa kehitystä mitataan perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon saatavuudella, asiakas- ja asukastyytyväisyydellä sekä erikoissairaanhoidon saatavuudella. Pysyvällä tuottavuuden nousulla kuntien kustannuspaineet, veroasteen nousupaineet ja laskennallinen henkilöstötarve vähenisivät merkittävästi. Tuottavuuden nostaminen kiteytyy pitkälti henkilöstön määrän kestävään mitoitukseen. Palvelurakenteita ja prosesseja pyritään kehittämään mm. tietotekniikkaa hyväksi käyttäen niin, että jatkossa suhteellinen henkilöstötarve olisi nykyistä vähäisempi. Vuoteen 2020 mennessä siirtyy eläkkeelle kolmasosa kunta-alan nykyisistä työntekijöistä. Kuntatalouden näkymät Vuonna 2011 kuntatalous heikkeni kun toimintakate kasvoi enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Toimintamenot kasvoivat 4,5 prosenttia (Mäntsälässä 8,8 %). Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 3,5 % (Mäntsälässä 2,8 %). Vuonna 2012 kuntatalous kiristyy edelleen tulojen kasvun hidastuessa. Vuonna kuntatalouden voimakas velkaantuminen uhkaa jatkua. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,4 % vuosittain. Toiminta-menojen lasketaan kasvavan keskimäärin 4,1 % ajalla -2016. Menokasvun hidastaminen edellyttää kunnilta palkkamenojen hillintää ja tuottavuutta parantavia toimenpiteitä. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu uhkaa lisätä kuntien korkomenoja ja pienentää kuntien talouden liikkumavaraa. Kuntatalouteen kohdistuvat paineet lisäävät entisestään tarvetta peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyteen. 17

Vuosien 2006-2011 tilinpäätösten eräitä tunnuslukuja: euroa Koko maa Uusimaa 10 001 20 000 as. kunnat Mäntsälä Vuosikate/as 2006 327 575 208 58 2007 382 654 244 198 2008 362 564 239 299 2009 340 420 285 301 2010 461 584 348 547 20 001 40 000 as. kunnat 2011 397 630 391 392 Lainakanta/as 2006 1 461 1 394 1 430 1 820 2007 1 545 1 461 1 549 1 966 2008 1 629 1 472 1 746 2 068 2009 1 838 1 793 1 894 2 256 2010 1 956 2 017 1 969 2 255 20 001 40 000 as. kunnat 2011 2 095 2 136 1 902 2 253 (VM/Taloudellinen katsaus syksy 2012, Peruspalveluohjelma 2016 13/2012) Verorahoituksen kehitys Verotulot Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat yli 4 % ja Mäntsälässä 4 %. Vuonna 2012 kunnallisveron verotilityksiä lisäävät ansiotulojen lähes 4 % kasvu. Tilityksiä pienentävät kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Menetykset korvataan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,8 %. Vuonna ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arviolta 3,4 %. Hallituksen kehysriihessä on päätetty luopua väliaikaisesti vuosina 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Ansiotuloista tehtävien vähennysten arvioidaan kasvavan ja pysyvän vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveron tilitykset kasvavat n. 4,2 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Työllisyystilanteen mahdollinen heikentyminen ennustettua enemmän pienentää vastaavasti tilityksiä. Vuoden jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, lopullinen jako-osuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia kannusteita, jotka toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Kuntien jakoosuutena on alustavasti käytetty 29,08 %. Luku täsmentyy myöhemmin. Valtion budjetin kehyspäätökseen on kirjattu, että vuosina 2014 2015 jatketaan kunnille viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverotuottoon liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta yleisen talouskehityksen johdosta. Kiinteistöverotuoton arvioidaan kasvavan vuonna varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Kuntaliiton kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöveron uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden kiinteistöverotilityksiin. Vuonna verotulojen arvioidaan kasvavan 4,1 %. Arvio on verrattain optimistinen kunnallisveron ja yhteisöverotuoton osalta. Talouskehityksen paraneminen on parina viime vuonna heijastunut yhteisöveron tuottoon. Vuonna 2012 yhteisöverotuottoa arvioidaan kertyvän 23 % edellisvuotta vähemmän. 18

Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: Ansiotuloverotuksen perusteisiin tehdään hyvin maltilliset muutokset, jätetään tekemättä vuosina ja 2014 inflaatiokehitystä ja ansiotason nousua vastaavat tarkistukset ansiotuloveroperusteisiin. Kunnallisverotuksen perusvähennystä (900 euroa) korotetaan 30 eurolla ja työtulovähennystä (2850 euroa) 25 eurolla. Lisäksi työtulovähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 0,2 % 7,3 prosenttiin. Vakituisen asunnon asuntolainan korovähennysoikeutta alennetaan 5 prosenttiyksikköä, jolloin koroista vähennyskelpoista on 80 prosenttia ja vuodesta 2014 alkaen 75 prosenttia. Kilometrikorvausten verovapaata osuutta alennetaan. Veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille korottamalla peruspalvelujen valtionosuutta. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen muutos 5 % jatkuu vuonna 2015. Kuntien yhteisöveron jako-osuudeksi arvioidaan vuodelle muodostuvan 29,4 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys vuosina 2010 2011 sekä verotuloarvio vuosina 2012 : 1000 euroa TP 2010 TP 2011 TPE 2012 TA muutos - % 2012 - Kunnallisvero 57 466 58 975 60 600 64 156 5,8 Yhteisövero 2 045 2 567 2 035 2 139 5,1 Kiinteistövero 3 864 4 350 4 550 5 520 21,3 Yhteensä 63 375 65 892 67 185 71 815 6,9 muutos- % 4,7 4,0 2,0 6,9 Vuonna kunnallisverotuotto kasvaa 64,2 miljoonaan euroon muutoksen ollessa 3,6 milj. euroa, 5,8 prosenttia. Kunnallisveroprosentti säilyy 19,75 %:ssa vuonna. Yhteisöverotuottoa arvioidaan saatavan n. 0,1 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Kiinteistöverolakia muutettiin vuonna 2010 siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Mäntsälän nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin esitetään korotukset vuodelle seuraavasti: yleinen kiinteistövero nousee 0,20 % ja vakituinen asuinrakennus 0,05 %. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,6 milj. euroa (lisäys 1,0 milj. euroa, josta korotus 764 000 euroa) ensi vuoden talousarviossa. Oheisissa taulukoissa on esitetty kiinteistöverolaissa mainittu kiinteistöveron vaihteluväli sekä Mäntsälän kunnan nykyiset kiinteistöveroprosentit sekä niiden kiinteistöverotuotto. Verotuloja arvioidaan ensi vuonna kertyvän yhteensä 71,8 milj. euroa (muutos 4,6 milj. euro, 6,9 %). 19

Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli Vero - % Muutos - % Yleinen kiinteistövero 0,60 1,35 1,10 + 0,20 Asuinrakennukset 0,32 0,75 0,55 + 0,05 Muut asuinrakennukset 0,60 1,35 1,00 + 0,00 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3,00 - Mäntsälän kiinteistövero 2011 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus 362 117502,00 0,50 1 810 588 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 12 806 239,00 1,00 128 062 Rakentamaton rakennuspaikka 4 772 555,00 3,00 143 177 Yleinen rakennus 119 326 008,00 0,90 1 073 934 Yleinen maapohja 138 879 545,00 0,90 1 249 916 Maksuunpano yhteensä 637 901 849,00 4 405 677 muutos - % 3,18 Tilinpäätös 4 350 000 Mäntsälän kiinteistövero 2012 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus 381 054 918,84 0,50 1 905 275 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 13 063 299,96 1,00 130 Rakentamaton rakennuspaikka 4 600 000,00 3,00 138 000 Yleinen rakennus 119 326 008,00 0,90 1 073 934 Yleinen maapohja 148 000 000,00 0,90 1 332 000 Maksuunpano yhteensä 649 926 008,00 4 498 934 muutos - % 4,69 Tuottoarvio 2012/Tp-ennuste 4 550 000 Mäntsälän kiinteistövero % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus 400 000 000,00 0,55 2 200 000 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 13 100 000,00 1,00 131 000 Rakentamaton rakennuspaikka 4 645 000,00 3,00 139 000 Yleinen rakennus 122 000 000,00 1,10 1 342 000 Yleinen maapohja 160 000 000,00 1,10 1 760 000 Maksuunpano yhteensä 699 745 000,00 5 572 000 muutos - % 4,78 Tuottoarvio /Talousarvio 5 520 000 20

Valtionosuudet Nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: 1. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus, johon sisältyy: sosiaali- ja terveydenhuolto esi- ja perusopetus kirjastot yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustava valtionosuuden tasaus ovat osa peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen lasketaan yleinen valtionosuuden osa erityisen harvan asutuksen osat ym. lisäosat järjestelmämuutoksen tasaus valtionosuuden lisäykset ja vähennykset 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen yksikköhintapohjainen rahoitus koulutuksen ylläpitäjille: lukiokoulutukseen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille Lisäksi OPM myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisäosuutta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus) ja rahoitus muuhun opetus- ja kulttuuritoimeen kuten kansalaisopistot, nuorisotyö, teatterit. Kumpaankin valtionosuuden osaan sisältyy kunnan itse rahoitettava ns. omavastuuosuus, joka kaikissa kunnissa on yhtä suuri. Vuonna peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 135,81 euroa/asukas, joka Mäntsälässä on 63,1 milj. euroa. Vastaava omavastuuosuus opetus- ja kulttuuritoimessa on 367,74 euroa/asukas eli yht. 7,4 milj. euroa ja kaikki yhteensä 70,5 milj. euroa. Valtionosuuksiin sisältyy seuraavat hallitusohjelman linjaukset vuonna : huomioitu kustannustason muutos eli indeksitarkistus 3 hallituksen päätös vuoden valtionosuuden 125 milj. euron lisäleikkauksesta kasvattamalla kuntien omarahoitusosuutta 23 eurolla asukasta kohden. hallitus antaa talousarvioon liittyvän esityksen laiksi ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki). Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.. Valtionosuutta on lisätty 17,3 milj. euroa. Muutos otetaan huomioon peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaalihuollon perushinnoissa. Kuntaliiton ennakkolaskelmissa on otettu huomioon vuoden kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutus kuntien valtionosuuksiin. opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 21

Valtionosuudet (1000 euroa) 2009 2010 2011 TA 2012 TA - yleinen 578 1 414 611 640 665 - sos. ja terveystoimi 53 017 56 305 58 721 65 151 68 186 - opetus- ja kulttuuritoimi 20 560 20 915 18 638 23 484 23 951 - valt. os. verotulotasaus 3 378 1 954 1 654 1 327 1 367./. omavastuuosuus -53 022-56 824-58 099-67 415-70 530 + valt.os. lisäykset ja vähennykset 1 338 1 655 2 634 2 757 + järjestelmän tasaus 80 80 80 80 YHTEENSÄ 24 511 25 182 25 308 26 260 26 476 - muutos 1000 euroa 1 590 671 126 952 216 Mäntsälän kunnan arvioidaan saavan yleiskatteista valtionosuutta 26,5 milj. euroa. Valtionosuudet kasvavat 0,2 milj. euroa muutoksen ollessa 0,9 prosenttia (liite 1). Kunnalle maksettava valtionosuuden verotulotäydennys säilyy edellisvuoden tasolla 1,3 milj. eurossa. Valtionosuuksien arviolaskelmat perustuvat 17.9.2012 julkaistuun valtion talousarvioehdotukseen. Laskelma on julkaistu mm. Kuntaliiton internetsivuilla. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista on säännelty vuodesta alkaen 2006 seuraavasti: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta 22

Alla olevassa taulukossa esitetään erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet esitetään. Tase 31.12.2011 Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma -2016 vuodelle 2012 Oma pääoma 2014 2015 2016 Peruspääoma 53 570 Vuosikate 3 773 Vuosikate 3 650 3 166 2 878 - Poistot -4 300 Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos -527 Poistot -4 195-4 300-4 600 - sien yli-/alijäämä 14 805 Poistoeron muutos 98 Satunnaiset erät 58 377 Tilikauden Tilikauden aliylijäämä 4 034 jäämä -429 Tilikauden tulos 57 832-1 134-1 722 - Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma kattamiseksi 14 805 0000 + 4 034 000-429 000 = 18 410 000 euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 15 012 000 Mäntsälän Veden osuus 3 398 000 Vuoden 2012 toiseen osavuosikatsaukseen laaditussa tilinpäätösennusteessa Mäntsälän kunnan taseen ylijäämä on vuoden 2012 lopussa arviolta n. 18,4 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 15 milj. euroa ja Mäntsälän Veden 3,4 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä Mäntsälän taseessa kunnalla on ylijäämää 15,366 milj. euroa ja Mäntsälän Vedellä 3,559 milj. euroa, yht.18,839 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2011 tilinpäätöksessä täyttyivät kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnusluvuista seuraavat raja-arvot: tuloveroprosentti vähintään 0,5 % - yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tulovero - % (Mäntsälä 19,75 % / 19,16 %) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 %; Mäntsälä 52,3 % Kriisikuntamittariston tunnusluvuista ovat viime vuosina myös pudonneet: kunnan lainamäärä/asukas ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 %; Mäntsälä 2010 20,3 % kunnan omavaraisuusaste alle 50 %: Mäntsälä 2011; 53,9 % Mäntsälän kunnanvaltuusto hyväksyi 18.6.2007 54 sopimuksen kunnantalouden tasapainottamisesta. Sopimuksen täytäntöönpano 4,2 milj. euroa aloitettiin vuonna 2008 ja päättyi vuoden 2011 lopussa. Valtuuston kesällä 2011 hyväksymässä kuntastrategiassa asetettiin tavoitteeksi vuodelle 2012 kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee yltää 6 8 milj. euroon ja tilikauden tuloksen tulee olla reilusti ylijäämäinen sekä velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan velkamäärä saa kasvaa melko maltillisesti enintään 2 700 euroon per asukas ja konsernissa max. 4 400 euroon vuonna 2012. Kunnan velkaantuminen vuonna 2012 heikentää edellä esitettyjä talouden tunnuslukuja jonkin verran. 23

Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän kunta- strategiassa on tavoitteeksi asetettu kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit 50 70 prosenttisesti ja yltää 6 8 milj. euroon vuositasolla, 300 400 euroon per asukas. Kunnan velkaantumisen tulee olla hallinnassa ja tilikauden tuloksen matalasta poistotasosta johtuen selvästi ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä voi kasvaa enintään 2 700 euroon ja konsernitasolla 4 400 euroon asukasta kohden vuonna 2012. Vuoden talousarvion ja vuosien 2014 2015 taloussuunnitelman pohjaksi kunnanvaltuusto hyväksyi 28.5.2012 talousarviokehyksen. Kehyksessä hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään 91,2 milj. euroa (2,7 milj. euroa,+ 3,1 %) alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuosikatteen tulee olla vähintään 6,1 milj. euroa ja asukasta kohden 295 euroa. Talouden tasapainottamisohjelmassa määriteltiin vuonna 2007 Mäntsälän talouden kantokyvyn ja rahoitusaseman turvaavaksi investointitasoksi keskimäärin enintään 8,0 milj. euroa vuodessa ja enintään 40 milj. viitenä seuraavana vuotena. Raamin 14 milj. euron investoinnit ylittävät tasapainottamissopimuksen tason selkeästi. Mäntsälän Veden investoinnit ovat tästä 1,7 milj. euroa. Lainakanta saa kehyksessä kasvaa enintään 2 988 euroon asukasta kohden. 1000 euroa Raami (kunta + vesi) Lautakunta (kunta + vesi) Lautakunta (kunta) Kh esitys TA (sis. holding) TA (sis. holding) Poikkeama TA esitys / lautakunta TA TA TA toimintatuotot 31 350 31 887 28 692 28 961 28 961 269 toimintakulut -122 582-127 618-125 622-123 999-123 999 1 623 toimintakate, josta -91 186-95 731-96 930-95 308-95 308 1 622 käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate /asukas toimintakate /asukas ilman myyntivoittoja 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 0-4 442-4 607-4 665-4 587-4 587 78-4 515-4 679-4 737-4 659-4 659 78 verotulot 70 900 70 900 70 900 71 815 71 815 915 valtionosuudet 26 550 26 500 26 500 26 500 26 500 0 verorahoitus yhteensä 97 450 97 400 97 400 98 315 98 315 915 rahoituskulut ja -tuotot -201-101 242 643 643 401 vuosikate 6 063 1 568 711 3 650 3 650 2 939 vuosikate/asukas 295 75 34 176 176 142 suunnitelmapoistot -5 000-5 000-4 195-4 195-4 195 0 tilikauden tulos 1 063-3 432-3 484 57 832 57 832 61 316 yli-/alijäämä 1 162-3 333-3 461 57 870 57 870 61 316 bruttoinvestoinnit -14 000-12 941-11 371-46 301-46 301-34 930 nettoinvestoinnit -11 452-10 663-9 093-44 047-44 047-34 954 lainakannan muutos 7 000 10 500 9 950-2 500-2 500-12 450 lainakanta 61 354 68 154 66 254 53 804 53 804-12 450 lainakanta /asukas/euro 2 988 3 280 3 188 2 589 2 589-599 asukasmäärä 20 530 20 780 20 780 20 780 20 780 0 24

Vuonna 2012 toimintakatteen arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa kasvavan 4,6 milj. euroa (5,8 %) 88,5 milj. euroon, 4 326 euroon per asukas. Kiinteistöjen myyntivoittoja arvioidaan saatavan 1,5 milj. euroa. Toimintakate kasvaa muutetussa talousarviossa (valtuuston keväällä hyväksymät muutokset) 5,1 milj. euroa, 88,6 milj. euroon (4,9 %) poikkeaman ollessa 0,1 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon. Vuoden 2. osavuosikatsaukseen laaditussa tilinpäätösennusteessa toimintakatteen arvioidaan supistuvan 90 milj. euroon. Käyttötalouden nettomenot kasvavat 5,6 milj. euroa (6,6 %). Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot 88 % tilikauden tuloksen ollessa 0,5 milj. euroa alijäämäinen. 17 milj. euron investointien rahoittamiseksi kunta ottaa uutta lainaa netto 12,3 milj. euroa. Tilikauden lopussa kunnan lainamäärän arvioidaan nousevan noin 55 57,6 milj. euroon ja asukasta kohden enintään 2 800 euroon. Lautakuntien (sis. Mäntsälän Vesi) laatimissa talousarvioehdotuksissa vuodelle toimintakate nousee 95,7 milj. euroon. Lautakuntien talousarvioehdotukset ylittävät toimintakatteen osalta talousarviokehyksen 4,5 milj. euroa. Vuosikate jää 1,6 milj. euroon ja tilikauden tulos on -3,4 miljoonaa alijäämäinen. Kunnanhallituksen talousarvioesitykseen kunnanhallitukselle sekä lopulliseen talousarvioon sisältyy konsernintason rakenteellinen järjestely, jossa kunta myy Mäntsälän Vesi -liikelaitoksen ja Mäntsälän Sähkö Oy:n perustettavalle holdingyhtiölle. Kunnan toimintakate kasvaa 5,7 milj. euroa, 95,3 milj. euroon kasvun ollessa 6,4 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen muutos vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on 4,3 milj. euroa, 4,8 prosenttia. Toimintakate kasvaa merkittävästi vuosina 2011 yhteensä 10,1 milj. euroa (11,8 %), vuositasolla keskimäärin 5,0 milj. euroa (5,9 %). Samaan aikaan verorahoituksen muutos jää 7,1 milj. euroon ja vuositasolla 3,5 milj. euroon (3,9 % ). Poikkeama heikentää kunnan tulorahoituspohjaa ja vastaa suunnilleen yhden tuloveroprosentin suuruista verotuottoa. Toimintakate asukasta kohden kasvaa ensi vuonna 4 587 euroon muutoksen ollessa 3,1 %, kun verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) nousee 4 731 euroon per asukas, 3,3 %. Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti säilyy 19,75 prosenttiyksikössä. Verotulojen arviointi pohjautuu verohallinnon ja Kuntaliiton syksyn 2012 verotulotilitysennusteisiin vuosille 2012-2015. Marraskuussa valmistuvassa verotuksessa vuoden 2011 kunnallisverotettavat tulojen ennakoidaan kasvavan Mäntsälässä ennakkotiedon mukaan 4,3 % ja asukasta kohden 3,1 prosenttia 15 052 euroon (2010; 1,6 %, 2009; 0,1 %, 2008; 6,7 %, 2007; 8,7 %, 2006; 4,6 %, 2005; 2,3 %). Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden vuonna 2010 olivat Mäntsälässä 14 603 euroa, koko maassa keskimäärin 15 413 ja Uudellamaalla 19 354 euroa. Mäntsälää pienempi tulotaso on viime vuosina Uudellamaalla ollut Pornaisissa, Karjalohjalla ja Nummi-Pusulassa. Mäntsälän ja koko maan keskimääräinen efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: 2008; 14,85 %, koko maa 14,68 %) 2009; 14,62 %, (14,40 %) 2010; 14,64 %, (14,48 %) 2011; 13,98 %, (14,60 %) 2012; 13,81 %, (14,47 %) ; 13,88 %, (14,57 %) Kiinteistöverotuotto kasvaa arviolta 1 milj. euroa (21,3 %) 5,5 milj. euroon. Yhteisöverotuotto kasvaa 0,1 milj. euroa 2,1 milj. euroon. 25

Verotuloja arvioidaan saatavan ensi vuonna yht. 71,8 milj. euroa (6,6 %) ja valtionosuutta 26,5 milj. euroa (0,9 %), yhteensä 94,3 milj. euroa (5 %). Verotulojen arviointiin liittyy nykyisessä taloustilanteessa poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä erityisesti suunnitelmavuosien osalta. Vuosikate on ensi vuonna 3,7 milj. euroa ja asukasta kohden 176 euroa. Vuosina 2014 2015 vuosikate ei parane pikemminkin valtionosuuksien leikkauksista johtuen supistuu. Tilikauden tulosta parantaa ensi vuonna konsernijärjestelyn satunnaiset 58,4 milj. euron tuotot. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan seuraavina vuosina alijäämäisen. Investoinnit ovat vuoden talousarviossa brutto 46,3 milj. euroa, josta perustettavan holding-yhtiön osakkeiden osto 34,9 milj. euroa ja loput 11,4 milj. euroa kunnan muita investointeja. Investoinnit yltävät 2 228 euroon brutto ja 2 120 euroon netto per asukas. Investointien oma tulorahoitusosuus jää 8,3 prosenttiin. 3,7 milj. euron suuruisella vuosikatteella (176 /asukas) voidaan rahoittaa 8,3 prosenttia nettoinvestoinneista. Kaikista pääomamenoista (sisältäen investoinnit ja lainalyhennykset) verotuloilla voidaan rahoittaa 5,5 %. Uutta lainaa arvioidaan nostettavan 2,4 milj. euroa ja vanhoja lyhennetään 5,9 milj. euroa. Lainakanta pienenee netto 2,5 miljoonaa euroa 53,8 milj. euroon. Talouden tasapainottamissopimuksessa vuosina 2008-2012 nettoinvestointitaso sai nousta enintään 40 miljoonaan euroon ja vuositasolla keskimäärin enintään 8 miljoonaan euroon. Vuosien 2015 nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 29,1 milj. euroa, keskimäärin vuodessa 9,7 milj. euroa. Investointitaso ylittää tasapainottamissopimuksessa määritellyn laskennallisen tason 5,1 milj. euroa. Kunnan velkamäärä lähes kaksinkertaistui (15,8 milj.) edellisellä valtuustokaudella vuosina 2005 2008 yhteensä 40,2 milj. euroon. Tällä valtuustokaudella velkamäärä kasvaa arviolta 17,4 milj. euroa 57,6 milj. euroon. Mäntsälän velkaantuminen tasaantuu ja alenee hieman vuonna, mutta jatkuu suunnitelmakaudella 2014 2015 edelleen. Kunnan lainamäärän arvioidaan kasvavan vuosina 2014 2015 yhteensä 12,8 milj. euroa, keskimäärin 6,4 milj. euroa vuodessa 66,6 milj. euroon, 3 195 euroon suunnitelmakauden loppuun mennessä. 26

27

3. Käyttötalousosa Kunta-alan nykyinen sopimuskausi on voimassa 28.2.2014 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Palkat on budjetoitu nykyisten voimassa olevien sopimusten mukaan. Palkkojen ennakoidaan nousevan vuonna kunta-alan yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan 2,06 %. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle ovat keskimäärin 29,83 %, josta sairasvakuutusmaksu 2,03 % työttömyysvakuutusmaksu 3,03 % KuEL maksu : palkkaperusteinen 16,35 % ja eläkemenoperusteinen on budjetoitu tarkistamalla vuoden 2012 ennakkomaksut erillisellä kertoimella, samoin varhe -maksu on tarkistettu kertoimella. Vuoden varhe -maksu perustuu niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet 2010 2012 työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista. VaEL maksu opettajat 19,62 % muut keskimäärin 1,3 % Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna arviolta 2,4 %. Toimialoille on asetettu 1 %:n säästötavoite henkilöstökuluista. Säästöä haetaan sijaisten käytön rajoituksilla, rekrytointien siirtämisellä sekä tukiopetustuntien karsimisella. Henkilökuntaa kannustetaan vapaaehtoisiin palkattomiin virkavapauksiin. Mikäli sijaista ei tarvita, kahden viikon palkattomasta virkavapaudesta vähennetään vain työpäivien palkka. Lisäksi toimintojen tehostamista haetaan työaikamuotojen tarkastelulla. Ylityömääräyksiä annetaan vain aivan välttämättömissä tilanteissa ja kertyneet ylityöt pidetään vapaana aina kun mahdollista. Uudet virat/toimet Hallintopalvelut/maaseututoimi: 5 maaseutuasiamiehen virkaa 1 palvelusihteerin toimi Hallintopalvelut/maankäyttö 1 määräaikainen kaavasuunnittelijan toimi Perusturva/perusturvan hallinto 1 määräaikainen laskentasihteeri, määräaikaisuus jatkuu Perusturva/lasten, nuorten ja perheiden palvelut 1 ohjaajan toimi 2 tukihenkilön tointa, toisen määräaikaisen vakinaistaminen, toinen uusi (1.3. alkaen) Perusturva/varhaiskasvatus 2 lastentarhanopettajan tointa (Saaren ja Nummisten päiväkodit (1.8. alkaen) Perusturva/hoito ja hoivapalvelut (2 kotihoidon aluevastaavan virkaa, toimien lakkauttaminen) 1 terveyskeskuslääkäri virka 1 fysioterapeutin toimi, (määräaikainen vakinaistetaan) 2 lähihoitajan tointa (vuosilomansijaisiksi) 28

Perusturva/perusterveydenhuolto 1 terveyskeskuslääkärin virka (0,6 vastaanotto, 0,4 työterveyshuolto) (1 asiantuntijasairaanhoitajan virka, vastaava toimi lakkautetaan) 1 lähihoitajan toimi potilastoimiston neuvontapuhelimeen (määräaikaisen tehtävän vakinaistaminen) 1 lähihoitajan toimi (varahenkilö) 1 sairaanhoitajan toimi (varahenkilö) 1 suuhygienisti (1.9. alkaen) 1 tekstinkäsittelijän toimi (määräaikainen vakinaistetaan) 1 työterveyshoitaja (määräaikaisen vakinaistaminen) Perusturva/Nimikemuutokset Päivähoidon päällikkö -> varhaiskasvatuspäällikkö vanhustyön päällikkö -> vanhuspalvelupäällikkö ---------- Mäntsälän (ulkoinen) toimintakate kasvaa vuoden talousarviossa toimialoittain yhteensä 4,3 milj. euroa (4,8 %) vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna seuraavasti: Toimiala milj. muutos milj. / tp - ennuste 2012 muutos- % - Hallintopalvelut 6,2 0,4 6,6 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,5 0 0 - Perusturvapalvelut 59,5 2,3 4,2 - Sivistyspalvelut 18,6 0,5 3,0 - Tekniset palvelut 12,5 1,0 8,6 Yhteensä 95,3 4,3 4,8 Kunnan sisäiset tulot ( talousarviossa 20 162 345 euroa) ja menot ( talousarviossa 20 162 345 euroa) on esitetty käyttötalouden eri tulosalueilla tiliryhmittäin erillisellä liitteellä nro 2. 29

Toimintakate 95,3 milj. euroa kasvaa 4,3 milj. euroa tulosalueittain seuraavasti: TOIMINTAKATE TULOSALUEITTAIN (ULKOINEN) VUOSINA 2011- osav.k.1/2012 osav.k.2/2012 TULOSALUE TP 2011 KS + M 2012 TP ENN TP ENN TA TA TA TA 2012 2012 RAAMI Ltk ehdotus Kh esitys - yleishallinto 3 053 987 3 396 553 3 491 553 3 491 553 3 733 344 3 640 638 3 640 638 215 750 342 566 437 566 437 566 241 791 149 085 149 085 - elinkeinotoimi 288 386 295 000 295 000 295 000 375 000 375 000 375 000 8 692 6 614 6 614 6 614 80 000 80 000 80 000 - maaseututoimi -141 972 57 704 57 704 57 704 58 900 45 059 45 059-97 445 199 676 199 676 199 676 1 196-12 645-12 645 - maankäyttölautakunta 84 212 400 842 400 842 255 000 406 293 398 328 398 328-199 582 316 630 316 630 170 788 151 293 143 328 143 328 - tarkastustoimi 26 875 32 309 32 309 32 309 41 348 37 048 37 048 458 5 434 5 434 5 434 9 039 4 739 4 739 - pelastus 1 667 526 1 720 923 1 720 923 1 720 923 1 739 767 1 739 767 1 739 767 29 269 53 397 53 397 53 397 18 844 18 844 18 844 HALLINTOPALVELUT 4 979 014 5 903 331 5 998 331 5 852 489 6 354 652 6 235 840 6 235 840 - muutos -42 857 924 317 1 019 317 873 475 502 163 383 351 383 351-0,9 18,6 20,5 17,5 8,6 6,6 6,6 -Käyttöomaisuuden myyntivoitot -1 914 241-1 500 000-1 500 000-1 500 000-1 500 000-1 500 000-1 500 000 -Valmistus omaan käyttöön -52 545-46 200-46 200-46 200 - perusturvan johto ja hallinto 1 282 640 1 166 979 1 276 979 1 241 198 1 328 679 1 306 609 1 306 609 505 264-115 661-5 661-41 442 87 481 65 411 65 411 - lasten, nuorten ja perheiden 10 878 591 11 533 890 11 728 890 11 143 842 11 718 562 11 563 011 11 563 011 palvelut 1 204 453 655 299 850 299 265 251 574 720 419 169 419 169 - varhaiskasvatuspalvelut 9 199 686 10 242 393 10 027 393 9 734 793 10 471 500 10 272 827 10 272 827 577 277 1 042 707 827 707 535 107 736 707 538 034 538 034 - hoito-ja hoivapalvelut 7 352 267 7 206 578 7 133 578 7 923 488 8 340 437 8 168 014 8 168 014 573 991-145 689-218 689 571 221 416 949 244 526 244 526 - perusterveydenhuoltopalvelut 5 993 529 6 664 296 6 556 296 6 492 664 7 589 263 7 412 973 7 412 973 416 588 670 767 562 767 499 135 1 096 599 920 309 920 309 - erikoissairaanhoito 19 122 257 18 590 265 18 981 261 20 577 858 21 022 903 20 771 303 20 771 303 1 674 611-531 992-140 996 1 455 601 445 045 193 445 193 445 PERUSTURVAPALVELUT 53 828 970 55 404 401 55 704 401 57 113 844 60 471 344 59 494 737 59 494 737 - muutos 4 952 183 1 575 431 1 875 431 3 284 874 3 357 500 2 380 893 2 380 893 10,1 2,9 3,5 6,1 5,9 4,2 4,2 - kehittämis-ja hallintopalvelut 498 219 474 352 474 200 472 700 481 474 481 474 481 474 101 916-23 867-24 019-25 519 8 774 8 774 8 774 - perusopetus 13 654 900 14 623 732 14 562 600 14 602 000 15 301 051 15 196 515 15 196 515 296 536 968 832 907 700 947 100 699 051 594 515 594 515 - elinikäinen opp. ja tiedonhall. 2 388 361 2 480 068 2 469 400 2 456 400 2 440 996 2 418 569 2 418 569 93 367 91 707 81 039 68 039-15 404-37 831-37 831 - kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut 559 667 560 134 558 900 542 700 571 896 525 654 525 654 201 116 467-767 -16 967 29 196-17 046-17 046 SIVISTYSPALVELUT 17 101 147 18 138 286 18 065 100 18 073 800 18 795 417 18 622 212 18 622 212 - muutos 692 936 1 037 139 963 953 972 653 721 617 548 412 548 412 4,2 6,1 5,6 5,7 4,0 3,0 3,0 - hallinto 570 114 635 931 635 931 608 453 735 357 733 857 733 857 52 626 65 817 65 817 38 339 126 904 125 404 125 404 - toimitilapalvelut: 8 971 092 9 392 955 9 392 955 9 250 000 10 317 496 10 040 499 10 040 499 751 935 421 863 421 863 278 908 1 067 496 790 499 790 499 --- josta ruokailupalvelut 3 230 672 3 500 519 3 500 519 3 400 000 3 776 655 3 721 098 3 721 098 154 235 269 847 269 847 169 328 376 655 321 098 321 098 - kuntatekniikka 1 599 313 1 615 321 1 615 321 1 615 000 1 756 081 1 680 717 1 680 717 19 870 16 008 16 008 15 687 141 081 65 717 1 680 717 TEKNISET PALVELUT 11 140 519 11 644 207 11 644 207 11 473 453 12 808 934 12 455 073 12 455 073 - muutos 824 430 503 688 503 688 332 934 1 335 481 981 620 981 620 8,0 4,5 4,5 3,0 11,6 8,6 8,6 KUNNAN TOIMINTAKATE YHT. 85 082 866 89 544 025 89 865 839 90 967 386 96 930 347 95 307 862 95 307 862 5 283 708 4 461 159 4 782 973 5 884 520 5 962 961 4 340 476 4 340 476 6,6 5,2 5,6 6,9 6,6 4,8 4,8 - Mäntsälän Vesi -662 212-981 730-1 046 000-981 000-1 199 100-57 454-319 518-383 788-318 788-218 100 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ 84 420 654 88 562 295 88 819 839 89 986 386 91 186 000 95 731 247 95 307 862 95 307 862 - muutos 5 250 707 4 141 641 4 399 185 5 565 732 1 199 614 5 744 861 - muutos-% 6,6 4,9 5,2 6,6 1,3 6,4 Vert. TP2010 Vert. TP2011 Vert. TP2011 Vert. TP2011 Vert. TPE 2012 Vert. TPE 2012 Vert. TPE 2012Vert. TPE 2012 30

10 Hallintopalvelut Tuloslaskelma 10 Kunnanhallitus 10 Yleishallinto Tp 2011 KsM 2012 Toe Hallintopalvelut jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastustoimi Maaseututoimi sekä Käyttöomaisuuden myynnit Hallintojohtaja vastaa yleishallinnosta ja kunnanjohtaja muista tulosalueista tilivelvollisena. Kunnanjohtaja vastaa toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena. Yleishallinnon tulosalueen palveluajatus Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 3 953 158 3 448 545 3 965 517 3 950 517 3 950 517 3 972 994 3 972 994 - ulkoinen 3 419 218 2 702 200 2 950 523 2 965 523 2 965 523 2 958 000 2 958 000-13,27 9,74 - sisäinen 533 940 746 345 1 014 994 984 994 984 994 1 014 994 1 014 994 84,48 31,98 Toimintamenot -6 955 154-7 696 801-8 473 926-8 367 852-8 367 852-8 391 223-8 391 223 - ulkoinen -6 464 101-7 105 531-7 805 175-7 701 363-7 701 363-7 714 715-7 714 715 19,14 8,39 - sisäinen -491 052-591 270-668 751-666 489-666 489-676 508-676 508 35,73 12,72 Toimintakate -3 001 996-4 248 256-4 508 409-4 417 335-4 417 335-4 418 229-4 418 229 Suunnitelmapoistot -220 750-201 200-333 500-333 500-333 500-333 500-333 500 Laskennalliset erät: Korko 4 379 718 4 586 224 4 572 116 4 572 116 4 572 116 4 572 116 4 572 116 Vyörytystuotot 1 768 927 1 768 287 Vyörytysmenot -53 271-60 614 Tilikauden tulos 2 872 628 1 844 441-269 793-178 719-178 719-179 613-179 613 Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 812 469 1 074 245 1 309 994 1 294 994 1 294 994 1 324 994 1 324 994 - ulkoinen 294 183 327 900 295 000 310 000 310 000 310 000 310 000 5,38-5,46 - sisäinen 518 286 746 345 1 014 994 984 994 984 994 1 014 994 1 014 994 90,05 31,98 Toimintamenot -3 589 679-4 081 719-4 395 517-4 316 263-4 316 263-4 332 484-4 332 484 - ulkoinen -3 329 667-3 724 453-4 028 344-3 950 638-3 950 638-3 965 311-3 965 311 18,65 6,07 - sisäinen -260 012-357 266-367 173-365 625-365 625-367 173-367 173 40,62 2,34 Toimintakate -2 777 210-3 007 474-3 085 523-3 021 269-3 021 269-3 007 490-3 007 490 Suunnitelmapoistot -52 668-49 000-180 700-180 700-180 700-180 700-180 700 Laskennalliset erät: Korko 4 379 718 4 586 224 4 572 116 4 572 116 4 572 116 4 572 116 4 572 116 Vyörytystuotot 1 741 295 1 735 294 Vyörytysmenot -23 317-27 987 Tilikauden tulos 3 267 818 3 237 057 1 305 893 1 370 147 1 370 147 1 383 926 1 383 926 Tulosalue sisältää päätöksentekoprosessien toimivuudesta huolehtimisen ja tukipalveluiden tuottamisen toimialoille, konserniyksiköille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen 31

edustus- ja suhdetoiminta talous- ja velkaneuvonta asuntolainat Elinkeinotoimen sekä pelastustoimen omistajaohjaus kuuluu tulosalueelle. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Suunnitelmakaudella viedään loppuun kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolla voi olla huomattavaa vaikutusta kunnan palvelu- ja päätöksentekorakenteisiin. Valmistelu ja täytäntöönpano tehdään yleishallinnon tulosalueella. Alueelliset tai valtakunnalliset palvelukeskusratkaisut IT-infra- ja tukipalveluissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä hankinnoissa ajoittuvat suunnitelmakaudelle ja niillä merkitystä kunnan organisaatioon. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kunnallisvaalit merkitsevät uusien luottamushenkilöiden astumista tehtäviin, jota pyritään tukemaan henkilöiden koulutuksella. Uusi valtuusto saa käsiteltäväkseen uuden kuntastrategian tuleville vuosille ja sen toimeenpano käynnistyy toimintavuonna. Kunnassa on tavoitteena siirtyä sähköiseen kokouskäytäntöön kokonaisuutena toimintavuoden aikana. Tämä muuttaa hallinnon toimintakäytäntöjä jonkun verran. Kunnan viestintää pyritään vahvistamaan aikana. Toimintavuonna 2011 aloitettu ja päätöksentekoon tuleva konsernin yhteistyötä kartoittava selvitys mahdollisesti muuttaa toimielinrakennetta konserniyhtiöiden osalta erityisesti sekä aiheuttaa jatkoselvitystarpeita emokunnan puolella. Viranhaltijaorganisaation muutosten toimeenpano ajoittuu toimintavuodelle. Mäntsälän kunnan isäntäkuntana hallinnoima Maaseutuviranomaisyksikkö aloittaa toimintansa kahdessa toimipisteessä eli Mäntsälässä ja Hyvinkäällä. Tähän liittyvät tavoitteet näkyvät erikseen maaseututoimen alla. Taloushallinnon palvelukeskusselvitys ja siihen liittyvä päätöksenteko tapahtuu talousarviovuonna. Erityisesti kunnan sisäiset prosessit sekä rajapinnat talouspalvelukeskukseen tehdään. Henkilöstöpalvelujen osalta vuonna panostetaan johdon raportoinnin kehittämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Tietohallintostrategia on hyväksytty ja toimenpiteet kohdentuvat käytäntöön. Strategia on talousarvioasiakirjan liitteenä. Ulkoisen palvelutuottajan (Tipake) seurantaa ja omistajaohjausta kehitetään. Hankintojen osalta selvitetään roolit ja työnjako oman toiminnan, alueyhteistyön (Nurmijärven HPK) sekä Kuntahankintojen kesken. Hankintasuunnitelma laaditaan ja hyväksytään osana kuntastrategiaa ja erityisesti hankintaosaamiseen ja kuriin panostetaan toimintavuonna. 32

Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Tavoite / Yleishallinto Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Organisaatio- ja palveluverkkoselvitys sekä palvelutarpeiden arviointi laadittu palvelustragian osana. Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Kuntakonsernin seuranta- ja raportointijärjestelmä on uudistettu. Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Tavoite / Yleishallinto Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Hallinnon tarjoama hankinta- ja kilpailutusosaamisen tuki on parantunut (kysely). Sopimusosaaminen on kehittynyt ja sääntöjä noudatetaan mittarit Toimenpideohjelman hyväksyminen ja käyttöönotto riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi kuntakonsernissa. ATK-tuen palvelutavoitteet saavutettu. Sähköinen kokouskäytäntö on käytössä kaikilla toimielimillä ja sähköisen asioinnin piiriin otettu uusia palveluita. Intranetin rooli henkilöstön työpöytänä kasvanut. Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä alkaen Seuranta ja arviointijärjestelmä otettu käyttöön, jolla koko organisaatiossa arvioidaan toimintaa ja tuloksia. 33

Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Osaamisen hallintaa liittyvä ohjelmisto otettu käyttöön Realiaikaista arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strategisen työhyvinvointiohjelman osalta varhaisen tuen/varhaisen puuttumisen työkalut käytössä koko organisaatiossa Työpaikkojen ydinosaaminen ja tulevaisuuden osaaminen on määritelty. Henkilöstöhallinnon raportit Ulrika työpöydällä on kehitetty yhdessä toimialojen (tarpeiden) kanssa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on liitetty kiinteäksi osaksi perustehtävässä onnistumista ja palkitsemisjärjestelmä määritelty. 11 Elinkeinotoimi Tuloslaskelma 12 Pelastus Tietohallinnon tavoitteet on määritetty tietohallintostrategiassa (kh 11.6.2012 161). Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Tulosalueelle sisältyy 1 703 967 euron määräraha pelastuksen kuntaosuuteen Vantaan kaupungille vuodelle. (v. 2012; 1 681 923 euroa). Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot -288 389-295 000-375 000-375 000-375 000-375 000-375 000 - ulkoinen -288 386-295 000-375 000-375 000-375 000-375 000-375 000 30,03 27,12 - sisäinen -2 Toimintakate -288 389-295 000-375 000-375 000-375 000-375 000-375 000 Suunnitelmapoistot -140 695-140 700-140 700-140 700-140 700-140 700-140 700 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -6 677-7 127 Tilikauden tulos -435 761-442 827-515 700-515 700-515 700-515 700-515 700 Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot -1 785 966-1 842 693-1 870 393-1 870 393-1 870 393-1 870 393-1 870 393 - ulkoinen -1 667 526-1 720 923-1 739 767-1 739 767-1 739 767-1 739 767-1 739 767 4,33 1,09 - sisäinen -118 440-121 770-130 626-130 626-130 626-130 626-130 626 10,29 7,27 Toimintakate -1 785 966-1 842 693-1 870 393-1 870 393-1 870 393-1 870 393-1 870 393 Suunnitelmapoistot -620-600 -600-600 -600-600 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -713-979 Tilikauden tulos -1 787 299-1 843 672-1 870 993-1 870 993-1 870 993-1 870 993-1 870 993 34

13 Maaseututoimi Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 275 633 129 300 370 523 370 523 370 523 363 000 363 000 - ulkoinen 275 633 129 300 370 523 370 523 370 523 363 000 363 000 34,43 186,56 - sisäinen Toimintamenot -151 487-204 392-487 224-473 247-473 247-485 000-485 000 - ulkoinen -133 661-187 004-429 423-415 582-415 582-419 000-419 000 210,92 122,23 - sisäinen -17 827-17 388-57 801-57 665-57 665-66 000-66 000 223,48 231,64 Toimintakate 124 145-75 092-116 701-102 724-102 724-122 000-122 000 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -2 691-2 959 Tilikauden tulos 121 454-78 051-116 701-102 724-102 724-122 000-122 000 Mäntsälän kunnan maaseututoimi huolehtii alueellaan maaseutuhallinnon järjestämisestä siten, että tehtävät tulevat hoidetuiksi Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä asiakkaiden kannalta asianmukaisella tavalla. Vuonna 2010 voimaan tullut laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa edellyttää, että maaseutuhallinto kootaan nykyistä suurempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Lain edellyttämä yksikön vähimmäiskoko on 800 viljelijäasiakasta. Uuden yksikön on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.. Kahdeksan kunnan yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon järjestämisestä astuu voimaan 1.1.. Mäntsälä toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Muut sopijakunnat ovat Pornaisten, Askolan, Tuusulan ja Nurmijärven kunnat sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupungit. Mäntsälä vastaa Maaseutuviraston kanssa tehtävän maksajavirastosopimuksen mukaisesti maaseutuhallinnosta koko alueella. Alueella oli vuonna 2009 1152 maatilaa. Yhteistoiminta-alueen sopijakuntien maaseutuhallinnossa työskentelevä henkilöstö siirtyy Mäntsälän kunnan palvelukseen. Nykyisin Mäntsälän maaseututoimessa työskentelee kaksi henkilöä. Uusia henkilöitä tulee kuusi, joten koko henkilöstömäärä tulee olemaan kahdeksan. Alueelle tulee kaksi toimipistettä: Mäntsälään ja Hyvinkäälle. Lisäksi Pornaisissa, Askolassa ja Tuusulassa järjestetään asiointipäiviä tarpeen mukaan. Tavoite: Yksikön toiminnan käynnistäminen ja henkilöiden toimintatapojen yhdenmukaistaminen Mittari: Tavoite: Palkkojen harmonisointi vuoden aikana Mittari: 35

16 Käyttöomaisuuden myyntivoitot Tuloslaskelma Tp 2011 18 Maankäyttölautakunta 18 Maankäyttötoimi Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 Toimintatuotot 1 914 241 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 - ulkoinen 1 914 241 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000-21,64 - sisäinen Toimintamenot - ulkoinen - sisäinen Toimintakate 1 914 241 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos 1 914 241 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 KsM 12 Toimintatuotot 950 816 745 000 785 000 785 000 785 000 785 000 785 000 - ulkoinen 935 162 745 000 785 000 785 000 785 000 785 000 785 000-16,06 5,37 - sisäinen 15 654 Toimintamenot -1 112 000-1 240 004-1 303 318-1 294 809-1 294 809-1 295 353-1 295 353 - ulkoinen -1 017 986-1 145 842-1 191 293-1 183 328-1 183 328-1 183 328-1 183 328 16,24 3,27 - sisäinen -94 014-94 162-112 025-111 481-111 481-112 025-112 025 18,58 18,39 Toimintakate -161 184-495 004-518 318-509 809-509 809-510 353-510 353 Suunnitelmapoistot -26 767-11 500-11 500-11 500-11 500-11 500-11 500 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -19 431-20 993 Tilikauden tulos -207 382-527 497-529 818-521 309-521 309-521 853-521 853 Maankäyttötoimen palveluajatuksena on: Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön ohjaus ja valvonta kunnassa Maankäytön suunnittelu ja suunnitteluun liittyvien sekä kartasto-, kiinteistöteknisten ja maapoliittisten asioiden valmistelu Seurata Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen toteutumista. 36

Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2008 Tp 2009 Tulosalueen sitovat tavoitteet Tp 2010 Tp 2011 Kuntastrategian mukaan yksi Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmistä muutoshaasteista on: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla 3 500 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskusta-alueella että elävissä kylissä. Toe 2012 Tae 2014 Toe13 / Tp11 Toe13 / KsM 12 Maankäyttö ltk kokoukset 15 11 11 10 11 10 10-26,67 % 10,00 % Rakennusluvat - lupia kpl 263 265 202 290 220 250 250-16,35 % -24,14 % - huoneistoja 163 83 187 218 160 160 160-1,84 % -26,61 % - katselmuksia 929 768 700 800 800 800-13,89 % 14,29 % Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut 88 75 75 54 60 50 50-31,82 % 11,11 % Luovutettuja kunnan tontteja (myynti / vuokraus) -AO-tontit 15 7 20 22 25 29 25 66,67 % 13,64 % -AP / AR AK-tontit 1 2 3 1 2 4 2 100,00 % 100,00 % -T / K-tontit 6 1 5 1 2 1-83,33 % -80,00 % -AO-vuokratonttien myynti 2 2 1-100,00 % -100,00 % -muut kaupat /vuokrasopimukset 4 4 13 3-100,00 % -100,00 % Maankäyttösopimukset 3 2 2 1 2-100,00 % -100,00 % Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Tavoite / Maankäyttö Strategisesti merkittävät hankkeet Mäntsälän Portti Apponen Amizza Linja-autoasema Mäntsälän Portin, Apposen ja linjaautoaseman (S-Marketin) sekä Amizzan asemakaavat tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi v.. Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARAvuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Asuntotarjontaa myös pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Tarkistetaan asunto-ohjelma vuosittain. Tuotetaan Y-tontteja myös asuntokäyttöön (eritryisryhmät) 37

Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Pysytään MALaiesopimuksen tavoitteissa maanhankinnassa ja kaavoituksessa Kaavoituskatsauksessa olevasta osayleiskaava-aikataulusta pidetään kiinni ja sen ohi ei oteta uusia kohteita. Käynnistetään tarvittavat luonto- ja kulttuuriselvitykset Hirvihaaraan ja keskusta-alueen päivitykseen. Selvitetään nykyisten yleisten rakennusten tonttien kaavojen ajantasaisuus ja muutostarpeet. Päivitetään maankäytön toteuttamisohjelma yhdessä teknisen toimen kanssa. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Valmistellaan ohjelman laatimista Selvitetään ohjelman laajuus, kustannukset ja työmäärä kevään aikana Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Tavoite / Maankäyttö Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä uudisrakentamissuhde haja/taajama 40/60 rakentamiskehotukset liikkeelle Uudisrakentamista ohjataan ensi sijassa kyläalueille ja asemakaava-alueille.. Rakentamiskehotuksia liikkeelle keväällä Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Jos palvelurakenne sallii, lisätään myytävien tonttien määrää noin 40:een vuosittain. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Toimintaympäristöön tulee mahdollisesti muutospaineita kuntarakenne uudistustyön edetessä vuoden aikana. Itse käytännön muutoksia lienee odotettavissa myöhempinä vuosina. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Paikkatieto-ohjelma pyritään uudistamaan uudenaikaisemmaksi ja monikäyttöisemmäksi sekä paremmin konsernia palvelevaksi. Kaavojen laadintaa tehostetaan palkkaamalla kaava-suunnittelija määräajaksi. Kiinteistöveron tuottoa lisätään tarkistamalla kiinteistöjen perustietoja yhdessä verottajan kanssa. 38

19 Tarkastustoimi 19 Tarkastuslautakunta Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Tulosalue sisältää määrärahan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintakuluihin. 39 Perusturvapalvelut Toe Kh Ta 2014 2015 39 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Tp11 KsM 12 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot -27 632-32 993-42 474-38 140-38 140-32 993-32 993 - ulkoinen -26 875-32 309-41 348-37 048-37 048-32 309-32 309 37,85 14,67 - sisäinen -757-684 -1 126-1 092-1 092-684 -684 44,19 59,65 Toimintakate -27 632-32 993-42 474-38 140-38 140-32 993-32 993 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 27 632 32 993 Vyörytysmenot -442-569 Tilikauden tulos -442-569 -42 474-38 140-38 140-32 993-32 993 Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 22 283 160 22 744 632 25 161 742 25 099 452 25 099 452 25 302 452 25 302 452 - ulkoinen 7 876 251 7 976 529 8 701 220 8 801 620 8 801 620 8 901 620 8 901 620 11,75 10,34 - ulk./yht.toim.korv. 12 904 009 13 330 087 14 628 980 14 478 290 14 478 290 14 581 290 14 581 290 12,20 8,61 - ulkoinen yht. 20 780 260 21 306 616 23 330 200 23 279 910 23 279 910 23 482 910 23 482 910 12,03 9,26 - sisäinen 1 502 899 1 438 016 1 831 542 1 819 542 1 819 542 1 819 542 1 819 542 21,07 26,53 Toimintamenot -82 755 804-85 232 524-93 627 476-92 551 022-92 551 022-93 467 003-93 517 003 - ulkoinen -74 602 383-76 711 017-83 801 544-82 774 647-82 774 647-83 653 071-83 703 071 10,95 7,90 - sisäinen -8 153 421-8 521 507-9 825 932-9 776 375-9 776 375-9 813 932-9 813 932 19,91 14,73 Toimintakate -60 472 644-62 487 892-68 465 734-67 451 570-67 451 570-68 164 551-68 214 551 Suunnitelmapoistot -289 271-304 000-338 400-338 400-338 400-338 400-338 400 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 3 776 751 Vyörytystuotot hall.sis. 3 776 751 Vyörytysmenot -4 765 436-964 858 Vyörytysmenot hall.sis. -3 773 195 Tilikauden tulos -61 750 600-63 753 194-68 804 134-67 789 970-67 789 970-68 502 951-68 552 951 Pornainen yhteistoimintakorvaukset (ns. kuntaraha) Yhteistoimintakorvaukset Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Johto ja hallinto 543 146 706 216 635 500 620 000 620 000 620 000 620 000 14,15-12,21 Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut 1 718 918 1 931 767 2 094 815 2 091 313 2 091 313 2 091 313 2 091 313 21,66 8,26 Varhaiskasvatuspalvelut 2 779 432 2 852 595 2 841 099 2 832 691 2 832 691 2 832 691 2 832 691 1,92-0,70 Hoito- ja hoivapalvelut 2 072 559 1 993 664 2 309 582 2 291 987 2 291 987 2 291 987 2 291 987 10,59 14,96 Perusterveydenhuoltopalvelut 1 605 739 1 691 445 1 820 584 1 816 299 1 816 299 1 866 299 1 866 299 13,11 7,38 Erikoissairaanhoitio 4 184 215 4 154 400 4 927 400 4 826 000 4 826 000 4 879 000 4 879 000 15,34 16,17 Yhteensä 12 904 009 13 330 087 14 628 980 14 478 290 14 478 290 14 581 290 14 581 290 12,20 8,61 39

Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämän hallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Toimielimen sitovat tavoitteet =kuntatason kriittisistä menestystekijöistä perusturvaan sovelletut kriittiset menestystekijät (toteutumista mitataan tulosalueittain tavoitekohtaisilla mittareilla): Asiakasnäkökulma / perusturvapalvelut: 1. Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen 2. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 3. Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Organisaationäkökulma / perusturvapalvelut: 1. Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus 2. Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen 3. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kuntastrategiassa valtuusto on asettanut strategisia tavoitteita palvelujen näkökulman lisäksi seuraavista näkökulmista: seutuyhteistyö, yhdyskuntarakenne, elinkeinot ja talous. Näistä näkökulmista asetetut kuntatason strategiset tavoitteet sisältävät linjauksia, jotka huomioidaan perusturvapalvelujen operatiivisessa johtamisessa. Perusturvapalveluille kuntastrategian toimintaympäristöanalyysistä nousee erityisesti seuraavia muutoshaasteita: yhteistoiminta-alueen väestönkasvu lisää palvelutarvetta yhteistoiminta-alueen väestörakenteen muutos lisää palvelutarvetta (nuorimpien ja toisaalta kaikkien varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisten väestönosuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee) palvelutarpeen ennakointi vahvistaa merkitystään kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy yhteistyö eri muodoissaan korostuu kunnan sisällä ja kuntarajat ylittäen kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen korostuvat lainsäädännön muutokset koskien esim. vammaispalvelua, lastensuojelua, ikäihmisten palveluita, hoitotakuuta ja kuntalaisten valinnanvapautta kuntia koskevien velvoitteiden lisääntyminen lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu 40

Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: kuntatalouden tiukentuminen kunta- ja palvelurakennemuutokset ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) alle kouluikäisten lasten määrän kasvu varhaiskasvatuspalveluiden tiloihin liittyvät investointitarpeet KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittinen menestystekijä Kuntataso Kriittinen menestystekijä Perusturva Tavoitetaso 2012 Kuntataso Tavoitetaso Perusturva Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Keskeisten asiakasryhmien palvelutarve arvioidaan Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Kuntalaisen ja asiakkaan osallisuutta tukevat toimintatavat KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittinen menenstystekijä Kuntataso Kriittinen menestystekijä Perusturva Tavoitetaso 2012 Kuntataso Tavoitetaso Perusturva Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Palvelun järjestämistapaa arvioidaan valituilta osin Kilpailutusprosessia ja -osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty. 41

Johtaminen Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä alkaen Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Strategista työhyvinvointiohjelmaa toteutetaan Perusturva osallistuu ja osallistaa työyhteisöjä strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen Perusturvan tulosalueiden tavoitteet Kuntalaisen hyvinvointi PERUSTURVA Lapset, nuoret, perheet Varhaiskasvatus Ikäihmiset (Hoito ja hoiva) Perusterveydenhuolto Keskeisten asiakasryhmien palvelutarve arvioidaan Lasten, nuorten ja perheiden palveluprosessin toimivuus ( rajapinnat ja yhteistyö ) Alle kouluikäisten lasten palvelutarve arvioidaan (päivähoito, esiopetus ja kotihoito) Kotona asumisen tukimuotojen kehittäminen Keskeiset asiakasryhmät tunnistetaan ja palvelutarvetta arvioidaan Palvelutarvetta vastaavat tilat ovat käytössä Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Lasten ja nuorten mielenterveystyö Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen päivähoidon muutoksissa Kotihoidon asiakkaiden toimintakyky ja arjessa selviytyminen Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan tulosyksiköittäin Kuntalaisen ja asiakkaan osallistumista tukevat toimintatavat Asiakas- ja vanhempainsuunnitelmat Asiakas palvelun arvioijana Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö (kasvatuskumppanuus) Kuntalaisten ja asiakkaiden voimavarojen tukeminen Asiakkaan osallistumisen vahvistaminen 42

Perusturvan tulosalueiden tavoitteet Toimiva organisaatio PERUSTURVA Lapset, nuoret, perheet Varhaiskasvatus Ikäihmiset (Hoito ja hoiva) Perusterveydenhuolto Palvelun järjestämistapaa arvioidaan valituilta osin Kehitysvammaisten asumismalli Lasten kotona hoitamisen tukemisen muodot Ympärivuorokautisen hoidon rakenteet Palvelutuotannon järjestämistapa valituilta osin (työterveyspalvelut, päivystys) Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Vuorovaikutteinen esimiestyö ja johtaminen sekä toimiva tiimi- ja parityö, strategian jalkautus Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin Osaaminen vastaa asiakastarpeita Innovatiivisuus ja aloitteellisuus Osaaminen vastaa asiakastarpeita Osaaminen vastaa asiakastarpeita Osaaminen vastaa asiakastarpeita Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Työhyvinvoinnin strategisia elementtejä arvioidaan ja kehitetään Toteutus tulosalueelle ja yksiköille soveltaen Toteutus tulosalueelle ja yksiköille soveltaen Toteutus tulosalueelle ja yksiköille soveltaen Toteutus tulosalueelle ja yksiköille soveltaen 43

31 Perusturvan johto ja hallinto Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Perusturvan johto ja hallinto mahdollistavat ja tukevat perusturvapalvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 1 159 981 1 223 744 1 351 207 1 323 707 1 323 707 1 323 707 1 323 707 - ulkoinen 12 317 2 000 18 500 18 500 18 500 18 500 18 500 50,19 825,00 - ulk./yht.toim.korv. 543 146 706 216 635 500 620 000 620 000 620 000 620 000 14,15-12,21 - ulkoinen yht. 555 463 708 216 654 000 638 500 638 500 638 500 638 500 14,95-9,84 - sisäinen 604 517 515 528 697 207 685 207 685 207 685 207 685 207 13,35 32,91 Toimintamenot -2 216 893-2 652 840-2 639 583-2 589 379-2 589 379-2 640 013-2 640 013 - ulkoinen -1 838 104-1 875 195-1 982 679-1 945 109-1 945 109-1 995 109-1 995 109 5,82 3,73 - sisäinen -378 789-777 645-656 904-644 270-644 270-644 904-644 904 70,09-17,15 Toimintakate -1 056 912-1 429 096-1 288 376-1 265 672-1 265 672-1 316 306-1 316 306 Suunnitelmapoistot -36 174-47 900-69 500-69 500-69 500-69 500-69 500 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 1 861 192 Vyörytystuotot hall.sis. 1 861 192 Vyörytysmenot -224 960-23 334 Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos 543 146 360 862-1 357 876-1 335 172-1 335 172-1 385 806-1 385 806 Sosiaali- ja terveystoimessa lainsäädäntöuudistukset ovat merkittävimmät toimintaympäristön muutokset vuosina 2011 2015. Terveydenhuoltolaki astui voimaan 1.5.2011. Laki toi muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö sekä antoi oikeuden käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun vuoksi. Potilaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 siten, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueelta. Käynnissä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantulon ajankohdaksi on kaavalitu vuotta 2015. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva laki tuli voimaan 1.10.2011. Lakia sovelletaan kaikkiin sosiaalihuoltolain 17 :ssä lueteltuihin sosiaalipalveluihin, joita on mahdollisesti tuottaa yksityisesti. Kunnalla on valvontavelvollisuus, jota varten Valvira on laatinut erilliset valvonta-ohjelmat. Kotikuntalain muutos tuli 1.1.2011 lukien, jolloin laitoshoidossa olevat, asumispalveluissa ja perhehoidossa asuvat henkilöt voivat valita vapaasti kotikuntansa. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidontuen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteen on mm yhtenäistää omaishoidontuen perusteita. Nämä muutokset ovat tulossa suunnitelma kaudella. 44

Koko toimialaa koskevia yleisiä muutoksia: Valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset Kuuma-organisoitumista koskevat muutokset Kuntayhteistyötä koskevat muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna HUS:n ja kuntien yhteiseen asiakastietojärjestelmään valmistautuminen ja siirtymävaihetta koskevat järjestelyt Kansallisen sähköisen arkiston käyttöönottoon liittyvä toimeenpano Hallinnollisia tukipalveluja koskevat muutokset kuntatasolla ja niihin liittyvät uudet tehtäväjärjestelyt Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Keskeiset asiakasryhmät on perusturvan eri yksiköissä määritelty Mittari: Asiakasryhmät yksiköittäin Tavoite: Toimialalla on valmiudet jatkaa hyvinvointikertomustyöskentelyä ja -analysointia kuntatasolta ohjatussa prosessissa Mittari: Työnjako ja roolit hyvinvointikertomustyöskentelyssä Hyvinvointitiedon käytettävyys johtamisessa ja päätöksenteossa Tavoite: Omavalvonta ja yksityisten palveluntuottajien valvonta toimii Mittari: Sovitut käytänteet 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 2 657 443 2 795 725 3 284 135 3 280 633 3 280 633 3 280 633 3 280 633 - ulkoinen 768 932 668 450 853 100 853 100 853 100 853 100 853 100 10,95 27,62 - ulk./yht.toim.korv. 1 718 918 1 931 767 2 094 815 2 091 313 2 091 313 2 091 313 2 091 313 21,66 8,26 - ulkoinen yht. 2 487 850 2 600 217 2 947 915 2 944 413 2 944 413 2 944 413 2 944 413 18,35 13,24 - sisäinen 169 593 195 508 336 220 336 220 336 220 336 220 336 220 98,25 71,97 Toimintamenot -14 039 469-14 768 810-15 756 912-15 594 917-15 594 917-15 797 859-15 797 859 - ulkoinen -13 366 441-14 134 107-14 666 477-14 507 424-14 507 424-14 707 424-14 707 424 8,54 2,64 - sisäinen -673 028-634 703-1 090 435-1 087 493-1 087 493-1 090 435-1 090 435 61,58 71,34 Toimintamenot -11 382 026-11 973 085-12 472 777-12 314 284-12 314 284-12 517 226-12 517 226 Suunnitelmapoistot -4 071-4 000-22 000-22 000-22 000-22 000-22 000 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 321 859 Vyörytystuotot hall.sis. 321 859 Vyörytysmenot -943 413-231 574 Vyörytysmenot hall.sis. -744 897 Tilikauden tulos -12 007 651-12 631 697-12 494 777-12 336 284-12 336 284-12 539 226-12 539 226 45

Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto, Psykiatrinen sairaanhoitaja Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, Ehkäisevä toimeentulotuki, Täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tue Hyvinvointineuvola: Hyvinvointineuvola Perhesuunnittelu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsipsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, Avohoito, Ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, Ylläpito- ja korvaushoito, Katkaisuhoito, Kuntoutushoito, Asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrinen sairaanhoitaja, Asumispalvelut, Muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, Muu työtoiminta 46

Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, Asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, Tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Asumisvalmennus, kehitys-vammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Kesällä 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain nojalla annettiin myös kuusi muuta asetusta, joissa on mm. oppilashuollon järjestämiseen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon kehittämiseen sekä potilasturvallisuuteen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Uusi sosiaalihuollon yleislaki tullee voimaan vuotta 2015. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva laki tuli voimaan 1.10.2011. Laki velvoittaa kuntia Valviran valvonta-ohjelmien mukaiseen yksityisten palveluntuottajien valvontaan. Kunnan valvontakäytänteet vakiinnutetaan suunnitelmavuoden aikana. Perusturvan parantamista koskevaan lainsäädäntöön on tullut muutoksia. Esim. toimeentulotuen tasokorotus nosti 2012 perusosaa kuudella prosentilla verrattuna vuonna 2011 maksettavaan tukeen. Tasokorotus koski myös työmarkkinatukea, jolloin kunnalle aiheutuvat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakustannukset nousivat. Muutosten jälkeen yksinhuoltajille maksetaan yksin asuvan aikuisen henkilön perusosa. Vuoden 2012 alussa tuli voimaan lastensuojelulain 50, jonka mukaan perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden sijaishuollon ensisijainen muoto. 47

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidontuen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteen on mm yhtenäistää omaishoidontuen perusteita. Valtio vähentää työ- ja elinkeinotoimistojen (ent. työvoimatoimisto) määrää vuonna. Mäntsälän toimipiste lakkautetaan 1.1. lukien. Valtio on luvannut jossakin muodostaa säilyttää palvelut, mutta palvelun tasoa ja laajuutta ei ole määritelty. Kunnan aikuissosiaalityöllä ja nuorten työpajalla on tiivis yhteistyö paikallisen te-toimiston kanssa. Työllisyyspalvelujen saatavuus, erityisesti heikompiosaisten näkökulmasta katsottuna, heikkenee mm. kulkuyhteyksien vaikeutuessa. Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan 1.1. lukien. Jokaisella alle 25-vuotialle on tarjottava työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvien tekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttumien nuorten syrjäytymiskehitykseen. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Jo ennen voimaan tulevaa yhteiskuntatakuuta nuorten työllistymispolku on perusturvassa laadittu 2012 yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Myös nuorten työpajatoimintaa on kehitetty yhteistyössä nuorisotoimen kanssa vastaamaan syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeita. Kunnassa 1.3.2012 käynnistyneessä starttipajatoiminnassa panostetaan nuorten kuntoutumiseen työharjoittelukykyisiksi. Valtionosuuden saamisen edellytyksenä tälle toiminnalle on 5-päiväinen työpajatoiminta. Tätä toimintaa kunnassa on järjestetty 6.8.2012 lukien. Suurin haaste toiminnalle on vielä suunnitelmavuonna asianmukaisten tilojen puute. Toimintaa ja toimialojen työnjako tässä toiminnassa vakiinnutetaan. Myös yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa jatketaan. Painopistealueena Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on edelleen lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen sekä lapsilähtöisen mielenterveystyön kehittäminen aikuisten psykososiaalisissa palveluissa. Tavoitteena on tiivistää edelleen aikuisten ja lapsipalveluiden yhteistyötä. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien tiedetään vaikuttavan lapsen terveyteen lapsuudessa ja myöhemmin aikuisena. Ne ovat vahvin ennustaja lapsen omille mielenterveys- ja päihdeongelmille ja suurin syy huostaanottoihin. Lapsilähtöisen mielenterveystyön vahvistaminen edellyttää ohjaajan toimen perustamista aikuisten psykososiaalisen yksikköön. Uusi toimi sisältyy perusturvan talousarvioehdotukseen. Ohjaajan toimenkuvaan sisältyy mm. päihde- ja mielenterveysongelmaisten vanhempien ohjaaminen ja tukeminen arjessa. Tulosalue on mukana THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Ja HUS:n käynnistämässä kansainvälisessä Refinement-hankkeessa, jossa tutkitaan mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutusta palvelujen laatuun. Hankkeessa kartoitetaan mielenterveys- ja päihdepalvelut, resurssit ja rahoitusmallit sekä asiakkaiden hoito- ja kuntoutuspolut. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa mm. palveluista, henkilöstömitoituksista, hoitokäytännöistä ja -ketjuista sekä niiden järjestämistavoista. 2012 on asetettu työryhmä kunnan asuntotuotanto-ohjelman laatimista varten. Tämä työryhmä tulee ottamaan kantaa myös erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, asumisen järjestelyihin. Konkreettiset jatkosuunnitelmat tehtäneen. 48

Suunnitelmavuonna selvitetään sähköisen neuvolapalvelun käyttöönottoa. Ns. vastaamopalvelu on sähköinen tukipalvelu lasta odottavien, vauvaikäisten sekä leikki- ja kouluikäisten lasten vanhemmille. Asiakas voi kysyä verkossa mieltään askarruttavista asioista Väestöliiton perheasioiden asiantuntijoilta mihin kellonaikaan tahansa. Palvelu on käyttäjille maksutonta. Vastaamopalvelu palvelusetelikokeiluna Mustijoen perusturvassa voitaisiin kohdentaa varhaista tukea tarvitseviin perheisiin. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Hyvinvointineuvolalle uudet toimitilat (Valvira valvoo neuvolatilojen asianmukaisuutta) Aikuisten psykososiaalisen yksikön tilaratkaisu Kunnallisen lastensuojelun pienryhmäkodin perustaminen Alatalon kiinteistöön. (päivähoidolta vapautuva tila) Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Mittari: Lasten ja nuorten psykiatristen hoitopäivien kehitys Tavoite: Kehitysvammaisten asumispalveluiden uudelleen organisointi Mittari: Kehitysvammaisten asumispalvelumalli 33 Varhaiskasvatuspalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 4 912 974 5 205 341 5 200 999 5 292 991 5 292 991 5 392 991 5 392 991 - ulkoinen 2 090 854 2 270 084 2 251 620 2 352 020 2 352 020 2 452 020 2 452 020 12,49 3,61 - ulk./yht.toim.korv. 2 779 432 2 852 595 2 841 099 2 832 691 2 832 691 2 832 691 2 832 691 1,92-0,70 - ulkoinen yht. 4 870 286 5 122 679 5 092 719 5 184 711 5 184 711 5 284 711 5 284 711 6,46 1,21 - sisäinen 42 688 82 662 108 280 108 280 108 280 108 280 108 280 153,65 30,99 Toimintamenot -17 198 475-18 589 695-19 449 651-19 321 841-19 321 841-19 642 970-19 642 970 - ulkoinen -14 069 973-15 365 072-15 564 219-15 457 538-15 457 538-15 757 538-15 757 538 9,86 0,60 - sisäinen -3 128 502-3 224 623-3 885 432-3 864 303-3 864 303-3 885 432-3 885 432 23,52 19,84 Toimintakate -12 285 501-13 384 354-14 248 652-14 028 850-14 028 850-14 249 979-14 249 979 Suunnitelmapoistot -55 093-55 900-54 500-54 500-54 500-54 500-54 500 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 438 780 Vyörytystuotot hall.sis. 438 780 Vyörytysmenot -1 197 171-285 861 Vyörytysmenot hall.sis. -975 055 Tilikauden tulos -13 098 984-14 262 390-14 303 152-14 083 350-14 083 350-14 304 479-14 304 479 Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. 49

Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja ohjauksen siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriöltä opetusministeriölle Lainsäädännön uudistukset koskien toimintaa ohjaavaa varhaiskasvatussuunnitelmaa Varhaiskasvatuksen hallinnollinen sijainti kuntaorganisaatiossa Yksityisen hoidon tuen tasokorotukseen on suuret paineet, jotta perhepäivähoito palvelumuotona pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Kuuma-kunnissa tasovertailu meneillään. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Yksityisen hoidon tuen määrärahatarvetta nostaa yksityisen Paloaseman pellon päiväkodin (66 lasta) toiminnan aloittaminen (1.8.). Koillis-Mäntsälässä ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan ja henkilöstö siirtyy uuteen päiväkotiin. Henkilöstön kelpoisuutta määrittelevä asetus edellyttää muutoksia henkilöstörakenteeseen, mistä johtuen talousarvioehdotus sisältää 2 ryhmäperhepäivähoitajan muuttamisen päivähoitajaksi. Esiopetusta koskeva henkilöstön kelpoisuusvaatimus edellyttää kahden päivähoitajan muuttamisen lastentarhanopettajaksi. Myös tämä muutos sisältyy talousarvioehdotukseen. Aikaisemmassa taloussuunnittelussa vuodelle suunniteltu perhepäivähoidon mobiilihanke on siirretty vuoteen 2014 toimialan muihin tietojärjestelmiin liittyvien välttämättömien investointien vuoksi. Toimitiloja koskevat muutokset: Asemanraitin päiväkoti (parakki) toiminnassa 31.7. asti Anttilan päiväkodin Alatalon yksikkö toiminnassa 31.7. asti Koillis-Mäntsälän uusi päiväkoti toiminnassa 1.8. alkaen Nummisten päiväkoti toiminnassa 1.8. alkaen Kaunismäen päiväkodin laajennuksen (4 ryhmää) suunnittelun ja rakentamisen aloitus vuonna. Valmistuminen vuonna 2014. Päiväkoti-koulu - verkkotyöryhmä esittänyt kaksiryhmäisen sijaan neljäryhmäistä. Peruskorjaustarpeet koskevat Aurinkolinnaan ja Amandaa (23 vuotta). Sisätilaongelmista johtuva korjaussuunnitelma erikseen (tilapalvelut). Pihojen kunnostussuunnitelma erikseen (tilapalvelut). Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmasta huomioitavaa: Sälinkään koulun laajennuksen ajankohta ja siihen suunniteltava päiväkoti, Hyökännummen koulun laajennus ja siinä yhteydessä suunniteltavat päivähoidon tilat, keskustan koulurakentamisen yhteydessä toteutettavat päivähoitoratkaisut 50

Suunnitelmavuonna ensikertaista kalustamista Koillis-Mäntsälässä 49 000 (aikaisemmassa taloussuunnitelmassa Nummisten päivä-kodille ei ole varausta ensikertaiselle kalustamiselle lainkaan). Myllytontun päiväkodin ensikertaista kalustamista ei 2012 pystytä määrä-rahaleikkausten vuoksi tekemään kokonaan eli osa kalustamisesta siirtyy suunnitelmavuodelle. Kotihoidon tuen kuntalisä (valtuustoaloite 2.5.2011) käyttöönoton kokeilu sisältyy talousarvioesitykseen. Se toteutetaan ja otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen talousarviomäärärahan puitteissa ajalla 1.3. - 31.7.2015 siten, että kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan alle 2- vuotiaasta kotona hoidettavasta lapsesta 140 kuukaudessa ja kotona hoidettavasta sisaruksesta 50 kuukaudessa kotiin jäävän vanheman/huoltajan työssäkäynti- tai opiskeluehdolla, perusturvalautakunta päättää kotihoidon tuen kuntalisän tarkemmista kriteereistä vuoden 2012 loppuun mennessä kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotto sisältää riskin siitä, että varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset kasvavat mahdollisesta kaksinkertaisesta resursointitarpeesta johtuen sekä sen, että kotihoidon tuen kuntalisän neuvonta, päätöksenteko ja maksatus edellyttävät henkilöstöresursointia, jota talousarvio ei sisällä kokeilun vaikutuksista tehdään arviointi vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Kysyntää vastaava päivähoidon palvelurakenne ja palvelun laatu Mittari: Kysely vanhemmille Päivähoitomuotojen suhteelliset osuudet Tavoite: Päivähoitotarvetta vastaavat toimitilat ovat käytössä Mittari: Tilaongelmista johtuvat lasten siirrot hoitopaikasta toiseen (siirrettyjen lasten määrä) Kuvaus tilanteesta Tavoite: Henkilöstön osaaminen vastaa asiakastarpeita Mittari: Muodollisesti pätevän henkilökunnan osuus vakituisista ja vähintään 6 kk:n sijaisista (tavoite 100 %) 51

34 Hoito- ja hoivapalvelut (=Ikäihmisten palvelut) Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja, asumispalveluja, vuorohoitoa sekä akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palvelun-tuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (palveluasumista). Tulosalueen palveluja ovat: avopalvelut (kotihoito, palveluohjaus, muistihoito, palveluasuminen, omaishoidontuki) laitospalvelut (pitkäaikainen laitoshoito ja akuutti laitoshoito) Ta 2014 2015 Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 5 898 416 5 939 456 6 819 673 6 802 078 6 802 078 6 802 078 6 802 078 - ulkoinen 3 269 786 3 426 692 3 954 020 3 954 020 3 954 020 3 954 020 3 954 020 20,93 15,39 - ulk./yht.toim.korv. 2 072 559 1 993 664 2 309 582 2 291 987 2 291 987 2 291 987 2 291 987 10,59 14,96 - ulkoinen yht. 5 342 345 5 420 356 6 263 602 6 246 007 6 246 007 6 246 007 6 246 007 16,92 15,23 - sisäinen 556 071 519 100 556 071 556 071 556 071 556 071 556 071 7,12 Toimintamenot -15 669 104-15 671 124-17 653 787-17 454 593-17 454 593-17 439 193-17 439 193 - ulkoinen -12 694 612-12 626 934-14 604 039-14 414 021-14 414 021-14 389 445-14 389 445 13,54 14,15 - sisäinen -2 974 492-3 044 190-3 049 748-3 040 572-3 040 572-3 049 748-3 049 748 2,22-0,12 Toimintakate -9 770 688-9 731 668-10 834 114-10 652 515-10 652 515-10 637 115-10 637 115 Suunnitelmapoistot -102 801-102 200-112 900-112 900-112 900-112 900-112 900 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 448 142 Vyörytystuotot hall.sis. 448 142 Vyörytysmenot -1 244 552-244 989 Vyörytysmenot hall.sis. -1 042 314 Tilikauden tulos -10 669 900-10 673 029-10 947 014-10 765 415-10 765 415-10 750 015-10 750 015 Ikäihmisten määrä kasvaa tasaisesti vuosittain. Tämä merkitsee asiakaskunnan määrän vuosittaista kasvua, joka tuo painetta kasvattaa henkilöstömäärää. Tähän paineeseen reagoidaan mm. vapauttamalla resursseja ns. tukipalveluista hoitotyöhön. Samalla tukipalveluja ulkoistetaan (esim. kauppapalvelu). Muistisairaiden määrä palveluissa kasvaa jatkossa. Muistisairaiden palveluina on 2012 aikana vakiintunut muistihoitajan palvelut ja muistipoliklinikan vastaanotot. Tämä toimintamuoto on tuonut selvästi lisää asiakkaita. Aiemmin asiakkaista osa tuli palveluiden piiriin liian myöhäisessä vaiheessa. Tämän estämiseksi palveluohjausta ja kuntalaisten informointia kehitetään edelleen. 52

Vanhuspalvelulain voimaan tulo tuo tullessaan mahdollisesti henkilöstömitoituksien tarkistamisen. Laki tulee edellyttämään nykyistä velvoittavammin panostamista palvelusuunnitelmiin ja palveluohjaukseen. Palveluohjaus ja palvelusuunnitelmat toteutetaan suunnitelmavuonna nykyisillä voimavaroilla. Jos hoitajamitoitus (0,7 hoitajaa hoidettavaa kohti) kirjataan lakiin, merkitsee se tulosalueella noin 10 20 hoitajan lisäpanosta, mikäli mitoitus koskee kaikkia ympärivuorokautisia yksikköjä. Kotikuntalain muutos tuli 1.1.2011 lukien, jolloin laitoshoidossa olevat, asumispalveluissa ja perhehoidossa asuvat henkilöt voivat valita vapaasti kotikuntansa. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Tähän liittyviä toimintatapoja vakiinnutetaan edelleen 2012. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kotihoidon organisaatio muuttuu alussa. Lähiesimiesvastuu jakaantuu kahdelle kotihoidon aluevastaavalle (esitys muutoksesta sisältyy kustannusneutraalina talousarvioehdotukseen). Lähiesimiehet vastaavat henkilökunnasta ja osastonhoitaja taloudesta, budjetoinnista, toiminnan kehittämisestä, sidosryhmäyhteistyöstä ja henkilöstön kehittämisestä. Terveyskeskuksen vuodeosastolle resursoidaan talousarvioesityksessä toinen fysioterapeutti jatkokuntoutumisen tehostamiseksi. Tämä resurssi sisältyy osittain vuoden 2012 talousarvioon (touko joulukuu). Lisäpaikkoja palveluasumiseen ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta vuosittain. Pornaisten ikäihmisten lääkäripalvelut ulkoistetaan pilottina 10/2012 alkaen vuodeksi. Ulkoistus on merkittävä resursointi, arvo vuodessa noin 98 000 euroa. Ulkoistus jatkuu lokakuuhun asti. Kokemukset muista kunnista ovat pidemmällä aikavälillä tuottaneet lisää sekä palvelun laatua että kustannussäästöä. Pilotissa vanhuslääketieteeseen perehtyneet lääkärit hoitavat tutut asiakkaat 24/7 - periaatteella (tele-care). Palvelumuotoa on esitelty lautakunnalle 2012. Kotihoidon kauppapalveluprojekti (vuonna 2012) muuttuu vuonna pysyväksi tukipalveluksi ja palvelun tuottaa ulkopuolinen tuottaja. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Ikäihmiset hoidetaan oikeilla hoitotasoilla ja erikoissairaanhoidosta otetaan potilaita vastaan oikeaan aikaan Mittari: Rava-mittaukset, Siirtoviivepäivät Tavoite: Ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on yli 75 vuotta täyttäneitä kohden 5 6 prosentille Mittari: peittävyyvs- % Tavoite: Kotihoidon asiakkaista 12 14 % on yli 75 vuotta täyttäneitä Mittari: peittävyys- % 53

35 Perusterveydenhuoltopalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön mukaisesti ja lisääntyvässä määrin ennaltaehkäisyä painottaen Mustijoen perusturvan vastuulla olevalle väestölle. Tulosalueen palveluja ovat: Vastaanottopalvelut (päivystys, aluevastaanotot, erikoislääkäreiden vastaanotto, diabetes) Kuntoutuspalvelut (fysioterapia, apuvälinelainaus, lääkinnällinen kuntoutus ja toimintaterapia) Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Lääkekeskus Välinehuolto Ilmaisvälinejakelu (diabetestarvikkeet) Ostopalvelut laboratoriopalvelut (HUS-Lab) kuvantamispalvelut (HUS-kuvantaminen) sairaankuljetus (siirtokuljetukset) Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 3 470 131 3 425 966 3 578 328 3 574 043 3 574 043 3 624 043 3 624 043 - ulkoinen 1 734 362 1 609 303 1 623 980 1 623 980 1 623 980 1 623 980 1 623 980-6,36 0,91 - ulk./yht.toim.korv. 1 605 739 1 691 445 1 820 584 1 816 299 1 816 299 1 866 299 1 866 299 13,11 7,38 - ulkoinen yht. 3 340 101 3 300 748 3 444 564 3 440 279 3 440 279 3 490 279 3 490 279 3,00 4,23 - sisäinen 130 030 125 218 133 764 133 764 133 764 133 764 133 764 2,87 6,82 Toimintamenot -10 325 377-10 805 390-12 177 240-11 992 989-11 992 989-12 296 665-12 346 665 - ulkoinen -9 326 782-9 965 044-11 033 827-10 853 252-10 853 252-11 153 252-11 203 252 16,37 8,91 - sisäinen -998 595-840 346-1 143 413-1 139 737-1 139 737-1 143 413-1 143 413 14,13 35,63 Toimintakate -6 855 246-7 379 424-8 598 912-8 418 946-8 418 946-8 672 622-8 722 622 Suunnitelmapoistot -91 132-94 000-79 500-79 500-79 500-79 500-79 500 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 706 778 Vyörytystuotot hall.sis. 706 778 Vyörytysmenot -1 151 783-175 544 Vyörytysmenot hall.sis. -1 010 929 Tilikauden tulos -7 391 383-7 953 119-8 678 412-8 498 446-8 498 446-8 752 122-8 802 122 Merkittävät lainsäädännölliset muutokset: Toukokuussa 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki toi muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö sekä antoi oikeuden käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun vuoksi. Potilaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 siten, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueelta. Tähän tilanteeseen varaudutaan suunnitelmakaudella. 54

Merkittävät toiminnalliset muutokset: Kellokoskisopimus (sopimus Tuusulan kunnan kanssa koskien Etelä-Mäntsälän väestöä / noin 2000 asukasta) päättyy vuoden 2014 alusta lukien. On oletettavaa, että alueen väestö laajennetun valintaoikeuden myötä käyttää edelleen merkittävästi Kellokosken terveysaseman palveluita. Sopimuksen päätyttyä palveluiden järjestämisvelvollisuus siirtyy takaisin Mustijoen perusturvalle lääkärin ja hoitajan vastaanoton, fysioterapian, laboratorio, kuvantamisen, ilmaisvälinejakelun sekä suun terveydenhuollon osalta. Lain tuoma laajennettu valintaoikeus ei koske Hyökännummen koulun kouluterveydenhuoltoa eikä suun terveydenhuoltoa, joiden osalta järjestämisvelvollisuus kokonaisuudessaan siirtyy takaisin Mustijoen perusturvalle. Tähän tilanteeseen tulee suunnitelmavuonna valmistautua. Pornaisten suun terveydenhuollon ulkoistuksen kilpailuttaminen tulee päättää ja selvittää aikana. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Vastaanottopalvelut Päivystyksen aukioloajan muutos (lautakunnassa 23.5.2012 64) Lääkäri-hoitaja -tiimimallin vakiinnuttaminen ja resurssien turvaaminen Työjaon kehittäminen lääkäreiden ja hoitajien välillä (tehtäväsiirrot lääkäreiltä sairaanhoitajille, infektiopotilaat, kansansairauksien kontrollit, Marevan-hoito) Oman henkilöstön rekrytoinnin edelleen vahvistaminen ostopalvelun sijaan Kuvantamispalvelut Tuotantotavan siirto HUS-kuvantaminen -liikelaitokselle 1.1. Kuntoutuspalvelut Ryhmätoiminnan vakiinnuttaminen Lasten toimintaterapia-arviot omana toimintana HUS:n apuvälinekeskukseen liittymisen alustava selvittäminen Työterveyspalvelut Kesäkuussa 2012 tuli voimaan muutokset sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaeissa. Nyt työterveyshuollolta ja työnantajalta edellytetään aikaisempaa velvoittavammin aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä. Lakimuutoksen jälkeen edellytetään työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamalleja. Muutos luo paineita työterveyshuollon palveluiden suuntaamiselle lain velvoitteisiin. Kunnan työterveyspalvelujen ja Hyvinkään kaupungin vastaavan yksikön yhteistyön jatkokehittäminen pysähtyi 2012 mahdollisiin tuleviin kunta- ja palvelurakennemuutoksiin. Palveluiden järjestämistavan ja organisoitumisen selvittäminen 2012. Suun terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki ja -asetus 338/2011 ja niiden tuomat velvoitteet vahvistaa ennaltaehkäisevää suunterveydenhuoltoa ja Valviran valvontaohjelma lisäävät paineita vahvistaa suuhygienistin palvelua. 55

Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Potilasturvallisuuteen vaikuttavien osa-alueiden tunnistaminen HaiPro-järjestelmän käyttöönotto Mittari: 1. 2. HaiPro-ilmoitusten määrä Potilasturvallisuussuunnitelman valmiusaste Tavoite: Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen ja prosessien kehittäminen Yhtenäiset ja selkeät toimintaohjeet joihin on sitouduttu Tilastot palvelevat työn organisointia ja johtamista Mittari: 1. 2. 3. Kuvattujen ja päivitettyjen hoitoprosessien määrä Kirjatut uudet toimintaohjeet Tilastojen oikeellisuus Tavoite: Työhyvinvoinnin kehittäminen Mittari: 1. 2. 3. 4. Työviihtyvyyden mittari (kehitetään toimintavuoden aikana) asteikolla 4-10 (tavoite yli 7) Työterveyshuollon roolin selkeyttäminen (esimieskyselyn tulokset) Kehityskeskustelut (toteuma-aste) Henkilöstöresurssien/toimenkuvien oikein suuntaaminen (mittari auki) 36 Erikoissairaanhoito Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 4 184 215 4 154 400 4 927 400 4 826 000 4 826 000 4 879 000 4 879 000 - ulkoinen - ulk./yht.toim.korv. 4 184 215 4 154 400 4 927 400 4 826 000 4 826 000 4 879 000 4 879 000 15,34 16,17 - ulkoinen yht. 4 184 215 4 154 400 4 927 400 4 826 000 4 826 000 4 879 000 4 879 000 15,34 16,17 - sisäinen Toimintamenot -23 306 487-22 744 665-25 950 303-25 597 303-25 597 303-25 650 303-25 650 303 - ulkoinen -23 306 472-22 744 665-25 950 303-25 597 303-25 597 303-25 650 303-25 650 303 9,83 12,54 - sisäinen -15-100,00 Toimintakate -19 122 272-18 590 265-21 022 903-20 771 303-20 771 303-20 771 303-20 771 303 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot -3 556-3 556 Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos -19 125 828-18 593 821-21 022 903-20 771 303-20 771 303-20 771 303-20 771 303 Mustijoen perusturva järjestää väestölleen tarpeellisen erikoissairaanhoidon sovittujen hoito- ja palveluketjujen mukaisesti. 56

Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat rakennemuutokset Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kunnan perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteinen järjestämissuunnitelma ja sen mahdolliset mukanaan tuomat muutokset yhteisissä käytännöissä Kunnan oman päivystyspalvelun aukioloa koskeva muutos ja palvelun siirtyminen Hyvinkään sairaalaan 1.3. klo 18 jälkeiseltä ajalta Siirtokuljetusten yhteensovittaminen muuhun sairaankuljetukseen Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluketjun toimivuus Mittari: Siirtoviivepäivien määrä Kunnan omalla vuodeosastolla pitkäaikaishoitoa jonottavien potilaiden hoitopäivät Tavoite: Kehitysvammaisten terveyspalveluiden toimijoiden roolien/työnjaon selkiytyminen Mittari: Sovitut yhteiset käytännöt Tavoite: Siirtokuljetusten järjestäminen osana muuta sairaankuljetusta Mittari: Järjestäjätahojen (esh/pth) yhteistyönä sovittu yhteinen toimintatapa Pornaisten talousarvio Pornainen Perusturvapalvelut: Pornainen tulosalue yhteensä * * Vyörytyksiä ei ole kohdistettu tulosalueille Tuloslaskelma Tp KsM Toe Kh Ta 2011 2012 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 14 309 065 14 821 307 16 132 669 15 981 979 15 981 979 16 084 979 16 084 979 - ulkoinen 1 144 816 1 294 354 1 245 000 1 245 000 1 245 000 1 245 000 1 245 000 8,75-3,81 - ulk./yht.toim.korv. 12 904 009 13 330 087 14 628 980 14 478 290 14 478 290 14 581 290 14 581 290 12,20 8,61 - ulkoinen yht. 14 048 825 14 624 441 15 873 980 15 723 290 15 723 290 15 826 290 15 826 290 11,92 7,51 - sisäinen 260 240 196 866 258 689 258 689 258 689 258 689 258 689-0,60 31,40 Toimintamenot -14 110 091-14 621 307-15 939 169-15 791 979-15 791 979-15 894 979-15 894 979 - ulkoinen -11 723 255-12 123 236-13 177 433-13 042 243-13 042 243-13 145 243-13 145 243 11,25 7,58 - sisäinen -2 386 836-2 498 071-2 761 736-2 749 736-2 749 736-2 749 736-2 749 736 15,20 10,07 Toimintakate 198 974 200 000 193 500 190 000 190 000 190 000 190 000 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot 755 253 Vyörytysmenot -954 228-200 000-193 500-190 000-190 000-190 000-190 000-80,09-5,00 Tilikauden tulos -1 57

Pornainen Perusturvan johto ja hallinto Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 543 146 706 216 635 500 620 000 620 000 620 000 620 000 - ulkoinen - ulk./yht.toim.korv. 543 146 706 216 635 500 620 000 620 000 620 000 620 000 14,15-12,21 - ulkoinen yht. 543 146 706 216 635 500 620 000 620 000 620 000 620 000 14,15-12,21 - sisäinen Toimintamenot -349 638-506 216-442 000-430 000-430 000-430 000-430 000 - ulkoinen -36 045-97 216-33 000-33 000-33 000-33 000-33 000-8,45-66,05 - sisäinen -313 593-409 000-409 000-397 000-397 000-397 000-397 000 26,60-2,93 Toimintakate 193 508 200 000 193 500 190 000 190 000 190 000 190 000 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot 540 902 Vyörytysmenot -193 508-193 500-190 000-190 000-190 000-190 000-1,81 Tilikauden tulos 540 902 200 000 Pornainen Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 1 751 325 1 958 067 2 125 415 2 121 913 2 121 913 2 121 913 2 121 913 - ulkoinen 30 856 26 300 30 600 30 600 30 600 30 600 30 600-0,83 16,35 - ulk./yht.toim.korv. 1 718 918 1 931 767 2 094 815 2 091 313 2 091 313 2 091 313 2 091 313 21,66 8,26 - ulkoinen yht. 1 749 774 1 958 067 2 125 415 2 121 913 2 121 913 2 121 913 2 121 913 21,27 8,37 - sisäinen 1 551 Toimintamenot -1 750 089-1 958 067-2 125 415-2 121 913-2 121 913-2 121 913-2 121 913 - ulkoinen -1 585 856-1 758 161-1 746 192-1 742 690-1 742 690-1 742 690-1 742 690 9,89-0,88 - sisäinen -164 233-199 906-379 223-379 223-379 223-379 223-379 223 130,91 89,70 Toimintakate 1 236 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot 46 171 Vyörytysmenot -140 539 Tilikauden tulos -93 132 Pornainen Varhaiskasvatuspalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 3 181 429 3 294 595 3 248 599 3 240 191 3 240 191 3 240 191 3 240 191 - ulkoinen 401 997 442 000 407 500 407 500 407 500 407 500 407 500 1,37-7,81 - ulk./yht.toim.korv. 2 779 432 2 852 595 2 841 099 2 832 691 2 832 691 2 832 691 2 832 691 1,92-0,70 - ulkoinen yht. 3 181 429 3 294 595 3 248 599 3 240 191 3 240 191 3 240 191 3 240 191 1,85-1,65 - sisäinen Toimintamenot -3 180 123-3 294 595-3 248 599-3 240 191-3 240 191-3 240 191-3 240 191 - ulkoinen -2 540 705-2 616 037-2 555 852-2 547 444-2 547 444-2 547 444-2 547 444 0,27-2,62 - sisäinen -639 418-678 558-692 747-692 747-692 747-692 747-692 747 8,34 2,09 Toimintakate 1 306 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot 75 955 Vyörytysmenot -260 325 Tilikauden tulos -183 064 58

Pornainen Hoito- ja hoivapalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 2 878 234 2 782 668 3 183 982 3 166 387 3 166 387 3 166 387 3 166 387 - ulkoinen 555 475 597 154 624 200 624 200 624 200 624 200 624 200 12,37 4,53 - ulk./yht.toim.korv. 2 072 559 1 993 664 2 309 582 2 291 987 2 291 987 2 291 987 2 291 987 10,59 14,96 - ulkoinen yht. 2 628 034 2 590 818 2 933 782 2 916 187 2 916 187 2 916 187 2 916 187 10,96 12,56 - sisäinen 250 200 191 850 250 200 250 200 250 200 250 200 250 200 30,41 Toimintamenot -2 876 826-2 782 668-3 183 982-3 166 387-3 166 387-3 166 387-3 166 387 - ulkoinen -1 837 927-1 784 310-2 159 467-2 141 872-2 141 872-2 141 872-2 141 872 16,54 20,04 - sisäinen -1 038 899-998 358-1 024 515-1 024 515-1 024 515-1 024 515-1 024 515-1,38 2,62 Toimintakate 1 408 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot 41 994 Vyörytysmenot -210 054 Tilikauden tulos -166 652 Pornainen Perusterveydenhuoltopalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 1 770 716 1 925 361 2 011 773 2 007 488 2 007 488 2 057 488 2 057 488 - ulkoinen 156 488 228 900 182 700 182 700 182 700 182 700 182 700 16,75-20,18 - ulk./yht.toim.korv. 1 605 739 1 691 445 1 820 584 1 816 299 1 816 299 1 866 299 1 866 299 13,11 7,38 - ulkoinen yht. 3 532 943 3 845 706 4 015 057 4 006 487 4 006 487 4 006 487 4 006 487 13,40 4,18 - sisäinen 8 489 5 016 8 489 8 489 8 489 8 489 8 489 69,24 Toimintamenot -1 769 200-1 925 361-2 011 773-2 007 488-2 007 488-2 057 488-2 057 488 - ulkoinen -1 538 507-1 713 112-1 755 522-1 751 237-1 751 237-1 801 237-1 801 237 13,83 2,23 - sisäinen -230 693-212 249-256 251-256 251-256 251-256 251-256 251 11,08 20,73 Toimintakate 1 516 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot 50 231 Vyörytysmenot -149 745 Tilikauden tulos -97 998 Pornainen Erikoissairaanhoito Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 4 184 215 4 154 400 4 927 400 4 826 000 4 826 000 4 879 000 4 879 000 - ulkoinen - ulk./yht.toim.korv. 4 184 215 4 154 400 4 927 400 4 826 000 4 826 000 4 879 000 4 879 000 15,34 16,17 - ulkoinen yht. 4 184 215 4 154 400 4 927 400 4 826 000 4 826 000 4 879 000 4 879 000 15,34 16,17 - sisäinen Toimintamenot -4 184 215-4 154 400-4 927 400-4 826 000-4 826 000-4 879 000-4 879 000 - ulkoinen -4 184 215-4 154 400-4 927 400-4 826 000-4 826 000-4 879 000-4 879 000 15,34 16,17 - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot -57 Tilikauden tulos -57 59

40 Sivistyspalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Toimielimen palveluajatus Sivistyspalveluiden tehtävänä on järjestää kuntalaisille koulutus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, vapaa-aika-, kirjasto- ja kansalaisopistopalveluita. Hallinnollisesti sivistyspalvelut jakautuvat kehittämis- ja hallintopalveluihin, perusopetukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tiedonhallintaan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin. 40 Sivistyslautakunta KsM 2012 Toimielimen sitovat tavoitteet Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 1 378 459 1 298 023 1 202 660 1 237 260 1 237 260 1 264 000 1 286 000 - ulkoinen 1 368 708 1 298 023 1 202 660 1 237 260 1 237 260 1 264 000 1 286 000-9,60-4,68 - sisäinen 9 751 Toimintamenot -26 215 205-27 839 305-28 706 434-28 528 802-28 528 802-29 496 000-30 250 000 - ulkoinen -18 469 855-19 436 309-19 998 077-19 859 472-19 859 472-20 606 000-21 182 000 7,52 2,18 - sisäinen -7 745 350-8 402 996-8 708 357-8 669 330-8 669 330-8 890 000-9 068 000 11,93 3,17 Toimintakate -24 836 747-26 541 282-27 503 774-27 291 542-27 291 542-28 232 000-28 964 000 Suunnitelmapoistot -120 379-107 400-81 100-81 100-81 100-81 100-81 100 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 1 458 240 Vyörytysmenot -1 894 158-450 422 Tilikauden tulos -25 393 043-27 099 104-27 584 874-27 372 642-27 372 642-28 313 100-29 045 100 Tavoite: Lautakuntatyön kehittäminen Mittari: Kaksi teemakokousta vuonna. Mittari: Uuden lautakunnan koulutuksen toteuttaminen vuonna. 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 22 - ulkoinen - sisäinen 22 Toimintamenot -580 355-582 145-597 575-597 200-597 200-610 000-623 000 - ulkoinen -498 219-474 352-481 474-481 474-481 474-492 000-502 000-3,36 1,50 - sisäinen -82 135-107 793-116 101-115 726-115 726-118 000-121 000 40,90 7,36 Toimintakate -580 333-582 145-597 575-597 200-597 200-610 000-623 000 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 845 195 Vyörytysmenot -421 878-431 207 Tilikauden tulos -157 016-1 013 352-597 575-597 200-597 200-610 000-623 000 Kehittämis- ja hallintopalvelut vastaa lautakunnan päätöksenteon valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannasta sekä hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta toimialalle. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen (taiteen perusopetus) ostopalvelujen hankinnasta. 60

Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Koulukuljetusten uusi sopimuskausi 2014 parantaa talouden ennakoitavuutta keskipitkällä aikavälillä. Väestönkasvu jatkuu vahvana ja lisää tarvetta toimialan palveluille ja palveluverkon kehittämiselle. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Perusopetuksen aluemallin kehittäminen etenee suunnitellusti. Osana uudistusta tukiresurssit organisoidaan alueellisesti. Hallinnon tukipalvelujen organisointia kehitetään alueorganisaation ja keskitettyjen palveluiden yhteistyön tehostamiseksi. Lautakunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön vuoden aikana. Menettely tehostaa toimintaa ja vähentää merkittävästi tulostettavan aineiston määrää. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Musiikkiopiston oppilaita 114 114 114 114 114 114 114 Musiikki-leikkikoululaisia 197 197 197 197 197 197 197 Tp11 Toimialan johtoryhmätyöskentelyä kehitetään päätöksenteon ja talouden seurannan tehostamiseksi. KsM 12 Mittari: Toimialan johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmä kokoontuu laajennetussa kokoonpanossa (täydennettynä tulosyksiköiden päälliköillä) neljännesvuosittain tai tarvittaessa. Tulosalueiden johtoryhmät kokoontuvat kuukausittain. Tavoite: Lautakunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön kevään aikana. Mittari: Toteutuminen. Tavoite: Palveluverkon kehittämistarpeen seurantaa ylläpidetään ja erityisesti lasten ja nuorten ikäluokkien kasvun ennakointia tehostetaan. Mittari: Ikäluokkien kasvua seurataan väestöennusteella ja huolehditaan kouluja muun palveluverkon kantokyvyn riittävyydestä riittävillä investoinneilla. 43 Perusopetus Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 838 253 792 450 770 650 787 830 787 830 818 000 826 000 - ulkoinen 833 814 792 450 770 650 787 830 787 830 818 000 826 000-5,51-0,58 - sisäinen 4 440 Toimintamenot -20 477 441-22 101 053-23 003 689-22 882 413-22 882 413-23 625 000-24 262 000 - ulkoinen -14 488 714-15 416 182-16 071 701-15 984 345-15 984 345-16 554 000-17 050 000 10,32 3,69 - sisäinen -5 988 727-6 684 871-6 931 988-6 898 068-6 898 068-7 071 000-7 212 000 15,18 3,19 Toimintakate -19 639 188-21 308 603-22 233 039-22 094 583-22 094 583-22 807 000-23 436 000 Suunnitelmapoistot -18 625-34 400-49 100-49 100-49 100-49 100-49 100 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 613 045 Vyörytysmenot -1 300 934-14 442 Tilikauden tulos -20 345 703-21 357 445-22 282 139-22 143 683-22 143 683-22 856 100-23 485 100 61

Tulosalueen palveluajatus Kysyntä- ja laajuustiedot Tulosalueen tehtävänä on perusopetuksen järjestäminen. Kouluverkon 17 koulua jakaantuvat kolmeen alueeseen, joiden tehtävänä on koulujen välisen yhteistyön koordinointi. Tulosalueella järjestetään myös esiopetusta. Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Perusopetuksen oppilaita 2 657,5 2 677,5 2 712,0 2 712,0 2 712,0 2 780,0 2 845,0 2,1 1,3 -joista erityisoppilaita 231,5 209,5 215,0 215,0 215,0 215,0 220,0-7,1 2,6 -pienryhmissä 127,5 102,5 105,0 105,0 105,0 105,0 110,0-17,6 2,4 -integroituna 104,0 108,0 110,0 110,0 110,0 110,0 110,0 5,8 1,9 Tehostetussa tuessa 191,0 181,0 190,0 190,0 190,0 190,0 190,0-0,5 5,0 Esiopetusoppilaita 305,5 302,0 294,0 294,0 294,0 327,0 306,0-3,8-2,6 -joista 211,5 206,0 200,0 200,0 200,0 222,0 208,0-5,4-2,9 Vieraskuntalaisia Mäntsälässä 78,0 97,0 95,0 95,0 95,0 95,0 100,0 21,8-2,1 Mäntsäläläisiä muualla 90,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 11,1 Koulujen määrä 17,0 17,0 17,0 17,0 17,0 14,0 14,0 Arola 76,0 68,5 65,0 65,0 65,0 67,0 69,0-14,5-5,1 Hepola 302,5 319,5 329,0 329,0 329,0 335,0 350,0 8,8 3,0 -pienryhmät 26,0 23,0 20,5 20,5 20,5 23,0 23,0-21,2-10,9 Hirvihaara 97,5 92,5 92,5 92,5 92,5 90,0 90,0-5,1 Hyökännummi 154,5 158,0 161,5 161,5 161,5 166,0 170,0 4,5 2,2 -pienryhmät 10,0 10,5 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0-4,8 Kaukalampi 33,0 28,5 28,0 28,0 28,0-15,2-1,8 Kirkonkylä 273,5 277,0 270,0 270,0 270,0 280,0 285,0-1,3-2,5 -pienryhmät 18,0 14,5 11,5 11,5 11,5 14,0 14,0-36,1-20,7 Saaren uusi koulu (-) 33,5 91,0 92,0 Levanto 33,5 33,0 31,0 31,0 31,0-7,5-6,1 Lukko 30,5 44,0 31,5 31,5 31,5 30,0 30,0 3,3-28,4 Mattila 46,5 274,5 41,0 41,0 41,0-11,8-85,1 Myllymäki 269,5 30,0 276,5 276,5 276,5 285,0 300,0 2,6 821,7 -pienryhmät 30,0 112,0 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0-73,2 Numminen 107,5 113,0 113,0 113,0 5,1 Nummisten uusi koulu (-) 156,0 162,0 Ohkola 79,0 83,0 87,0 87,0 87,0 91,0 96,0 10,1 4,8 Saari 30,5 33,0 30,5 30,5 30,5-7,6 Sälinkää 91,0 90,0 90,5 90,5 90,5 92,0 94,0-0,5 0,6 Sääksjärvi 116,0 101,0 90,5 90,5 90,5 90,0 95,0-22,0-10,4 Alakoulut yhteensä 1 825,0 1 826,0 1 809,5 1 809,5 1 809,5 1 850,0 1 910,0-0,8-0,9 Ehnroos 464,5 490,0 543,5 543,5 543,5 562,0 567,0 17,0 10,9 Riihenmäki 368,0 361,5 362,0 362,0 362,0 368,0 368,0-1,6 0,1 Yläkoulut yhteensä 832,5 851,5 905,5 905,5 905,5 930,0 935,0 8,8 6,3 62

Menot / oppilas koulukohtaisesti vuonna 2011 Perusopetus ja lukio Koulu Oppilasmäärät tilastopäivät 20.9. 2010 Vuoden 2011 20.9. 2011 ka. vuoden 2011 kaikki menot, joista sisäisiä, ulkoiset menot, sisäiset menot/ oppilas, ulkoiset menot/ oppilas, Kaikki menot/ oppilas, Arola 80 72 76 402 416 124 982 277 434 1 645 3 650 5 295 Hepola 291 314 302,5 1 476 455 575 020 901 435 1 901 2 980 4 881 Eha-opetus 27 25 26 506 248 55 324 450 924 2 128 17 343 19 471 Hirvihaara 100 95 97,5 567 142 155 057 412 085 1 590 4 227 5 817 Hyökännummi 162 167 164,5 1 064 630 383 616 681 014 2 332 4 140 6 472 Kaukalampi 34 32 33 191 180 88 660 102 520 2 687 3 107 5 793 Kirkonkylä 286 297 291,5 1 499 924 506 309 993 615 1 737 3 409 5 146 Levanto 30 37 33,5 215 979 85 045 130 934 2 539 3 908 6 447 Lukko 26 35 30,5 206 465 82 544 123 921 2 706 4 063 6 769 Mattila 47 46 46,5 248 942 92 099 156 843 1 981 3 373 5 354 Myllymäki 302 297 299,5 1 744 606 663 865 1 080 741 2 217 3 608 5 825 Numminen 103 112 107,5 551 112 197 823 353 289 1 840 3 286 5 127 Ohkola 79 79 79 563 698 238 016 325 682 3 013 4 123 7 135 Saari 28 33 30,5 202 988 76 674 126 314 2 514 4 141 6 655 Sälinkää 92 90 91 478 647 167 192 311 455 1 837 3 423 5 260 Sääksjärvi 124 108 116 731 508 340 053 391 455 2 931 3 375 6 306 Alakoulut yht. /ka. 1 811 1 839 1 825 10 651 940 3 832 279 6 819 661 2 100 3 737 5 837 Ehnroos 469 460 464,5 3 876 202 1 173 308 2 702 894 2 526 5 819 8 345 Riihenmäki 372 364 368 2 602 047 777 416 1 824 631 2 113 4 958 7 071 Yläkoulut yht. /ka. 841 824 832,5 6 478 249 1 950 724 4 527 525 2 343 5 438 7 782 Lukio 334 322 328 1 966 574 803 567 1 163 007 2 450 3 546 5 996 Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Mäntsälän väestönkasvu jatkuu voimakkaana ja asettaa paineita kouluverkon kantokyvylle. Tähän vastaamiseksi vuosille 2012 2020 on päivitetty aiempaa kouluverkkosuunnitelmaa, jossa kuvataan kouluverkon kehittämistarpeet. Kasvu keskittyy aseman keskustan seuduille sekä Etelä-Mäntsälään. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Syyslukukauden alussa toimintansa aloittavat Nummisten sekä Koillis- Mäntsälän uudet koulut. Kouluverkkosuunnitelman mukaisesti nämä korvaavat Saaren, Kaukalammen, Levannon, Mattilan sekä (vanhan) Nummisten koulun. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Perusopetuksen laadun kehittäminen Mittari: Mittari: Mittari: Perusopetuksen strategian päivittäminen hyödyntäen perusopetuksen laadunarvioinnista saatuja tietoja. Strategiatyöskentelyä valmistellaan loppuvuonna 2012 ja toteutetaan vuoden aikana. Perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen: kunta-, alue- ja koulukohtaiset osiot. Käyttöönotto vuonna. Johtamisen kehittäminen: johtamisen organisaatiomallin toteuttaminen 2011-2015. 63

Tavoite: Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen Mittari: Kouluterveyskyselyn toteuttaminen vuonna. Mittari: Laaditaan vuonna 2012 käyttöönotetun henkilökunnan turvallisuuskansion lisäksi rehtorin turvallisuuskansio. Käyttöönoton valmistelut kevään 2014 aikana. Tavoite: Aluemallin kehittäminen. Mittari: Aluemallin arviointi keväällä ja sen pohjalta tehtävä kehittämistyö. 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 318 822 326 573 313 820 328 600 328 600 322 000 330 000 - ulkoinen 317 674 326 573 313 820 328 600 328 600 322 000 330 000 3,44 0,62 - sisäinen 1 148 Toimintamenot -3 731 798-3 837 015-3 826 264-3 814 310-3 814 310-3 866 000-3 942 000 - ulkoinen -2 706 035-2 806 641-2 754 816-2 747 169-2 747 169-2 855 000-2 911 000 1,52-2,12 - sisäinen -1 025 763-1 030 374-1 071 448-1 067 141-1 067 141-1 011 000-1 031 000 4,03 3,57 Toimintakate -3 412 976-3 510 442-3 512 444-3 485 710-3 485 710-3 544 000-3 612 000 Suunnitelmapoistot -101 753-73 000-29 700-29 700-29 700-29 700-29 700 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -127 303-3 182 Tilikauden tulos -3 642 032-3 586 624-3 542 144-3 515 410-3 515 410-3 573 700-3 641 700 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue tuottaa lukiokoulutusta sekä kirjasto- ja kansalaisopistopalveluita. Lisäksi tulosalue toteuttaa kunnan omana toimintanaan järjestämän taiteen perusopetuksen. Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Lukion opiskelijoita 338 320 280 280 280 290 300-17,16-12,50 Kansalaisopisto -opetustunteja 9 546 9 500 9 500 9 500 9 500 9 500 9 500-0,48 -opiskeijoita 3 616 3 620 3 620 3 620 3 620 3 620 3 620 0,11 -kursseja 462 465 465 465 465 465 465 0,65 Kirjasto -lainat 333 300 353 300 369 200 369 200 369 200 385 800 403 200 10,77 4,50 -lainat / asukas 17 17 18 18 18 18 19 5,88 5,88 -lainaajat 6 510 6 710 6 810 6 810 6 810 6 910 7 000 4,61 1,49 Väestönkasvun perusteella voidaan ennakoida kaikkien toimialan yksiköiden osalta palvelutarpeen kasvavan suunnitelmakaudella ja tämänkin jälkeen ainakin keskipitkällä aikavälillä. Muun muassa kirjastolakiin on odotettavissa suunnitelmakauden aikana muutoksia, mutta tarkkaa sisältöä ei ole vielä tiedossa. 64

Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Lukion opiskelijamäärä kääntyi aiemman trendin vastaisesti laskuun. Odotettavissa on, että väestönkasvun myötä lukion opiskelijamäärä kääntyy lähivuosina kuitenkin jälleen kasvu-uralle. Uusi kirjastoauto on otettu käyttöön vuonna 2012 ja palvelee mäntsäläläisiä kirjaston käyttäjiä. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Lukion vetovoimaisuuden lisääminen Mittari: Lukuvuonna 2014 on vähintään 280 oppilasta. Tavoite: Varmistetaan lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laatu Mittari: CAF- itsearviointi tehdään kaikilla arviointialueilla lukuvuoden 2012 loppuun mennessä. Mittari: Kouluterveyskysely toteutetaan. Mittari: Opinto-ohjaushanke VALLU saatetaan päätökseen lukuvuoden 2012 loppuun mennessä. Mittari: Mittari: Mittari: Kokelaiden suoritustaso on yo-tutkinnon kokeissa vähintään valtakunnallista keskitasoa. Keskeyttäneiden määrä on korkeintaan valtakunnallisen keskiarvon verran. Omassa opiskelijatyytyväisyyskyselyssä vastausten keskiarvo on vähintään 4,0 / 5,0. Tavoite: Kirjasto tarjoaa eri-ikäisten asukkaiden tarpeisiin monipuolisia, ajantasaisia aineistoja niin fyysisessä kuin verkkotilassa sekä sisältöjä esille tuovia palveluja ja tapahtumia. Mittari: Mittari: Mittari: Mittari: Fyysisten lainausten ja verkkokäyntien määrä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tapahtumien ja esittelyiden määrien ja niiden osallistujamäärien kasvu. Verkkopalvelujen tarvekartoitus ja suunnitelma tarjottavista verkkopalveluista valmis v.. Tehdään CAF-itsearviointi palvelujen toteutumisesta. Tavoite: Parannetaan palvelujen laatua huolehtimalla taloudellisten ja henkilöstöresurssien riittävyydestä. Mittari: Mittari: Henkilöstöresurssien lisääminen: uusi kirjastonhoitajan vakanssi vuoden 2014 alusta. Suunnitelmakaudella kirjaston määrärahoja nostetaan kohti valtionosuuden perusteena olevaa asukaskohtaista perushintaa. Tavoite: Parannetaan aineistojen saatavuutta ja käyttöä sidosryhmäyhteistyönä Mittari: Palvelujen määrä ja osallistujamäärät kotipalveluna tai vastaavalla periaatteella tuotettuna vuonna. Mittari: Yhteistyö sidosryhmien kanssa käynnistetty. Mittari: Kirjastoauton kumppanuustoimintamahdollisuuksia selvitetty v.. 65

Tavoite: Laadukkaitten ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toiminta-alueella Mittari: Mittari: 13,5 % toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille. Toteutuneiden kurssien määrä. Mittari: Asiakastyytyväisyyskysely keväällä. 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut kehittää ja koordinoi kunnan kulttuuri- ja vapaaajanpalveluja. Tulosalue koordinoi ja luo edellytyksiä liikunta- ja nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan ja kulttuuritoimen palveluihin. Lisäksi tulosalue vastaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Vapaa-aikapalvelut tulosalueen sitovat tavoitteet Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 221 362 179 000 118 190 120 830 120 830 124 000 130 000 - ulkoinen 217 221 179 000 118 190 120 830 120 830 124 000 130 000-44,37-32,50 - sisäinen 4 142 Toimintamenot -1 425 612-1 319 092-1 278 906-1 234 879-1 234 879-1 395 000-1 423 000 - ulkoinen -776 887-739 134-690 086-646 484-646 484-705 000-719 000-16,79-12,53 - sisäinen -648 724-579 958-588 820-588 395-588 395-690 000-704 000-9,30 1,45 Toimintakate -1 204 249-1 140 092-1 160 716-1 114 049-1 114 049-1 271 000-1 293 000 Suunnitelmapoistot -2 300-2 300-2 300-2 300-2 300 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -44 043-1 591 Tilikauden tulos -1 248 292-1 141 683-1 163 016-1 116 349-1 116 349-1 273 300-1 295 300 Tavoite: Laadukkaat palvelut liikunta, -kulttuuri- ja nuorisopalveluissa Mittari: Laatukorttien valmistusprosessin aloitettu 2012, käsikirja valmis Tavoite: Hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden ja elinikäisen oppimisen edistäminen vapaaajan toiminnoissa Mittari: Mittari: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen yhteistyössä perusturvan kanssa Kouluterveyskysely haasteisiin vastaaminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Tavoite: Yhteisöllisyyttä lisätään ja osallisuutta tuetaan Mittari: Mittari: Etsivä työ tavoittaa kaikki koulupudokkaat ja syrjäytymisvaaran alla olevat alle 25 -vuotiaat mäntsäläläiset. Pajatoiminta tekee tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja aamustarttitoimintaa kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden yhteistyötahojen kanssa Tavoite: Seurojen ja järjestöjen toimintaa tuetaan 66

Mittari: Mittari: Työtapoja ja menetelmiä kehitetään yhteistyössä seurojen kanssa Vapaalla vaihteella -lehti ilmestyy kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen Tavoite: Iltapäivätoiminnan sähköinen hakulomake Mittari: Haku toteutuu sähköisesti 2014 keväällä Tavoite: Tarkoituksenmukainen, turvallinen ja palvelun tuottamista edistävä toimintaympäristö Mittari: Nuoriso- ja kulttuuritilojen suunnittelu mukana kunnan investointisuunnitelmissa 70 Tekniset palvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Toimialan palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 16 623 837 17 331 951 18 586 629 18 536 138 18 536 138 17 766 208 17 766 208 - ulkoinen 1 346 851 1 074 355 1 208 329 1 208 329 1 208 329 1 208 329 1 208 329-10,28 12,47 - sisäinen 15 276 985 16 257 596 17 378 300 17 327 809 17 327 809 16 557 879 16 557 879 13,42 6,58 Valmistus omaan käyttöön 46 200 Toimintamenot -13 520 223-13 644 746-15 039 059-14 683 553-14 683 553-15 107 214-15 107 214 - ulkoinen -12 637 733-12 718 562-14 017 263-13 663 402-13 663 402-14 131 763-14 131 763 8,12 7,43 - sisäinen -882 491-926 184-1 021 796-1 020 151-1 020 151-975 451-975 451 15,60 10,15 Toimintakate 3 103 613 3 733 405 3 547 570 3 852 585 3 852 585 2 658 994 2 658 994 Suunnitelmapoistot -2 672 573-2 957 400-3 442 000-3 442 000-3 442 000-3 442 000-3 442 000 Laskennalliset erät: Korko -4 379 718-4 586 224-4 572 116-4 572 116-4 572 116-4 572 116-4 572 116 4,39-0,31 Vyörytystuotot 822 005 Vyörytysmenot -1 113 058-295 949 Tilikauden tulos -4 239 730-4 106 168-4 466 546-4 161 531-4 161 531-5 355 122-5 355 122 Teknisten palvelujen palvelualueella huolehditaan kunnan omista toimitilatarpeista ja kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta sekä liikenneverkon, liikuntapaikkojen ja puistojen sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelualue vastaa myös joukkoliikenteen viranomaistehtävistä. Lisäksi hoidetaan toimielimien (lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan teknisten palvelujen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisten palvelujen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskuntaym. tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot. 67

Toimialan tavoitteita on asetettu taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle ja kehittämiselle. Asetetut tavoitteet tukevat ja edesauttavat kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita on asetettu seuraavista näkökulmista: 70 Tekninen lautakunta Toimielimen palveluajatus Vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin Kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta Kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja Ovat realistisia ja mitattavissa suhteessa kunnan voimavaroihin Edistävät kunnan menestymistä tehtävissään Kunnan visioista on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia strategisia tavoitteita asetetaan vuosittain: palvelut, elinkeinot, yhdyskuntarakenne, seutuyhteistyö ja talous. Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii yllä kuvatuissa näkökulmissa läpileikkaavavana muutostekijänä, joka on huomioitu tavoitteita laadittaessa. Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle, kunnan Toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, ellei tehtävää ole annettu erillisen hankeryhmän tehtäväksi, Yleisten alueiden, putki- ja johtoverkkojen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta Mäntsälän Veden johtosäännössä ja palvelusopimuksessa määrätyin rajauksin, Alueiden hallinnasta, luonnonvarojen käytöstä, jätehuollon järjestämisestä ja liikuntapaikkojen hoidosta. Lautakunnan alaisena toimivat kuntatekniikan ja toimitilapalvelujen tulosalueet sekä tukipalveluista vastaava hallinto. Teknisen lautakunnan tehtävänä on myös huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Yksityistiejaosto käsittelee ja ratkaisee yksityisistä teistä annetussa laissa tielautakunnan ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä yksityistieavustukset. 68

72 Hallinto Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Hallinto tuottaa teknisen lautakunnan ja teknisen palvelualueen tarvitsemat tukipalvelut valmistelussa, toimeenpanossa, taloushallinnossa ja henkilöstöhallinnossa sekä tilasto-tuotannossa asiakasmyönteisesti ja kustannustehokkaasti. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 87 337 91 457 69 500 69 500 69 500 69 500 69 500 - ulkoinen 87 331 91 457 69 500 69 500 69 500 69 500 69 500-20,42-24,01 - sisäinen 7 Valmistus omaan käyttöön 46 200 Toimintamenot -693 489-819 697-917 096-915 324-915 324-917 096-917 096 - ulkoinen -655 566-727 388-804 857-803 357-803 357-804 857-804 857 22,54 10,44 - sisäinen -37 922-92 309-112 239-111 967-111 967-112 239-112 239 195,25 21,30 Toimintakate -606 151-682 040-847 596-845 824-845 824-847 596-847 596 Suunnitelmapoistot -1 498-3 000-3 000-3 000-3 000-3 000 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 614 391 Vyörytysmenot -284 723-287 270 Tilikauden tulos -277 982-969 310-850 596-848 824-848 824-850 596-850 596 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Yksityistieavustukset -yks.tieav. 151 293 160 000 160 000 160 000 160 000 160 000 5,76 -yks.tieav. km 318 318 320 320 320 320 0,63 0,63 Tiekuntia 134 132 134 134 134 134 1,52 Avustus / km 475,76 503,14 500,00 500,00 500 500 5,10-0,62 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Hallintopalvelut: -Menot ulkoinen 286 573 364 991 413 256 411 756 411 756 411 756 43,68 12,81 -Henkilöstömenot 225 877 332 291 371 256 369 756 369 756 369 756 63,70 11,27 -Henkilöt 6,0 6,6 6,6 6,6 6,6 6,6 10,00 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Joukkoliikenne: Joukkoliikenteen menot 196 234 167 100 193 000 193 000 193 000 193 000-1,65 15,50 Valtionavustus 68 546 68 457 69 500 69 500 69 500 69 500 1,39 1,52 Toimintaympäristön muutokset Osa-aikaisen rakennuttamispäällikön virka perustettiin 1.9.2012 alkaen Valmistus omaan käyttöön jätetään pois käyttötalousosasta Mäntsälän Sähkön ja teknisen toimialan välisen resurssisopimuksen tuoton poisjääminen käyttötalousosasta sopimuksen irtisanomisen myötä teknisen toimialan tulot vähenevät 15.000. 69

Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Maa- ja metsätilat siirtyvät vuoden alusta tekniselle toimialan kuntatekniikan vastuualueelle. Osallistutaan ELY-keskuksen koordinoimaan seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Tavoite: Pitkän tähtäimen investointisuunnitelma Mittari: Laadittu vähintään 5-vuotinen investointisuunnitelma Keskeisistä investointihankkeista laadittu hankekortit Tavoite: Yhteisen sähköisen hankekansion käyttöönotto; Intranet / Extranet. Tavoitteena tehostaa tiedon saamista ja käynnissä olevien hankkeiden taloudellista ja toiminnallista seurantaa Mittari: Intranet ja hanketoimintaan liittyvät kansiot otettu käyttöön. Tavoite: Osallistuminen KUUMA kuntien yhteistyöhön: tekniikkaryhmä, liikenneryhmä, ilmastoryhmä. Päätavoitteena kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä kilpailukykyiset ja kustannustehokkaat palvelut Mittari: Parhaiden yhtenäisten käytänteiden hyödyntäminen ja palvelutasojen yhtenäistäminen Tavoite: Teknisen toimialan organisaation toiminnan kehittäminen ja tehtäväkuvien määrittäminen Mittari: Hyväksytty uusi selkeytetty organisaatio Tavoite: Lautakunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön vuoden aikana. Mittari: Toteutuminen Tavoite: Lautakuntatyön ja toimialan yhteistyön kehittäminen Mittari: Uuden teknisen lautakunnan koulutus Mittari: Lautakunnan ja toimialan yhteinen kehittämisseminaari. 73 Toimitilapalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 15 794 928 16 655 699 17 775 108 17 724 617 17 724 617 16 954 687 16 954 687 - ulkoinen 837 156 662 898 666 429 666 429 666 429 666 429 666 429-20,39 0,53 - sisäinen 14 957 772 15 992 801 17 108 679 17 058 188 17 058 188 16 288 258 16 288 258 14,04 6,66 Toimintamenot -10 345 878-10 534 128-11 508 711-11 230 579-11 230 579-11 596 596-11 596 596 - ulkoinen -9 898 181-10 055 853-10 983 925-10 706 928-10 706 928-11 098 425-11 098 425 8,17 6,47 - sisäinen -447 696-478 275-524 786-523 651-523 651-498 171-498 171 16,97 9,49 Toimintakate 5 449 051 6 121 571 6 266 397 6 494 038 6 494 038 5 358 091 5 358 091 Suunnitelmapoistot -1 516 245-1 650 000-1 993 100-1 993 100-1 993 100-1 993 100-1 993 100 Laskennalliset erät: Korko -4 379 718-4 586 224-4 572 116-4 572 116-4 572 116-4 572 116-4 572 116 4,39-0,31 Vyörytystuotot 207 614 Vyörytysmenot -707 625-6 109 Tilikauden tulos -946 923-120 762-298 819-71 178-71 178-1 207 125-1 207 125 70

Toimitilapalvelut, josta Kiinteistöpalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Kiinteistöpalvelujen palveluajatus Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 12 094 524 12 724 914 12 552 345 12 552 345 12 552 345 11 717 924 11 717 924 - ulkoinen 719 004 548 098 513 206 513 206 513 206 513 206 513 206-28,62-6,37 - sisäinen 11 375 520 12 176 816 12 039 139 12 039 139 12 039 139 11 204 718 11 204 718 5,83-1,13 Toimintamenot -6 710 756-6 631 028-6 244 950-6 022 694-6 022 694-6 332 836-6 332 836 - ulkoinen -6 549 357-6 440 534-6 030 534-5 809 094-5 809 094-6 145 035-6 145 035-11,30-9,80 - sisäinen -161 400-190 494-214 416-213 600-213 600-187 801-187 801 32,34 12,13 Toimintakate 5 383 768 6 093 886 6 307 395 6 529 651 6 529 651 5 385 088 5 385 088 Suunnitelmapoistot -1 516 245-1 650 000-1 993 100-1 993 100-1 993 100-1 993 100-1 993 100 Laskennalliset erät: Korko -4 379 718-4 586 224-4 572 116-4 572 116-4 572 116-4 572 116-4 572 116 4,39-0,31 Vyörytystuotot Vyörytysmenot -323 209-2 447 Tilikauden tulos -835 404-144 785-257 821-35 565-35 565-1 180 128-1 180 128 Kiinteistöpalvelut tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, hygieenisiä, turvallisia ja monikäyttöisiä. Kiinteistön kunnossapitoon lisätään 500.000 määräraha! Määrärahasta on siirretty kunnanhallituksen esityksessä 210 000 euroa investointiosaan. Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Kiinteistöpalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Saaren uuden koulu / päiväkotirakennus sekä Nummisten uusi koulu / päiväkoti aloittavat toimintansa syksyllä. Saviahon päiväkodin laajennusosan toiminta on jo alkanut loppuvuodesta 2012. Anttilan Alatalon tilat muutetaan lastensuojelun pienperhekodiksi. Kiinteistöpalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Tp11 KsM 12 Toimitilat: m³ 351 563 362 236 378 397 378 397 378 397 378 397 7,63 4,46 5 650 515 5 815 766 5 159 366 5 159 366 5 159 366 5 159 366-8,69-11,29 / m³ 16,07 16,06 13,63 13,63 13,63 13,63-15,17-15,08 Vuoden 2012 loppuvuodesta tehty kiinteistönhoidon mitoituksen aiheuttamat toimintatarkastelut ja muutokset otetaan käyttöön. 71

Kiinteistöpalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Tilastrategiatyön käynnistäminen (nykytila ja tulevaisuus) Mittari: Tilastrategia on käynnistynyt ja työn tavoitteet kuvattu Tavoite: Kiinteistöjen energiakatselmukset on käynnistetty Mittari: Energiakatselmus toteutettu 5 kiinteistössä Tavoite: Kiinteistöjen korjausvelkaa pienentämiseen tähtäävät kuntokartoitukset teetetään ja jo tiedossa olevia puutteita korjataan uuden vuosikorjausmäärärahan ja ohjelman mukaisesti. Mittari: Raportoituja sisäilmaongelmia vähemmän kuin edellisvuonna. Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Ruokapalvelujen palveluajatus Toe Kh Ta 2014 Tuottaa ravitsevaa, monipuolista ja terveellistä ruokaa Huomioi ravitsemussuositukset ja erityisruokavaliot Käyttää henkilökuntaa joustavasti eri keittiöissä Kehittää kunnan ruokapalveluita 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 3 700 404 3 930 785 4 160 813 4 110 322 4 110 322 4 174 813 4 174 813 - ulkoinen 118 152 114 800 114 785 114 785 114 785 114 785 114 785-2,85-0,01 - sisäinen 3 582 252 3 815 985 4 046 028 3 995 537 3 995 537 4 060 028 4 060 028 11,54 4,71 Toimintamenot -3 635 121-3 903 100-4 201 810-4 145 934-4 145 934-4 201 810-4 201 810 - ulkoinen -3 348 825-3 615 319-3 891 440-3 835 883-3 835 883-3 891 440-3 891 440 14,54 6,10 - sisäinen -286 297-287 781-310 370-310 051-310 051-310 370-310 370 8,30 7,74 Toimintakate 65 283 27 685-40 997-35 612-35 612-26 997-26 997 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 207 614 Vyörytysmenot -384 417-3 662 Tilikauden tulos -111 520 24 023-40 997-35 612-35 612-26 997-26 997 72

Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Ruokapalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Henkilöstön lkm 45,0 46,9 43,5 43,5 43,5 43,5-3,33-7,15 - josta rehtorien alaisuudessa Keittiöiden lkm - keskuskeittiö 2 1 1 1 1 1 -terveyskeskuksen keittiö 1 1 1 1 1 1 -päiväkotien valmistava keittiö 4 4 4 4 4 4 -päiväkotien jakelukeittiöt 13 8 8 8 8 8 -päiväkotiviipaleet, ei keittiötä 3 3 3 3 3 2 -koulujen jakelukeittiöt 7 8 7 7 7 7 -koulujen valmistavat keittiöt 11 10 8 8 8 8 Yhteensä (sis. Pornainen) 41 35 32 32 32 31-21,95-8,57 Lisäksi -Mäntsälän palvelukotiyhdistys 1 1 1 1 1 Suoritteet: -Terveyskeskus 253 846 260 562 262 042 262 042 262 042 256 963 256 963 3,23 0,57 -Päiväkodit 235 705 248 523 294 739 294 739 294 739 307 151 307 151 25,05 18,60 -Koulut 653 046 653 126 650 616 650 616 650 616 651 113 651 113-0,37-0,38 Mäntsälä yhteensä 1 142 597 1 162 211 1 207 397 1 207 397 1 207 397 1 215 227 1 215 227 5,67 3,89 -muutos Pornainen yhteensä 90 814 91 100 91 482 91 482 91 482 91 482 91 482 0,74 0,42 Pornainen vanh.koti ja vanh.yksiköt 50 385 50 100 48 492 48 492 48 492 48 492 48 492-3,76-3,21 Kaikki yhteensä 1 233 410 1 253 311 1 298 879 1 298 879 1 298 879 1 306 709 1 306 709 5,31 3,64 Toimintakulut / suorite keskim. 2,95 3,11 3,23 3,19 3,19 3,22 3,22 8,30 2,50 Suoritteet / yksikkö 30 083 35 809 40 590 40 590 40 590 42 152 34,93 13,35 Suoritteet / Hlö 27 409 26 752 29 859 29 859 29 859 30 039 8,94 11,62 Suoritehinta Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Päiväkodit 2,69 2,86 3,08 3,03 3,03 12,64 5,94 Koulut 2,56 2,67 2,72 2,72 2,72 6,25 1,87 Terveyskeskus 4,06 4,04 4,20 4,20 4,20 3,45 3,96 Pornainen/laitokset 4,77 4,48 5,10 5,10 5,10 6,92 13,84 Merkittävät toiminnalliset muutokset: Vuoden aikana lopettaa toiminnan Saaren vanha koulu, Levannon koulu sekä Kaukalammen koulu, jolloin myös ko. yksiköiden keittiötoiminta loppuu. Tilalle tulee Saaren uusi koulu sekä päiväkoti, jossa on palvelukeittiö. Nummisten vanha koulu sekä Mattilan koulu lopettavat toiminnan ja tilalle tulee Nummisten uusi koulu ja päiväkoti, jossa on tuotantokeittiö. 73

Ruokapalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Hyökännummen koulun keittiö toimittaa ruoan Saviahon viipalepäiväkotiin ja Pikku- Hukat päiväkotiin. Asemanraitin päiväkoti lopettaa toiminnan 30.6. Anttilan Alatalon päiväkotiyksikkö lopettaa toiminnan 31.7. Atk-laitteiston hankkiminen ruokapalveluyksiköihin Ruokapalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 Tavoite: Ruokapalvelujen taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen Mittari: Vuoden suoritemäärä on vuoden 2012 suoritemäärää suurempi. Suoritteita enemmän kuin 1 238 763 kpl Tavoite: Ruokapalvelujen henkilökuntamitoitus Mittari: Toteutunut ruokapalvelujen mitoitus Toimitilapalvelut, josta Siivouspalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Siivouspalvelujen palveluajatus Toe Kh Ta Tuottaa ja kehittää ylläpito- ja perussiivouspalveluja kunnan oman työnä ja ostopalveluna Puhtaat, viihtyisät, terveelliset ja hygieeniset toimitilat Kehittää kunnan siivouspalveluita Siivouspalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Siivouspalvelut siirretään vuonna omaksi tulosyksiköksi Siivouspalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Uusien koulujen siivouspalveluiden käynnistäminen 2014 2015 Toimintatuotot 1 061 950 1 061 950 1 061 950 1 061 950 1 061 950 - ulkoinen 38 438 38 438 38 438 38 438 38 438 - sisäinen 1 023 512 1 023 512 1 023 512 1 023 512 1 023 512 Toimintamenot -1 061 951-1 061 951-1 061 951-1 061 950-1 061 950 - ulkoinen -1 061 951-1 061 951-1 061 951-1 061 950-1 061 950 - sisäinen Toimintakate -1-1 -1 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos -1-1 -1 Tp11 KsM 12 74

Siivouspalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 Tavoite: Toiminta on laadukasta, kustannustehokasta ja mahd. asiakaslähtöistä Mittari: Laadunseurannan tehostaminen ja asiakastyytyväisyyskyselyt 74 Kuntatekniikka Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 Kuntatekniikan tulosalue tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavat liikennöitävyyspalvelut ja kehittää niitä turvallisuusnäkökohdat ja liikuntaesteiset huomioiden sekä suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää yhdyskuntarakenteen edellyttämät viher- ja virkistysalueet sekä leikkipuistot ja liikuntapaikat taloudellisesti - turvallisuutta ja kestävää kehitystä painottaen. Mäntsälän Vettä avustetaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 741 571 584 795 742 021 742 021 742 021 742 021 742 021 - ulkoinen 422 364 320 000 472 400 472 400 472 400 472 400 472 400 11,85 47,63 - sisäinen 319 207 264 795 269 621 269 621 269 621 269 621 269 621-15,53 1,82 Toimintamenot -2 480 857-2 290 921-2 613 252-2 537 650-2 537 650-2 593 522-2 593 522 - ulkoinen -2 083 985-1 935 321-2 228 481-2 153 117-2 153 117-2 228 481-2 228 481 3,32 11,25 - sisäinen -396 872-355 600-384 771-384 533-384 533-365 041-365 041-3,11 8,14 Toimintakate -1 739 286-1 706 126-1 871 231-1 795 629-1 795 629-1 851 501-1 851 501 Suunnitelmapoistot -1 154 830-1 307 400-1 445 900-1 445 900-1 445 900-1 445 900-1 445 900 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -120 709-2 570 Tilikauden tulos -3 014 825-3 016 096-3 317 131-3 241 529-3 241 529-3 297 401-3 297 401 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 2015 Tp11 KsM 12 Kaavatiet km 93,5 93,5 95,0 95,0 95,0 96,5 1,60 1,60 1 145 738 1 057 962 1 162 015 1 162 015 1 162 015 1 162 015 1,42 9,84 / km 12 254 11 315 12 231 12 231 12 231 12 042-0,19 8,10 Puistot ha 49,7 58,7 58,7 58,7 58,7 58,7 18,11 202 149 248 998 257 053 257 053 257 053 257 053 27,16 3,23 / ha 4 067 4 242 4 379 4 379 4 379 4 379 7,67 3,23 Liikuntapaikat Asukkaat 31.12. 20 131 20 450 20 750 20 750 20 750 21 050 3,07 1,47 299 836 283 451 315 414 315 414 315 414 315 414 5,20 11,28 / as 14,89 13,86 15,20 15,20 15 14,98 2,06 9,67 Talousmetsät siirtyvät vuoden alusta teknisen toimialan kuntatekniikan vastuualueelle 75

Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Katu- ja viheraluerekisteriohjelman hankinta ja käyttöönotto Mittari: Käyttöönotettavissa, ajantasainen tieto kadun rakenteista ja varusteista sekä liikennemerkeistä Tavoite: Käynnistetään katujen kuntokartoitus Mittari: Syntyy aikataulutettu työohjelma, missä apuna käytetään katu- ja viheraluerekisteriohjelmaa Tavoite: Osallistutaan Mäntsälä-Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelmaan. Mittari: Hyväksytty liikenneturvallisuussuunnitelma 76

4. Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA TULOSLASKELMA TP KS+TA-M TP-ENN TA TA +myynti TA TS 2014 TS 2015 (1000 ) 2011 2012 Ltk holding Toimintatuotot 26 915 26 381 27 649 28 692 28 691 28 691 -muutos % 16,0-2,0 2,7 3,8 3,8 3,8 Myyntituotot 15 873 15 876 18 341 18 206 18 206 Maksutuotot 6 207 6 442 6 101 6 218 6 218 Tuet ja avustukset 998 970 1 045 1 062 1 062 Muut toimintatuotot 3 837 3 094 3 205 3 205 3 205 -josta myyntivoitot 1 914 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Valmistus omaan käyttöön 53 46 Toimintakulut 112 175 115 971 118 617 125 622 123 999 123 999 -muutos % 8,8 3,4 5,9 4,5 4,5 Henkilöstökulut 47 426 50 392 52 865 52 248 52 248 Palkat ja palkkiot 36 722 38 880 40 829 40 324 40 324 Henkilösivukulut Eläkekulut 8 464 8 912 9 389 9 309 9 309 Muut henkilösivukulut 2 240 2 600 2 647 2 614 2 614 Palvelujen ostot 50 797 50 949 57 159 56 207 56 207 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 817 6 006 6 423 6 374 6 374 Avustukset muille 5 834 6 144 6 380 6 380 6 380 Muut toimintakulut 2 301 2 480 2 795 2 789 2 789 Toimintakate - 85 208-89 544-90 967-96 930-95 308-95 308-98 982-102 982 -muutos % 6,7 5,1 6,8 6,6 4,8 4,8 3,9 4,0 Verotulot 65 892 67 800 67 400 70 900 71 815 71 815 74 905 78 717 -muutos % 4,0 2,9 2,3 5,2 6,6 6,6 4,3 5,1 Valtionosuudet 25 308 26 060 26 260 26 500 26 500 26 500 26 700 26 700 -muutos % 0,0 3,0 3,8 0,9 0,9 0,9 0,8 0,0 Verorahoitus yhteensä 91 200 93 860 93 660 97 400 98 315 98 315 101 605 105 417 -muutos % 2,8 2,9 2,7 4,0 5,0 5,0 3,3 3,8 Rahoitustuotot ja -kulut 1 440 321 433 242 363 280 643 543 443 Korkotuotot 102 85 85 85 85 1 644 1 729 1 729 1 729 Muut rahoitustuotot muilta 1 828 1 154 1 154 1 154 1 154-1 000 154 154 154 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 312 312 312 312 364-364 Korkokulut 779 1 190 1 078 1 269 1 200 1 200 1 300 1 400 Muut rahoituskulut 23 40 40 40 40 40 40 40 Vuosikate 7 432 4 637 3 125 711 3 370 3 650 3 166 2 878 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 3 303 3 570 3 570 4 195 4 195 4 195 4 300 4 600 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 123 58 377 58 377 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 4 252 1 067-445 - 3 484-825 58 657 57 832-1 134-1 722 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 22 22 22 22 22 22 22 22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 274 1 089-422 - 3 461-803 58 657 57 854-1 112-1 700 Tunnusluvut: Asukasmäärä 1 20450 20450 20780 20780 20780 21160 21520 Toimintatuotot/toimintakulut, -% 24,0 22,8 23,3 22,8 23,1 23,1 Vuosikate/Poistot % 225,0 129,9 87,5 17,0 80,3 87,0 73,6 62,6 Vuosikate, / asukas 369 227 153 34 162 176 150 134 Toimintakate /asukas -4233-4379 -4448-4665 -4587-4587 -4678-4785 - muutos -% 5,9 3,4 5,1 4,9 3,1 3,1 2,0 2,3 Verotulot /asukas 3273 3315 3296 3412 3456 3456 3540 3658 - muutos -% 3,2 1,3 0,7 3,5 4,9 4,9 2,4 3,3 77

5. Investointiosa 78

79

80

81

82

83

84

6. Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA TP TA 2012 TA+M TPE TOE TA +myynti TA TS 2014 TS 2015 ( 1000 ) 2011 2012 holding Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 432 5 137 4 637 3 125 711 3 370 3 650 3 166 2 878 Satunnaiset erät 123 58 377 58 377 Tulorahoituksen korjauserät -1 914-1 500-1 500-1 500-1 500-1 500-58 377-59 877-1 500-1 500 5 641 3 637 3 137 1 625-789 1 870 2 150 1 666 1 378 Investointien rahavirta Investointimenot -10 508-12 321-13 271-15 447-11 371-11 401-34 900-46 301-11 480-8 576 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 892 183 183 248 2 278 2 254 2 254 80 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 615 1 800 1 800 1 840 1 800 300 72 300 72 600 1 800 1 800-6 001-10 338-11 288-13 359-7 293-8 846 37 400 28 554-9 600-6 776 Toiminnan ja investointien rahavirta -361-6 701-8 151-11 734-8 082-6 976 37 400 30 704-7 934-5 398 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -24 67 67-53 67 67-27 400-27 333 67 67 Antolainasaamisten lisäykset - -86-120 -27 400-27 400 Antolainasaamisten vähennykset 62 67 67 67 67 67 67 67 67 Lainakannan muutokset 258 7 000 8 500 10 950 9 950 7 500-2 500 6 850 5 950 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 11 500 18 500 14 800 12 350 2 350 12 000 9 700 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 931-4 000-4 000-4 598-5 850-5 850-5 850-5 850-5 850 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 189 1 000 1 000-2 952 1 000 1 000 1 000 700 2 100 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 174 740 740 1 000-1 654-1 654-1 654 100 80 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 56 Vaihto-omaisuuden muutos -5 Saamisten muutos -2 864-1 654-1 654-1 654 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 2 986 Rahoituksen rahavirta 408 7 807 9 307 11 897 8 363 5 913-27 400-31 487 7 017 6 097 Rahavarojen muutos 47 1 106 1 156 163 281-1 063 10 000-783 -917 700 Rahavarat 31.12. 51 1 156 1 206 213 494-850 10 213-570 -411 288 Rahavarat 1.1. 3 51 51 51 213 213 213 213 506-411 Tunnusluvut: Asukasmäärä 1 20450 20450 20450 20780 20780 20780 21160 21520 Investointien tulorahoitus, % 86,3 42,3 35,4 20,6 7,8 36,8 8,3 27,8 33,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,8 32,0 27,2 15,7 4,8 22,6 4,7 18,4 20,0 Lainanhoitokate 1,6 1,4 1,2 0,6-0,1 0,5 0,5 0,4 0,3 Lainakanta (1000 ) 45 354 52 354 53 854 56 304 66 254 63 804 53 804 60 654 66 604 Lainakanta / asukas 2 253 2 560 2 633 2 753 3 188 3 070 2 589 2 866 3 095 85

7. Mäntsälän vesi Mäntsälän Vesi myydään kunnanhallituksen esitykseen sisältyvässä konsernijärjestelyssä perustettavalle holding-yhtiölle. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen palveluajatus Mäntsälän Veden toiminnan tarkoitus ja tavoite on hankkia ja toimittaa asiakkailleen riittävästi hyvänlaatuista vettä sekä vastaanottaa ja puhdistaa asiakkailtaan tuleva jätevesi viranomaisten määräämien lupaehtojen mukaisesti. Toiminnan tulee lisäksi olla taloudellista ja omarahoitteista. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Mäntsälän Veden toimintaympäristöön voivat suunnitelmakaudella vaikuttaa mahdollisten kuntaliitosten vaikutukset vesihuoltolaitostoimintaan tai omistajan päätökset mahdollisesta konserniyhtiöstä. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toiminnan merkittävimmät muutokset vuonna ovat Pukkilan jätevesien johtaminen käsiteltäväksi Mäntsälään Rexam Oy:n toiminnan alkaminen Mäntsälän Veden asiakkaana sekä talousveden johtaminen uudesta Puntarmäen vedenottamosta. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 Mäntsälän Veden tavoitteena on kehittää toimintaansa kuntakehitystä vastaavasti siten, että se pystyy tuottamaan laadukkaita ja taloudellisia vesihuoltopalveluita asiakkailleen. Mäntsälän Vesi selvittää ja kehittää sekä lisävedenhankintaa että jätevesien asianmukaista johtamista ja käsittelyä yhteistyössä kunnan teknisen palvelukeskuksen että naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa. Taloudellisia tavoitteita on esitetty seuraavassa taulukossa: Talouden tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA TS 2014 TS 2015 Tase milj. 14,98 15,30 17,0 18,0 18,2 18,4 Liikevaihto milj. 2,60 2,83 2,93 3,26 3,35 3,40 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) milj. -0,13-0,24 0,01 0,17 0,18 0,16 Vesi- ja jätevesimaksutulot milj. 2,12 2,20 2,50 2,75 2,80 2,85 Liittymismaksutulot milj. 0,26 0,47 0,45 0,30 0,35 0,35 Käyttömenot milj. 1,94 2,12 2,36 2,00 2,06 2,12 Korvaus peruspääomasta % 5 259 845 6 311 825 6 311 825 7 363 784 7 363 784 Käyttöomaisuusinvestoinnit milj. 2,48 1,52 2,10 1,57 1,40 1,43 Kassan riittävyys pv 35 3 30 17 2 3 7 363 784 86

Tavoite: Talousveden laatu Mittari: Veden täytettävä asetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset Tavoite: Jäteveden puhdistus Mittari: Jäteveden puhdistus täyttää viranomaisten antamat lupaehdot Tavoite: Talous Mittari: Toiminta on omarahoitteista 87

Tuloslaskelma Suunnitelmavuodet 2014-2015 25.9.12 TP 2011 TA 2012 TP 2012 ennuste TA TS2014 TS 2015 1000 1 000 1 000 1 000 1000 1000 Liikevaihto 2827 2930 2830 3260 3350 3400 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys Valmistus omaan käyttöön 8 Liiketoiminnan muut tuotot 63 24 52 25 27 29 Tuet ja avustukset kunnalta 9 6 11 11 11 12 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -776-670 -772-673 -693-713 Varastojen lis. (+) väh. (-) Palvelujen ostot -678-1454 -583-1253 -500-1272 -533-1206 -548-1241 -565-1278 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -479-544 -460-574 -588-603 Henkilösivukulut Eläkekulut -91-98 -98-125 -135-140 Muut henkilösivukulut -31-122 -32-130 -30-32 -157-35 -170-37 -177 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -784-730 -750-805 -820-830 Poistot ja arvonalentumiset -784-730 -750-805 -820-830 Liiketoiminnan muut kulut -65-52 -52-60 -61-62 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 251 296 494 508 491 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 2 Kunnalle maksetut korkokulut -10-10 Muille maksetut korkokulut -1-22 -31-35 -37 Korvaus peruspääomasta -311-312 -312-364 -364-364 Muut rahoituskulut -334 0 0 0 Yli- (alijääämä) ennen satunnaiseriä -316-71 -38 99 109 90 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yl- (alijääämä) ennen varauksia -316-71 -38 99 109 90 Poistoeron lis. (-) väh. (+) 76 76 76 76 76 76 Vapaaeht. varausten lis. (-) väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -240 5 38 175 185 166 88

Rahoituslaskelma Suunnitelmavuodet 2014-2015 25.9.12 TP 2011 1000 TA 2012 1000 TP 2012 ENN 1000 TA 1 000 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 252 296 494 508 491 Poistot ja arvonalentumiset 784 730 750 805 820 830 Rahoitustuotot ja -kulut -319-340 -335-395 -399-401 Tulorahoituksen korjauserät -1 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -1517-2100 -1932-1570 -1400-1430 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 Toiminnan ja investointien nettokassavirta -1049-1458 -1214-666 -471-510 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 1000 1500 650 600 Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -150-150 -150-150 Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos 200 Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos 49 300-300 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -9 Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta Pitkäaikaisten saamisten muutokset muilta Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta -37 Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -47 200 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta 14 Korottomien velkojen muutos muilta 458 250 0 350 400 420 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 628 1450 1350 850 550 570 Rahavarojen muutos -421-8 136 184 79 60 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 34 116 170 354 433 493 Rahavarat 1.1. -455-108 34 170 354 433-421 8 136 184 79 60 Lainakanta (1000 ) 1 000 1 800 1 350 1850 2 000 2 150 TS2014 1000 TS 2015 1000 89

8. Tytäryhtiöt Mäntsälän Sähkö Oy 90

91

92

93

94

Mäntsälän vuokra-asunnot Oy 95

96

97

98

99

100

Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n palveluajatus Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 70 % ja Mäntsälän Sähkö 30 %. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on kehittää Mäntsälän yritystoimintaa yhteistyössä kunnan, yritysten ja seudullisten organisaatioiden kanssa kunnan elinkeinostrategiassa esitettyjen suuntaviivojen mukaan. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Mäntsälän kunta on Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumin eli Kesken osakas. Samoin kunta on Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n jäsen. Keuke tarjoaa yrityshautomopalvelut Mäntsälälle ja Uusyrityskeskus uusyrityspalvelut. Molempiin yhteisöihin kuuluvat Keski-Uudenmaan kunnat laajennettuna eräillä kehyskunnilla. Toimintaympäristössä on paljon haasteita, jotka saattavat realisoitua vuoden aikana. Uusyrityskeskustoiminta on rahoitus ym. syistä vaakalaudalla itsenäisenä toimijana. Mäntsälän Yrityskehitys on valmis ottamaan aiempaa suuremman vastuu uusyritystoiminnasta. Kuntayhteistyö ja metropolialueen mahdolliset muutokset voivat myös vaikuttaa Yrityskehityksen toimintaan suunnitelmakaudella. Kuntakonsernin sisäinen yhteistyö voi organisatoristen muutosten myötä tiivistyä ja tehostua. TE- toimiston poistuessa vuoden alussa Mäntsälästä saattaa Mäntsälän Yrityskehitykselle tulla omalta osalta lisätöitä mahdollisen yhteispalvelupisteen toiminnan hoitamisessa. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toiminnan kivijalat ovat edelleen kuntamarkkinointi eri muodoissaan, yritystonttien markkinointi ja yritysneuvonta. Talousarviossa esitetään kohtuullista panostuksen lisäämistä markkinointiin. Yritysneuvonta tehostuu uuden toimitusjohtajan myötä. Työpanos vahvistuu yritysneuvontatyössä. 101

Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden -2015 aikana Markkinoinnin tehostamisen myötä markkinointibudjetti kasvaa Seurataan tehostetusti yritysvaikutusten arvioinnin toteutumista Tiivistetään hyvin alkanutta yhteistyötä rakennusalan suurten yritysten kanssa Yhteistyötä syvennetään Keski-Uudenmaan elinkeinotoimijoiden kanssa (ns. Seutu Yp - hanke). Samalla pohditaan/ratkaistaan elinkeinotoimijoiden keskinäinen asema kokonaisuudessaan. Vahvistetaan edelleen nelosväylän ja Kehä V:n solmukohtaa yritysten sijoittumis-alueena Vahvistetaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sijoittumismahdollisuuksia Mäntsälään Sitovat tavoitteet suunnittelukaudelle 2015 ovat: Tavoite: Uudet suuret yritykset 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl. Mittari: kappaleet Tavoite: Yrityskonsultointien määrä 100 kpl/vuosi Mittari: kappaleet 102

103

Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän Jäähalli Oy:n palveluajatus Mäntsälän jäähalli tarjoaa laadukkaat olosuhteet ja ympäristön jääurheilun harrastamiselle ja olla mukana urheilupuiston kehitystyössä. Tavoitteena: innostusta ja mielenkiintoa herättämällä saada uusia harrastajia luonnollista tietä hallin vakioasiakkaiksi laadukkaiden olosuhteiden ja hyvän palvelun ansiosta asiakkaat haluavat tulla uudestaan kesä- ja päiväkäytön lisääminen, myös yrityksille. verkostoitua jäähallin asiakkaiden kanssa huomioida ilmanlaatu- ja ympäristönäkökannat toiminnassa Mäntsälän Jäähalli Oy:n toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Toimintaympäristön muutokset Merkittävät lainsäädännölliset; tällä hetkellä ei merkittäviä muutoksia tiedossa. Merkittävät toiminnalliset muutokset; toiminta jatkuu entisellään, käyttöaste pyritään pitämään korkeana piha-alueen osittaiseen päällystämiseen pyritään investoimaan 10 000. Mäntsälän Jäähalli Oy:n merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Ei olennaisia muutoksia Mäntsälän Jäähalli Oy:n toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 104

Tavoite: 95 000 käyntikertaa Mittari: v. 2009 85 500 v. 2010 94 500 v. 2011 98 530 v. 2012 95 000 (ennuste) v. 95 000 Tavoite: Jääajan myynti 2 100 h (ei sisällä kunnan käyttöä) Mittari: v. 2009 2030 h v. 2010 2068 h v. 2011 2186 h v. 2012 2200 h (ennuste) v. 2200 h Tavoite: Mainospaikan myynti 18 000 Mittari: v. 2009 12 490 v. 2010 9 750 v. 2011 16 400 v. 2012 18 000 (ennuste) v. 18 000 Tavoite: Jäähallin muu käyttö 5 500 Mittari: v. 2009 5 053 v. 2010 5 020 v. 2011 4 008 v. 2012 5 000 (ennuste) v. 5 800 Tavoite: Tilikauden tulos (voitto) 3 022 Mittari: v. 2009 5 484 v. 2010 4 724 v. 2011 3 942 v. 2012 4 000 (ennuste) v. 16 000 105

106

Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo 107

108

109

9. Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella 2015 Mäntsälän kuntakonsernissa lainakannan arvioidaan kehittyvän kunnan ja tytäryhtiöiden laatimien taloussuunnitelmien perusteella seuraavasti: Vuosi Lainakanta milj. euroa Lainakanta /asukas 2007 56,3 2 966 2008 63,2 3 253 2009 65,0 3 295 2010 67,6 3 384 2011 76,3 3 789 TPE 2012* 94,9 4 639 TA * 113,3 5 454 TS 2014* 130,1 6 147 TS 2015* 146,1 6 787 *) Arvioinnissa ei ole huomioitu kuntayhtymien v. 2012 2015 lainakannan muutosta Kuntastrategiassa asetettiin kuntakonsernille tavoitteeksi vuodelle 2012, että lainamäärä saa kasvaa enintään 4 400 euroon asukasta kohden. Tilinpäätösennusteessa lainakannan arvioidaan olevan noin 94,9 milj. euroa ja asukasta kohden 4 639 euroa. Konsernilainamäärän arvioidaan kasvavan vuonna yht. 18,4 milj. euroa 113,3 milj. euroon ja asukasta kohden 5 454 euroon. Lainamäärä kasvaa arviolta 51,2 milj. euroa 146,1 milj. euroon vuoteen 2015 mennessä ja on asukasta kohden 6 787 euroa. Konsernilainakanta oli vuonna 2010 koko maassa keskimäärin 4 573 euroa ja taajaan asutuissa kunnissa 3 499 per asukas sekä Mäntsälässä 3 384 euroa. Konsernin lainakanta / eliminoitu KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA ELIMINOINTI LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA TP 2011 TPE 2012 TA TA TA 2014 TA 2015 Mäntälän kunta 44 903 509,30 56 303 509,30 53 803 509,30 53 803 509,30 60 653 509,30 66 603 509,30 muutos 10 950 000,00-2 500 000,00 6 850 000,00 5 950 000,00 (Mäntsälän Vesi-liikelaitos 0,00 ( 1 350 000,00) Mäntsälän Sähkö Oy 15 016 061,00 18 479 119,00 21 176 273,00 21 176 273,00 24 631 972,00 28 248 899,00 lisäys 8 000 000,00 5 000 000,00 6 169 656,00 6 930 884,00 lyhennys 5 563 926,00 2 302 846,00 2 713 957,00 3 313 957,00 Mäntsälän Vesi 1 850 000,00 1 850 000,00 1 850 000,00 1 850 000,00 konsernijärjestely (holding) 10 000 000,00 10 000 000,00 10 000 000,00 10 000 000,00 Kiiinteistö Oy Mäntsälänraitti 1 779 253,68 1 768 398,46 lisäys lyhennys 61 594,56 61 594,56 Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy 8 871 295,91 8 558 965,45 16 464 798,18 1 257 259,93 15 207 538,25 21 849 347,05 28 484 111,85 lisäys 0,00 7 000 000,00 7 000 000,00 7 000 000,00 lyhennys 375 478,00 382 039,44 388 803,44 395 847,44 fuusio Kiint. Oy Mäntsälänraitti 1 733 301,41 26 497,51 1 706 803,90 1 645 209,34 1 583 614,78 Mäntsälä Jäähalli Oy 364 801,17 394 601,17 648 001,17 294 000,00 354 001,17 320 001,17 301 001,17 lisäys lyhennys 55 000,00 70 000,00 70 000,00 63 400,00 48 400,00 Kiint.Oy Mlän Toimistotalo 51 % 1 970 000,00 6 000 000,00 5 873 644,00 5 873 644,00 5 747 288,00 5 620 932,00 lisäys lyhennys 126 356,00 126 356,00 126 356,00 72 904 921,06 91 504 593,38 111 549 527,06 1 577 757,44 109 971 769,62 126 697 326,86 142 692 068,10 HUS 2 592 292,39 2 592 292,39 2 592 292,39 2 592 292,39 2 592 292,39 2 592 292,39 Eteva 774 904,12 774 904,12 774 904,12 774 904,12 774 904,12 774 904,12 76 272 117,57 94 871 789,89 114 916 723,57 1 577 757,44 113 338 966,13 130 064 523,37 146 059 264,61 Asukasmäärä 1 20450 20780 21160 21520 Lainat / asukas 3 789 4 639 5 454 6 147 6 787 110

10. Talousarvion 2012 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Tulosalue Tulosalue on luottamustoimielimen vastuulla oleva alue käyttötalousosassa. Talousarviossa on tulosalueelle määritelty toiminnalliset tavoitteet suoritteina ja tunnuslukuina tai sanallisena arviona sekä hyväksytty määräraha tai tuloarvio. Hanke Hanke on toimielimen vastuulla oleva Hankeryhmä Hankeryhmä muodostuu hankkeista. Tavoite Toiminnallinen tavoite on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaisesti antama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää, laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite, joka johdetaan kunnan toiminta-ajatuksesta ja strategisista tavoitteista. Tavoite esitetään joko tunnuslukuina tai sanallisesti. Valtuusto päättää toiminnallista tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloudellinen tavoite muodostuu määrärahoista ja tulosarvioista sekä näiden erotuksesta eli toimintakatteesta. Tavoitteet on asetettava niin, että niiden toteutumista voidaan arvioida, eivätkä toimielinten ja tulosalueiden tavoitteet saa olla ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Määräraha Määräraha on valtuuston antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen tulosalueelle tai hankkeelle. Tuloarvio Tuloarvio on valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle asettama tulotavoite. Toiminnan kuvaus Toiminnan kuvaus kertoo miten toimielin toteuttaa kunnan toiminta-ajatusta. Tulosalueen toiminnan kuvaus johdetaan toimielimen palveluajatuksesta. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma kertoo miten toimielimen toiminta-ajatusta toteutetaan suunnitelmakaudella asetettujen tavoitteiden ja annettujen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on viranhaltija, joka on tulosalueen/tulosyksikön esimies ja joka johtaa sen toimintaa sekä huolehtii tavoitteiden saavuttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen, ohjeiden ja määräysten puitteissa. Tilivelvollinen Kuntalain mukaan valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta niitä ovat kunnan muiden toimielinten jäsenet sekä asianomaiset toimielimen tulosalueen johtavat viranhaltijat, esittelijät. Tilivelvolliset viranhaltijat hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä erillisessä liitteessä. 111

Käyttösuunnitelman käsitteet Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmassa kerrotaan tulosalueiden ja tulosyksiköiden talousarviovuoden toiminnasta. Se on toimielimen hyväksymä talousarvioon sisältyvän tulosalueen tai hankkeen tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden jaon tulosyksiköihin tai kohteisiin sisältämä asiakirja. Käyttösuunnitelma on myös viranhaltijan hyväksymä edellä mainittuun toimielimen käyttösuunnitelmaan sisältyvien tulosyksiköiden tai kohteiden osatavoitteiden, osamäärärahojen ja osatuloarvioiden jaon pienempiin osiin (yksiköihin) sisältävä asiakirja. Tulosyksikkö Tulosyksikkö muodostuu viranhaltijaorganisaatioyksiköstä tai sen vastuulla olevasta toiminnasta, jolla on oma tehtäväalue todennettavissa olevat tavoitteet osamäärärahat ja osatuloarviot, joista tulosyksikön esimies vastaa. Kohde Kohde on käyttöomaisuuden hankinta tai perusparannuskokonaisuus, joka on osa investointihankkeesta. Kohteella on omat määrärahat ja osatuloarviot, josta toimielin vastaa. Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne Tavoiteosa Tavoiteosassa valtuusto hyväksyy kunnan toiminta-ajatuksen ja tavoitetilan, toimintastrategian sekä taloussuunnitelman perusteet. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy toimielimen tulosalueille eli varsinaiselle toiminalle tavoitteet sekä myöntää tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toimintatulot ja menot sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot sellaisista tuloslaskelmaan kirjattavista eristä, jotka ovat eri toimielimille ja tulosalueille yhteisiä. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelmapoistoihin. Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille arvioidun aikataulun mukaan. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Tuloarvio esitetään sille vuodelle, jolloin oikeus rahoitusosuuteen syntyy tai käyttö-omaisuuden myynti tapahtuu. Hankkeet kootaan investointiosaan hankeryhmittäin ja toimielimittäin. Rahoitusosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitukseen tarvitaan pääomarahoitusta sekä miten rahoitustarve katetaan. 112

Talousarvion sitovuusmääräykset Valtuuston toimielimen tulosalueille hyväksymiä tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Toimielimet ja tulosyksiköt ovat vastuussa talousarvion menojen ja tulojen toteutumisesta siten, että valtuuston hyväksymät tavoitteet saavutetaan. Valtuuston sitovin perusteluin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston lupaa muuhun tarkoitukseen. Käyttötalousosassa valtuuston eri tulosalueille hyväksymät nettomäärärahat eli toimintakate on sitova ja sitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Poikkeuksena on toimitilapalvelujen tulosalue, jossa sitovuustasona on tilikauden tulos. Suunnitelmapoistot ja kustannuslaskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Tuloslaskelmaosan sitova tasot ovat: verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot (netto). Suunnitelmat poistot tehdään valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovat tasot ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset. Investointiosassa kunnanvaltuuston toimielinten hankeryhmälle hyväksymät nettomäärärahat ovat sitovia ja niitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Hankkeen euromääräisellä rajalla tarkoitetaan hankkeen kokonaiskustannuksia, ei ao. talousarviovuoden määrärahaa. Hankekohtaisista investoinneista vaaditaan hyväksytty tarveselvitys (pvm ja ) ennen hankkeen ottamista taloussuunnitelmaan. Hankesuunnitelma on laadittava ennen toteutusvuoden talousarvion käsittelyä. Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja on 10 000 (kh 12.10.2009 326). Tätä pienemmät hankinnat tulee hankkia käyttötalouden määrärahoilla. Taloussuunnitelman investointiosassa on esitetty eri toimielinten päätösvallassa olevat hankkeet. Hankkeille ja hankeryhmille myönnettävien määrärahojen sitovuustasot ovat seuraavat: Toimielin Hanke/hankeryhmä Hankeraja Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Aineeton käyttöomaisuus Irtain omaisuus 300 000 300 000 200 000 Tekninen lautakunta Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus - liikenneväylät - puistot ja yleiset alueet - liikuntapaikat - siirtovesijohdot ja viemärit - jätevesi 500 000 250 000 100 000 300 000 250 000 250 000 Lautakunta Irtain omaisuus 100 000 113

Käyttösuunnitelman hyväksyminen Valtuuston talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnanhallitus antaa sen eri toimielinten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset ja tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin (tulosyksikkö 1-taso) ja jakavat määrärahat ja tuloarviot tulosyksiköille osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Käyttösuunnitelmissa kerrotaan, miten toimitaan, jotta asetetut tavoitteet toteutetaan hyväksyttyjen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Kunnanhallituksen tai johtokunnan määräämä tulosalueen vastuuhenkilö päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta (tulosyksikkö 2- taso) sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla määrärahat ja tuloarviot tarkempiin osiin. Mikäli hyväksytty käyttösuunnitelma muuttuu olennaisesti sisällöltään ja tarvitaan samalla määrärahojen kohdentamista, on toimielimen tehtävä asianmukainen muutos käyttösuunnitelmaan. Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tulosyksiköiden tulee laatia ennakkoarvio rahamenoistaan ja tuloistaan perustuen toteutuvaan toimintaan. Toimialojen on huolehdittava siitä, että kunnan talouspalveluyksiköllä on maksuvalmiussuunnittelua varten aina ajan tasalla oleva tieto tulevasta rahankäytöstä. Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden vastuuhenkilöiden tulee systemaattisesti seurata tavoitteiden, käyttösuunnitelmien ja investointien toteutumista toteutumaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Kunnanhallitus ja kunnanjohtoryhmä seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle tammi-huhtikuulta ja elokuulta osavuosikatsauksissa ja koko vuodelta tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden osalta sekä tavoitteiden toteutuminen. Tarkastuslautakunta antaa mahdollisen lausuntonsa tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen vahvistamasta osavuosikatsauksesta. Kunnanhallituksella on oikeus antaa vuoden talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä ja tarvittaessa hallintokunnille talouden seurantaan liittyviä tarkempia ja yksityiskohtaisempia toimintaohjeita. 114

Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna ottaa pitkäaikaista lainaa talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn pitkäaikaisten lainojen lisäys euromäärään asti pitkäaikaisten lainojen laina-aika on vähintään 1 vuosi päätös voi koskea myös lainan ennenaikaista takaisinmaksua, lainaehtojen muuttamista sekä koronvaihtosopimuksia Kunnankamreerilla on oikeus vuonna ottaa kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi tilapäislainoja, joiden yhtäaikaisesta enimmäismäärästä päättää kunnanhallitus Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna myöntää päätöksellään enintään talousarviovuoden rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn antolainojen lisäys euromäärään asti tuleville vuosille. kunnan kokonaan omistamille osake-, asunto-osake ja kiinteistöyhtiöille kunnan liikelaitoksille palvelukotiyhdistykselle Lisämäärärahat ja siirrot Vuoteen kohdistuvat ehdotukset toiminnallisten tavoitteiden muutoksista, lisämäärärahoista tai määrärahasiirroista on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kunkin talousarviovuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa. Tällöin on huomioita myös lisämäärärahojen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vuodelle annetaan: kunnanjohtajalle oikeus päättää määrärahasiirroista koskien harkinnanvaraisia henkilökohtaisia ja tehtäväkohtaisia palkantarkistuksia, joiden kate on yleishallinnossa. henkilöstöpäälliköllä on oikeus tehdä yleishallinnon tulosalueelle budjetoitujen työllistämistukimäärärahojen siirrot eri tulosalueille käytön mukaisesti Laskujen hyväksyminen ja maksatus Laskujen hyväksymisessä ja maksatuksessa tulee noudattaa kunnanhallituksen sisäisen valvonnan ohjeen (kunnan intrassa) määräyksiä kohta 8. Kirjanpito ja maksuliikenne. Muu ohjeistus Kunnanhallituksella on oikeus tilikaudella antaa tarvittavia lisäohjeita liittyen talousarvion täytäntöönpanoon. 115

11. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastajat esittävät vuosittain, voidaanko asianomaisen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) hyväksyä vastuuvapaus. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvonnan järjestämisvastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet sekä lautakuntien esittelijät. Tilivelvollisiksi määritellään seuraavat johtavat viranhaltijat: Toimielin / Tulosalue Tilivelvollinen 10 Käyttötalousosa 10 Kunnanhallitus kunnanjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 10 Yleishallinto hallintojohtaja 11 Elinkeinotoimi kunnanjohtaja 12 Pelastus kunnanjohtaja 16 Käyttöomaisuuden myyntivoitot kunnanjohtaja 13 Maaseututoimi maaseutuasiamies 18 Maankäyttölautakunta kaavoitusjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 18 Maankäyttöpalvelut kaavoitusjohtaja 19 Tarkastuslautakunta 19 Tarkastustoimi - 39 Perusturvalautakunta perusturvajohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 31 Perusturvan johto ja hallinto perusturvajohtaja 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut perusturvajohtaja 33 Varhaiskasvatuspalvelut perusturvajohtaja 34 Hoito- ja hoivapalvelut perusturvajohtaja 35 Perusterveydenhuoltopalvelut perusturvajohtaja 36 Erikoissairaanhoito perusturvajohtaja 40 Sivistyslautakunta sivistysjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut sivistysjohtaja 43 Perusopetus sivistysjohtaja 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta sivistysjohtaja 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sivistysjohtaja 70 Tekninen lautakunta tekninen johtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 72 Hallinto tekninen johtaja 73 Toimitilapalvelut tekninen johtaja 74 Kuntatekniikka tekninen johtaja 116

80 Investointiosa Kunnanhallitus 10 Kiinteä omaisuus kunnanjohtaja 15 Irtain omaisuus kunnankamreeri 20 Aineeton omaisuus kunnanjohtaja Maankäyttölautakunta 18 Irtain omaisuus kaavoitusjohtaja Perusturvalautakunta 30 Irtain omaisuus perusturvajohtaja Sivistyslautakunta 40 Irtain omaisuus sivistysjohtaja Tekninen lautakunta 50 Talonrakennus tekninen johtaja 55 Liikenneväylät tekninen johtaja 60 Puistot ja yleiset alueet tekninen johtaja 65 Liikuntapaikat tekninen johtaja 70 Hankeryhmät tekninen johtaja 71 Irtain omaisuus tekninen johtaja 75 Siirtovesijohdot ja viemärit tekninen johtaja 90 Rahoitusosa ---- Rahoitusosa kunnankamreeri 117

Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista sitovuus Ltk ehdotus Kh esitys TA N KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Yleishallinto N -3 085 523-3 021 269-3 021 269 Käyttöomaisuuden myyntivoitot N 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Elinkeinotoimi N -375 000-375 000-375 000 Pelastus N -1 870 393-1 870 393-1 870 393-3 830 916-3 766 662-3 766 662 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi N -42 474-38 140-38 140 Maaseututoimi N -116 701-102 724-102 724 Maankäyttölautakunta Maankäyttötoimi N -518 318-509 809-509 809 Perusturvapalvelut Perusturvan johto ja hallinto N -1 288 376-1 265 672-1 265 672 Lasten,nuorten ja perheiden palvelut N -12 472 777-12 314 284-12 314 284 Varhaiskasvatuspalvelut N -14 248 652-14 028 850-14 028 850 Hoito-ja hoivapalvelut N -10 834 114-10 652 515-10 652 515 Perusterveydenhuoltopalvelut N -8 598 912-8 418 946-8 418 946 Erikoissairaanhoito N -21 022 903-20 771 303-20 771 303-68 465 734-67 451 570-67 451 570 Sivistyspalvelut Kehittämis-ja hallintopalvelut N -597 575-597 200-597 200 Perusopetus N -22 233 039-22 094 583-22 094 583 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta N -3 512 444-3 485 710-3 485 710 Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut N -1 160 716-1 114 049-1 114 049-27 503 774-27 291 542-27 291 542 Tekniset palvelut Hallinto N -847 596-845 824-845 824 Toimitilapalvelut N 6 266 397 6 494 038 6 494 038 Toimitilapalvelut (= tulos) -298 819-71 178-71 178 Kuntatekniikka N -1 871 231-1 795 629-1 795 629 3 547 570 3 852 585 3 852 585 Toimintakate yhteensä -96 930 347-95 307 862-95 307 862 118

sitovuus Ltk ehdotus Kh esitys TA N TULOSLASKELMAOSA Verotulot N 70 900 000 71 815 000 71 815 000 Valtionosuudet N 26 500 000 26 500 000 26 500 000 Rahoitus, netto N 242 000 643 000 643 000 Korkotulot 85 000 1 729 000 1 729 000 Muut rahoitustulot 1 466 000 154 000 154 000 Korkomenot -1 269 000-1 200 000-1 200 000 Muut rahoitusmenot -40 000-40 000-40 000 Satunnaiset erät N 58 377 000 58 377 000 Tuloslaskelmaosa yhteensä 97 642 000 157 335 000 157 335 000 INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Yleishallinto - kiinteä omaisuus N -400 000-400 000-400 000 - irtain omaisuus N -70 000-70 000-70 000 - aineeton käyttöomaisuus N -139 500-139 500-139 500 Maankäyttölautakunta - irtain omaisuus N -10 000-10 000 Perusturvapalvelut - irtain omaisuus N -391 000-291 000-291 000 Sivistyspalvelut - irtain omaisuus N -427 700-320 800-320 800 Tekniset palvelut -Irtain omaisuus N -30 000-40 000-40 000 -Koillis-Mäntsälän koulu N -2 400 000-2 400 000-2 400 000 -Nummisten koulu N -1 800 000-1 800 000-1 800 000 -Riihenmäen alakoulu N -100 000-100 000-100 000 -Myllymäen koulun katto-ja seinäkorj. Ja ikkunat N -200 000-200 000-200 000 -Kaunismäen päiväkodin laajentaminen N -50 000 -Arolan koulun keittiö-, viemäri- ym.korjaukset N 0 0 -Päiväkoti Anderstorpin peruskorjaus N -200 000-100 000-100 000 -"Metsäpäiväkodin" perustaminen, alueen aitaus ja rakenteet N -60 000 0 0 -Hyvinvointineuvolan rakentaminen+kaunismäen päiväkoti N -600 000-1 500 000-1 500 000 -Musiikkikoulun huonetilajärjestelyt/keskikerroksen peruskorj. N -50 000-50 000-50 000 -Männikön alueen kadut ja melueste N -150 000-150 000-150 000 -Katuvalaistuksen uusimis-ja enrgiasäästöhanke N -320 000-320 000-320 000 -Päällystystyöt N -200 000-200 000-200 000 -Koivumäentien rakentaminen N -350 000 -Katuvalaistus N -50 000-50 000-50 000 -Maisalantien KVL N -75 000-75 000-75 000 -Viljelypalstat N -30 000-30 000-30 000 -Vesiosuuskuntien avustukset N -500 000-400 000-400 000 - Hankeryhmät N -200 000-200 000-200 000 -Konsernijärjestely/Holdingyhtiön perustaminen N -20 977 130-20 977 130 Investoinnit yhteensä -8 793 200-29 823 430-29 823 430 119

RAHOITUSOSA sitovuus Ltk ehdotus Kh esitys TA N Antolainauksen muutokset N 67 000-27 333 000-27 333 000 Antolainasaamisten lisäykset -27 400 000-27 400 000 Antolainasaamisten vähennyk. 67 000 67 000 67 000 Lainakannan muutokset N 9 950 000-2 500 000-2 500 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 800 000 2 350 000 2 350 000 Pitkäaikaisten lainojen vähenn. -5 850 000-5 850 000-5 850 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Rahoitusosa yhteensä N 10 017 000-29 833 000-29 833 000 SITOVAT MÄÄRÄRAHAT / TULOARVIO YHTEENSÄ 1 935 453 2 370 708 2 370 708 1) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio 120

12. Liitteet Liite 1. Valtionosuudet 2012 A. YLEINEN VALTIONOSUUS As. määrä yht. 20 131 33 665 330 asukasluvun muutoslisä 0 Yleinen valtionosuus yhteensä 665 330 B. VEROTULOJEN TASAUS Kunnallisverotettavat tulot Keskim. Tuotto tulovero-% 300 500 000 19,17 57 605 850 Yhteisövero 2 455 525 Laskennall. verotuotto yhteensä 60 061 375 Asukasmäärä 19 975 Laskennall. verotulot /asukas 3 007./. valtakunnall. verotulo 3 214,27 /91,86% 3 075 Erotus euroa/asukas 68 VEROTULOTASAUS YHTEENSÄ 1 367 143 (osuudet/yleinen 6 %, sos. ja terveys 57% ja sivistys 37%) C. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaalitoimi: Asukasmäärä lukumäärä 0-6 vuotiaat 2 017 7 122 14 365 861 päivähoitokerroin 1,00065300 14 375 242 7-14 " 15-64 " 15 233 330 5 028 870 65-74 " 1 649 989 1 630 185 75-84 " 891 5 924 5 278 373 85-341 16 263 5 545 823 20 131 31 858 493 Työttömyys 532 638 339 155 työttömyys 6,1 %/10,3 % 58 679 937 1 019 092 Lastensuojelu 20 131 49 0,57846500 570 492 Vaikeasti vammaiset 20 131 17 0,71607800 249 818 Sosiaalitoimi yhteensä: 33 697 896 121

Terveydenhuolto: 0-6 vuotiaat 2 017 926 1 868 065 7-64 vuotiaat 15 233 1 006 15 325 921 65-74 vuotiaat 1 649 2 363 3 896 538 75-84 vuotiaat 891 4 554 4 057 783 85 - vuotiaat 341 7 901 2 694 203 20 131 27 842 510 Sairastavuus 20 131 431 0,76558000 6 645 916 Terveydenhuolto yhteensä: 34 488 426 Sos. ja terveystoimi yhteensä: 68 186 322 D. OPETUSTOIMI Peruskoulutus ja esiop. 19 463 962 Ikäluokka 6-15 17 142 092 Asukastiheys 319 069 Ruotsinkielisyys 32 197 Vieraskielisuus 43 228 13-15 vuotiaiden korotus 1 927 376 19 463 962 Iltapäiväkerhotoiminta 7 872 25,00 112 176 Lukio 283 6 704,40 1 897 345 Kansalaisopisto 7 979 82,60 375 667 Kirjasto 20 131 62,19 1 251 947 Taiteen perusopetus 20 131 1,40 28 183 Kulttuuri 20 131 3,50 70 459 Liikunta 20 131 12,00 71 747 Nuorisotyö 7 234 15,00 32 227 Esiopetus/5v. 4 7826,25 31 305 Perusopetus/yli 16v. 0 3991,39 0 perusopetus/vammaiset 31 17 594,18 545 420 Joustavan perusop.lisä 21 3 352,80 70 409 Lukiok. Yli 18v. aloittava 0 3 888,00 0 Sivistystoimi yhteensä 23 950 847 E. LOPUT Omavastuuosuudet:./. omavastuuvähennys 20 131-3 136-63 126 991./. omavastuuvähennys 20 131-368 -7 402 974-70 529 965 Valtinosuuteen tehdyt vähennykset ja lisäykset 2 756 692 Valtion ja kuntien yhteisen tietojärjestelmän rahoitus -33 758 Harkinnanvaraisen korotuksen rahoitus -18 976 Lisäosien rahoitus -125 443 TMT -kompensaatio -224 658 Verovähennysten kompensaatio vuonna 2010 1 479 734 Verovähennysten kompensaatio vuonna 2011 475 013 Verovähennysten kompensaatio vuonna 2012 904 756 Elatustuen takaisinperinnän palautus 49 338 Tasauksen neutraalisuus 128 439 2 634 445 Järjestelmän tasaus (uusi ja vanha järjestelmä) 80 214 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ VUONNA 26 476 583 - talousarvioon budjetoitu 26 500 000 - erotus -23 417 122

Liite 2. Talousarvion sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely tulosalueittain 123

124

125

126

127

Liite 3. Henkilöstösuunnitelma 2015 perusteluineen Mäntsälän kunnan vakinaiset ja määräaikaiset vakanssit 31.12.2012 sekä muutokset vuosina -2015 128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144