Ilomantsin kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa Hyväksytty: Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä:
SISÄLTÖ 1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin... 3 1.1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa... 3 1.2 Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhkat... 3 1.3 Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet... 5 1.3.1 Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana... 5 1.3.2 Häiriötilanteen hallinnan ja johtamisen edellytysten turvaaminen... 6 1.4 Lainsäädäntö ja ohjeet... 6 1.5 Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi... 6 1.5.1 Toimialakohtaiset uhka- ja riskiarviot... 7 1.6 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma... 7 1.7 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat... 7 1.8 Varautumiskoulutus ja harjoitukset... 8 1.9 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa... 8 1.10 Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa... 11 1.11 Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen... 12 1.12 Kuntakonsernin valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen... 12 1.13 Pelastuslaitoksen tuki valmiussuunnittelulle... 12 2 Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta... 14 2.1 Johtamisjärjestelmä normaalioloissa... 14 2.2 Kuntakonsernin johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt... 15 2.3 Luottamushenkilöelinten informointi... 16 2.4 Johtaminen häiriö- ja erityistilanteissa... 17 2.5 Johtamispaikat... 17 2.6 Johtaminen ja tilannetietoisuus... 18 Osastopäälliköiden tehtävänä on:... 19 Tilannepäällikön (vuoromestari) tehtävänä on:... 19 Tilannehenkilöstön tehtävänä on:... 19 2.7 Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset... 19 2.8 Pelastuslaitoksen tuki häiriötilanteen hallinnassa... 20 2.9 Pelastustoiminta, väestön suojaaminen ja yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa... 20 2.10 Toiminnan yhteensovittaminen... 20 3 Poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen poikkeusoloihin... 21 3.1 Poikkeusolojen vaikutukset kunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin... 22 3.2 Kunnan keskeiset toimialat valmiussuunnittelussa... 22 3.2.1 Kunnan keskushallinto... 22 1
3.2.2 Päivittäistavarahuolto... 22 3.2.3 Opetus- ja sivistystoimi sekä kulttuuritoiminnot... 23 3.2.4 Sosiaalihuolto... 24 3.2.5 Terveyden- ja sairaanhoito... 25 3.2.6 Ympäristöterveydenhuolto... 28 3.2.7 Tekninen toimi... 30 3.2.8 Asuntotoimi... 34 3.2.9 Maataloushallinto... 35 3.2.10 Tietojärjestelmät... 37 3.3 Valmiustoiminta poikkeusoloissa ja valmiustasot... 39 3.4 Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut... 44 3.4.1 Henkilöstön varaamisen vastuut kuntakonsernissa... 44 3.4.2 Vastuut rakennusvarauksista... 45 3.4.3 Vastuu ajoneuvo- ja työkonevarauksista... 46 3.5 Väestönsuojelutehtävät ja väestönsuojeluorganisaatio... 47 4 VALMIUSSUUNNITELMAN JULKISUUS... 48 5 SUUNNITELMAN LIITTEET... 49 2
1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin 1.1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa Ilomantsin kunnan strategiassa kunnan elinympäristön tavoitetilaa kuvataan seuraavasti: Biosfäärialueen monimuotoisuus säilytetään. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö lisää vetovoimaisuutta ympärivuotiseen asumiseen. Kunta turvaa asukkailleen peruspalvelut sekä viihtyisän asuin- ja elinympäristön. Elinkeinotoiminta rakentuu luontaisille vahvuuksille. Kunta varmistaa suunnitelmillaan ja ohjeillaan kuntalaisten kokonaisturvallisuuden ja turvallisuuden hallinnan. Jokaisella hallintokunnalla on omaan toimintaan ja palvelutuotantoon arjen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja niitä päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa. Kunnan valmiussuunnitelman ja varautumisen suunnitelmat pidetään ajan tasalla ja niitä päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa. Johtoryhmä tarkastaa kerran vuodessa suunnitelmien päivityksen tarpeen, tarvittavien harjoitusten järjestämisen sekä henkilöstön koulutussuunnitelman. Turvallisuussuunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Vaara-Karjalan ja Joensuun valmiusryhmän sekä kuntien kesken. 1.2 Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhkat Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä. Tarkistetussa periaatepäätöksessä on kiinnitetty erityistä huomiota kansainväliseen ulottuvuuteen sekä varautumisen ja kriisijohtamisen toimijakentän laaja-alaisuuteen. Elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys osana yhteiskunnan varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa korostuu. Kuntien rooli on tuotu esille aikaisempaa korostetummin samoin kuin aluehallintouudistuksen vaikutukset. Periaatepäätöksessä nimetään ja määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, niiden tavoitetilat sekä ministeriöille kuuluvat strategiset tehtävät. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat: Valtion johtaminen Kansainvälinen toiminta 3
Suomen puolustuskyky Sisäinen turvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys Uhkamalli tarkoittaa yleisellä tasolla olevaa kuvausta turvallisuusympäristön mahdollisista häiriöistä. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat voivat esiintyä itsenäisinä, samanaikaisina tai toistensa jatkumoina. Uhkamallien muutosten analysointi omassa toiminnassa tulee olla kaikkien yhteiskunnan varautumisesta ja häiriötilanteiden hallinnasta vastuussa olevien jatkuvaa ja aktiivista toimintaa, jonka avulla pystytään parantamaan kaikkien varautumiseen osallistuvien tahojen tilannetietoisuutta (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010) Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sisältyvät seuraavat uhkamallit ja häiriötilanteet: 1. Voimahuollon vakavat häiriöt 2. Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt -kyberyhkat 3. Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt 4. Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt 5. Elintarvikehuollon vakavat häiriöt 6. Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt 7. Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen 8. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt 9. Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat 10. Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus 11. Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt 12. Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus 13. Sotilaallisen voiman käyttö Monet uhkista ovat jo sellaisenaan poikkeusoloja tai voivat johtaa niihin. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat voivat esiintyä itsenäisinä tai samanaikaisesti usean muun kanssa. Niiden lähteitä, tarkkoja kohteita, tavoitteita, ilmenemisen laajuutta tai vaikutusten siirtymistä esitetyiltä tasoilta toiselle on vaikea 4
ennustaa. Myös arviot uhkien toteutumisen todennäköisyydestä vaihtelevat ja voivat muuttua nopeastikin. Vakavin turvallisuustilanne, johon Suomi saattaisi joutua, liittyy maahan kohdistuvaan laajamittaiseen sotaan. 1.3 Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet 1.3.1 Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (valmiuslaki 12 ). Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan. Varautumisen yhteensovittamisesta valtioneuvostossa säädetään erikseen (valmiuslaki 13 ). Varautumisella tarkoitetaan niitä suunnittelu- ja johtamistoimenpiteitä, joiden avulla kunnan eri toiminnot voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Varautumiseen kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut ja järjestelyt, muun toimintavalmiuden ylläpitäminen sekä henkilöstön koulutus ja harjoitukset. Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuus ongelmiin. Kunnan strategia varautumisessa normaaliolojen häiriö- ja eritystilanteisiin sekä poikkeusoloihin perustuu normaaliolojen toimintojen ja järjestelyjen tehostamiseen sekä priorisoimiseen. Valmiussuunnittelun lähtökohtana on, että kunnan toiminta suunnitellaan siten, että sen tuottamat palvelut kyetään tuottamaan kaikissa olosuhteissa. Valmiussuunnittelun avulla varmistetaan toimintaedellytykset kunnan johtoryhmälle ja muulle organisaatiolle. Kaikessa suunnittelussa pyritään siihen, että toimintaa jatketaan normaaliolojen pohjalta mahdollisimman pitkälle oman organisaation järjestelyin erityistehtävät huomioiden. 5
1.3.2 Häiriötilanteen hallinnan ja johtamisen edellytysten turvaaminen Häiriötilanteiden hallinta ja johtaminen hoidetaan normaaliajan toimivaltuuksilla. Johtoryhmä kokoontuu kunnanjohtajan kutsumana etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti perjantaisin sekä tarvittaessa muulloinkin. Häiriö- ja erityistilanteissa johtoryhmää voidaan vahvistaa muilla tarvittavilla eri toimialojen viranhaltijoilla / työntekijöillä. Häiriötilanteissa joidenkin tehtävien osalta toimintaa tehostetaan ja joidenkin osalta vähennetään. Kunnan toimivaltaiset viranomaiset on päätetty kuntalaissa, hallintosäännössä sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien delegointipäätöksissä. Kunnassa on viestintäohjeet. Viestinnässä noudatetaan normaaliolojen tiedotusohjeita. Häiriö- ja erityistilanteita varten löytyvät kriisiviestintäohjeet tästä suunnitelmasta. 1.4 Lainsäädäntö ja ohjeet Varautumista koskevalla valmiuslainsäädännöllä pyritään tehostamaan poikkeusoloihin varautumista eri hallinnonaloilla. Tällainen lainsäädäntö takaa normaalioloissa tapahtuvan suunnittelun tasasuhteisen edistymisen kaikilla hallinnonaloilla ja sopeuttaa eri alojen etukäteisvalmistelut yhtenäiseksi järjestelmäksi. Valmiussuunnitelman keskeisenä perustana ovat pelastuslaki 2011/407), asetus pelastustoimesta (2011/407), valmiuslaki (2011/1552), Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010, Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012 sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012. 1.5 Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi Kohdassa 1.2. on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sisältyvät uhkamallit ja häiriötilanteet. Kuvatut uhkat ja erityistilanteet voivat aiheuttaa häiriötilanteita kunnan toiminnoissa. Ilomantsin kunnassa on toimiva järjestelmä riskien arviointiin. Ilomantsin kunnassa osastopäälliköt kartoittavat ja arvioivat osastonsa riskit kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi työyhteisöt päivittävät riskien arviointia säännöllisesti työpaikoilla. 6
1.5.1 Toimialakohtaiset uhka- ja riskiarviot Toimialakohtaisten uhka-arviot on kuvattu liitteenä olevassa uhkamatriisissa Uhkamatriisin laatimisen vastuista päätetään kunnan johtoryhmässä. Uhkamatriisissa on kuvattu toimialakohtaiset päätehtävät häiriötilanteissa. Lisäksi toimialakohtaisiin valmiussuunnitelmiin on kirjattu toimialaa koskevat uhkatilanteet ja suunnitelma toiminnan suojaamisesta ja turvaamisesta. Riski-arvioiden perusteella työyhteisöt tunnistavat olemassa olevat riskit ja haavoittuvuudet. Tunnistamisen jälkeen tehdään suunnitelmat toimenpiteistä riskien pienentämiseksi. 1.6 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma Painopistealueena ovat uuden Joensuun ja Vaara-Karjalan yhteistyöryhmän yhteistyön hyödyntäminen suunnitelmien päivittäminen ja kehittäminen uhka-analyysien tekeminen normaaliksi palvelutuottajan tehtäväksi häiriötilanteiden toimenpiteiden ja johtamisen harjoitukset koulutusten järjestäminen yhteistyötahojen kanssa. Tarkempi toimenpideohjelma sovitaan vuosittain tammikuussa. Ohjelman sopimisesta vastaa kunnanjohtaja ja osastopäälliköt. 1.7 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ovat kunkin hallintokunnan normaalia taloussuunnittelua. Hallintokuntien tulee budjetoida vuosittain hankittavat varautumiseen liittyvät laitteet yms. Johdon ja johtoryhmän tiloihin ja laitteisiin liittyvät hankinnat budjetoidaan kunnanhallituksen talousarvioon ja taloussuunnitelmiin. 7
1.8 Varautumiskoulutus ja harjoitukset Koulutus- ja harjoitustilaisuuksien järjestäminen henkilöstölle on keskeinen osa varautumista. Kunnanjohtaja vastaa siitä, että valmiusorganisaatio on koulutettu. Valmiussuunnitteluun liittyvät koulutukset käsitellään vuosittain kunnan johtoryhmässä. Samassa yhteydessä päätetään myös siitä, ketkä osallistuvat esille tulleisiin valmiussuunnitteluun liittyviin koulutuksiin. Osastopäälliköt kartoittavat koulutustarpeet ja vastaavat, että henkilöstö saa koulutusta. Lisäksi pyritään siihen, että jokainen valmiusorganisaation johtokeskushenkilöstöön kuuluva tai keskeisen tehtävän omaava henkilö on suorittanut pelastuslaitoksen järjestämän valmiussuunnitteluun liittyvän peruskoulutuksen Kuopiossa pelastusopistolla. Pelastusopisto järjestää myös täydennyskoulutuskursseja varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyen. Näihin osallistumisesta päätetään aina erikseen kunnan johtoryhmässä. Lisäksi Ilomantsin kunta on osallistunut säännöllisesti Itä-Suomen lääninhallituksen järjestämiin valmiusharjoituksiin. Valmiusharjoitukset ovat pakollisia harjoituksia ja niihin osallistujat määrätään. 1.9 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa Kuntalain (365/1995) mukaan kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa vastaa myös kunnan varautumisesta ja siihen sisältyvänä valmiussuunnittelusta. Kunnanjohtajan asema ja rooli strategisena johtajana on keskeinen myös varautumiseen liittyvässä kehittämistyössä. Kunnanjohtaja apunaan johtokeskushenkilöstö johtaa kunnan palvelujen ylläpitoa kunnan alueella ja osallistuu väestönsuojeluun osoittamalla tarvittaessa kunnan muodostelmia tukemaan pelastustoimintaa. Väestönsuojeluun kuuluvat tehtävät sisällytetään toimialakohtaisiin valmiussuunnitelmiin ja keskeisiä vastuutahoja ovat sosiaali- ja terveystoimi ja tekninen toimi. Kunta huolehtii näiden tehtävien valmistelujen koordinoinnista kunnassa. Keskeisiä tehtäviä ovat: kunnan vastuulla olevan valmiusorganisaatioiden perustaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen 8
yleisten väestönsuojien saattaminen käyttökuntoon ja tilapäisten suojarakenteiden rakentaminen viesti-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien saattaminen toimintavalmiuteen kunnan asukkaisiin kohdistuva tiedotus ja valistus mahdollisten evakuointien toteuttamiseen osallistuminen. Valmiussuunnitelma liitteineen päivitetään kokonaisuudessaan neljän vuoden välein tai tarpeen mukaan tiheämmin. Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan päivitystä valvoo, organisoi ja koordinoi hallintojohtaja. Hallintojohtaja toimii myös valmiussuunnittelun yhteyshenkilönä. Valmiussuunnittelun yhteyshenkilö ohjeistaa myös valmiussuunnitelmien päivittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä muodostaa tarvittaessa valmiussuunnitteluun liittyviä työryhmiä ja huolehtii tarvittavan yhteistoiminnan järjestämisestä turvallisuusviranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Kunnan johtoryhmä ohjaa valmiussuunnittelutyötä. Toimialakohtaisten suunnitelmien päivityksistä ovat vastuussa toimialoista vastaavat viranhaltijat. Osastopäälliköt vastaavat oman osastonsa henkilöstön ohjeistamisesta sekä suunnitteluun liittyvästä koordinoinnista ja valvonnasta. Valmiussuunnitteluun liittyy myös Ilomantsin kunnan turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma päivityksestä vastaa kunnanjohtaja. Ilomantsin kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan sekä toimialakohtaiset suunnitelmat hyväksyy kunnanhallitus. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen tulee osastoilla huolehtia siitä, että kaikki keskeiset avainhenkilöt perehdytetään suunnitelman sisältöön ja toimintamalleihin. Suunnitelman säännöllinen testaaminen erilaisin harjoituksin on tärkeää. Valmiussuunnitelma on tehty vastaamaan nyky-yhteiskunnan varautumisen vaatimuksia. Valmiussuunnitelmassa kuvataan kunnan kokonaisturvallisuusjärjestelmä, joka käsittää normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteet sekä poikkeusolot. 9
Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa ovat seuraavat: Varautumistehtävä Vastuu Suunnitelmat Nykytilanne (laadittu tai päivitys) Kunnan toimialojen Kunnanjohtaja Kunnan 15.9.2014 varautumisen yhteensovittaminen ja häiriötilanteen hallinnan ja kriisijohtamisen toimintaedellytysten turvaaminen Hallintojohtaja Toimialajohtaja valmiussuunnitelman yleinen osa * strateginen osa * operatiivinen osa * poikkeusolojen suunnitelma Häiriötilanteiden ja Hallintojohtaja Viestintäsuunnitelma 15.9.2014 poikkeusolojen viestintään varautuminen Keskushallinnon Hallintojohtaja Hallinnon, tietohuollon ja 15.9.2014 varautuminen maaseututoimen valmiussuunnitelma Opetus-, nuoriso-, liikunta- sivistysjohtaja Valmiussuunnitelmat 15.9.2014 ja kulttuuritoimen varautuminen Sosiaalitoimen perusturvajohtaja Sosiaalihuollon 15.9.2014 varautuminen valmiussuunnitelma Psykososiaalisen tuen suunnitelma (yhteistyössä terveydenhuollon kanssa) Evakuointisuunnitelma (yhdessä pelastustoimen kanssa) Terveydenhuollon varautuminen perusturvajohtaja ja johtava lääkäri Terveyskeskusten valmiussuunnitelma Psykososiaalisen tuen suunnitelma (yhteistyössä 15.9.2014 10
sosiaalitoimen kanssa) Ympäristöterveyden- Joensuun seudun Ympäristöterveyden- 15.9.2014 huollon varautuminen ympäristötervey- huollon valmiussuunnitelma denhuollon johtaja Kunnallistekniikan ja tekninen johtaja Teknisen toimen 15.9.2014 asuntotoimen varautuminen valmiussuunnitelma Energiahuolto tekninen johtaja Valmius- ja jatkuvuus- Pyydetään Ilomantsin Lämpö suunnitelmat palvelun Oy, P-KSähkö Oy tuottajilta Vesihuollon varautuminen kuntatekniikan Valmius- ja jatkuvuus- 15.9.2014 esimies suunnitelmat Vähittäiskaupan hallintojohtaja ja Päivittäistavarahuollon 15.9.2014 säännöstely maaseututoimen valmiussuunnitelma toimistosihteeri Tietojärjestelmiin liittyvä PTTK Oy Tietoturvapolitiikka Pyydetään varautuminen Hallintojohtaja palvelun tuottajalta 1.10 Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa Kunta tuottaa osan palveluistaan ostamalla palveluita ulkopuolisilta esimerkiksi yksityisiltä yrityksiltä, muilta kunnilta tai tuottamalla joitakin palveluja yhteistyössä muun kunnan/muiden kuntien kanssa. Näiden palvelujen osalta palvelujen tuottajaa tulee vaatia huolehtimaan myös valmiussuunnittelusta. Palvelusopimuksissa mainitaan, että palveluntuottaja on velvollinen suunnittelemaan toimintansa niin, että toiminnot pystytään ylläpitämään myös häiriö- ja eritystilanteissa sekä poikkeusoloissa. Tähän kuuluu esimerkiksi huolehtiminen valmiussuunnitelman laadinnasta sekä tarvittavista henkilö, kalusto- ja tilavarauksista. Palvelutuotannon osalta valmiussuunnitelmat perustuvat palveluntuottajan ja tilaajan välisiin sopimuksiin sekä tilaajan antamiin ohjeisiin ja ne hyväksyy palvelun tilaaja. Valmiussuunnitelmat liitetään osaksi kunnan valmiussuunnitelmaa. 11
1.11 Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen Yhteistoimintaviranomaiset ja tahot voivat tarvittaessa tukea kuntaa omien tehtäviensä sallimissa rajoissa. Myös kunnan eri toimialat voivat tukea muiden viranomaisten toimintaa. Tarvittaessa kunnan johtokeskukseen asetetaan viranomaisten toimesta yhteyshenkilö (vrt. pelastustoimi), jonka kautta yhteydenpito ja muiden yksityiskohtien sopiminen suorittaan. Keskeisiä yhteistyöviranomaisia ja tahoja ovat: Itä-Suomen lääninhallitus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kihlakuntien poliisilaitokset Pohjois-Karjalan hätäkeskus Puolustusvoimat Pohjois-Karjalan prikaati Pohjois-Karjalan rajavartiosto Tiehallinto Pohjois-Karjalan TE-keskus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjois-Karjalan metsäkeskus Seurakunnat Säteilyturvakeskus Ilmatieteenlaitos Pohjois-Karjalan sähkö, Fortum ja muut sähköyhtiöt Elisa, Sonera ja muut puhelinyhtiöt Vapaaehtoinen pelastuspalvelu esimerkiksi SPR - Savo-Karjalan piiri. 1.12 Kuntakonsernin valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen Kuntayhtiöiden valmiussuunnitelmat sovitetaan yhteen kunnan suunnitelmien kanssa. Ohjeita annetaan vuosittain konserniohjeissa sekä muissa yhteistapaamisissa. 1.13 Pelastuslaitoksen tuki valmiussuunnittelulle Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tehtävänä on tukea kuntia valmiussuunnittelussa sekä huolehtia vastuulleen kuuluvien tehtävien valmiussuunnittelusta sekä yhteen sovittaa eri viranomaisten valmiussuunnittelua. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy, 12
pelastustoiminnan valmius, johtamistoiminta, tilannekuva ja poikkeusolojen organisaatio on selvitetty liitteessä 2. Pelastuslaitos vastaa liitteen päivityksestä. Lisäksi pelastuslaitos järjestää koulutuksia sekä paikallisia neuvottelutilaisuuksia eri viranomaisille. Ilomantsin kunta kuuluu Joensuun ja Vaara-Karjalan valmiusryhmään, jossa käsitellään ja harjoitellaan valmiusasioita. 13
2 Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta 2.1 Johtamisjärjestelmä normaalioloissa Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Poikkeusoloissa valtioneuvosto voi valmiuslain perusteella määrätä muutoksia kunnan normaaleihin johtosuhteisiin. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnan toiminnot jakaantuvat neljään eri osastoon: hallinto- ja talousosasto, perusturvaosasto, sivistysosasto ja tekninen osasto, jotka puolestaan jakaantuvat toiminnallisiin tehtäviin ja edelleen tulosyksikköihin. Ilomantsin kunnan hallinto-organisaatio on kuvattu alapuolella olevassa taulukossa. Virkamiesjohto: Kunnanjohtaja Osastopäälliköt: hallinto-, perusturva-, sivistys- ja tekninen johtaja. 14
Poikkeusolot aiheuttavat muutoksia viranomaisten tehtäviin. Toiset tehtävät lisääntyvät, kun taas toiset vähenevät tai käyvät mahdottomiksi hoitaa. Eräiden tehtävien merkitys korostuu toisten tehtävien taas jäädessä toisarvoiseen asemaan. Poikkeusolot voivat myös aiheuttaa kunnalle kokonaan uusia tehtäviä, jotka normaalioloissa eivät kuulu kunnan hoidettavaksi. Etualalle nousevat tehtävät, joiden tarkoituksena on turvata väestön toimeentulo ja elinmahdollisuudet. 2.2 Kuntakonsernin johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt Ilomantsin kunnan johtokeskushenkilöstöön kuuluvat: Keskushallinto: kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Perusturvaosasto: perusturvajohtaja ja johtava lääkäri Sivistysosasto: sivistysjohtaja Tekninen osasto: tekninen johtaja Tarvittaessa: pelastustoimen yhteyshenkilö, muiden yhteistyötahojen edustajat, luottamushenkilöedustaja, atk tukihenkilö ja muut osastojen asiantuntijat Tarvittaessa avustavaa henkilöstöä: vuoromestari, tilannepäällikkö, tilannehenkilöstö sekä kirjurit, viestittäjät, merkitsijät, joina toimivat asianhallintasihteeri, yleishallinnon kanslisti ja johdon sihteeri Johtokeskushenkilöstön koolle kutsumisesta ja johtokeskuksen perustamisesta vastaa kunnanjohtaja, joka toimii johtokeskuksen puheenjohtajana ja yhteen sovittajana kunnan palvelujen tuottamisen turvaamisen edellyttämässä päätöksenteossa. Johtokeskushenkilöstön yhteydenpito ja hälyttäminen paikalle pohjautuu normaaliolojen järjestelyjen varaan. Yhteydenpitoon käytetään ensisijaisesti puhelimia ja sähköpostia sekä viranomaisradioverkkoa (virve) niiden osalta joilla se on käytössä (kunnanjohtaja, perusturvajohtaja ja johtava lääkäri). Johtamisvalmiuteen kuuluu, että johtokeskushenkilöstö pyritään saamaan paikalle välittömästi kutsun saatua, mutta enintään virka-aikana 1 tunnin kuluessa ja muulloin 3 tunnin kuluessa. Kunnan johtokeskushenkilöstön hälyttämistä varten on pelastuslaitoksen toimesta luotu pelastuslaitoksen tietojärjestelmään kuntakohtainen hälytysryhmä, jolle voidaan 15
pelastuslaitoksen käskystä välittää hälytys- tai informaatioviestejä. Hälytys tapahtuu P K:n pelastuslaitoksen päivystävän päällikön toimesta. Hälytysryhmä on käytössä myös normaaliolojen onnettomuuksien ja erityistilanteiden varalle. Hälytysryhmään voidaan käyttää silloin, kun pelastuslaitos tarvitsee kunnan toimialojen apua pelastustoimintaan tai halutaan tiedottaa/varoittaa kuntaa esimerkiksi kunnan alueella olevasta vaaratilanteesta tai onnettomuudesta. Hälytysryhmän jäsenille välitetään tekstiviesti gsm-puhelimeen, jossa määritellään tarkemmin avun tarve ja laatu. Hälytyksen saaneet henkilöt käynnistävät tarvittavat toimenpiteet kunnan sisällä sekä välittävät viestin eteenpäin tarvittaville henkilöille. Ilomantsin hälytysryhmä on seuraava: Markku Lappalainen kunnanjohtaja 040 1043001 Hilkka Ikonen hallintojohtaja 040104 3002 Esko Oikarinen perusturvajohtaja 040 104 3201 Mervi Karttunen johtava lääkäri 040 104 3508 Marjut Ahokas sivistysjohtaja 040 104 3101 Olli Summala tekninen johtaja 040 104 3301 Veijo Kurki kuntatekniikan esimies 040 104 3341 Jari Ahponen toimitilaesimies 040 104 3305 Kiinteistönhoitopäivystys 040 104 3352 Kuntatekniikan päivystys 040 104 3351 2.3 Luottamushenkilöelinten informointi Kunnan luottamushenkilöiden informoinnista vastaa kunnanjohtaja tai hänen sijaisensa hallintojohtaja. Luottamushenkilöille kerrotaan tapahtumista kaikissa tapauksissa. Lyhyiden häiriötilainteiden jälkeen informointi tapahtuu pääsääntöisesti kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä. Vakavampien häiriötilanteiden aikana informointi tapahtuu samanaikaisesti valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille. Tarvittaessa osastopäälliköt informoivat oman lautakuntansa puheenjohtaja ja/tai lautakunnan jäseniä. 16
2.4 Johtaminen häiriö- ja erityistilanteissa Normaaliaikojen häiriö- ja erityistilanteissa kunnan eri osastot vastaavat toimialaansa kuuluvien tehtävien hoitamisesta sekä siihen liittyvästä johtamistoiminnasta. Kullakin osastolla on johtamistoimintaan soveltuvat ja suunnitellut johtamistilat sekä tarvittavat valmiussuunnitelmat. Mikäli normaaliaikojen häiriö- tai erityistilanne vaatii kunnan ylimmän johdon ja osastojen johdon (kunnan johtoryhmän) koollekutsumista järjestetään keskitetty johtaminen johtokeskuksesta. Valmiusorganisaation toiminnan pääperiaatteet muodostuvat seuraavasti: kunnan valmiusorganisaatio koostuu kunnan johtoryhmän ja johtoryhmään nimetyistä tarvittavista yhteistyötahojen edustajista valmiusorganisaatio ja sen johtoryhmä rakentuu normaaliajan organisaation varaan samat henkilöt hoitavat tehtäviä normaalioloista poikkeusoloihin kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajia tulee informoida häiriötilanteesta huomioitava mahdolliset kriisin tuomat lisätehtävät, tehtävämuutokset sekä henkilöstön vajaukset toimintoja pyritään jatkamaan mahdollisimman normaalisti omista toimipaikoista käsin tarvittaessa joidenkin tehtävien osalta toimintaa tehostetaan ja joidenkin osalta vähennetään tehtävien tärkeysluokittelu. 2.5 Johtamispaikat Häiriötilanteissa käytetään normaaleita johtamis- ja työskentelypaikkoja (kokoushuoneita ja omia työhuoneita). Tarvittaessa siirrytään kunnanviraston pohjakerroksessa olevaan poikkeusolojen johtokeskukseen. Poikkeusolojen johtokeskuksen järjestelyt hoidetaan kunnanviraston työntekijöiden toimesta. Johtokeskustyöskentelyä aloitettaessa tilojen ja materiaalien hankinnasta vastaa hallintojohtaja yhteistyössä osastosihteerien kanssa. Tietoliikenneyhteyksien ja laitteistojen toimivuuden tarkastamisesta vastaa hallintojohtaja yhteistyössä atk tuen kanssa. 17
2.6 Johtaminen ja tilannetietoisuus Johtokeskus määrittää ensimmäisellä kokoontumiskerralla johtoryhmän kokoonpanon (myös yhteystyötahojen edustajien tarpeellisuuden) ja kuinka usein se kriisin laajuudesta riippuen jatkossa kokoontuu. Johtokeskushenkilöstön kokoontuminen alkaa aina tilannekuvauksen läpikäymisellä. Tilannetietoisuuden muodostamisessa keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa seuraavien asioiden selvittäminen ja ymmärrys siitä: - mitä on tapahtunut, - mistä häiriötilanne johtuu, - ketkä ovat aktiivisia toimijoita tilanteessa, - mitkä ovat häiriötilanteen vaikutukset yhteisölle yleisesti, - mitkä ovat häiriötilanteen vaikutukset omalle toiminnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä häiriön mahdollisesti pitkittyessä, - mitkä ovat tilanteen kehittymisen vaihtoehdot, - mitä toimenpiteitä häiriötilanteen hallitsemiseksi olisi syytä toteuttaa, - mitä muut toimijat tekevät tilanteessa, - ovatko omat resurssit riittäviä, - mitä muita resursseja on mahdollisesti käytettävissä ja miten niitä saadaan käyttöön, - resurssien jakaminen ja priorisointi, - keneltä tarvitsemme tietoa ja - ketkä tarvitsevat tietoa meiltä. Näin sen hetkinen tilannekuva tapahtuneesta käy selville paikalla oleville. Pelastuslaitoksen yhteyshenkilöllä on käytössään Virve - päätelaite, jolla saadaan yhteys pelastuslaitoksen johtokeskukseen. Kunnan johtokeskuksessa on käytössään gsmpuhelimien lisäksi oma sähköpostiosoite sekä Faksi - liittymä. Johtokeskuksen tehtävänä on: kunnan peruspalveluiden turvaaminen ja toimialojen johtaminen tilannetietojen kokoaminen ja tilannekuvan ylläpitäminen kunnan poikkeusolojen muodostelmien osoittaminen pelastustoimintaan 18
yhteydenpito pelastustoimen alueen Jokeen, avi-keskuksen Jokeen ja muihin viranomaisiin ohjeiden antaminen väestölle muuttuvista palveluista edellytysten luominen turvallisuustason parantamiselle yhteistyössä alueen pelastustoimen ja muiden yhteistoimintatahojen kanssa osallistuminen onnettomuuksien jälkeisten huolto-, korjaus-, yms. toimenpiteiden johtamiseen Osastopäälliköiden tehtävänä on: johtavaa itsenäisesti omaa osastoaan tilanteissa, jolloin ei tarvita toiminnan yhteensovittamista toimia asiantuntijoina osastonsa asioissa antaa muulle johtokeskukselle tiedot tilanteesta osastollaan tehdä päätöksenteossa tarvittavat esitykset oman osastonsa osalta seurata ja valvoa alansa toimintaa kulloisenkin tehtävän suorittamiseksi pitää yhteyttä oman toimialansa viranomaisiin (toimialueensa kunnissa, avinjoken asiantuntijoihin) edistää oman alansa valmiutta ja väestönsuojelun suorituskykyä Tilannepäällikön (vuoromestari) tehtävänä on: vastata tilannehenkilöstön toiminnasta ja tilannekuvan muodostumisesta koota tilannekuva ja esittää se johtoryhmälle tiedottaa kunnanjohtajaa yllättävistä tilanteen muutoksista Tilannehenkilöstön tehtävänä on: avustavaa henkilöstöä, jotka ylläpitävät tilannekuvaa, viestintää ja suorittavat muita tarvittavia tukitoimenpiteitä. 2.7 Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset Normaalioloissa viestinnästä vastaa kunnanjohtaja ja osastopäälliköt oman toimialansa osalta. Häiriötilanneviestinnästä vastaa hallintojohtaja. Viestinnässä käytetään käytettävissä olevia paikallisia välineitä (puhelin, paikallisradio, tv, internetti, paikallislehti yms). 19