JANAKKALA 20.5.2003 HARVIALAN YLEISKAAVA SELOSTUS / LUONNOSVAIHE / TÄYDENTYVÄ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelutilanne Maanomistus Alue sijaitsee 5 km Turengista pohjoiseen, Hiidenjoen ja rautatien välissä. Hiidenjokeen laskeva Pikkujoki rajaa aluetta lännessä. Alueelle on Harvialantieltä kaksi rautatien ali johdettua tieyhteyttä. Alueen koko on n. 180 ha. Karttaan on rajattu välitön vaikutusalue ulottuvaksi Harvialantiehen ja Hiidenjoen vastarannalle. Harvialan kartanon päärakennus sijaitsee rautatien toisella puolella eikä tämä yleiskaava ulotu sinne. Suunnittelualue sijoittuu Niemenpään, Harvialan ja Koljalan maarekisterikylien alueelle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueelle ei ole asetettu erityisiä valtakunnallisia tavoitteita. Seutukaava Kanta-Hämeen viides seutukaava on vahvistettu 1.10.1998. Seutukaavassa yleiskaava-alue on varattu taajamatoiminnoille (asuminen). Seutukaavassa Hämeenlinnan puolella taajamarakenne ulotetaan yhtenäisenä Janakkalan rajaan asti. Seutukaavavarauksena yleiskaavaaluetta sivuaa VT-10:n suunniteltu ohjeellinen linjaus, joka on johdettu lounaiskoillissuuntaisena Niemenpään alueen päältä. Hämeen maakuntakaavan kuudes vaihe on kaavaluonnosvaiheessa vuoden 2003 kesällä. VT-10 linjaus ratkaistaan maakuntakaavan aikataulussa. Liitekartta 7 Ote seutukaavasta. Yleiskaava Alue sisältyy ohjeelliseen valtuuston v. 1983 hyväksymään koko kunnan yleiskaavaan. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja teollisuustoimintojen alueeksi. Yleiskaava ei vanhentuneena vastaa kunnan kehitystavoitetta. Liitekartta 8 Ote yleiskaavasta. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa eikä ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Janakkalan rakennusjärjestys on astunut voimaan 3.4.1995. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaavan pohjakartta, joka on tehty 1989 ja tarkistettu 2003. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa Janakkalan kunta omistaa pääosan yleiskaava-alueesta. Pellot on toistaiseksi vuokrattu maanviljelykseen. Alueella on 15 muuta maanomistajaa. Liite 1 Maanomistajaluettelo Liitekartta 10 Maankäytön nykytilanne osoittaa maanomistusrajat ja kunnan maanomistuksen. Nykyinen maankäyttö Liittyminen ympäristöön Harvialan alue sijaitsee n. 5 km Turengin keskustasta ja n. 10 km Hämeenlinnan keskustasta. Hämeenlinnan puolella yhdyskuntarakenne jatkuu Harvialantien varressa lähes kuntien rajalle asti. Pitkällä tähtäimellä taajamarakenteen nähdään jatkuvan nauhamaisena myös Janakkalan puolella, jolloin Hämeenlinna-Turenki välille muodostuu yhtenäinen yhdyskuntarakenne. Nauhan varrelle sijoittuu sekä asumista että toimitila- ja teollisuusalueita. Liitekartta 9 Liittyminen ympäristöön Maankäyttö
Yleiskaavoitettava alue on maatalous- ja haja-asutusaluetta ja alueen pinta-ala on n. 180 ha. Viljellyn alueen pinta-ala on n. 120 ha. Hiidenjoen ja Pikkujoen rantametsiköiden pinta-ala on n. 39 ha ja muiden metsiköiden pinta-ala n. 3 ha. Taimikeskuksen pinta-ala on n. 7 ha ja asumisen pihapiirien n. 5 ha. Rakennettu ympäristö Alueen rakennuskanta koostuu Harvialan kartanon entisistä tuotanto- ja asuinrakennuksista, Harvialan aseman rakennuksista sekä neljän asuinrakennuksen ryhmästä Alikartanontien itäpäässä. Avoimessa maisemakuvassa Taimikeskuksella on hallitseva rooli. Hiidenjoen rannassa, itäosassa on kolme saunaa. Alueella on 11 asuntoa. Rakennuskulttuuri-inventoinnin perusteella seuraavat kohteet omaavat rakennushistoriallista arvoa: 1. Harvialan Alikartanon alue 2. Navetta (Taimikeskus), Haavisto ja muut talousrakennukset 3. Katajamäki 4. Karrintalo 5. Nyrkkiälä 6. Rautatierakennukset Hämeen liiton maakunnallisen rakennuskulttuuriselvityksen tutkimustyö ja kohdeluettelo, Lauri Putkonen 2003 luettelossa yleiskaava-alue on kohde 21: Selvityksessä esitetty rajaus liitekartassa 11. 21. Harvialan kartano ja kulttuurimaisema Kartanoalueesta syrjässä, rautatien toisella puolen on tiilinen talousrakennusten ryhmä, jonka keskuksena on mahtava, 100 metrin pituinen navettarakennus. Navetan länsipuolella on Katajamäen työväen asuntoalue, joka koostuu viidestä tiilisestä kahden perheen asuinrakennuksesta ja huoltorakennuksesta. Ne samoin kuin navetta on rakennettu 1920-luvulla arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin piirustusten mukaan. Sama toimisto suunnitteli myös Sikopiirin rakennukset radan eteläpuolella sekä Marjoniemen radan pohjoispuolella. Liite 5 Rakennusinventoinnin keruukertomus Liitekartta 11 Rakennettu ympäristö, rakennuskulttuurikohteet, kulttuurimaisema. Numerointi viittaa liitteen 5, rakennusinventoinnin numeroihin. Luonnonolot ja maisema Alueen merkittävimmät luonnonelementit ovat Hiidenjoki ja maiseman avoimuus. Alueen pääosa on loivasti kumpuilevaa ja avointa peltoa tai puuntaimiviljelyssä olevaa aluetta. Puiden taimiviljelyn johdosta alueen maisematila on alati muuttuva. Harvialassa viljellään myös mansikkaa, viljaa ja sokerijuurikasta. Avoimen maisematilan johdosta yksittäiset metsäsaarekkeet ja taloryhmät erottuvat selvästi ja kaukomaiseman harjujen rajaava vaikutus on merkittävä. Hiidenjoen vastakkaisella puolella 130 m korkeuteen kohoava Sälimäen harjujakso ja koillisessa Tunturivuori rajaavat maisematilaa. Avoimessa maisemassa alueen poikki kulkeva voimajohto hallitsee. Keskeiseltä peltoalueelta avautuu Hiidenjoelle näkymä alueen länsiosassa, missä rannan kasvullisuusvyöhyke on kapeimmillaan. Näkymä Turengin suuntaan on mielenkiintoinen joen mutkaisuuden ansiosta. Alueelta ulottuu näkymä Turengin sokeritehtaan piipuille asti. Hiidenjoen rannan korkeustaso on n. +80 (N60). Alikartanon alueen korkein piste on + 91 m:n korkeudella.
Alueen keskellä itä-länsisuuntaisesti kulkeva harjanne jakaa pintavedet Hiidenjokeen ja pohjoisen puolella Pikkujoen suuntaan. Hiidenjoen rantaa kohti työntyy matalia harjanteita. Maaston selkein maisemanmuoto sijoittuu Katajamäen kohdalle. Alikartanontien läntisen osan molemmin puolin on tulvakorkeuden alapuolella oleva alue, jolla keväisin seisoo vesi. Alue on rajattu viljelyn ulkopuolelle ja se pusikoituu. Hiidenjoen leveys on n. 60 m ja Hiidenjoen rannan puustoisen alueen leveys vaihtelee 40-230 metriin. Pikkujoen leveys on alle 5 m ja tulva-alueen leveys vaihtelee 20-30 m välillä. Rantapuuston leveys vaihtelee 30-100 metriin. Hiidenjoki välittää veneilyreitit Kokemäenjoen vesistöön. Kulttuuri- ja viljelyvaikutteisista valuma-alueistaan johtuen Hiidenjoen vesi on sameahkoa mutta virkistyskäyttöön soveltuvaa. Alueella on v. 1994 tehty luonto- ja linnustoselvitys. Selvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä suojelukohteita. Maisemallisesti tärkeitä ovat Hiidenjoen varsi ja pienet metsäsaarekkeet sekä kasvien ja eläimistön osalta Hiidenjoen ja Pikkujoen jokikäytävät. Liite 2 Luonto- ja linnustoselvitys, tiivistelmä. Liitekartta 12 Luonto ja maisemarakenne. Liitekartan numerot viittaavat luonto- ja linnustoselvityksen numerointiin. Historia Harviala on ollut aateliskartano, jonka historia ulottuu 1300-luvulle. Suurimmillaan kartanon maita on ulottunut Turkuun saakka. Niemenpää ja Harviala ovat olleet keskiajalla Kurki-suvun omistuksessa. Entisiä rälssisätereitä vuodesta 1816 hallinneiden Brusiinien aikana kartanon talouskeskus siirtyi Alikartanon alueelta ylös mäelle Yläkartanolle. Brusiinit perustivat AB Harviala Oy:n vuonna 1908. Nelisen vuotta myöhemmin (1913) omistajaksi tuli W.Rosenlew & Co, jonka rakennustuotantoa ovat Alikartanon tiilirakennukset. Harvialan pinta-ala oli tuolloin 13 500 ha. Yhtiön aikana metsäpuiden taimien kasvattamisesta alkanut taimitarhaus laajeni hyöty- ja koristepuiden ja -pensaiden tuotantoon 1919. Harvialan taimitarhasta kasvoi 1950- luvulla alallaan Suomen suurin. Kunta hankki Harvialan alueen Rauma Repolalta v. 1988. Koko hankitun alueen pinta-ala oli n. 330 ha, alue käsitti maita radan molemmin puolin. Taimikeskus myytiin Harviala Oy:lle, Lännen Tehtaiden osakasyhtiölle v. 1989. Kartanon talouskeskus siirtyi 1920-luvulla ns. Alikartanon alueelle, vanhoille pelloille, missä oli tuolloin enemmänkin työväen puisia asuintaloja. Alueelle rakennettiin tiilisten tuotantorakennusten lisäksi työväen- ja toimihenkilöiden asuintaloja, pääasiassa punatiilestä. Alueen halkaisevan radan varteen valmistui 1920-luvun loppupuolella Harvialan asema. Lisäksi alueella on kaksi ratavartijan asuinrakennusta mahdollisesti 1870-luvulta. Uudistiloja syntyi sotien jälkeen 1950-60-luvulla kartanon itäpuolelle. Mäenkumpareella Alikartanontien varressa on tiivis neljän talon rakennusryhmä. Alueelta on hävitetty mm. kauppa sekä useita puurakenteisia asuinrakennuksia. (Ote rakennusinventoinnin keruukertomuksesta, Teija Ahola) Harvialan kylä on entistä Vanajan pitäjää. Alue liitettiin Janakkalaan 1967. Liite 5 Rakennusinventoinnin keruukertomus Muinaislöydöt Alueella on museoviraston tietojen mukaan yksi kivikautinen irtolöytö ja kolme rautakautisista irtolöytöä. Vuonna 2002 tehdyssä arkeologisessa täydennysinventoinnissa ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä, joita tulisi huomioida yleiskaavoituksessa. Palvelut ja työpaikat Yleiskaava-alueella ei ole palveluja. Harvialan ala-asteen asteen 7-opettajaisen koulun etäisyys alueesta on n. 1,5 km. Muut kunnalliset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Turengissa.
Työpaikkoja on Harvialan taimitarhalla sesonkiluonteisesti 10-30. Lisäksi mansikan viljely työllistää jonkin verran kesäaikaan. Liikenne Alue tukeutuu liikenteellisesti Turengin ja Hämeenlinnan väliseen Harvialantiehen. Harvialantie välittää pääosan Turengin ja Hämeenlinnan välisestä työmatka- ja asiointiliikenteestä. Harvialantie välittää myös Turengin ja Hämeenlinnan välistä linja-autoliikennettä. Päivällä vuorotiheys on kerran tunnissa molempiin suuntiin. Yleiskaava-alueen liikenneverkon rungon muodostaa Alikartanontie, joka kulkee lenkkinä alueen läpi kytkien alueen kahdesta kohdasta Harvialantiehen kahden rautatien alikulun kautta. Nykyinen järjestely on toteutettu v. 1996, jolloin tasoylikäytävät poistettiin. Läntisen alikulun vapaa korkeus on 4,6 m. Tiealueen leveydessä, 12 m, on varauduttu kevyen liikenteen väylän toteuttamiseen. Itäisemmän alikulun vapaa korkeus on 3,8 ja tiealueen leveys 10,5 m. Alikartanontie on osa vanhaa Helsinki - Hämeenlinna - tietä. Alikartanontie on lakkautettu yleisenä tienä ja on nyt Janakkalan kunnan hallinnassa. Harvialantien varteen toteutetaan yhtenäinen kevyen liikenteen väylä Turengin ja Hämeenlinnan välille. Väylä valmistuu 2003 Samassa yhteydessä toteutetaan Harvialantien alitus, joka palvelee suunnittelualueen kevyen liikenteen yhteytenä ala-asteen koululle. Kunta toteuttaa samanaikaisesti Harvialantieltä Harvialan ala-asteen koululle johtavan kevyen liikenteen väylän Sääjärventien varteen. Katajamäentie on yksityistie, joka johtaa taimikeskuksen ja Katajamäen ohi Niemenpäähän. Harvialan seisake ei ole käytössä. Vesihuolto Janakkalan kunta on toteuttanut vesihuoltolinjan Harvialantien varteen v 94. Ympäristön häiriötekijät, suunnittelurajoitukset Rautatie Pääradan melu vaikuttaa alueen suunnitteluun. Ratahallintokeskukselta saatujen tietojen perusteella melualue on laskennallisesti 103 metriä reunimmaisesta raiteesta. Melualueelle ei saa sijoittaa asuinkortteleita. Ratamelun vaikutus tulee selvittää tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Sähkölinjat Alueen halkaisee 110 kv ja 20 kv sähkölinjat. 20 kv:n sähkölinjan oletetaan poistuvaksi alueen rakentumisen myötä. 110 kv voimajohtoja varten on lunastettu käyttöoikeuden supistus 65 m leveälle johtoalueelle. Johtoalue muodostuu 45 m leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean reunoissa olevista 10 m leveistä reunavyöhykkeistä, joilla puuston kasvua on rajoitettu. Rakennuskieltoraja ulottuu 15 m päähän 110 kv johtojen keskilinjasta. Johtoalueen leveys on 65 m. Maakaasu Gasum Oy:n maakaasuputki DN100 (teräsputki, halkaisija 100 mm) kulkee kaavoitettavan alueen läpi. Alueella on lisäksi venttiiliasema, anodikenttä sekä anodikentälle johtava maakaapeli. Suojaetäisyydet maakaasuputkeen ja siihen liittyviin laitteisiin määräytyvät kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen n:o 1059/93 perusteella. Anodikentän päälle ei saa osoittaa rakentamista. Hiidenjoen tulvaraja
2. TAVOITTEET Tulvaraja määräytyy Hämeen ympäristökeskuksen selvityksen 31.3.2000 perusteella. Alue sijaitsee n. 1,5-3,5 km etäisyydellä Vanajaveden Miemalanselästä. Vanajaveden vesistöä säännöstellään ja vedenkorkeuksille on lupapäätöksessä määrätty ylä- ja alarajat. Selvityksen perusteella alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus on Hiidenjoen rannassa on +81 (N60). Pohjavesialue Yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuva II luokan Harvialan pohjavesialue (04 165 54) ulottuu alueelle aseman kohdalla. Perustamisolosuhteet Alikartanon alueella on suoritettu maaperätutkimus 100 metrin ruudukolla ja rakennettavuus esitetään jaettuna 5 vyöhykkeeseen. Lukuunottamatta jokivarren pehmeikköaluetta voidaan tutkitulla alueella päästä maanvaraiseen rakennusten perustamistapaan. Liitekartassa 13 esitetään yleispiirteisesti alue, jolla normaali matalaperustus ei ole mahdollista. Liite 3 Alueellinen pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys. Yleistavoitteet MRA 35 :ssä esitetään yleiskaavan tarkoitus seuraavasti: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Janakkalan kunta hankki Harvialan alueen v. 1989 käytettäväksi yhdyskuntarakentamiseen ja ensisijassa asumiseen. Alue on tarkoitus kaavoittaa asumiseen ja pääasiassa pientalorakentamisen tarpeita varten. Turengin Kauriinmaa rakentuu täyteen muutaman lähivuoden kuluessa. Tämän jälkeen Harviala on Turengin suunnan tärkein tonttitarjonnan ja asuntorakentamisen kohde. Nyt käsillä olevan Alikartanon ensivaiheen toteutuskohteen lisäksi asumispainotteisina alueina nähdään tällä hetkellä Niemenpää ja Marjoniemi. Kartanon alue ympäristöineen on mahdollinen kaupallisten ja julkisten palveluiden tai työpaikkojen sijoituspaikka. Valtakunnalliset akunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Edistetään elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Suunnittelutavoitteet Nykyinen asuminen huomioidaan lähtökohtana ja arvokas rakennettu ympäristö on suunnittelun lähtökohtana. Yleiskaavalla pyritään luomaan edellytykset ympäristöltään laadukkaan asuntoalueen kaavoittamiselle. Pääosa alueesta varataan erillispientaloille. Tehokkaampi rakentaminen voi olla ryhmärakentamis- ja yhtiömuotoista pientalorakentamista. Rakentamistyyppi ratkaistaan asemakaavoituksessa. Varataan osa rannasta korttelialueeksi siten, että hyvät viheryhteydet turvataan. Taimikeskuksen toiminta turvataan sen nykyisissä tiloissa. Lähipalvelu (päiväkoti) sijoitetaan liikenteellisesti helposti saavutettavaksi ja viheryhteyden tuntumaan. Harvialantien toisella puolella sijaitseva Harvialan ala-aste tulee jatkossakin toimimaan alueen kouluna. Luodaan jalankululle ja pyöräilylle hyvät kevyen liikenteen yhteydet.
Puistoverkosto tukeutuu rantaa myötäilevään virkistysalueeseen, jonne korttelialueilta johdetaan yhteydet. Ranta-alue kehitetään metsäiseksi rantapuistoksi. Rantapuistoon osoitetaan paikka uimarantaa ja venevalkamaa varten. Liikenne Lähtökohtana on tukeutuminen toteutettuun tiejärjestelyyn. Niemenpää nähdään mahdollisena asuntoalueena ja kulkuyhteys varataan tämän alueen kautta. Harvialan alueen aatekilpailussa ilmaistiin tavoite mm. seuraavasti: Kilpailun tavoitteena on luoda Harvialaan tavanomaisesta pientaloasumisesta poikkeavalla tavalla puutarhamainen asuntoalue, johon alueen nimi ja koko valtakunnassa tunnettu puutarhanhoitoon liittyvä maine antavat hyvän lähtökohdan. Monia teknisiä rajoitteita sisältävästä lähtökohdasta tulisi löytää ratkaisu vetovoimaiseksi, korkeatasoiseksi omakotialueeksi omatoimiselle 2000-luvun rakentajalle. Alueen omaleimaisuuden kannalta keskeisien maisematekijöiden, joki- ja harjumaisemien arvojen tulee heijastua ehdotuksista. Osallisien tavoitteet Viranomaisten tavoitteet ilmenevät viranomaisneuvottelun muistiosta. Liite 14 Harvialan viranomaisneuvottelun 19.9.2001 muistio Valmisteluaineiston nähtävänäolon yhteydessä saatiin maanomistajilta kaksi kirjallista mielipidettä. Pirjo Pyyhtiä, Alikartanontie 232 esitti, että Alikartanontietä ei tulisi leventää taloryhmän kohdalla, ettei tie tulisi liian lähelle piha-alueita. Katajamäen asukkaat esittivät mm., että peltoja ei pitäisi tuhota, linnusto, eläimistö ja kasvillisuus kärsii, jos alue rakennetaan kovin täyteen, Katajamäen ympäristö tulisi rakennustaiteellisesti arvokkaana rakentaa väljästi, Niemenpään tieyhteys tulisi osoittaa alueen pohjoispuolelta. 3 TEHDYT SELVITYKSET Tiesuunnitelma Tiestön yleissuunnitelma 1988-1989 toteutettiin yhteishankkeena tielaitoksen, ratahallintokeskuksen, Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkalan kunnan kesken. Ratkaisulla poistettiin kolme rautatien tasoristeystä, rakennettiin kaksi alikulkua ja uusi sisääntulotie. Järjestely on toteutettu 96. Vesihuoltoselvitys 1998 Vertailussa vesihuollon suuntavaihtoehtojen väillä Turengin suunta todettiin taloudellisesti edullisemmaksi kuin Hämeenlinnan suunta. Liite 4 Ote vesihuoltoselvityksestä 1998 Alueellinen pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys 1999 Janakkalan kunnan toimeksiannosta Geotek Oy on tehnyt alueellisen pohjatutkimuksen Harvialan alueella. Pohjatutkimuksen tarkoitus oli selvittää kyseisen alueen rakennettavuus myöhempää maankäyttöä ajatellen. Liite 3 Alueellinen pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys Luonto- ja linnustoselvitys 1994 Harvialan alueella tehtiin 1994 (Metsätähti Oy, Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 1994 ja Janakkalan kunta). Liite 2 Luonto- ja linnustoselvitys, tiivistelmä Suunnittelukilpailu 2000 Kunta järjesti yleisen kaava-aatekilpailun maankäytön ratkaisun mahdollisuuksien selvittämiseksi. Kilpailu ratkaistiin 26.1.2001. Rakennusinventointi 2002 Harvialan arvokas rakennuskanta inventoitiin v. 2002. Liite 5 Rakennusinventoinnin keruukertomus
Arkeologinen täydennysinventointi 2002 Vuonna 2002 tehtiin yleiskaava-aluetta koskeva arkeologinen täydennysinventointi. Inventoinnissa ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä, joita tulisi huomioida yleiskaavoituksessa. 4 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleiskaava esitetään yleispiirteisellä tarkkuudella. Kokoojatiet esitetään yleiskaavassa. Korttelialueet ja päävirkistysalueet ja merkittävät virkistysalueyhteydet esitetään. Korttelialueiden sisäiset puistot ja sisäinen liikenne ratkaistaan asemakaavalla. ---- 5 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN Harvialan yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa eikä siitä ole tarkoitus tehdä oikeusvaikutteista. ----- 6 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI --- 7 YLEISKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET --- Yleiskaavan liiteaineisto Vahvennetut sisältyvät lautakunnan aineistoon 20.5.03 Liitteet 1. Maanomistajat, luettelo 2. Luonto- ja linnustoselvitys, tiivistelmä 3. Alueellinen pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys 4. Ote vesihuoltoselvityksestä 1998 5. Rakennusinventoinnin keruukertomus 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. Viranomaisneuvottelun muistio 19.9.2001 Liitekartat 7. Ote seutukaavasta 8. Ote yleiskaavasta 9. Liittyminen ympäristöön, peruskartta 10. Maankäytön nykytilanne Maanomistusrajat K Janakkalan kunnan maanomistus 11. Rakennettu ympäristö, rakennuskulttuurikohteet, kulttuurimaisema S rakennuskulttuuri-inventointiin sisältyvä rakennus
12. Luonto ja maisemarakenne. Numerot viittaavat liitteeseen 2, luonto- ja linnustoselvitys M maisemallisesti merkittävä alue L linnustollisesti merkittävä alue 13. Suunnittelurajoitukset Ympäristön häiriötekijät Voimajohto. Rakentamisrajoitusalue 65 m. Maakaasuputki. Rakentamisrajoitus 20 m. Maakaasuputken anodikenttä. Rakentamisrajoitus 100 m. Maakaapeli anodikentälle. Rakentamisrajoitus 2 m. Venttiiliasema. Rakentamisrajoitus 50 m. Rautatien melualue. Rakentamisrajoitus n. 100 m. Rakennettavuusselvityksen perusteella alue, joka ei ole rakennettavissa rajattu. Tulvaraja. +81m korkeustaso. Pohjavesialue