Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen"

Aimo Heino
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen

2 Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista kasvaa Mukaan pk-yritykset ja Suomen kaikki talousalueet Saavutettavuus tärkeä kilpailukykytekijä

3 Tie- ja rataverkon menneisyys vai tulevaisuus? ja Kuljetusliike R. Pynnönen

4 Liikennejärjestelmä täältä maailmalle ja maailmalta tänne Kaupunkiseudut, Lähde: Rodrique 2009

5 Liikenne on johdettua kysyntää Teollisuus A Teollisuus B Kauppa Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu, infra Matkailu Asuminen, työssäkäynti, arkiliikkuminen

6 Liikennejärjestelmän tulevaisuus Mikä säilyy ennallaan? Mikä muuttuu?

7 Nykyiset toimialat ja niiden liikenteelliset tarpeet

8 Toimialojen muutokset ja niiden liikenteelliset vaikutukset

9 Uusien toimialojen liikenteelliset vaikutukset

10 Yritystoiminta on merkittävä osa kansantaloutta Kansantalous Liikennepalvelu Infra

11 Väylät osana isompaa systeemiä

12 Tuotannon jalostusarvo 2013 Kaikki toimialat yhteensä 95 mrd. Teollisuus ~25 mrd. Kauppa ~14 mrd. Rakentaminen ~10 mrd. Kuljetus ~8 mrd. Informaatio ja viestintä ~8 mrd. Majoitus ja ravitsemus ~2,5 mrd.

13 Liikenteelliset hyödyt realisoituvat yritysten kautta Investoinnit Toimenpiteet

14 Ovatko kysyntä ja tarjonta balanssissa?

15 Yritysten logistiikka Erilaisia globaaleja toimitusketjuja Raaka-aineet, välituotteet, komponentit, tuotteet ja palvelut liikkuvat toimitusketjuissa Yritykset tarvitsevat liikenteen sujuvuutta, häiriöttömyyttä ja kustannustehokkuutta Liikenneinfrastruktuurin laatu tärkeää vaikuttaa kaikkiin toimitusketjuihin yhtenäinen laatu kantavuutta, kapasiteettia, turvallisuutta

16 Kuljetus- ja matkaketjujen kertyminen yhteysväleittäin

17 Löytyykö vastaus priorisointiin liikenneboxista? Teollisuus A Teollisuus B Kauppa Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu, infra Matkailu Asuminen, työssäkäynti, arkiliikkuminen

18 Suomen kansainvälisten kuljetusten solmupisteet ja suurimmat tavaravirrat Ulkomaan henkilöliikenteen solmupisteet ja suurimmat matkustajavirrat Kuvat lähteestä: Rissanen et al ALLI-kartasto. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

19 Siirretäänkö laivaa vai tehdasta? Satamat palvelevat eri toimialoja (esim. metsä, metalli, kemia, kauppa ) ja yrityksiä Rannan teollisuudelle usein välttämättömyys Yritys voi keskittää tuotantoaan tai ryhtyä käyttämään yhtä tai muutamaa satamaa Tavaravirtojen keskittyminen Markkinaehtoinen keskittyminen -> frekvenssisatamat Liika keskittyminen -> myös maaliikenne keskittyy ja tavaraa vedetään turhaan maavetona Satamien merkitys vaikutusalueellaan

20 Markkinat ratkaisevat Yritykset optimoivat kuljetusketjunsa ja toimivat sen mukaisesti optimitilanne muuttuu koko ajan Yritykset voivat yhdessä hakea kuljetusten skaalaetua yhdistämällä tavaravirtojaan Satamat vain osana kuljetusketjua Satamat kilpailevat palveluillaan satamaoperaattorit avainasemassa satamanpitäjä luo edellytykset Satamat valikoituvat kuljetusketjujen optimoinnin mukaan nyt ja tulevaisuudessa Markkinat ratkaisevat satamien määrän ja laadun

21 Rautatieliikenne henkilöitä vai tavaraa? Rataverkon kuormitus kasvanut, junien täsmällisyys heikentynyt Tavara- ja henkilöliikenne pääosin samoilla radoilla Kapasiteetin lisääminen (2- raiteiset pääyhteysvälit) Rataverkko: vaihtoehtoiset kuljetusreitit Kv. yhteydet: Venäjä ja arktinen alue Asema 2 Asema 1 Paikka Herkkyys häiriöille Aika Junien määrä

22 Kaksoisraiteita lisää Tarvetta olisi yhteysväleillä: Helsinki Oulu 2017 mennessä toteutetaan Ruha Lapua ja Kokkola Ylivieska puuttuu Tampere Seinäjoki, Lapua Kokkola, Ylivieska Oulu Helsinki itäraja Luumäki Imatra: yleissuunnitelma, ei toteutuspäätöstä Luumäki Vainikkala: yleissuunnitelma, ei toteutuspäätöstä Kuva: Liikennevirasto Helsinki Jyväskylä puuttuu Orivesi Jyväskylä

23 Kumpi on tärkeämpi: raaka-aine vai lopputuote? Molemmat palvelevat teollisuutta ja kauppaa Runkokuljetukset pääosin pääteitä, jakelu ja keräily myös alemmalla verkolla Sekä raaka-aineet että tuotteet välttämättömiä toimitusketjussa Voidaan priorisoida esim. metsäteollisuuden hakkuiden perusteella täsmähoitoa tietyille alueille: yhteistyö teollisuuden ja tienpitäjän välillä Elinkeinoelämälle tärkeää koko Suomi, alueellinen näkökulma ei dominoi

24 Eri toimialojen tiekuljetusvirtoja Kuva: Elinkeinoelämän tarpeet raportti / Tiehallinto 2007

25 Kauppa riippuu asukkaista matkailu ei Päivittäistavarakaupan toimipaikat 2010 Matkailu Suomessa 2013 toimipaikkaa/ykr-ruutu (250m x 250m) 5 milj. 1 2 tai useampi 10 milj. Aineisto YKR/SYKE 2010 Karttapohja: OpenStreetMap contributors, CC-BY-SA 5 milj. * Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2013 Lähde: Majoitustilasto. Tilastokeskus

26 Suomi lentoliikenteen alisuorittaja Lentoliikenne erittäin tärkeä kilpailutekijä kansainvälisessä toimintaympäristössä Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisten lentomarkkinoiden kehityksessä mm. Skandinaviaan nähden: kilpailuhaitta Suomen yritysten ja matkailun saavutettavuus heikompi kuin kilpailijamaissa Skandinaviassa 20 yli miljoonan matkustajan kenttää, Suomessa 1 Lentoliikenteen vapautumisen jälkeen Skandinavian alueelliset lentoasemat ovat kasvaneet paljon, Suomessa ei juuri lainkaan

27 Matkustajaliikenne Pohjolan päälentoasemilla 2013

28 Matkustajaliikenteen kehitys Pohjolan alueellisilla lentoasemilla

29 Matkustajaliikenteen kehitys Pohjolan alueellisilla lentoasemilla

30 Matkailu Suomen vientituotteena 2013 energiatuotteet kulutustavarat 5,5 korkean teknologian tuotteet 3,5 1,4 elintarvikkeet sähkötuotteet ja elektroniikka 6,4 Lähde: Tulli, TEM 6,8 9,6 vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta *2012 vientitavaran arvo tuoteluokittain (CPA 2008) vientitavaran arvo toimialoittain (TOL 2008) vientitavaran arvo tavaroiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (perustuen CPA 2002) vientitavaran arvo kattaen Eurostatin määritelmän mukaiset SITC-tavaralajit konteissa kuljetetun vientitavaran arvo kaupan alan tavaravienti konteissa kuljetettu tavara matkailu 8,0 4,2* metsäteollisuuden tuotteet 11,2 metallit ja metallituotteet 8,0 koneet, laitteet ja kulkuneuvot kemianteollisuuden tuotteet 13,8 9,6 tavaravienti yhteensä 55,9 mrd. e

31 Näkökulmia liikenneinfran Ei voida priorisoida vain priorisointiin Liikennemäärien perusteella Toimialan perusteella Alueen asukasmäärän perusteella Parempi tarkastella suurempia kokonaisuuksia Liikenneverkot (pääverkko, alempi verkko, kaupunkiseudut) Yhteysvälit väyliä käyttävien yritysten arvonlisäyksen avulla Nykyinen kysyntä pohjana, mutta myös tulevaa kysyntää varten luotava tarjontaa

32 Infran rahoitus ja sen kohdentaminen Infran rahoitus Toimenpiteiden sisältö ja ajoitus! Infran hyödyt elinkeinoelämälle

33 Infran rahoitus ja sen kohdentaminen Infran rahoitus Toimenpiteiden sisältö ja ajoitus! Infran hyödyt elinkeinoelämälle

34 Infran rahoitus ja sen kohdentaminen Infran hyödyt elinkeinoelämälle Toimenpiteiden sisältö ja ajoitus! Infran rahoitus

35 Yhteenveto Suomi on osa globaalia toimintaympäristöä Elinvoimaiset yritykset ovat Suomen menestyksen avain Yritystoiminta on merkittävä osa kansantaloutta Yritystoiminta tarvitsee toimivan logistiikan ja infran Toimivat kuljetus- ja matkaketjut Liikenneinfran täytettävä yhtenäiset laatukriteerit Liikenneinfran tarkasteluun verkot ja yhteysvälit Liikenneinfran rahoitus ja hankkeet täytyy priorisoida niin, että yrityksille ja sitä kautta kansantaloudelle tuleva hyöty maksimoituu

Samankaltaiset tiedostot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat