Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Rovaniemi Natura-arvioinnin ja -lausunnon merkitys lupamenettelyissä Ympäristöneuvos Riitta Riihimäki, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Timo J. Lehtonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto 1
Natura-arviointi LSL 65 Ympäristölupahakemukseen on ympäristönsuojelulain 39 :n (YSL 86/2000: 35.3 ) mukaan tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettu arviointi. Vastaava säännös vesilain 11 luvun 3 :ssä. Hakijan on oma-aloitteisesti tehtävä Natura-arvio tai esitettävä Natura-arvioinnin tarpeettomuus (eli hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Naturan perustana olevia luontoarvoja) perustellusti lupahakemuksessa. Pelkkä toteamus ei tarvita Natura-arviointia ei riitä, jos vaikutusalueella on Naturaalueita, vaan se on faktapohjaisesti perusteltava. Lupaviranomaisen on valvottava, että arviointi tehdään, jos se on tarpeen. Arvioinnista on pyydettävä ELYn ja alueen haltijan lausunto. 2
Luvan myöntämiseste LSL 66 Lupaa ei saa myöntää, jos 65 :n arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. (Valtioneuvosto voi päättää hankkeen toteuttamisesta erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Mikäli Natura-alueella on luontodirektiivin liitteessä I mainittu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteen 2 ensisijaisesti suojeltava laji, on hankkeen toteuttamiselle vielä tiukemmat kriteerit.) 3
LSL:n Natura-säädösten taustaa Luonnonsuojelulain (1096/1996) 3 :n mukaan lailla on pantu täytäntöön muun muassa luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY (luontodirektiivi) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi 79/409/ETY (lintudirektiivi), muilta osin kuin metsästyslain (615/1993) 5 :ssä tarkoitettujen eläinlajien osalta. 4
Luontodirektiivin 6 artiklan kohta 2 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vahvistettu, että jäsenvaltioilla on velvollisuus estää Natura 2000- verkostoon kuuluvilla alueilla ko. Natura-alueen valintaperusteena olleiden luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentyminen. Tätä kautta syntyy velvollisuus noudattaa em. direktiivin kohtaa, vaikka hankkeelle olisi myönnetty lupa ennen kuin Natura-päätös on tehty (esim. EU:n tuomioistuimen ratkaisu C-226/08). Vrt. vanhat kaivospiirit Lemmenjoella. 5
Luontodirektiivin 6 artiklan kohta 3 Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. 6
Luontodirektiivin 6 artiklan kohta 3/ EU tuomioistuimen ratkaisu 7.9.2004: C-127/02 - Waddenzeen sydänsimpukoiden pyynti - ennakkoratkaisu mm. luontodirektiivin 6(3) artiklasta - sydänsimpukoiden mekaaninen pyynti, vanhastaan harjoitettu, määräaikaiset luvat - arviointivelvollisuus Natura-alueella, mikäli ei ole objektiivisten seikkojen perusteella poissuljettua, että hanke vaikuttaa kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien - kanssa varovaisuusperiaate EY 174(2) - Arviointikynnys matalalla 7
Lausuntojen merkitys Luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (79/1996) on luonnonsuojelulain 66 :n osalta todettu muun muassa, että alueellisen ympäristökeskuksen ja aluetta hallitsevan viranomaisen lausunnoille on luonnollisesti annettava huomattava paino Natura-alueen heikentymistä koskevassa arvioinnissa. Asian ratkaiseminen on kuitenkin asianomaisen viranomaisen itsensä harkinnassa. Harkinta on oikeusharkintaa, jossa ennalta arvioidaan vaikutuksia ja punnitaan ratkaisuvaihtoehtoja koko asiakirja-aineiston perusteella. Lupaviranomainen ja muutoksenhakuviranomainen voivat punnita lausunnon sisällön eri tavoilla (esim. Kallasuo, Viinivaaran pohjavesihanke). 8
Lausuntojen merkitys Lausunnolla on sitä painavampi merkitys, mitä perusteellisemmin siinä on luotettavaan tutkimusaineistoon perustuen arvioitu hankkeen merkitystä niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Merkityksen arvioinnin tulisi perustua joko hankkeen seurauksena suoraan aiheutuvaan Natura-alueen fyysiseen koskemattomuuteen tai hankkeen päästövaikutusten kautta luontotyyppien ominaispiirteiden heikentymiseen tai lajien elinolosuhteita heikentäviin muutoksiin/muutosriskeihin. Lupaharkintaan saadaan ELY-lähtöisiä muutos,- toimenpide- ja tarkkailuesityksiä, joilla varmistetaan ettei kiellettyä seurausta aiheudu. 9
Oikeustapauksia Korkein hallinto-oikeus KHO 1003/2014: Kotkanpesänsuon turvetuotanto, Tohmajärvi (ISAVI) KHO pysytti AVIn päätöksen Naturaa koskevalta osalta ( muu päätös ) Vaikutus lähistöllä olevaan Natura-suohon - noin 800 metrin etäisyydellä on luonnontilainen Naturaan kuuluva Hirvisuo, jonka vesitaseeseen turvetuotanto valituksen mukaan vaikuttaisi KHO: Kotkanpesänsuon ja Hirvisuon alueet eivät muodosta sellaista yhtenäistä kokonaisuutta, jonka Kotkanpesänsuon turvetuotantotoiminta rikkoisi. Etäisyys ja purkureitti huomioon ottaen kysymyksessä olevan turvetuotantotoiminnan vaikutukset eivät ennalta arvioiden ulotu Hirvisuon Natura-alueelle. Vaikutus purkuvesistön Natura-alueeseen (valintaperusteena mm. hento näkinruoho) - Peijonniemenlahden Natura-alue sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Kotkanpesänsuon kuivatusvesien purkupaikasta (Vääränlahti), eikä Peijonniemenlahdelta ole läpivirtausta Tohmajärvestä. jatkuu: 10
Oikeustapauksia - Korkein hallinto-oikeus jatkuu: KHO: Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä todettu Kotkanpesänsuon tuotantoalueen kuivatusvesien purkupaikan etäisyys mainitusta Natura-kohteesta ja mainittu luonnonarvo, jonka perusteella puheena oleva mainittu kohde on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon, on asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ennakolta objektiivisesti arvioituna poissuljettua, että hankkeesta aiheutuisi luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettuja Naturaalueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hakemuksen hyväksymiselle ei siten tältä osin ole ollut luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä. 11
Oikeustapauksia - Korkein hallinto-oikeus KHO 3089/2014: Kaitasuon turvetuotanto, Urjala (LSSAVI) KHO pysytti AVIn ja Vaasan päätöksen ( muu päätös ) Kaakkosuo-Kivijärven Natura 2000 -alue (F10348002) sijaitsee lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Kaitasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdettaisi Naturaalueelle, mutta turvetuotannon seurauksena Natura-alueen valuma-alue jonkin verran pienenisi. VHaO: Luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin mukainen arviointi ei ole tässä hankkeessa tarpeen. Alueen suojeluperuste on suoluonnon osalta Palkkisuon keidassuo. Hallinto-oikeus totesi, että Natura-alueella ja Kaitasuolla esiintyvällä suolajistolla todennäköisesti on ekologinen yhteys. Koska suurin osa Kaitasuota edelleen säilyy nykytilassaan ja koska turvetuotantoon otettavat osat Kaitasuota ovat suurelta osin ojitettuja suomuuttumia, hankkeesta ei ole odotettavissa sellaisia heijastusvaikutuksia Palkkisuon ekologiaan, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä. 12
Oikeustapauksia - Korkein hallinto-oikeus KHO 2337/2013: Kallasuon turvetuotanto, Pudasjärvi (PSAVI), julkaisematon päätös Kiiminkijoen Natura 2000 -kohteeseen kuuluva Kallajärvi sijaitsee noin 150 metrin päässä tuotantoalueen eteläpuolella. AVI oli myöntänyt luvan. (AVI oli kuullut ELYä Natura-arvioinnista ja sen täydennyksestä ja ELYn lausunnon sisältö oli mukana päätöksen perusteluissa) VHaO kumosi AVIn päätöksen ja hylkäsi lupahakemuksen. Perustelut: Kallajärvi laskupuroineen ovat Kiiminkijoen Natura-alueen suojaamia luontotyyppejä, eikä lupaa hankkeelle voida myöntää ellei lupakäsittelyssä voida todeta, että hanke ei merkittävästi heikennä suojeluarvoja. Koska hakemuksen ja sen käsittelyssä kertyneiden asiakirjojen perusteella ei voida päätellä, että hanke ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja jotka ovat Natura-alueen perusteena, hakemus on hylättävä. jatkuu 13
Oikeustapauksia - Korkein hallinto-oikeus KHO kumosi sekä AVIn että Vaasan päätöksen ja palautti asian AVIlle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut: KHO katsoi, että turvetuotannon aiheuttamat valunnan määrän muutokset eivät ole arvioitavissa siten, että tältä osin olisi mahdollista saada luotettavaa ja lupa-asian ratkaisuun vaikuttavaa lisäselvitystä. Ympäristöluvan hakijalta ei tämän vuoksi voi edellyttää selvitystä turvetuotannon vaikutuksista Kallajärven ja sen laskupuron vesitasapainoon. Hallinto-oikeus ei siten ole voinut mainitsemallaan selvitysten riittämättömyyteen liittyvällä perusteella kumota aluehallintoviraston päätöstä. Asiassa on jäänyt puutteellisten selvityksen vuoksi epäselväksi se, miten turvesuon pölyäminen vaikuttaa tuotantoalueen eteläpuoliseen Kallajärveen ja onko haitta estettävissä lupamääräyksillä. Tältä osin KHO viittaa EU:n tuomioistuimen Waddenzee päätökseen, mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että asianmukaisen selvityksen ja lausuntojen perusteella merkittävien vaikutusten ilmeneminen ei ole epävarmaa, vaan se on poissuljettu. 14
Oikeustapauksia - Korkein hallinto-oikeus KHO 771/2015: Kalettomansuon turvetuotanto, Multia (LSSAVI) KHO pysytti AVIn ja Vaasan HO:n päätöksen Naturaa koskevin osin. ( muu päätös ) VHaO: Turvetuotantoalue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Joensuonkankaan Natura 2000 -alueesta. Kalettomansuon turvetuotantoalueen kuivatusvesiä ei tulla johtamaan Natura-alueelle. Tuotantoalueen ja Natura-alueen välissä on Rajajoki. Vaikka pintavalutuskenttä sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä Natura-alueesta, hallinto-oikeus katsoo, että Kalettomansuon turvetuotantoalueen vaikutukset Natura-alueelle jäävät niin vähäisiksi, että merkittävien haitallisten vaikutusten aiheutuminen suojelun perusteena oleville luontoarvoille on ennalta varautumisen periaatekin huomioon ottaen poissuljettu. Turvetuotanto ei etäisyyden vuoksi ja siksi, että tuotantoalueen ja Natura-alueen välissä kulkee Rajajoki, vaikuta myöskään Natura-alueen suojellun suoalueen vesioloihin eikä siten vaaranna puustoisten soiden luontotyypin säilymistä. Hanke ei edellyttänyt Natura-arviota 15
Oikeustapauksia Korkein hallinto-oikeus KHO 155/2015: Pansion sataman LNG-terminaali, Turun kaupunginvaltuuston päätös asemaakaavan muutoksesta KHO pysytti Turun HAO:n päätöksen Naturaa koskevin osin; julkaisematon päätös Noin 300 metrin etäisyydellä sijaitsee Ruissalon saari, joka on lähes kokonaan Natura 2000 -aluetta. Ruissalon Natura-alueen suojelun perusteena ovat 12 luontodirektiivin luontotyyppiä sekä 4 luontodirektiivin liitteen II lajia, 8 lintudirektiivin liitteen I lintulajia sekä 2 säännöllisesti esiintyvää muuttolintulajia. THaO: Kun otetaan huomioon Natura-tarvearvioinnin johtopäätökset, edellä mainittu alueen enimmäismelutasoja koskeva kaavamääräys sekä kaavamääräys, jonka mukaan alueen toiminnasta ei saa vallitsevan taustapitoisuuden kanssa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia valtioneuvoston päätöksen (480/1996) ja valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisia ilmanlaadun ohje- tai raja-arvoja ylittäviä rikkidioksidi- tai typenoksidipitoisuuksia, kaavamuutos ei ole ristiriidassa luonnonympäristön vaalimista koskevan sisältövaatimuksen kanssa eikä se hävitä luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. 16
Oikeustapauksia - Vaasan hallinto-oikeus 14.8.2015: nro 15/0366/1 Mustikkasuon turvetuotanto, Soini (LSSAVI) Tuotantoalue sijaitsee lähimmillään noin 240 metrin päässä Matosuon Natura 2000 -alueesta. AVI myönsi luvan. Ei vaikutusta vesitaseeseen. Pölypäästöillä ei ole Matosuon luontotyyppejä heikentävää vaikutusta. VHaO kumosi AVIn päätöksen ja hylkäsi lupahakemuksen. Päätös lainvoimainen. Perustelut: Selvityksen mukaan Matosuo saa sen rimmikkoisena säilymiseksi tarpeellisen veden osaksi sen eteläpuoliselta Mustikkasuolta, jolta pohjavesi selvityksen mukaan virtaa pohjoiseen Matosuolle. On myös mahdollista, että suunniteltu hanke edetessään johtaa siihen, että veden virtaussuunta muuttuu Matosuolta poispäin, etelään, jolloin Matosuo kuivuu ja menettää niitä luontoarvoja, joiden johdosta se on sisällytetty Naturaan. 17
Oikeustapauksia - Vaasan hallinto-oikeus 18.6.2014: nro 14/0208/2 Kuohusuo, Valtimo (ISAVI) AVI myönsi luvan supistettuna siten, että etäisyys haetun turvetuotantoalueen ja Murtovaaran alueen vanhat metsät Natura-alueen välillä kasvoi alueen itäosassa 200 metriin ja lounaisosassa 150 metriin. Koillisosassa hylättiin vajaan kahden hehtaarin alue. VHaO kumosi AVIn päätöksen alueen koillisosassa noin 27,4 ha:n alalta ja palautti asian tältä osin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Vanhan metsän alueella sijaitsee luonnontilaisen kaltainen korpipuro. Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella ei voi varmuudella päätellä, ettei aluehallintoviraston päätöksen mukaisen turvetuotannon harjoittaminen lohkolla 1 ja mainitun alueen kuivattaminen turvetuotantoa varten merkittävästi heikennä Natura-alueen perusteena olevia luontoarvoja. Valitettu KHO.een. 18