Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Transkriptio

1 Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula

2 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Strategiset päämäärät Toimivat kuljetusreitit edistävät kilpailukykyä Liikkuminen on turvallista ja helppoa Toimintamme on vastuullista, tehokasta ja innovoivaa Liikennevirasto on osaavien ihmisten erinomainen työpaikka Toiminta-ajatus Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Arvot Rohkeasti asiantuntija Yhdessä tuloksiin Yhteiskuntamme parhaaksi

3 Yhteiskunta muuttuu vaikuttavuus avainasemassa

4 Missä mennään? Missä haasteita? Liikenneverkon kunnon säilyttäminen haasteellista mitat ja massat uudistus tuo lisähaasteita Hallituksen kehysriihen päätökset 2014 toivat niukkuutta Parlamentaarinen työryhmä työskentelee aiheina mm. korjausvelka, rahoitusmallit Joukkoliikennelainsäädäntö muuttunut toimivaltaiset joukkoliikenteen viranomaiset vievät lainsäädäntöä käytäntöön (23 kaupunkia ja 9 Ely) Liikenteen hinnoitteluun liittyvät kysymykset entistä enemmän esillä tieliikenteen hinnoittelussa ns. Ollilan työryhmän esityksiä edistetään vaihdellen Uudenlaiset liikenteenpalvelut ja informaatio ja tiedon parempi hyödyntäminen haastavat perinteiset liikenneratkaisut Liikennejärjestelmätyö haastaa eri toimijat tiiviiseen yhteistyöhön ja luo paremmat lähtökohdat suunnitteluun ja ratkaisuille

5 Liikennevirasto ja ELY-keskukset valmistelevat yhteistyössä asiantuntijanäkemystä liikennejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä seuraavien 10 vuoden aikana. Lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet, yhteiskunnan odotukset ja nykyisen tasoiset resurssit. Taustalla on laajasti aineistoa ja työtä Liikennejärjestelmän tila ja asiakaskyselyt Liikennejärjestelmätyö alueilla Liikennepoliittiset linjaukset Selonteko 2012 Meriliikennestrategia Lentoliikennestrategia (valmistuu 12/2014) Liikenteen ympäristöstrategia Vnp liikenneturvallisuudesta Parlamentaarinen liikennetyöryhmä (valmistuu 11/2014) Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2040 (työn alla) lukuisia muita selvityksiä

6 Miten liikennejärjestelmä palvelee liikkumista ja kuljettamista nyt ja tulevaisuudessa?

7 Toimivuuteen ja turvallisuuteen ollaan vielä tyytyväisiä miten tulevaisuudessa? Kansalaiset enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättömiä Lähiliikkuminen ja matkaketjujen toimimattomuus aiheuttaa tyytymättömyyttä. Kaupungistumiskehitys jatkuu. Elinkeinoelämä tyytyväinen päätieverkon kuljetuksiin ja merikuljetuksiin Kelirikko ja siltojen painorajoitukset vaikeuttavat kuljetuksia. Elinkeinoelämän kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Väylät väsyvät Paino- ja nopeusrajoitukset lisääntyvät Turvallisuudesta ei tingitä, liikenteenohjausjärjestelmiä uusittava useammin. Ostovoima vähenee 3% joka vuosi Nykyistä matkojen ja kuljetusten palvelutasoa ei voida ylläpitää kaikkialla. Leikkausten tie on loppuun käyty. Millainen palvelutaso mahdollistaa toimintaedellytykset? Miten se voidaan tuottaa? Miten se kohdentuu maantieteellisesti? Millaisia toimijoita tulevaisuudessa on? Mikä on valtion ja kuntien rooli? Miten käyttäjät osallistuvat?

8 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd. ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna 2025 rahoitustaso olisi 1,1 mrd. 100 M merenkulun tuet Parantaminen Parannetaan liikenneverkon palvelutasoa pienillä investoinneilla. 100 M Joukkoliikenne Ylläpito Korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle. 75M 176M 347M 379M 450M Kehittäminen 86 M hallinto Liikenteen palvelut Tarjotaan ajantasaista liikenteen ohjausta, tietoa ja tiedotusta sekä jäänmurto- ja maantielauttapalveluja Päivittäinen kunnossapito Varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys, joka toteutetaan pitkillä hankintasopimuksilla.

9 Päivittäistä liikennöitävyyttä on priorisoitu Päivittäisellä kunnossapidolla pyritään varmistamaan turvallinen päivittäinen liikennöitävyys mm. lumen aurauksen, liukkauden torjunnan, reikien paikkauksen, teiden ja ratapihojen valaistuksen, vaihteiden lämmityksen sekä rakenteiden ja laitteiden huollon avulla. 379M (vuonna 2014) Jatketaan entiseen malliin, kasvua M /v 510 M (vuonna 2025) Joudutaan tinkimään ylläpidosta ja parantamisesta ~0 M 292 M

10 Liikenteen palveluilla tuetaan toimivuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä Junat eivät kulje ilman liikenteenohjausta. Meriliikennekeskus turvaa laivaliikennettä. Jäänmurto mahdollistaa viennin ja tuonnin. Merikartoitus tarjoaa tietoa merenkulun tarpeisiin. Maantielauttaliikenne mahdollistaa toiminnan saaristossa. Tunnelien turvallisuus edellyttää liikenteenhallintaa. 176M Vuosi 2015 Sidottu 80 % Jatketaan entiseen malliin - 3 %/ v, jolloin ostovoima laskee 130M Vuosi 2025

11 Väylät väsyvät - Käyttäjät ovat tyytyväisiä, kun väylien pinta on kunnossa. Vastuullinen isännöitsijä tietää, että väylien rakenteita pitää peruskorjata. Tiet Pääväylillä matkat ja kuljetukset sujuvat, jatkossakin muualla tilanne heikkenee. Paino- ja nopeusrajoituksia, kelirikko-ongelmia Siltojen peruskorjaustarve lisääntyy ( luvuilla rakennetut) Radat Keskeisellä verkolla tilanne on hyvä, muualla liikennerajoituksia. Täsmällisyysongelmat lisääntyvät, kun sähkö ja turvalaitteita ei uusita. Ratapihojen kunto on heikkenemässä.

12 Alueiden saavutettavuus, kaupunkiseutua, väljemmin/harvemmin asutut seudut elinkeinoelämän matka- ja kuljetusketjut PITO- aluetilaisuuksien keskustelujen teemoja eilen Kuopiossa

13 Kehitys haastaa muutokseen Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat, liikenneverkkojen rakennetta on uudistettava. Kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muutokset korostavat keskeisen verkon roolia. Seudullisesta ja paikallisesta toiminnasta aiheutuvat liikkumistarpeet ovat erilaistuneet ja suuntautuneet uudelleen. Väylät väsyvät, päivittäinen kunnossapito syö varat. Käyttäjät ovat tyytyväisiä, kun väylien pinta on kunnossa. Vastuullinen isännöitsijä tietää, että väylien rakenteita pitää peruskorjata. Päivittäisen kunnossapidon kustannukset kasvavat M vuodessa. Pienillä parannuksilla suurta hyötyä yhteistyössä. Julkisen ja yksityisen ideat, tieto ja rahoitus yhdistämällä syntyy ratkaisuja liikkumisen ongelmiin. Hyötyjien osallistuminen kustannuksiin on isossa roolissa pientenkin parannusten aikaansaamisessa.

14 Räätälöinti ja priorisointi lähtee tarpeesta olisiko liikenneverkkojen ja solmupisteiden rakennemuutoksen aika? Keskeinen verkko yhdistää maakuntakeskukset ja tärkeät aluekeskukset ja sillä on merkittävä rooli elinkeinoelämän kuljetuksissa Valtaväyläverkko on keskeisen verkon osa, joka yhdistää valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset, palvelee suurimpia vienti- ja tuontikuljetuksia sekä kansallisesti elintärkeitä toimintoja. Seutuväyläverkko on pääosin seudullista liikennettä palveleva verkko. Se yhdistää seutukeskukset sekä seutu- ja alakeskukset maakuntakeskuksiin ja toisiinsa. Paikallisverkko on pääosin paikallista liikennettä palveleva verkko. Se yhdistää pienet alakeskukset ja kylät isompiin keskuksiin sekä toimii haja- ja vapaa-ajan asutuksen sekä maaseutuelinkeinojen verkkona. Kuntien, valtion ja yksityisten väylät

15 Mitä liikenneverkkojen luokittelulla tavoitellaan? 1. Asiakkaiden tarpeiden ja yhteiskunnan tavoitteet lähtökohtana edistää eri liikennemuotojen liikennepalveluiden, kunnossapidon ja parantamisen käytäntöjen yhtenäistämistä 2. Ennakoitava palvelutaso matkoille ja kuljetuksille Tavoitteena on, että luokittelu tukee käyttäjien mahdollisuutta arvioida, millaisia liikenneolosuhteita on odotettavissa. 3. Liikenneinfran ja maankäytön suunnittelun tehostuminen Tavoitteena on, että luokitus antaa suuntaviivat maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. 6 / 2013

16 Tieverkko Keskeinen tieverkko km 23% henkilöautoliikenteestä 47% raskaasta liikenteestä Keskeisestä verkosta km olisi valtaväyläverkkoa. 15% henkilöautoliikenteestä 30% raskaasta liikenteestä

17 Rataverkko, asemat ja ratapihat luokiteltuna Keskeinen rataverkko km 71% pitkämatkaisesta henkilöliikenteestä 88% tavaraliikenteestä Keskeisestä verkosta 1300 km olisi valtaväyläverkkoa. 58% pitkämatkaisesta henkilöliikenteestä 40% tavaraliikenteestä