TAMPERE Muistio 1 (6) LUONNOSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS HAKAMETSÄN EHYT- YLEISSUUNNITELMASTA 1036 Aika ja paikka: 18.3.2015 klo 17 19:30, Sammon keskuslukio Läsnäolijat: Yleisötilaisuudessa oli osallistujia n. 80. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen. Tilaisuuden järjestäjien edustajina läsnä olivat: Lauri Savisaari Maria Åkerman Hanna Montonen Tuija Rönnman Ulla Tiilikainen Markku Kaila Elina Kataja Hannes Honkanen Riikka Salli tilaajaryhmä (sivistys- ja elämänlaatupalvelut) yleistenalueiden suunnittelu (vesihuolto) maankäytön suunnittelu (yhdyskuntasuunnittelu, EHYT) maankäytön suunnittelu (yhdyskuntasuunnittelu, EHYT) maankäytön suunnittelu (yhdyskuntasuunnittelu, EHYT) maankäytön suunnittelu (asemakaavoitus) Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Ramboll Finland Oy Tilaisuuden kulku: 1. Kahvit, aineistoihin tutustumista ja keskustelua pöytien äärellä 2. Tilaisuuden avaus sekä asiantuntijoiden esittely, Hanna Montonen Hanna Montonen avasi tilaisuuden ja esitteli paikalla olleet kaupungin ja suunnittelutoimistojen edustajat. Kaupungin kiinteistötoimen (Heli Toukoniemi) ja liikennesuunnittelun (Timo Seimelä) asiantuntijat joutuivat valitettavasti perumaan osallistumisensa, mutta heihin voi olla yhteydessä mm. puhelimitse tai sähköpostitse (etunimi.sukunimi@tampere.fi). 3. Hakametsän yleissuunnittelun viitekehys ja suunnittelutilanne, Hanna Montonen Hakametsän EHYT-yleissuunnittelua ohjaavat kaupungin erilaiset strategiat ja ohjelmat sekä ylemmän tason maankäytön suunnitelmat. Rakennesuunnitelman 2040 mukaan Tampereen seudulle on tulossa noin 115 000 asukkaan lisäys vv. 2013-2040. Tampereen osuus kasvusta on noin 50%. Kasvuun vastataan kaupunkirakenteen täydentämisellä, jolla voidaan samalla eheyttää yhdyskuntarakennetta (huom. palvelut). Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on hyväksynyt täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kantakaupungin tasolla tutkineen EHYT-selvityksen (2011) jatkosuunnittelun pohjaksi. EHYT-hankeessa laaditaan maankäytön yleissuunnitelmia mm. ja joukkoliikennekäytävän varrelle. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaavamuutoksiin kaavoitusohjelman mukaisesti. Hakametsän yleissuunnittelun aloitusvaiheessa on tehty erilaisia selvityksiä, mm. koskien kulttuuriympäristöä ja kaupunkikuvaa, hulevesiä sekä liikennettä. Kaupunkilaisten näkemyksiä on kerätty in-
TAMPERE Muistio 2 (6) ternetkyselyllä, kävelykierroksella sekä aloitusvaiheen asukastilaisuudessa. Yleissuunnittelussa on myös huomioitavia liityntäpintoja muihin lähialueen hankkeisiin, kuten Kalevanrinteen maankäytönsuunnitteluun, Kissanmaan suojelukaavaan, kaupunkiraitiotien suunnitteluun ja Hakametsän hallin kehittämisen selvittämiseen. Yleissuunnitelmasta on valmistunut kaksi maankäyttöluonnosta, jotka ovat nähtävillä 9.4.2015 asti kaupungin internetsivuilla, palvelupiste Frenckellissä sekä Hippostuvalla. Hipposkylän alue on jätetty luonnoskartoilla selvitysalueeksi, sillä sen ratkaiseminen vaatii vielä omalla aikataulullaan kulkevia erillisiä tarkasteluja. Täydentävä puheenvuoro, Lauri Savisaari: Hakametsän hallin urheilu- ja liikuntaympäristöstä on käynnistymässä oma selvitystyönsä. Vertailukohtaa työlle on haettu Jyväskylän Hippoksen alueesta, jonne on suunnitteilla merkittävä urheilutoimintojen keskittymä. Hakametsään tavoitellaan sille sopivaa mittaluokkaa, tavoitteena monipuolistaa urheilu- liikunta ja vapaa-ajanpalveluita alueella. Hakametsän hallin kehitysmahdollisuudet nivoutuvat Kansi- ja Areena -hankkeeseen, jonka toteutuessa Liigaottelut siirtyisivät uuteen jäähalliin. Poliittinen linjaus on, että tuolloin Hakametsän hallia kehitettäisiin sisäliikuntakäyttöön. Tilaajaryhmän sivistys- ja elämänlaatupalveluiden näkökulmasta ei ole todennäköistä, että harjoitushalleja voitaisiin lähitulevaisuudessa siirtää toisaalle luonnosvaihtoehdon 2 mukaisesti. On huomattava, että luonnosvaihtoehdot tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Kysymys yleisöstä: Kuka ajaa täydennysrakentamista ja minkä takia? On kuin yrittäisi laittaa hammastahnaa takaisin tuubiin. Vastaus (HM): Aiemmin esiin tuotujen seikkojen (mm. ylemmän tason suunnitelmat ja strategiat) lisäksi on huomioitava, että Tampereelle on paljon tulijoita ja asumisväljyys kasvaa. Perhekoot pienenevät ikääntymisen ja perhemuotojen muutoksen vuoksi. Näin ollen täytyy yrittää löytää uusia rakennuspaikkoja. Poliittisessa päätöksenteossa on linjattu, että kaupunkirakennetta täydennetään pelkän laajentamisen sijaan. Kommentti yleisöstä: Suomessa on paljon tilaa. Voisi asua harvemminkin, jotta ei näe, mitä naapurissa puuhataan ja kenen kanssa. Tonttipulaa pidetään yllä keinotekoisesti. Vastaus (HM): Tonttien kaavavaranto ei ole suuri, täytyy koko ajan kaavoittaa lisää. Kysymys yleisöstä: Molemmat luonnosvaihtoehdot nojaavat hallin ympäristön täydennysrakentamiseen. Kaatuvatko suunnitelmat, jos jääkiekko ei siirry. Vastaus (HM ja HH): Suunnitelmissa on joustovaraa. Täydennysrakentaminen ja pysäköinti on suunniteltu siten, että halli voi säilyä nykyisessä käytössään. Kommentti yleisöstä: Mikään ei estä nykyisen jäähallin käyttämistä edelleen jääurheiluun. rakennus on vaikeasti muokattavissa sisäliikuntaan. Koripallopelit sopivat, niillä voidaan saada halli täyteen. Kysymys yleisöstä: Viitisentoista vuotta sitten puhuttiin, että Prisman risteykseen tulee eritasoliittymä. Kerrotaanko tänään risteyksen ratkaisuista? Vastaus (HM): Kyllä kerrotaan seuraavissa esityksissä. Kysymys yleisöstä: Suunnitelma näyttää S-ryhmän konttorissa tehdyltä. Onko otettu huomioon, että lama jatkuu ainakin 10 vuotta? Jos tulee 115 000 asukasta lisää, tulee 115 000 työtöntä lisää. Mistä saadaan rahat toteutukseen? Vastaus (HM): Kaupungin maankäytön suunnittelua ohjaavat ja määrittelevät tietyt ylemmän tason suunnitelmista ja strategioista tulevat tavoitteet ja lukuarvot, joiden kyseenalaistaminen ei ole tämän suunnitteluvaiheen tehtävä. Kommentti yleisöstä: Ratikkapäätös on lukujen taustalla.
TAMPERE Muistio 3 (6) Vastaus (HM): Totta on, että joukkoliikenteen kehitettävät laatukäytävät vaikuttavat maankäytönsuunnittelun työohjelmiin. 4. Hakametsän yleissuunnitelmaluonnokset, Elina Kataja ja Hannes Honkanen Elina Kataja kertoi Hakametsän yleissuunnitelmatyön etenemisestä. Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa laadittiin analyysi alueen heikkouksista ja vahvuuksista sekä kehittämistarpeista, asukasnäkemykset huomioiden. Analyysin perusteella työstetyissä kehityskuvissa ideoitiin eri toimintojen sijoittumista sekä viheralueiden, viheryhteyksien ja liikenneyhteyksien kehittämistä. Näiden pohjalta työstettiin lopulta kaksi vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta, joista molemmissa Hakametsän hallin ympäristön urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajanpalveluiden tarjontaa monipuolistetaan ja asumista suunnittelualueella lisätään. Hallin korttelin lisäksi merkittäviä maankäytönmuutoksia on ehdotettu Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien solmukohtaan. Toisessa vaihtoehdossa on asumista ehdotettu myös Aarikkalan lumenvastaanottoalueen paikalle, mikäli toiminalle löydetään korvaava sijainti. Myös kevyen liikenteen osalta on luonnosvaihtoehdoissa esitetty toisistaan poikkeavat ratkaisut. Uudenkylän kerrostalovaltaiselle alueelle on esitetty hienovaraista täydentämistä kulttuuriympäristön arvot huomioiden. Yleissuunnitelmakartalla maankäyttö on esitetty yleispiirteisesti käyttötarkoituksen mukaan erivärisin aluevarauksin ja rasterein sekä verkostoja, kehittämistarpeita, kohteita ja erityisominaisuuksia ja koskevilla viiva- ja symbolimerkinnöillä. Uuden rakentamisen sijoittuminen ja määrät on esitetty erillisellä teemakartalla Rakennusoikeudet. Hannes Honkanen esitteli yleissuunnitelman viiteaineistoa, jossa yleissuunnitelman ratkaisuja on tutkittu tarkemmin ja havainnollistettu miten luonnosten mukainen maankäyttö ja lisärakentaminen voisi alueelle toteutua ja millaista ympäristöä näin voisi syntyä. Kysymys yleisöstä: Ovatko suunnittelijat huomanneet, että lumenkaatopaikan kohdalla kulkee voimalinja, mikä tarkoittaa rakennuskieltoa? Vastaus (HM): Kyllä ja Tampereella on muuttunut realistiseksi ja taloudellisesti kannattavaksi vaihtaa ilmajohtoja maakaapeleiksi täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Kysymys yleisöstä: Näytti siltä, että vaihtoehdoissa jäähallin ympäristössä pysäköinti menee maan alle ja maanpinnalle tulee muuta onko ajateltu näin? Vastaus (HM): Kyllä. Kysymys yleisöstä: Miksi Hakametsää ei ole säilytetty? Vastaus (HM): Molemmissa vaihtoehdoissa Hakametsän luonnonmukaisen puuston alue on pyritty säilyttämään sen kokoisena, että se voidaan mieltää ja kokea yhä metsäksi, vaikka rakentaminen aiheuttaisi muutoksia sen reunoille. Hervannan valtaväylän risteyksen liikennealueelle sijoittuva istutettu puuryhmä poistuisi ja vaihtoehdossa 2 myös luonnonmukainen metsikkö pienenisi itäreunaltaan. Kysymys yleisöstä: Miksi tuoretta Kalevanrinteen yleissuunnitelmaa on muutettu Prisman pohjoispuolella; Sammonkadun päätteen dominantin pohjamuoto on muutettu kaarevasta kulmikkaaksi ja kevyenliikenteen eritasoratkaisu ympyrästä neliöksi? Onko tarkoitus integroida kävelyn ja pyöräilyn rampit rakennuksiin? Vastaus (HM): Yleissuunnitelmissa ei määritellä rakennusten tarkkaa muotoa tai rakentamisen tapaa. Tämä tehdään vasta asemakaavassa, eikä Prisman pohjoispuolta ole Kalevanrinteen yleissuunnitelman l jälkeen vielä asemakaavoitettu. Havainnekuvien rakennusmassat
TAMPERE Muistio 4 (6) ovat viitteellisiä, ts. esitetty maankäyttö ja rakennusoikeus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kuvan tavalla. Kävelyn ja pyöräilyn ylätasolle johtavat rampit ovat yleissuunnitelmaluonnoksissa integroitu osaksi kortteleita/rakennuksia, jolloin voidaan muodostaa suojaisampaa, saavutettavampaa ja elävämpää kevyen liikenteen ympäristöä. Maankäytön mahdollisuudet voidaan integroinnin ansiosta hyödyntää paremmin kuin risteyksen yläpuolelle ripustetun liikenneympyrän ratkaisussa (Kalevan rinteen katujen yleissuunnitelmassa), jossa ympyrän rampit työntävät muun rakentamisen ja reittien liityntäpisteet loitommaksi. Kysymys yleisöstä: Onko tarkoitus, että vaihtoehdossa 2 itä-länsisuuntainen kevyt liikenne joutuu kiertämään Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen noin kaukaa? Miksi? Vastaus (HM): Vaihtoehdossa 2 on tarkoitus, että risteyksen ytimessä liikkuvat vain autot; kävely ja pyöräily ohjattaisiin kortteleiden suojaan. Kortteleiden toiminnot eivät avautuisi risteykseen, jonne ei olisi kulkutarvetta jalan tai pyörällä. Risteyksen eteläpuolella kulkisi suora itälänsisuuntainen reitti, joka olisi eritasoratkaisuilla nykyistä sujuvampi. Pohjoispuolella risteystä kiertävän kävelyn ja pyöräilyn kehän osuus on kauempana ja palvellee enemmänkin koilliseen luoteeseen suuntaavia, mutta tarjoaa myös vaihtoehtoisen yhteyden itä-länsisuunnassa. Eteläpuoleinen reitti on ajateltu laadukkaaksi. Sen toiminnallista luokitusta väylien välisessä hierarkiassa parannettaneen. Luonnoksissa esitetty luokitus paikallisreittinä on sen nykytilanteen mukainen. 5. Hakametsän yleissuunnittelu; liikenneverkon toimivuus, Riikka Salli Riikka Salli kertoi yleissuunnitelma-alueen liikenneverkkoratkaisuista ja niiden taustasta. Vuosina 2012-2013 laadittu Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma on toiminut Hakametsän yleissuunnitelmaluonnosten liikenneratkaisun pohjana. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman lähtökohtana oli Sammonkadun ja Sarvijaakonkadun rajaaman alueen muuttaminen asuinkäyttöön, Prisman ja Iskun alueen kaupallisen keskittymän laajentaminen ja tehostaminen sekä alustavat arviot Hakametsän kehittämisestä. Suunnitelmassa esitettiin, että Sammonkadun itäinen haara yhdistettäisiin suoraan Hervannan valtaväylälle ja Rieväkatu jatkettaisiin pohjoiseen Sammonkadulle ja edelleen Hervannan valtaväylän ali Kissanmaankadulle. Rieväkadun jatkeelta toteutettaisiin rampit pohjoiseen Hervannan valtaväylälle sekä tunneli etelään Sammonkadun ali Prisman pysäköintilaitokseen. Rieväkadun eteläpäässä Hervannan valtaväylän liittymä muutettaisiin liikennevalo-ohjatuksi, ja Hervannan valtaväylältä rakennettaisiin etelästä rampit suoraan Prisman pysäköintilaitokseen. Rieväkadulle toteutettaisiin joukkoliikenteen vaihtoterminaali. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman lähtökohtia ja tavoitetilan liikenneverkkoratkaisua on nyt uusien maankäyttöarvioiden myötä peilattu Hakametsän luonnoksiin liikenneverkon toimivuuden varmistamiseksi ja ratkaisujen tarkentamiseksi. Vuorokauden liikenne-ennuste todettiin noin 10 % suuremmaksi kuin aiemmin Kalevanrinteen yleissuunnitelmassa. Liikenteen tavoiteverkko toimii kuitenkin myös Hakametsän yleissuunnitelman mukaisella maankäytöllä. Kaakkoisosan uudet asuinalueet on mahdollista kytkeä kokonaan Hervannan valtaväylän/rieväkadun eteläisen liittymän kautta. Sammon valtatielle voidaan myös tarvittaessa järjestää ajoyhteys siirtämällä nykyistä liittymää hieman itään päin. Kysymys yleisöstä: Kuinka paljon Kissanmaankadun liikenne kasvaa Rieväkadun jatkeen myötä? Vastaus (RS): Illan huipputunnin liikenne kasvaa 350 ajoneuvosta 500 ajoneuvoon. Hakametsän yleissuunnitelmaluonnosten myötä ennuste on kasvanut ~10% Kalevanrinteen katujen
TAMPERE Muistio 5 (6) yleissuunnitelman (KYS) aikaiseen arvioon nähden. (Liikenteen tavoiteverkko kestää 20% kasvun KYS:n ennusteeseen verrattuna.) Kysymys yleisöstä: Sarvijaakonkadulla on nykyisin paljon liikennettä; mistä tulevaisuudessa ajetaan, Sammonkatuako? Parannetaanko yhteyttä Sammonkadulta Kalevanharjulle ja Tampere-talon suuntaan? Vastaus (RS): Sammonkadun liikennemääriä pyritään vähentämään, ratikan mahdollinen tulo vaikuttaa myös kadun poikkileikkaukseen. Tulevaisuudessa Hervannan valtaväylän ja Kalevantien roolit korostuvat keskustan sisääntuloväylinä. Kysymys yleisöstä: Onko ajateltu Uudenkylänkadun rauhoittamista? Siinä on kamala liikenne ja vaarallinen risteys Takahuhdintielle, asia tuotiin esiin sekä kävelykierroksella että Tapiola-talossa pidetyssä yleisötilaisuudessa. Vastaus (HM ja TR): Yleissuunnitelmaluonnoksissa on keskitytty verkollisiin toimivuustarkasteluihin ja yleispiirteisiin ratkaisuihin eikä tarkemman tason toimenpiteitä ole tässä vaiheessa esitetty. Uudenkylänkadun ja sen risteyksen ongelmallisuus on muistissa ja kaupungin liikennesuunnittelusta vastaavan tahon tiedossa. Kysymys yleisöstä: Onko siis nyt niin, että eritasoliittymää ei ole missään vaiheessa tosissaan suunniteltu, paitsi kevyelle liikenteelle? Vastaus (MK): Maakuntakaavassa on Hervannan valtaväylän risteykseen osoitettu tarve eritasoliittymälle, joka johtuu kaupan suuryksikön maankäytön kehityksestä. Kalevanrinteen yleissuunnitelmassa pyrittiin mm. kaupunkikuvallisista syistä löytämään vaihtoehtoinen ratkaisu ajoneuvoliikenteen eritasoliittymälle, mm. Rieväkadun kehittämisen avulla (ratkaisuna ns. hajautettu eritasoliittymä, jossa Sammon valtaväylän risteyksen sijaan eteläiset rampit on sijoitettu Prisman kohdalle ja pohjoiset rampit Rieväkadun jatkeen kohdalle). Tämä ratkaisu on pohjana myös Hakametsän yleissuunnittelussa. 6. Loppukeskustelua Kysymys yleisöstä: Vaihtoehdossa 1 on rakennettu alue täyteen, entäs korkea rakentaminen sen sijaan? Vastaus (HM): Luonnoksia esiteltiin juuri yhdyskuntalautakunnassa. Korkean rakentamisen tutkimista ehdotettiin myös siellä. Keskustasta ja alakeskuksista on tehty korkean rakentamisen selvitykset. Hakametsän suunnittelualue ei sisältynyt näihin, mutta harkitaan sen selvittämistä. Kommentti yleisöstä: Tornit eivät tuota tavoitteeksi mainittua kaunista ja viihtyisää ympäristöä. Kysymys yleisöstä: Kenelle tässä suunnitellaan viihtyisää ympäristöä, entäs nykyiset asukkaat? Vastaus (HM): Olevia asuinalueita on kohdeltu luonnoksissa hienovaraisesti. Internetkyselykin osoitti, että erityisesti pientaloalueita haluttiin vaalia, mutta luonnoksissa voimakkaammin täydennettäviksi esitettyjä ympäristöjä haluttiin kehittää. Näihin kehittämistarpeessa oleviin alueisiin ottivat kantaa nykyisten asukkaiden ohella myös muualla asuvat.
TAMPERE Muistio 6 (6) Kommentti yleisöstä: Hervannan valtaväylän voisi kattaa pidemmältäkin matkalta, säästyisivät puistot ym. Vastakommentti (HM): Yleiskaavan päivitystyöhön liittyvässä Väylien kattamisen selvityksessä on tutkittu muitakin, esim. maaston kannalta otollisia kohtia, mm. Hippostalon ja Litukan siirtolapuutarhan väliä. Kattamiselle voi kuitenkin olla vaikea löytää maksajaa. Kysymys yleisöstä: Miten hallialueen pysäköinti on mitoitettu? Vastaus: Ajatuksena on ollut, että suuria yleisötapahtumia voidaan järjestää Hakametsässä myös tulevaisuudessa ja että yksityisautollakin on mahdollista tulla. Luonnoksissa on esitetty tapa, jolla rakenteellinen pysäköinti voitaisiin alueelle järjestää. Tarkkaa mitoitusta ei ole vielä, se riippuu mm. käyttötarkoituksista ja urheilukampuksen toiminnallisen konseptin täsmentymisestä. 9. Tilaisuuden päätös Ohjattu keskustelu ja esittelyt päättyivät klo 19.40, minkä jälkeen käytiin vielä vapaamuotoista keskustelua aulassa. Tilaisuudessa esillä olleeseen palautelaatikkoon jätettiin neljä kirjallista mielipidettä. Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille! LIITTEET: Liite 1: Hakametsän yleissuunnittelun viitekehys ja suunnittelutilanne - esitys Liite 2: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnokset - esitys Liite 3: Hakametsän yleissuunnittelu; liikenneverkon toimivuus - esitys