Tausta Liikenneinfran omistajat, suunnittelijat ja rakentajat kutsuivat yrityksiä koolle lokakuussa 2012 Infraexpon yhteydessä Liikenneinfran käyttäjiä oli kutsuttu mukaan metsäteollisuudesta, teknologiateollisuudesta, logistiikkapalveluista, matkailusta, elintarviketeollisuudesta, kemianteollisuudesta, energiateollisuudesta, kaupan alalta sekä näitä edustavista järjestöistä Suunnitteluyrityksiä ja rakentajia oli useista alan yrityksistä Liikenneinfran omistajia edustivat liikennevirasto ja kaupungit Tähän diaesitykseen on koottu yritysten näkemykset välitettäviksi päättäjille: - kuinka liikenneinfraa tulisi kehittää - mitä uhkia & mahdollisuuksia pitäisi huomioida. 2 Valokuva: Liikennevirasto
Yritysten videokommentit 7 yritysvaikuttajaa (02:13 min) Huom: videot aukeavat suoraan PowerPointista, kun - sinulla on YouTuben salliva nettiyhteys - olet ns. Diaesitysnäkymässä Ongelmia videon katselussa? 1) Sulje PowerPoint. Avaa se uudelleen siten, että rastitat YouTuben käyttöoikeuden. 2) Voit myös katsoa videon suoraan netissä osoitteessa http://youtu.be/vehe2kuzvgy 3
5 viestiä päättäjille
1 Parempi kilpailukyky Liikenneinfra on osa kansallista kilpailukykyä alusta taloudelliselle toiminnalle luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen Suomeen tarvitaan liikennejärjestelmän kehittämisstrategia, joka perustuu elinkeinoelämän kilpailukykyyn Liikenneinfra ei ole pelkkä kustannus, vaan investointi tulevaan kilpailukykyyn. 5
Yritysten videokommentit Jukka Juola, Andament Group (41 sek) Huom: videot aukeavat suoraan PowerPointista, kun - sinulla on YouTuben salliva nettiyhteys - olet ns. Diaesitysnäkymässä Ongelmia videon katselussa? 1) Sulje PowerPoint. Avaa se uudelleen siten, että rastitat YouTuben käyttöoikeuden. 2) Voit myös katsoa videon suoraan netissä osoitteessa http://youtu.be/fdv8a473tyc 6
1 Parempi kilpailukyky Yritysten liikennetarpeet priorisoitava päätöksenteossa korkealle. Infran hyödyt ja taloudellinen näkökulma täytyy ottaa paremmin huomioon ja tuoda esille. Kannattavuuslaskelmat pitää saada nykyaikaan liikennejärjestelmän taloutta stimuloivat vaikutukset mukaan tarkasteluihin. Liikennepolitiikka ja elinkeinopolitiikka on yhdistettävä. Ympäristöpolitiikka painaa liikaa ja heikentää EU-alueen kilpailukykyä. Infrainvestoinnit etenevät liian hitaasti; esimerkkejä Pohjanmaanrata vs. Nelostie. Ruotsin infrapanostuksista tulisi ottaa mallia. 7
2 Iso kuva kuntoon Tarvitaan pitkän tähtäimen visio liikennejärjestelmän kehittämiseksi Nyt iso kuva puuttuu Kuinka Suomen logistinen asema muuttuu tulevaisuudessa Millainen on tulevaisuuden logistinen kartta Runkoverkko, solmupisteet ja verkon laajuus Ulkomaanreitit Venäjä! Tarkastelujaksoa on pidennettävä 8
2 Iso kuva kuntoon Isobeltin sillan rakentaminen muutti Suomen logistista kilpailukykyä 50 % heikommaksi. Koillis- ja luoteisväylät nopeuttavat kymmenien vuosien päästä laivausta Aasiaan, mutta ne eivät silloinkaan palvele Etelä- Suomen teollisuutta. Trans-Siperian radan välityskyky on huono ilman mittavia investointeja. Rata pitää saada kuntoon ja palvelemaan Suomen ulkomaankauppaa; tehtävä poliitikoille ja virkamiehille. Tallinnan tunneli olisi hyvä mahdollisuus, mutta ei kannattava näillä volyymeillä. Jos lentopetroli tai laivapolttoaine kallistuu 2-kertaiseksi, niin se on vakava muutos Suomen geopoliittiseen asemaan. Takamatka pitenee. Täysin uusille sisämaan yhteyksille ei ole kovin suurta tarvetta. 9
2 Iso kuva kuntoon Venäjän suuntaan takamatka ei lisäänny, se on logistisesti lähellä. Venäjä on merkittävä kasvava markkina; mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Itä-länsi poikittaisyhteydet kuntoon. Itärajan suurin ongelma on tullimuodollisuudet. Viisumivapautta pitää kiirehtiä. Venäläisten matkailussa on suuri potentiaali; lisää Allegro-innovaatioita. Pietarin ja Moskovan alueet ovat erityisen tärkeitä. 10
3 Asiantuntijuutta päätöksentekoon Päätöksenteko ei saa tempoilla hallituskausittain Pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta Radikaalia priorisointia Uskallettava tehdä valintoja kilpailukyvyn mukaan Tarvitaan yhteisiä foorumeja, joissa alan toimijat antavat näkemystä liikenneverkon kehitystarpeista Linjaukset on tehtävä asiantuntijapohjalta ja alan toimijat osallistaen 11
Yritysten videokommentit Arvo Ruotsalainen, Neste Oil (1:24 min) Huom: videot aukeavat suoraan PowerPointista, kun - sinulla on YouTuben salliva nettiyhteys - olet ns. Diaesitysnäkymässä Ongelmia videon katselussa? 1) Sulje PowerPoint. Avaa se uudelleen siten, että rastitat YouTuben käyttöoikeuden. 2) Voit myös katsoa videon suoraan netissä osoitteessa http://youtu.be/yp0jg4sclea
4 Toimiva liikennejärjestelmä Huomioitava verkon kokonaistoimivuus Matka- ja logistiikkaketjut Logistiikkakeskukset, kauppakeskukset, terminaalit, liikenteen solmupisteet ja keskittymät Aikataulujen pitävyys, ennustettavuus ja häiriöttömyys Liikenneyhteydet avainasemassa kaupunkikehityksen kannalta Saavutettavuuden merkitys korostuu matkailussa. 13
24 Toimiva liikennejärjestelmä Sovitetaan asuminen, liikenne ja maankäyttö toimivaksi kokonaisuudeksi. Lahti hyvä esimerkki siitä, kuinka rata ja moottoritie ratkaisevat asemoitumisen kaupunkikentässä. Nopeus kilpailuvaltiksi. Toimitusvarmuus on hyvä kilpailuetu. Liikennetiedon pitää kulkea nopeasti ja vaivattomasti; miksi liikenne on jälkijunassa? Häiriöistä pitää saada tieto nopeasti, jotta voidaan minimoida haitat. Tiedot saatava reaaliajassa yrityksissä jo käytössä oleviin laitteisiin ja järjestelmiin. 14
Yritysten videokommentit Eero Hemming, Yara (1:16 min) Huom: videot aukeavat suoraan PowerPointista, kun - sinulla on YouTuben salliva nettiyhteys - olet ns. Diaesitysnäkymässä Ongelmia videon katselussa? 1) Sulje PowerPoint. Avaa se uudelleen siten, että rastitat YouTuben käyttöoikeuden. 2) Voit myös katsoa videon suoraan netissä osoitteessa http://youtu.be/ws43qo_getu
5 Tiet ja kadut Pidetään ensisijaisesti nykyverkko kunnossa Teitä voitava käyttää joustavammin ja tehokkaammin Inframaksuista ei saa tulla rasitetta kaupan ja perusteollisuuden tuotteille Liikennetiedon tuottaminen ja tiedonkulku kuntoon Kaupalle autokuljetukset ovat ehdottomasti tärkein kuljetusmuoto. 16
2 Tiet ja kadut 45 Painopiste kunnostukseen; tiet hajoavat alle. Alemman tieverkon kuntoa parannettava; kelirikko ei saa sulkea verkon osaa useaksi kuukaudeksi. Talvikunnossapito ongelma suurissa kaupungeissa. Pitää voida ajaa suurempia kuljetuksia. Tarpeelliset reitit (esim. rahtiterminaalien välillä) on räätälöitävä, öisin eri säännöt jne. Ajoneuvoihin korkeutta lisää, 20 cm parantaa tehokkuutta. Tiemaksuista aiheutuva lisäkulu siirtyisi suoraan kuluttajien hintoihin. Uudet kiinteät verot ja maksut ovat investointien este; kohoavat käyttömaksut syövät kassavirtaa. 17
5 Raideliikenne Rautatieliikenteeseen tarvitaan kilpailua Kuljetusten hintakilpailukyky on huono Rahtiliikenne ei mahdu raiteille Henkilö- ja tavaraliikenteellä eri intressit Rahti siirtyy kumipyörille Rataverkko riittämätön pohjoisen ja etelän välillä Yksiraiteisuus hidastaa ja lisää haavoittuvuutta 18
5 Meriväylät Ympäristömääräykset ja eriarvoistuminen uhkaavat merenkulkua Satamatoiminnot saatava luotettaviksi Talvimerenkulku avainasemassa Laittomat lakot pois satamista ja palvelutaso kuntoon, tarvittaessa 24/7. Aluskannan muuttuessa tarvitaan uudenlaisia jäänmurtajia. Jäänmurto ei saa olla tulppana. Vesiväylät ovat pääosin kunnossa. Nykyiset aluskoot riittävät, tavaraa ei ole isompiin ja harvempiin linjoihin. 19
5 Lentoliikenne Suomen yhteyksien kannalta keskeistä, miten Finnair ja Helsinki-Vantaa pärjäävät Helsinki-Vantaan on pakko olla hubi, jotta Euroopan yhteydet pysyisivät Viron lentoasemien kehittäminen EU:n tuella on mahdollinen uhka, samoin kuin Pietarin kilpailu tulevaisuudessa 20
Yritysten videokommentit Mikko Leppänen, Ramboll (1:25 min) Huom: videot aukeavat suoraan PowerPointista, kun - sinulla on YouTuben salliva nettiyhteys - olet ns. Diaesitysnäkymässä Ongelmia videon katselussa? 1) Sulje PowerPoint. Avaa se uudelleen siten, että rastitat YouTuben käyttöoikeuden. 2) Voit myös katsoa videon suoraan netissä osoitteessa http://youtu.be/hemof3ysx48
Osallistujat: 23
Työryhmä Kimmo Fischer Toimitusjohtaja SITO puh. 020 747 6001 kimmo.fischer@sito.fi Tiina Haapasalo Johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK puh. 09-4202 2548 tiina.haapasalo@ek.fi Mikko Leppänen Tekninen johtaja, Infra Ramboll puh. 020 755 6300 mikko.leppanen@ramboll.fi Matti Mannonen Toimitusjohtaja SKOL ry puh. 09 192 3308 matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi Lauri Merikallio DI Vison Alliance Partners Oy puh. 040 045 0217 lauri.merikallio@vison.fi Tarmo Pipatti Toimitusjohtaja Rakennusteollisuus RT puh. 09 129 9200 tarmo.pipatti@rakennusteollisuus.fi Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kuntaliitto puh. 09 771 2559 kirsi.rontu@kuntaliitto.fi Paavo Syrjö Toimitusjohtaja Infra ry puh. 09 129 9552 paavo.syrjo@infra.fi Satu Toivonen Tiedottaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK puh. 09 4202 2373 satu.toivonen@ek.fi 25