Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Transkriptio

1 Liikenneinfrastruktuuri selvitys RT:n hallitus Sami Pakarinen

2 Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) vuotta Helsingin metro 1957 (aloite) vuotta Moottoritie Helsinki-Tampere Helsinki-Rovaniemi junaradan sähköistys 1964 (1. osuus Hämeenlinnaan) vuotta vuotta Rakennusteollisuus RT

3 Liikenneinfrastruktuuri selvitys Hankkeessa mukana: Rakennusteollisuus RT

4 Liikenneväylänpito NYKYTASO Kunnossa- & ylläpito* Investoinnit * Yhteensä Osuudet Vesiväylät; satamat % Lentoasemat % Rautatiet % Tiet % Kadut % 500 Yhteensä, milj % 0 * Kansantalouden tilinpidon mukainen jako milj. (kiinteä 2015) Vesi- ja lentoliikenne Rautatiet Maantiet Kadut Rakennusteollisuus RT

5 MEGATRENDIT ilmastomuutos luonnonvarojen rajallisuus kiertotalous väestön ikääntyminen sähkö ja biopolttoaineet smart city digitaalisuus avoin data vuosi- ja hallituskausibudjetointi avoimet markkinat Älykäs REGIME huolto- ja toimitusvarma merentakainen fossiiliset polttoaineet julkisesta palvelusta käyttömaksuihin inv 70%; kp 30% Huima Kuuliainen Niukka NICHE YLLÄTYKSET älykäs liikenne jakamistalous joukkoistaminen autonominen liikenne digitaalinen alustatalous uudet logistiset käytävät

6 Älykäs Liikenneväylät ovat muuttuneet palvelualustoiksi, joilla täytetään liikkumis- ja kuljetustarpeet distruptiivisilla palvelukonsepteilla. Muutosta on vauhditettu rohkealla innovaatiopolitiikalla. Priorisoidaan Isojen kaupunki- ja maakuntakeskusten välinen henkilöliikenne ja sisäinen työmatkaliikenne Maayhteydet kansainvälisen liikenteen lentoasemille Vähähiilinen / hiilivapaa liikenne Uhkat Väestöryhmien syrjäytyminen (digitaidottomat; syrjäseutujen asukkaat) Elinkeinoelämän raaka-aineiden ja tavaraliikenteen yhteyksien (rata- ja tieverkko) palvelukyvyn heikkeneminen Rakennusteollisuus RT

7 Huima Itämeren maiden pitkäjänteinen yhteistyö on vahvistanut Euroopan pohjoista ulottuvuutta. Uudet korridoorit tukevat Suomen uudistunutta elinkeinoelämää sekä työvoiman liikkuvuuden että kansainvälisen kaupan osalta. Priorisoidaan Laajojen työssäkäyntialueiden työmatkaliikenteen, raaka-ainekuljetusten ja tavarakuljetusten toimivuus investoimalla sekä kotimaisiin että kansainvälisiin yhteyksiin Uhkat Investointien matalat käyttöasteet Ilmastotavoitteet jäävät saavuttamatta Rakennusteollisuus RT

8 Kuuliainen Kaupungistuminen on edennyt ja elinkeinoista ovat kehittyneet erilaiset palvelualat. Liikennesektorilla, kuten myös kaikilla muilla toimialoilla, on pidetty tiukasti kiinni kansainvälisistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävistä sopimuksista. Priorisoidaan Raideliikenne ja muu hiilivapaa/vähähiilinen liikenne Kevyen liikenteen liikenneinfrastruktuuri Uhkat Elinkeinoelämän raaka-aineiden ja tavaraliikenteen yhteyksien (rata- ja tieverkko) palvelukyvyn heikkeneminen Suomen suhteellinen saavutettavuus heikkenee 8 Rakennusteollisuus RT

9 Niukka Keskitytty nykyisen liikenneinfrastruktuurin pitoon. Resurssit on hyödynnetty tehokkaasti, ja uusiomateriaalit kiertävät. Korjausvelkaa on kertynyt lisää. Priorisoidaan Perusväylänpito ja katujen kunnossapito Uhkat Kaupunkien sisäiset yhteydet, kaupunkien väliset yhteydet, tavaraliikenteen yhteydet ja kansainväliset yhteydet heikentyvät Suomen suhteellinen asema Euroopassa heikentyy suhteessa naapurimaihin, jotka ovat investoineet elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Ilmastotavoitteita ei saavuteta 9 Rakennusteollisuus RT

10 Tavoitetilan saavuttaminen 2040 mennessä Liikenteestä tullut vähähiilinen Vahva Itämeren talousalue Älykäs Huima Kuuliainen Niukka Työllisyysaste korkea, koska toimivat ja sujuvat yhteydet ovat laajentaneet työssäkäyntialueita Väylät kehittyneet kuljetus-, liikkumisja palvelualustoiksi Elinkeinojen kilpailukykyä tukevat hyvät kotimaan ja kansainväliset logistiset yhteydet Rakennusteollisuus RT 10

11 Liikenneväylänpidon rahoitustarve skenaarioissa milj. / vuosi 4200 milj. / 25 v Nykytaso Älykäs Huima Kuuliainen Niukka Muutos nykyiseen: Rakennusteollisuus RT 11

12 Liikenneväylänpidon kustannukset talousyksiköille % muutos vuositason rahoitukseen Valtio Kunta Yksityinen Älykäs 13 % 5 % 104 % Huima 26 % 5 % 212 % Kuuliainen 6 % -4 % -8 % Niukka -1 % -4 % -8 % milj. Nykytaso Älykäs Huima Kuuliainen Niukka Valtio Kunta Yksityinen Rakennusteollisuus RT 12

13 Suomi tarvitsee usean vaalikauden mittaisen infraohjelman muiden Pohjoismaiden tapaan Liikenneinfran kehittämiseen on saatava lisää pitkäjänteisyyttä Usean vaalikauden mittainen suunnitelma toisi ennakoitavuutta toimintaympäristöön Pitkän aikavälin suunnittelu tarpeellista riippumatta rahoitusratkaisuista (budjetti vs. väyläyhtiö) Olemassa olevat pitkän aikavälin suunnitelmat mahdollistavat paremmin EUrahoituksen hyödyntämisen Rakennusteollisuus RT

14 Investoinnit tärkeitä myös tulevaisuudessa Liikenteen määrä säilynee vähintäänkin ennallaan Yhteiskuntataloudellisesti kannattavat investoinnit avainasemassa tulevaisuudessakin. Fyysisen infran tarve ei häviä vaikka digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia Suomella ainutlaatuinen mahdollisuus nousta globaaliksi logistiseksi solmukohdaksi Suomen liikennehankkeet nähtävä osana EU:n ydinverkkokäytäviä ja mahdollisuutena arktisen alueen potentiaalin hyödyntämiseen Millaista Suomea haluamme rakentaa? Rakennusteollisuus RT

15 Panostamme liikenneinfraan joka tapauksessa vähintään 80 mrd. euroa seuraavan 25 vuoden aikana Miten käytämme rahat fiksusti? Rakennusteollisuus RT 15

16 Liikenneinfra luo työtä ja asuntoja Joukkoliikenteen runkoyhteyksien kehittäminen kasvavilla kaupunkiseuduilla lisää asuntotarjontaa. Osaamispohjainen talous menestyy, kun saavutettavuus kasvukeskusten sisällä ja välillä paranee. Elinkeinoelämä hyötyy, kun logistiikka toimii ja edellytykset raaka-aineen saatavuudelle ja lopputuotteiden kuljetuksille paranevat. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa toimintaympäristöön ja luo edellytyksiä koko yhteiskuntaan Rakennusteollisuus RT

17 Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen