ESPOO-KAUNIAINEN-KIRKKONUMMI-VIHTI YHDISTYMISSELVITYS Helmikuu 2014 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TYÖRYHMÄN RAPORTTI
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1. TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA ETENEMINEN 5 1.1 Toimeksianto 5 1.2 Kokoonpano 5 1.3 Työn eteneminen 6 1.4 Tehtävän rajaus 6 2. NYKYTILAN KUVAUS 7 2.1 Oma toiminta 7 Teknisen toimen organisaatiot ja päätöksenteko 7 Päätöksenteko: 8 Maankäyttö ja maapolitiikka 9 Yleiskaavoitus 11 Maankäyttöön liittyvä liikennesuunnittelu 13 Asemakaavoitus 15 Asuminen 18 Joukkoliikenne 19 Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito 21 Vesi ja jätehuolto, jäteveden puhdistus 23 Rakennusvalvonta 25 Kaupunkimittaus 25 Tilapalvelut 27 Kiinteistöpalvelut 28 Ympäristö 30 Tietojärjestelmät ja tiedonhallinta 32 Rekisterit 33 2.2 Yhteistoiminta 34 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 34 Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto 34 Uudenmaan liitto 34 HSL 34 KUUMA-yhteistyö 35 Länsiradan maankäytön kehityskuva 37 MAL-yhteistyö 38 3. YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 40 Kuntauudistus ja metropolialueen esiselvitys 40 MAL-yhteistyö 40 4. KUNTARAKENNELAIN MUKAINEN VAATIMUS 41 4.1 Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 41 Yleistä 41 Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka 41 Asuminen 42 Joukkoliikenne 42 Kunnallistekniikan rakentaminen 42 Kunnallistekniikan ylläpito 44 Sivu 2
Vesi ja jätehuolto, jäteveden puhdistus 44 Rakennusvalvonta 44 Kaupunkimittaus 45 Tilapalvelut 45 Kiinteistöpalvelut 45 Ympäristö 46 Tietojärjestelmät 47 Rekisterit 47 4.2 Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 47 4.3 Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) 49 4.4 Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteutumisesta 52 4.5 Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista 54 Organisaatiot ja päätöksenteko 54 Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka 55 Asuminen 56 Joukkoliikenne 56 Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito 56 Vesi ja jätehuolto, jäteveden puhdistus 57 Rakennusvalvonta 58 Kaupunkimittaus 58 Tilapalvelut 58 Kiinteistöpalvelut 59 Ympäristö, kestävä kehitys 59 Tietojärjestelmät, rekisterit 60 Asiakaspalvelu, palvelupisteet 60 4.6 Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta 61 4.7 Arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta 62 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 63 LIITTEET 65 Liite 1. Teknisen toimen organisaatiot 65 Liite 2. Valtion tukemaan asuntotuotantoon luovutettavien tonttien enimmäishinnat 67 Liite 3. Teknisen ja ympäristötoimen keskeisimmät rekisterit 68 Liite 4. Saavutettavuusvyöhykkeet 2012 (HSL) 69 Sivu 3
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TYÖRYHMÄN RAPORTTI TIIVISTELMÄ Raportti on osa Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitystä ja siinä tarkastellaan selvityskuntien toimintaa teknisen ja ympäristötoimen kannalta. Työ on tehty kuntien välisenä yhteistyönä. Kunnat ovat olleet mukana Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) strategisessa seutuyhteistyössä vuodesta 2005. Käynnissä olevassa MAL-työssä Rantaradan ja Länsiradan kehittämisvyöhykkeet ovat kaksi keskeistä länsisuunnan kehityskäytävää. Näihin nivoutuu liikenneverkollisesti Turunväylä sekä Kantatie 51, jotka ovat jo tällä hetkellä moottoriväylätasoisia yhteyksiä. Työryhmän mielestä selvitysalueen kuntien monikeskuksinen ja verkostomainen kaupunkirakenne on toimiva maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämiseksi. Helsingin seutuyhteistyössä alueen länsisuunnan yhteistyön syventäminen on tärkeää. Näin alueen merkitys ja vaikutusmahdollisuudet seudullisessa yhteistyössä vahvistuvat. Verkostomaista rakennetta täydentävät Hanko-Hyvinkää radan ja valtatie 25:n (ns. Kehä V) ja Vihdintien kehittämismahdollisuudet. Mahdollisessa yhdistymistilanteessa teknisen sektorin toimintoja on mahdollista järjestää menestyksekkäästi eri tavoilla vaikka Espoon toiminnan volyymit ovat huomattavan paljon muita kuntia suuremmat, lähtökohtana ei ole ainoastaan pienempien kuntien toiminnan sovittaminen Espoon toimintatapaan. Joidenkin teknisen sektorin toimintojen osalta kuntaliitos voi tarjota mahdollisuuden kehittää ja muodostaa uutta organisaatiota alusta alkaen. Yhteistyön syventäminen ilman kuntaliitostakin vaikuttaisi usean toiminnon osalta mahdolliselta. Suuri osa teknisen ja ympäristötoimen palvelua on käsittelyä vaativaa, kertaluontoista suunnittelu- ja lupapalvelua (rakennusluvat, kaavoitus, tonttiasiat), joissa mahdollisuudet sähköistenkin palveluiden kehittämiseen ovat hyvät. Paikallistuntemusta kuitenkin edellytetään ja EKKV-kunnan maantieteellinen laajuuskin tarkoittanee paikallisia palvelu- ja toimipisteitä. Mahdollisella yhdistymisellä ei ole suuria vaikutuksia eikä merkittäviä lisäys- tai säästötarpeita kustannuksiin, määrärahoihin, henkilöstömäärään ja investointeihin. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti 26.2.2014 Olavi Louko Marianna Harju Jari Tirkkonen Rauno Kujanpää Torsti Hokkanen Tero Luomajärvi Suvi Lehtoranta Harri Tanska Anna-Kaisa Kauppila Olli Isotalo Tiina Kosama Sivu 4
1. TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA ETENEMINEN 1.1 Toimeksianto Selvityksen lähtökohtana ovat kuntauudistus, kuntarakennelaki ja metropolialueen esiselvitys. Kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013. Lakiin on sisällytetty erillinen luku kuntarakenne-uudistuksen toteuttamisesta ja säännökset mm. kuntien selvitysvelvollisuudesta ja selvityksen vähimmäissisällöstä. Metropolialueen esiselvityksestä annettujen lausuntojen pohjalta Espoon, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin kunnat päättivät käynnistää yhdistymisselvityksen. Selvitys toteutetaan kuntien yhteisenä projektina ja pohjautuu laajaan valmisteluun. Selvityksen pohjalta kunnat arvioivat ja päättävät mahdollisen yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen valmistelusta. Kuntarakennelain mukaisesti selvityksen tulee sisältää 1. suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, 2. selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, 3. selvityksen taloudellisesta tilanteesta, 4. arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta, 5. yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista, 6. arvion kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä 7. arvion kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. 1.2 Kokoonpano Selvitystä ohjaa kuntien luottamushenkilöistä koottu poliittinen ohjausryhmä, jossa Espoolla on viisi jäsentä, Kauniaisilla kolme ja Kirkkonummella ja Vihdillä kummallakin neljä jäsentä. Selvityksen johtoryhmän muodostavat kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat. Valmistelusihteeristö huolehtii johtoryhmän ja ohjausryhmän valmistelusta ja esittelystä. Selvitystyön yhteistoimintamenettelyä varten on nimetty kuntien pääsopijajärjestöjen edustajista ja kaupunkien edustajista koostuva seurantaryhmä (kuusi edustajaa kustakin kunnasta). Seurantaryhmän tehtävänä on seurata selvitystyön etenemistä henkilöstön näkökulmasta. Yhteistoimintamenettelyssä noudatetaan kaupunkien yhteistoimintamenettelyä. Sivu 5
Selvityksen toteutus tapahtuu johtoryhmän alaisissa neljässä toimialaryhmässä. Toimialakohtaiset työryhmät, joita johtavat kaupungin- ja kunnanjohtajat tai apulais-kaupunginjohtajat valmistelevat selvitystä kuntarakennelain edellyttämällä tavalla ja selvittävät kuntien yhteistyömahdollisuuksia ja mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Selvitys toteutetaan virkatyönä ja tarvittavilta osin ulkopuolisia asiantuntijapalveluita käyttäen. Teknisen ja ympäristötoimen toimialaryhmän kokoonpano oli seuraava: Sivu 6 Olavi Louko, Espoo pj Rauno Kujanpää, Vihti Petra Ståhl / Suvi Lehtoranta, Vihti Marianna Harju, Leena Porvali, Kauniainen Torsti Hokkanen, Espoo Harri Tanska, Espoo Olli Isotalo, Espoo Anna-Kaisa Kauppinen, Kirkkonummi Tero Luomajärvi, Kirkkonummi Jari Tirkkonen, Kirkkonummi vpj Työryhmän pääsihteereinä toimivat Anna-Kaisa Kauppinen ja Olli Isotalo, teknisenä sihteerinä Tiina Kosama. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös useat kuntien asiantuntijat. 1.3 Työn eteneminen Työ käynnistyi Espoossa pidetyssä aloitusseminaarissa 24.9.2013. Seminaariin osallistuivat kaikki selvitystyössä mukana olleet ryhmät. Ohjausryhmän edustajien puheenvuorojen jälkeen työryhmät pitivät omat järjestäytymiskokouksensa. Tekninen ja ympäristötoimi työryhmä piti kokouksia seuraavasti: 11.10.2013 Kauniainen 8.11.2013 Espoo 22.1.2014 Kirkkonummi 17.2.2014 Vihti 26.2.2014 Espoo Työryhmä piti myös erillisiä kirjoitus-/päivityssessioita, joissa mm. sovittiin kirjoitusvastuista ja käytiin raporttia yksityiskohtaisemmin läpi. Näitä tapaamisia pidettiin 17.12., 31.1. ja 7.2. Espoossa. Työryhmällä oli omat Espoon kaupungin ylläpitämät extranet-sivut, joiden toiminnassa oli käynnistymisvaikeuksia. Muiden kuntien edustajilla oli vaikeuksia kirjautumisten kanssa, mutta sivusto saatiin toimimaan kohtalaisesti. 1.4 Tehtävän rajaus Tehtävä rajattiin 18.9.2013 päivätyn selvityssuunnitelmassa määritellyn sisällysluettelon mukaisesti. Työ käynnistettiin kunnista kerätyn tiedon perusteella tehdyn nykytilan kuvauksella Työ rajattiin käsittämään seuraavat kokonaisuudet: Teknisen toimen organisaatiot ja päätöksenteko Maankäyttö ja maapolitiikka Yleiskaavoitus Maankäyttöön liittyvä liikennesuunnittelu Asemakaavoitus
Asuminen Joukkoliikenne Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito Vesi ja jätehuolto, jäteveden puhdistus Rakennusvalvonta Kaupunkimittaus Tilapalvelut Kiinteistöpalvelut Ympäristö Tietojärjestelmät ja tiedonhallinta Rekisterit 2. NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Oma toiminta TEKNISEN TOIMEN ORGANISAATIOT JA PÄÄTÖKSENTEKO Tarkasteluun valitut tehtäväkokonaisuudet ovat EKKV-kunnissa pääosin teknisen toimen organisaatioissa. Pienemmissä kunnissa Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä teknisen toimen organisaatiot ovat suurelta osin samankaltaisia. Toiminta on organisoitu lautakuntien alaisiksi tulosyksiköiksi ja -alueiksi. Vaikka toiminnot on kussakin kunnassa järjestetty omalla tavallaan, ne pitävät pääosin samankaltaiset tehtävät. Liikelaitoksia ei ole lukuun ottamatta Vihdin Vesilaitosta. Organisaatiot ovat matalia ja henkilöstön määrä on suhteellisen pieni. Espoon teknisen ja ympäristötoimen organisaatio on kaupungin suuremmasta koostakin johtuen erilainen. Espoossa on käytössä sisäisissä palveluissa tilaaja-tuottaja -malli. Palveluliiketoimen toimiala tuottaa palveluja muille toimialoille, jotka toimivat palvelujen tilaajina. Teknisen toimen organisaatio on tilaajaorganisaatio. Kiinteistöjen rakennuttaminen ja omistaminen on liikelaitoksessa (Tilakeskus-liikelaitos) ja palvelujen tuottaminen, kuten rakentamispalvelut, kiinteistöpalvelut, ruokahuolto ym. on järjestetty liikelaitoksin (Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, Espoo Catering - liikelaitos). Teknisen toimen organisaatiossa on lisäksi konserni- ja osakkuusyhtiöitä. Toimialan esikunnan alaisuudessa ovat suuret kehittämisprojektit, joista Suurpelto ja Tapiola erillisinä taseyksikköinä. Asumiseen liittyvät asiat ovat kunnissa teknisen toimen alla, osin (yleis)hallinnon alla ja osin kunnan konserni- tai osakkuusyhtiöissä. Vihdin joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu (yleis)hallinnon alaisuuteen. Joukkoliikenne on Espoossa, Kauniaissa ja Kirkkonummella kuntayhtymän HSL vastuulla. Vesi- ja jätehuolto on Espoossa ja Kauniaisissa Helsingin ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymän vastuulla, kuten myös Kirkkonummen jätehuolto. Kirkkonummella teknisen toimen alla on myös siivous ja ruokahuolto. Kauniaisten erikoisuus on Suomen ainoa kunnallinen hautausmaa. Kuntien teknisen ja ympäristötoimen organisaatiot on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Yleisesti voidaan todeta, että erityisesti pienemmissä kunnissa Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä teknisen toimialan henkilöstön määrä on verrattain pieni. Kaikissa kunnissa teknisen toimen osuus kuntien käyttötaloudesta on pieni. Maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvien tehtävien vaikuttavuus kuntien kehittämiseen, kilpailukykyyn sekä elinkeinoelämän edistämiseen on kuitenkin erittäin merkittävä. Jäljempänä kuvataan valittujen tehtäväkokonaisuuksien osalta, miten toiminta on järjestetty nykytilanteessa ja mitkä ovat kuntien painopistealueet sekä toimintatapojen keskeiset yhtenevyydet ja erot. Sivu 7
PÄÄTÖKSENTEKO: Nykytilanteessa teknisen ja ympäristötoimen lautakuntia/johtokuntia on Kauniaisissa kaksi, Vihdissä kolme, Kirkkonummella neljä ja Espoossa viisi. Osa toimialan asioista kunnissa (ainakin Espoossa ja Kirkkonummella) on suoraan kunnan/kaupunginhallituksen tai sen jaostojen alaisia. Pienemmissä kunnissa Kirkkonummella, Vihdissä ja Kauniaisissa yksittäiset lautakunnat käsittelevät laajempia tehtäväkokonaisuuksia, mikä saattaa parantaa päätöksentekijöiden mahdollisuutta ymmärtää ja hallita teknisen sektorin toimintaa kokonaisuutena. Vihdissä lautakunnat hoitavat toimialaansa melko itsenäisesti talousarvionsa puitteissa ja viranhaltijoille on delegoitu runsaasti toiminnallista valtaa. Kirkkonummella päätösvaltaa on delegoitu varovasti. Espoossa lautakuntia/johtokuntia on organisaation koosta johtuen enemmän, ja kunkin lautakunnan/johtokunnan päätöksenteko näin ollen kapeammalle sektorille kohdentuvaa. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat päättävät toimialueellaan kuntalaispalvelujen järjestämistavasta ja päätöksentekoa virkamiehille on delegoitu, Kuntien päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä kuvataan tarkemmin yleis- ja konsernihallinnon osaselvityksessä. TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMEN PÄÄTÖKSENTEKO KUNNISSA: Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Kaupunginhallituksen jaostot: Konsernijaosto Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Tila- ja asuntojaosto Kaupunkisuunnittelulautakunta Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Palveluliikelaitosten johtokunta Yhdyskuntalautakunta Rakennuslautakunta kaupunkikuvatoimikunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Palvelutuotannon lautakunta Eerikinkartanon johtokunta Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Vihdin Veden johtokunta HENKILÖSTÖMÄÄRÄT KUNNITTAIN (LUVUT OSITTAIN PÄÄLLEKKÄISIÄ ERILAISISTA ORGANISAATIOISTA JOHTUEN) Teknisen toimen henkilöstö Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV (noin) Henkilöt 1 090 57 99 1 345 - tontti-, paikkatieto-, 18 kaupunkimittauspalvelut 85 6 16 10 135 - asuminen 12 1 13 - kaavoitus 130 3 10 9 150 - rakennusvalvonta 50 3 8,5 6 70 - kunnallistekniikan rakentaminen 250 sis. seur. 7 4 260 - kunnallistekniikan ylläpito 320 26 23 25 395 - tilahallinto 80 sis.seur. 4 85 - kiinteistöpalvelut 110 16 25 20 170 - ympäristö 30 1 4,5 5 40 Sivu 8
MAANKÄYTTÖ JA MAAPOLITIIKKA Kauniaisessa, Kirkkonummella ja Vihdissä on samankaltainen maankäytön tulosalue, johon kuuluvat maankäytön suunnittelu, mittauspalvelut ja maanhankinta. Espoossa toiminta on jakautunut eri vastuualueisiin: tonttiyksikkö teknisen toimialan esikunnassa, maankäytön suunnittelu kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja mittauspalvelut teknisessä keskuksessa. Kirkkonummella ja Vihdissä on laadittu maapoliittinen ohjelma. Ohjelmaan on kirjattu kunnan maanhankinnan, maan luovutuksen ja kaavoitukseen liittyvien maankäyttösopimusten periaatteet. Espoossa ja Kauniaisissa vastaavaa ohjelmaa ei ole, mutta maapolitiikan periaatteet ja käytännöt ovat muuten vakiintuneet. Onnistunut maapolitiikka on taloudellisesti kannattavaa ja tukee maankäytön suunnittelua. Maapolitiikalla luodaan edellytykset kaavoituksen toteutumiselle, riittävälle asuntotuotannolle sekä elinkeinotoiminnalle. Kuntien maapoliittiset ohjelmat ja periaatteet ovat pitkälti samankaltaisia. Espoo ja Kauniainen omistavat merkittävän osan maa-alueistaan, Kirkkonummella ja Vihdissä kunnan maanomistus on vähäistä. Keskeisin ero toimintatavoissa on, että Espoo ja Kirkkonummi ovat laatineet kaavamuutosten lisäksi myös ensimmäisiä asemakaavoja yksityisten omistamille maa-alueille, minkä seurauksena maanhankinta on haasteellista. Vihti on pyrkinyt hankkimaan maan omistukseensa ennen asemakaavoitusta. Raakamaan jalostaminen rakennusmaaksi ja siitä saatavat myynti- ja vuokratulot ovat merkittävä tuloerä. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille merkittäviä oikeuksia ja velvollisuuksia maanhankintaan liittyen, mutta eri toimintatapojen käyttö on lopulta poliittinen valinta. Espoolle, Kauniaiselle, Kirkkonummelle ja Vihdille on yhteistä se, että raakamaan pakkolunastusta vierastetaan ja suositaan vapaaehtoisia maakauppoja. Tonttien luovutusperiaatteet ovat olleet myös pitkälti samankaltaisia. Espoo ja Vihti ovat sekä myyneet että vuokranneet tontteja, Kirkkonummella tontit on myyty (vuokrausmahdollisuudesta päätettiin uusimmalla alueella). Vihdissä tonttien vuokraus on ollut vähäistä ja se on kohdistunut vain osaa omakotitonteista ja tuettuun rakentamiseen. Vuokraaminen kovan rahan asuntorakentamiseen laajemmassa mittakaavassa tulee käsittelyyn kunnanhallituksessa keväällä 2014. ARA-tonttien enimmäishinnat ovat valtion tukemassa tuotannossa hyväksyttävät kohtuulliset tonttihinnat. Ne määritellään vuosittain yhteistyössä kuntien, HSY:n ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Hinnat kuvaavat osaltaan alueiden yleistä hintatasoa, koska niiden määrittelyssä käytetään alueen yleistä tonttihintakehitystä. (liite 2. Enimmäishintakartat) Kiinteistöomaisuus Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Maanomistus ha 10 580 284 2 900 2 054 16 090 Maanomistus % 34,4 47 8 Maanhankintamäärärahat vuodessa ARA tonttien enimmäishinnat /kem 2 (liite 2) 4 000 000* - 200 000 500 000* 4 700 000 220-530 310-460 105-250 100-190 Sivu 9
Espoo Espoo omistaa Espoon alueella: maa-alueita 10 580 ha (105 800 868 m 2 ) vesialueita 1 608 ha (16 076 218 m 2 ) yhteensä 12 188 ha (121 877 086 m 2 ) Espoon ulkopuolelta Espoo omistaa maa-alueita 260 ha (2 595 682 m 2 ) ja vesialueita 0 m 2. Espoossa tärkeistä maanhankinnoista voidaan päättää erikseen, nyt on jo kolmas vuosi, kun määrärahaa on kaikkiaan käytettävissä 10 milj. euroa. Kauniainen Yhdyskuntatoimen maankäytön tulosalue vastaa kaikista maankäytön suunnitelmista, maapolitiikasta, nimistöstä ja poikkeamispäätöksistä Kauniaisissa sekä edustaa Kauniaista seudullisissa maankäyttöä koskevissa työryhmissä yhdessä yhdyskuntatoimenjohtajan kanssa. Maankäytössä työskentelee yhteensä 9 henkilöä, jotka hoitavat maankäytön ja kaavoituksen lisäksi mm. kiinteistötoimitukset, kartaston ja paikkatietojärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen, maankäyttöluvat sekä mittauspalvelut. Kauniainen omistaa Kauniaisten alueella: maa-alueita 272 ha (2 723 521 m 2 ) vesialueita 11 ha (113 356 m 2 ) yhteensä 284 ha (2 836 877 m 2 ) Lisäksi Kauniainen omistaa Espoon alueella maa-alueita 12 ha (122 613 m 2 ). Kauniaisissa varataan talousarviossa vuosittain määräraha maanhankintaan tiedossa olevien tarpeiden mukaisesti. Lisäksi valtuusto voi tarvittaessa päättää maanhankinnoista erikseen. Kirkkonummi Yhdyskuntatekniikan toimialan maankäytön tulosalue, tontti- ja paikkatietopalvelut -yksikkö vastaa maapolitiikan toteuttamisesta. Kunnan maanomistus on verrattain vähäistä. Maanhankintaan budjetoidaan vuosittain määrärahat ainoastaan katualueiden lunastusta varten. Valtuusto voi päättää tarvittaessa maanhankintaan tarvittavasta lisämäärärahasta. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaan maanhankintaa pyritään kuitenkin tehostamaan ja asemakaavoitus tulisi kohdistua ensisijaisesti kunnan omistamalle maalle. Maapolitiikassa kaikki lain mukaiset keinot ovat maapoliittisen ohjelman mukaan tarvittaessa käytössä. Kunta ei kuitenkaan ole hakenut lunastuslupia raakamaan lunastamiseksi yhdyskuntarakentamista varten. Kunnan etuosto-oikeutta kiinteistökaupoissa on käytetty tarvittaessa. Raakamaan hankinta on kuitenkin ollut vähäistä. Kunnassa on laadittu 2000-luvulla merkittävä osa asemakaavoista yksityisten omistamalle maalle maankäyttösopimuksin. Kaavoitusohjelman 2014 2018 mukaan valtaosa asemakaavoista laaditaan osittain tai kokonaan yksityisen omistamalle maalle. Kunnan tavoitteena on viime vuosina ollut luovuttaa noin 50 omakotitonttia ja 3-5 yhtiömuotoiseen asuntotuotantoon tarkoitettua tonttia vuosittain. Tavoite on ollut haastava, sillä omakotitontteja ei ole laadituilla asemakaavoilla saatu myyntiin tavoitetta vastaavasti (kunnan vähäinen maanomistus). Sivu 10
Vihti Vihti omisti Vihdin alueella vuoden 2012 lopussa: maa-alueita 2054,5 ha vesialueita 27,3 ha yhteensä 2081,8 ha Vihdissä valtuusto voi tarvittaessa päättää lisämäärärahasta keskeisesti sijaitsevan tärkeän maa-alueen hankinnan kohdalla. YLEISKAAVOITUS Yleiskaavoituksen rooli on merkittävä, vaikka se ei tarjoakaan suoria rakennusmahdollisuuksia eri toiminnoille. Yleiskaava on strateginen työkalu, jolla selkeytetään ja täsmennetään maakuntakaavan merkintöjä kaupungin ja kunnan omiin tarpeisiin. Ilman ajantasaista ja lainvoimaista yleiskaavaa on riski, että merkittävä asemakaavahanke pysähtyy tai viivästyy pahoin. Espoossa ja Kirkkonummella on koko kunnan kattavat lainvoimaiset yleiskaavat. Kauniaisissa on koko kunnan yleissuunnitelma, joka on hyväksytetty valtuustossa. Suurimmasta osasta Vihtiä puuttuu yleiskaava ja ainoa lainvoimainen kaava on maakuntakaava. Vihdin kunnassa on lainvoimaisia osayleiskaavoja lähinnä Nuuksion ympärillä ja Vihtijärvellä. Espoon lähivuosien yleiskaavahanke on pohjoisten osayleiskaavojen päivittäminen. Kirkkonummella on vireillä yhtä aikaa viisi eri osayleiskaavahanketta ja Vihdissä kolme. Espoon kaupunginhallitus sekä Kirkkonummen ja Vihdin kunnanhallitukset ovat päättäneet 2009 ottaa Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksen yleiskaavasuunnitelmien lähtökohdaksi. Tavoitteena on maankäytön suunnittelulla mahdollistaa ja edistää Länsiradan toteutumista. Espoo Kaupunkisuunnittelukeskuksessa yleiskaavayksikkö hoitaa maankäytön suunnittelua, jolle on ominaista pitkä aikajänne tai mikä kohdistuu laajoihin aluekokonaisuuksiin. Lisäksi yksikkö vastaa koko Espoota koskevista varsinaista kaavoitusta tukevista teemoittaisista tarkasteluista, kuten elinkeinot, kaupalliset tarkastelut, palveluverkosto, viher- ja virkistysyhteydet, pientaloprojekti, korkea rakentaminen jne. Yleiskaavayksikkö osallistuu Helsingin seudulle laadittavan yhteisen maankäyttösuunnitelman laatimiseen (MASU), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Suurimmassa osassa Espoota on voimassa lainvoimainen yleiskaava. Lainvoimaisia yleiskaavoja ovat Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimaiseksi 2010), Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I (lainvoimaiseksi 1997) ja osa II (lainvoimaiseksi 2001). Pohjoisosien yleiskaavaa on tarkoitus tarkistaa kaavoitusohjelmakaudella 2014 2017. Voimassa olevia Pohjois-Espoon yleiskaavoja tarkistetaan siten, että ne täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset ja sisältävät riittävät vaikutusten arvioinnit. Tämä tehdään siksi, että ELY-keskus on valittanut useista hyväksytyistä Pohjois-Espoon asemakaavoista perusteena Pohjois-Espoon yleiskaavan vanhentuneisuus joiltain osin. Kauniainen Kauniaisissa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Sen sijaan Kauniaisissa on laadittu Maankäytön yleissuunnitelma (MASU), joka ilmaisee yleispiirteisellä tasolla kaupunginvaltuuston tahdon Kauniaisten maankäytön kehittämisestä. Kauniaisten pinta-alasta n. 95 % on asemakaavoitettu. Yleissuunnitelman Sivu 11
laatiminen lähti tarpeesta luoda asemakaavojen muuttamista ohjaavat ja yhteen sovittavat periaatteet sekä toimintamalli poikkeuslupa- ja tonttijakomenettelyn perustaksi. Yleissuunnitelman päätavoitteena on ollut kaupungin kehittäminen luonnonläheisenä huvilayhdyskuntana vallitsevaan maankäyttörakenteeseen tukeutuen. Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu myös liikenne- ja viheralueverkoston yhteys- ja aluetarpeet, ympäristön- ja rakennusten suojelua koskevat kysymykset, melun ym. ympäristöhaittojen torjunta sekä Kauniaisten ulkopuolisten hankkeiden vaikutukset kaupunkirakenteeseen. Valtuuston hyväksymä yleissuunnitelma ohjaa kaupungin hallintoa maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Yleissuunnitelman periaatteet toimivat lähtökohtina ja tavoitteina asemakaavoitukselle. Myös rakennusjärjestykseen voidaan sisällyttää suunnitelmassa hyväksyttyjä tavoitteita. Ensimmäinen Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelma (MASU 1) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.4.1992 ja sen päivitys (MASU 2) 13.12.2004. Vuonna 2014 on tarkoitus aloittaa Maankäytön yleissuunnitelman päivittäminen. Maankäytön yleissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaava, eikä sillä ole laissa määriteltyjä yleiskaavan oikeusvaikutuksia. Yleissuunnitelmaa ei siten voida pitää asemakaavoitusta, rakentamista tai näistä poikkeamista koskevaa päätöksentekoa oikeudellisesti sitovana. Kirkkonummi Yhdyskuntatekniikan toimialalla yleiskaavoitus on kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluissa, joka toimii kunnan edustajana myös seudullisissa maankäyttö- ja liikennejärjestelmähankkeissa kuten vireillä olevissa Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa (MASU) ja liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ2015). Kirkkonummi on mukana myös Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Lainvoimaisten yleiskaavat käsittävät koko kunnan. Kirkkonummen yleiskaava 2020 tuli lainvoimaiseksi vuonna 2000. Rannikon ja saariston osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi vuonna 1998. Kunta on laatinut ja laatii johdonmukaisesti osayleiskaavoja taajamiin ja kyläalueille. Voimassa on useita osayleiskaavoja, jotka käsittävät yhteensä noin 8500 ha:n alueet, ja näiden lisäksi vireillä ja lähivuosina ohjelmoitu käynnistymään useita osayleiskaavoja. Yleiskaavoituksen tausta- ja lähtöaineistoksi laaditaan haastavissa ja merkittävissä hankkeissa alueelliset kehityskuvat, joissa mm. määritellään hankkeelle tavoitteet. Kunnassa on vireillä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan laatiminen. Se valmistuu keväällä 2014. Kunnan pitkän aikavälin tavoitetilaa on käsitelty myös KUUMA-kuntien yhteisessä kehityskuvassa, joka valmistui vuonna 2012. Vihti Vihdissä ei ole koko kunnan kattavaa lainvoimaista yleiskaavaa. Valtuuston hyväksymä yleiskaava on vuodelta 1986 ja se on sisällöltään pitkälti vanhentunut. Vihdissä on neljä lainvoimaista osayleiskaavaa: Otalampi-Härkälä (YM 1998), Tervalampi-Salmi ((YM 2003), Heinässuo (UYK 2000) ja Vihtijärvi (YM 1990). Otalampi-Härkälän ja Vihtijärven osayleiskaavat saivat lainvoiman vain osalle kaava-alueesta. Vihtijärven osayleiskaava sijaitsee aivan Vihdin pohjoisosissa, muut Espoon ja Kirkkonummen rajalla. Lainvoimaiset osayleiskaavat kattavat noin 7882 hehtaaria, eli vajaa 14 % Vihdin pinta-alasta. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi 979 ha suuruisen Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alueen C 9.12.2013. Uudenmaan ELY-keskus on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole vielä lainvoimainen. Kaavan D osa (1120 ha) valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn vasta kun ympäristöministeriö on ensin hyväksynyt 2. vaihemaakuntakaavan, näillä näkymin vuonna 2015. Lisäksi on vireillä Tervalammen osayleiskaava (2330 ha), jonka luonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2014 kuluessa. Kaikki vireillä olevat osayleiskaavat sijaitsevat Länsiradan kehittämisvyöhykkeellä. Sivu 12
MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄ LIIKENNESUUNNITTELU Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti kuuluvat Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueeseen. ELY-keskus vastaa Liikenneviraston ohjaamana maanteiden ja niihin liittyvien kevytliikenneteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Joukkoliikenteen suunnittelu, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) kehittäminen ja liikenteen tutkimustoiminta kuuluvat Helsingin seudun liikenteelle (HSL). Vihti ei ole vielä HSL:n jäsen. Liikennevirasto vastaa rataverkon kehittämisestä. Espoo, Kirkkonummi ja Vihti ovat olleet aktiivisesti mukana ESA-radan (Länsirata) suunnittelutyössä yhteistyössä liikenneviraston kanssa. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi ovat lisäksi mukana Rantaradan kehittämisessä. Vihti ja Kirkkonummi tilaavat maankäytön vaatimat liikenneselvitykset ja suunnitelmat konsulttityönä. Vihdissä ja Kirkkonummella myös katusuunnitelmien tekeminen on ulkoistettu, kunnallistekniikka vastaa vain hallinnollisesta työstä. Espoo Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikössä tehdään liikennesuunnittelua, joka on osa yleisja asemakaavoituksen yhteydessä tehtävää maankäytön suunnittelua. Kaavoituksen valmistuttua liikennesuunnittelu jatkuu yksityiskohtaisempana yhdessä katusuunnittelun kanssa. Kaavoitusohjelmakaudella liikennesuunnittelun merkittävimpiä kohteita ovat: Pohjois-Espoon yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä laaditaan liikenneverkkoselvitys. Kaupunkiradan ratasuunnitelmaa laaditaan välille Leppävaara-Espoon keskus/kauklahti. Pikaraitiotie Raide-Jokerin hankesuunnitelman käynnistämistä valmistellaan yhdessä Helsingin kanssa. HSL on käynnistänyt metroon liittyvän linjastosuunnitelman. Raideliikennevisio, joka päivitetään ensi vuonna käsittämään raiteiden ohella päätiet ja -kadut sekä pyöräilyn laatukäytävät. Pysäköintistrategiatyö, jossa muodostetaan kaupungin tahtotila pysäköinnin järjestämiseksi maankäytön suunnittelussa. Kehä II:n jatkeen osalta on käynnissä liikenneverkkosuunnitelma, jossa pyritään löytämään Kehä II:n rakentamisen viivästymisestä aiheutuvat nykyisen tie- ja katuverkon parantamista vaativat kohteet. Tekninen keskus vastaa katujen ja liikenteenohjauksen suunnittelusta. Espoossa sijaitsevien pääteiden sekä ratojen suunnittelusta vastaa Liikennevirasto. Joukkoliikenteen suunnittelu, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) kehittäminen ja liikenteen tutkimustoiminta kuuluvat Helsingin seudun liikenteelle (HSL). Kauniainen Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL- yhteistyö) on laatinut toteutusohjelman vuosille 2008-2017. Ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden perusteella on solmittu aiesopimus valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä asunto- ja tonttitarjonnan lisäämisestä. Kauniaisten rakentuminen on edennyt jo pitkälle ja se on tapahtunut noudattaen koko pääkaupunkiseudun tavoitteita. Pientalovaltainen ja tiivis kaupunkirakenne, joka tukeutuu hyviin liikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteeseen, vastaa hyvin pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on liikennesuoritteen vähentäminen ja eri liikennemuotojen roolin kirkastuminen sovittamalla yhteen liikennettä ja maankäyttöä liikennepoliittisilla valinnoilla. Maankäytön ratkaisuilla on pyritty edistämään tarkoituksenmukaista ja tehokasta liikennettä. Asuinalueiden sijainti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella vähentää merkittävästi henkilöautoliikennettä. Maankäytön ja liikenteen seudulliseen vuorovaikutukseen liittyvä hanke on esimerkiksi Kauniaisten liityntäpysäköinnin kehittäminen yhdeksi rantaradan merkittävimmistä. Sivu 13
Laadukkailla lähipalveluilla on lisäksi pyritty lisäämään jalankulun ja pyöräilyn osuutta tehtävistä matkoista. Tulevan kaupunkiratahankkeen yhteydessä toteutuva itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen laatukäytävä tulee parantamaan pyöräilyn edellytyksiä kehittyä merkittäväksi liikennemuodoksi myös seudullisesti. Kirkkonummi Yhdyskuntatekniikan toimialalla liikennesuunnittelua toteutetaan sekä kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluissa että kuntatekniikkapalveluissa. Osayleiskaavahankkeiden yhteydessä laaditaan tarvittavat liikenteen järjestämiseen liittyvät selvitykset ja yleissuunnitelmat. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan mm. liikenteenohjaussuunnitelmia sekä katujen ja pysäköintialueiden yleissuunnitelmia. Kuntatekniikkapalvelut laativat asemakaavojen mukaisesti mm. katusuunnitelmat. Maanteiden tiesuunnitelmien muutokset laaditaan niin ikään kuntatekniikkapalveluissa. Kirkkonummen rautatieseisakkeiden parantaminen Tolsassa ja Jorvaksessa ovat kunnalle tärkeitä hankkeita, koska tavoitteena on em. asemanseutujen maankäytön tehostaminen. Liikennevirasto on laatinut Tolsan seisakkeen ratasuunnitelman ja vuoden 2014 alkupuolella valmistunee Jorvaksen seisakkeen ratasuunnitelma. Kunnalla on sopimukset molempien seisakkeiden parantamisesta Liikenneviraston kanssa. Tolsan seisakkeen uusiminen käynnistyy vuonna 2014. Joukkoliikenteen edistämiseksi kunta tekee yhteistyötä HSL:n kanssa ja osallistuu esimerkiksi HLJ2015- hankkeeseen. Masalan keskustan täydennysrakentaminen edellyttää sen pääväylä, Masalantien parantamista. Problematiikkaan liittyy myös keskustan sisääntulotien, Sundsbergintien ja Kehä III:n eritasoristeyksen parantaminen. Alueen kasvu edellyttää toimivien liikennejärjestelyjen toteuttamista. Liikennevirasto ei ole hyväksynyt Kehä III:n tilavaraussuunnitelmaa Masalan ja kantatien 51 välillä. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan Kehä III rakennetaan moottoritietasoiseksi vasta 2030-luvulla. Kunnan mukaan tien parannushanke ajoittuu 2020-luvulle. Kirkkonummella rantaradan ja kantatien 51 vyöhykkeen sekä Veikkolan välisen liikenneyhteyden toimivuuden parantaminen on haaste. Vihti Vihdissä on aloittanut liikennesuunnittelija vuoden 2013 keväällä. Toimeen kuuluu työtehtäviä niin kaavoituksesta kuin kunnallistekniikasta. Laajemmat liikenneselvitykset kilpailutetaan erikseen. Katusuunnittelu kilpailutetaan useaksi vuodeksi kerrallaan. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma päivitettiin 2012. Vihtiin on laadittu jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma 2012. Aktiivinen liikenneturvallisuustyöryhmä organisoi ja seuraa suunnitelmien toteuttamista. Vuonna 2014 kilpailutetaan Ojakkalan taajaman liikenneverkkoselvitys. Valtatie 25 liittymien aluetarveselvitys kilpailutetaan heti kun siihen saadaan määrärahat, luultavasti aikaisintaan 2015. Vihti on parhaillaan mukana Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisessä. Vihti ei vielä ole HSL:n jäsen. Sivu 14
ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoitus Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV yht Asemakaavoitettu ala ha 2153 Asemakaavoitettu ala % 38 95 4 MAL tavoitteen mukainen kerrosala vuodessa kem 2 250 000 6 750 30 000 26 250 313 000 Asemakaava-alueille rakennettujen asuntojen osuus 2012 (%) 97 100 * Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa kem 2 (yhteensä) Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa, vastaten kem 2 /asukas Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa kem 2 ja % (AK) Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa kem 2 ja % (AP) Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa kem 2 ja % (AO) 2 454 804 155 331 319 276 155 574 3 084 985 9,56 17,43 8,50 5,43 9,29 656 932 27 % 812 494 33 % 985 378 40 % 11 228 7 % 144 103 93 % 0 114 155 36 % 130 651 41 % 74 470 23 % 37 455 24 % 63 053 41 % 55 066 35 % 819 770 27 % 1 150 301 37 % 1 114 914 36 % * Vihdissä rakennusten rekisteritiedot ovat niin puutteellisia, että tätä tietoa ei voi luotettavasti laskea. Vihdin 28 600 asukkaasta 18 600 (65 %) asuu asemakaavoitetulla alueella. Espoo Espoon maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta vastaa Espoossa kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä muiden toimialan keskusten sekä toimialan esikunnan kehittämisprojektien kanssa. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on 135 henkilöä ja keskus jakaantuu asemakaava-, yleiskaava-, liikennesuunnittelu- sekä palvelu- ja kehittämisyksikköön. Keskus vastaa lisäksi joukkoliikenteen suunnittelusta muilta osin kuin konsernijaoston toimivaltaan kuuluvissa asioissa, nimistön suunnittelusta sekä valmistelee maa-aines- ja maisematyöluvat, asemakaavasta poikkeamisluvat sekä haja-asutusalueiden suunnittelutarveratkaisut. Lainvoimaisia asemakaavoja Espoossa on elokuussa 2013 noin 125 km2, josta maa-alueilla noin 117 km 2. Asemakaavoitettu ala on kokonaisalasta noin 24 % (vesialueet mukana) tai 38 % (pelkät maaalueet). Espoo omistaa maapinta-alastaan noin 34 %. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella on Espoon kaupungin omistamaa maa-alaa noin 48 km2. Suuria yhtenäisiä kaavoituksen alaisena olevia kaupungin maa-alueita Espoolla on esimerkiksi Finnoossa ja Espoonkartanossa. Lisäksi Histassa sekä Länsiradan kehittämisvyöhykkeellä (Mynttilä-Forsbacka). on tehty osayleiskaavaa ja maankäytön alustavia tarkasteluja. Pääosin nykyiset aktiiviset asemakaavoituskohteet kohdentuvat yksityisille maille. Asemakaavoituksen painopistealueita viime vuosina ja lähitulevaisuudessakin tulevat olemaan täydennysrakentamiskohteet metroradan ja kaupunkiradan vaikutuspiirissä sekä pientalovaltaisten uudiskaavojen tekeminen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnissa. Sivu 15
Käsittelyssä olevien tai kaavoitusohjelmakaudella 2014 2017 käynnistyvien asemakaavahankkeiden sisältämä rakennusoikeus on arviolta noin 3,6 miljoonaa k-m² asuinrakentamiseen, josta pientalojen osuus on hieman yli 1 miljoonaa k-m². Toimitilaa asemakaavoituskohteissa on arviolta noin 1,1 miljoonaa k-m². Kaavoituksen työohjelmassa on vuonna 2013 yhteensä 147 eri asemakaavakohdetta, joista pieni osa ei ole aktiivisessa vaiheessa, mikä tarkoittaa, että kohdetta ei ole käynnistetty tai kohde odottaa jonkin syyn takia. Jatkuvasti aktiivisena on kuitenkin joka vuosi reilusti yli sata asemakaavakohdetta. Kauniainen Kauniaisten pinta-alasta on asemakaavoitettu n. 95 %, josta Kauniainen omistaa n. 48 %. Tämän lisäksi Kauniainen omistaa 4,8 ha kaavoittamatonta aluetta. Voimassa olevia asemakaavoja on 171, joista vanhin on vuodelta 1959. Kauniaisissa on vuosittain vireillä keskimäärin kymmenkunta asemakaavan muutosta. Kaavahankkeet ovat pääosin yhdyskuntarakennetta täydentäviä asemakaavan muutoksia sekä mm. kulttuurihistoriallisten arvojen suojeluun tähtääviä muutoksia. Merkittävin vireillä oleva asemakaava-alue sijoittuu Koivuhovin aseman ympäristöön. Kaavassa on osoitettu n. 24000 k-m 2 asumista. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kirkkonummi Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut vastaavat asemakaavoituksesta sekä niihin liittyvien selvitysten laadinnasta. Yksikön palveluksessa on kymmenen henkilö sisältäen kaksi toimistotyöntekijää. Yksi henkilö vastaa liikennesuunnittelusta. Kirkkonummen kunta on toiminnallisesti järjestäytynyt neljäksi kunnanosaksi: keskinen, eteläinen, itäinen ja pohjoinen Kirkkonummi. Kaavoituksessa on nimetyt kaavavastaavat kunnanosittain. Toiminta mukailee Espoon mallia, jossa aluearkkitehdit vetävät alueidensa hankkeita. Vuoden 2014 alussa lainvoimaisia asemakaavoja Kirkkonummella on lähes 3 000 ha ja lisäksi noin 700 ha ranta-asemakaavoja. Kunnan kaavavaranto on verraten hyvällä tasolla, sillä valmiissa asemakaavoissa on rakennusoikeutta asumiseen noin 320 000 k-m 2, yleiseen rakentamiseen noin 50 000 k-m 2 sekä yritys- ja toimitilarakentamiseen noin 20 000 k-m 2 (tilanne vuonna 2013). Kuntakeskuksessa on runsaasti valmista toimitilaa mm. kaupalle, mutta rakennushankkeet eivät ole käynnistyneet. Asemakaavoitus painottuu rantaradan ja kantatien 51 vyöhykkeelle. Se käsittää alueen Kantvikista kuntakeskuksen kautta Tolsaan ja Jorvakseen sekä edelleen Masalan ja Espoonlahden suuntaan. Merkittävä osa kaavoituksesta tähtää yhdyskuntarakenteen täydentämiseen. Näin tapahtuu mm. kuntakeskuksessa, Tolsan asemanseudulla ja Masalassa sekä myöhemmin myös Jorvaksessa ja Espoonlahdella. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat kunnan asemakaavoituksen painopistealueista (osalle alueista laaditaan ensin osayleiskaava, mutta osaa alueista voidaan asemakaavoittaa, mikäli maankäyttö on voimassa olevan yleiskaavan mukaista): Kantvik on luonto- ja ympäristöarvoiltaan vetovoimainen: merelliset Kantvikinrannan ja sen lähialueen asuntoalueet toteutetaan vaiheittain täydentämään taajamarakennetta (tavoitetila: pitkällä aikavälillä noin 6 000 asukkaan ja työpaikan taajama) kuntakeskuksen alueella on vireillä useita asemakaavoja, tavoitteena on sekä liikealueen ja sen lähialueen asukasmäärän merkittävä kasvattaminen ja palvelujen monipuolistuminen (tavoitetila: pitkällä aikavälillä noin 25 000 asukkaan ja työpaikan taajama) Tolsan asemanseudulla yhdyskuntarakenne täydentyy (tavoitetila: noin 4 000 asukasta seisakkeen vaikutuspiirissä) Sivu 16
Jorvasta kehitetään seudulliseksi joukkoliikenteen vaihtopaikaksi ja tämän lisäksi asemaseudulle tulee asumista sekä liike-, toimisto- ja työpaikkatilaa (tavoitetila: pitkällä aikavälillä noin 5 000 asukasta ja työpaikkaa seisakkeen vaikutuspiirissä) Masalan maankäyttö tähtää asukasluvun merkittävään kasvuun, myös työpaikkoja tulee lisää (tavoitetila: pitkällä aikavälillä 12 500 17 500 asukkaan ja työpaikan taajama) Sundsbergin alueen seudullisen siirtoviemärin toteuttaminen mahdollisti Espoonlahdella sijaitsevan Sarvvikin kaavoittamisen, uuden Sundsbegin taajaman asemakaavoitus tullee ajankohtaiseksi 2020- luvulla kun alueen osayleiskaava on laadittu (tavoitetila: epävarmuustekijöitä, mutta mikäli pitkällä aikavälillä varaudutaan metron jatkamiseen alueelle, merkinnee se yli 10 000 asukkaan ja työpaikan taajamaa) Veikkolan alueen kehittämistä ovat hidastaneen vesihuollon kapasiteettiongelmat, koska päätöksiä seudullisesta siirtoviemäristä ole saatu (tavoitetila: pitkällä aikavälillä lähijunaliikenne pääkaupunkiseudulle, alue kasvaa verkkaisesti, mutta pitkällä aikavälillä noin10 000 asukkaan ja työpaikan taajama). Kaavoitusohjelmassa (v. 2014-2018) on työkohteita kaikkiaan noin 60. Vihti Vihdin teknisen- ja ympäristökeskuksen kaavoitusyksikkö vastaa kaikesta kunnan maankäytön suunnittelusta. Kaavoitustoimessa on yhdeksän henkilöä, joista neljä osa-aikaisena. Lisäksi on käytössä kiinteistötoimen yhden henkilön työpanoksesta noin 50 %, mutta vastaavasti liikennesuunnittelijan työstä 50 % kuluu kunnallistekniikan puolella. Kaavoitustoimi vastaa yleis- ja asemakaavasuunnittelusta ja osallistuu seudullisiin maankäyttöryhmiin. Joukkoliikenteen kilpailutus ja muu suunnittelu kuuluu suoraan hallintokeskukselle, ei kaavoitukselle. Kaavoituksessa valmistellaan ja päätetään maisematyöluvat. Asemakaavasta poikkeamiset, hajaasutusalueiden suunnittelutarveratkaisut sekä poikkeamislupalausunnot ELY-keskukselle valmistellaan kaavoituksessa, mutta niistä päättää tekninen ja ympäristöjohtaja. Nimistösuunnittelu kuuluu suoraan kaavasuunnittelijoille. Maa-ainesluvat valmistellaan ympäristövalvonnassa, kaavoitus antaa niihin vain lausunnon. Lainvoimaisia asemakaavoja on Vihdissä 21,5 km 2, joista Nummelassa 13,5 km 2, Vihdin kirkonkylällä 3,4 km 2, Ojakkalassa 2,3 km 2 ja Otalammella 2,2 km 2. Lisäksi on lainvoimaisia (yksityisten teettämiä) rantaasemakaavoja 4,7 km 2. Suurin vireillä oleva asemakaava-alue on Ojakkalan taajaman asemakaava ja asemakaavamuutos, jossa päivitetään 95 ha vanhentunutta asemakaavaa ja suunnitellaan 105 ha uutta taajamaa. Kaava tullaan pilkkomaan pienempiin osiin kaavatyön edetessä. Nummelan keskustan tuntumassa on 66 ha suuruinen uudiskaava Pajuniityssä, joka sisältää rakennusoikeutta noin 139 900 k-m 2. Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn alkukeväästä 2014. Pääosin kunnan omistamalle maalle on vireillä noin 100 ha suuruinen uudiskaava Ridalinmetsässä, sekin Nummelan keskustan tuntumassa. Tänne on arvioitu sijoittuvan noin 100 000 k-m 2, mutta kaavasuunnittelu on vasta alussa. Kaavoitusohjelmassa 2014 on mukana 33 asemakaavaa, joista seitsemän on pysähdyksissä suunnitteluun liittyvien ongelmien vuoksi. Kymmenkunta kaavaa on alkuvaiheessa, seitsemän on ollut luonnoksena ja kolme ehdotuksena nähtävillä, neljässä on alkanut hyväksymisprosessi (odottaa sopimuksia) ja kaksi on oikeuskäsittelyssä. Sivu 17
ASUMINEN Kuntien asuntotuotannon tavoitteet ja ensisijaiset kohdealueet on määritelty MAL-aiesopimuksessa. Asuminen Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Asuntokanta 2012 118 892 3 907 16 152 13 048 151 999 Pientaloasuntojen osuus % 43 54 73 79 Vuokra-asunnot 2011 38 684 1 051 3 369 2 393 45 497 Kunnan vuokra-asunnot 2012 14 525 141 1 133 427 16 226 Asumisoikeusasunnot 2013 5 242-747 221 6 210 Omistusasunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 59 67 72 77 Nuorisoasunnot 603 33 xx 636 Opiskelija-asunnot 5 886 5 886 Vanhusten (palvelu)asunnot 1 992 50?? 2 042 Muut erityisryhmien asunnot 1 094?? 1 094 MAL asuntotuotanto tavoite MAL valtion tukema tuotanto tavoite 2 500 60 330 260 3 150 500 12 66 52 630 Asunnottomat yksinäiset 2012 554 14 12 13 593 Espoo Espoossa kunnan omistamat vuokra-asunnot ovat Espoon Asunnot Oy:llä, joka myös valitsee itse asukkaat. Lisäksi kaupungilla on yli 400 erityisryhmille ja Espoon henkilöstölle tarkoitettua asuntoa. Näihin asukasvalinnat tehdään teknisessä tai sosiaalitoimessa. Espoo hyväksyy asumisoikeuden saajat ja asumisoikeusasuntojen enimmäishinnat itse. Helsingin aloitteesta selvitetään asumisoikeuden markkina-alueen laajentamista koko Helsingin seutua koskevaksi. Kauniainen Asuntotuotannon tavoitteet on määritelty MAL-aiesopimuksessa ja kaupungin asunto-ohjelmassa, jossa on myös tarkasteltu edellytyksiä ja lähtökohtia asuntotuotannon edistämiseksi. Asuntotuotannon ensisijaiset kohdealueet on määritelty kaupungin maankäytön ja asumisen kehityskuvassa. Kauniaisten kaupungin yleiset vuokra-asunnot ovat pääosin kaupungin omistamissa kiinteistöosakeyhtiöissä. Vuoden 2014 tavoitteisiin sisältyy yhtiöiden fuusioiminen. Asunnoista osa on varattu palvelussuhdeasunnoiksi. Asukasvalinnat yleisiin vuokra-asuntoihin tehdään sosiaalipalveluissa ja palvelussuhdeasuntoihin henkilöstöhallinnossa. Lisäksi kaupungilla on eläkeläisasuntoja sekä nuorisoasuntoja yhdessä HOAS:n kanssa. Näiden asuntojen asukasvalinnat tehdään myös sosiaalipalveluissa. Kauniaisissa ei ole asumisoikeusasuntoja. Sivu 18
Kirkkonummi Kunnan omistamat vuokra-asunnot ovat Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:llä, joka myös valitsee itse asukkaat. Lisäksi kunnalla on kunnan henkilöstölle ja erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Näihin asukasvalinnat tehdään itse. MAL-aiesopimuksessa määriteltyihin asuntotuotannon tavoitteisiin tavoitteisiin ei viime vuosina vuokraasuntotuotannon osalta ole päästy. Asumisoikeusasuntoja on viime vuosina valmistunut paljon. Kirkkonummi hyväksyy asumisoikeuden saajat ja asumisoikeusasuntojen enimmäishinnat itse. Vihti Vihdin kunnalla ei ole enää omaa vuokrataloyhtiötä. Yhtiö myytiin v. 2006. Omistajat tekevät asukasvalinnat itse. Kunnalla on viranomaisvalvonta ARA - asunnoissa. Myynnin jälkeen kunnalle jäi noin 70 asuntoa, jotka ovat vaatimattomia pieniä asuntoja (myös soluasuntoja), joiden asukasvalinnat, laskutuksen ja asiakaspalvelun hoitaa asuntosihteeri. Viranhaltijapäätökset tekee kiinteistöisännöitsijä. Vihdin kunnalla ei ole omia työsuhdeasuntoja eikä erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. PTKY Karviainen ostaa asukaspalveluita palvelun tuottajilta. Vihdin kunta hyväksyy asumisoikeuden saajat ja asumisoikeusasuntojen enimmäishinnat itse. Vanhojen asuntoosakehuoneistojen keskimääräiset kauppahinnat ( /m²) ja kauppojen lukumäärät 2012 Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Kaikki asunnot /m 2 3 296 3 893 2 336 2 129 Kaikki asunnot kaupat lkm 4 188 120 464 395 Vapaarahoitteiset asunnot 3 216 3 592 2 298 2 107 /m 2 Vapaarahoitteiset asunnot kaupat lkm 3 636 82 413 303 JOUKKOLIIKENNE Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi tekevät jo nyt HSL:n puitteissa kiinteää joukkoliikenneyhteistyötä. Pääkaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen liikkumis- ja työssäkäyntialueen, jolla matkustetaan paljon kunnasta toiseen. Alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo ovat delegoineet joukkoliikenteen järjestämisen ja linjaston suunnittelun HSL:n tehtäväksi. HSL järjestää Espoossa ja Kauniaisissa kaiken kunnan sisäisen ja seudullisen joukkoliikenteen. Y-junia lukuun ottamatta myös Kirkkonummella vain junaliikenne on HSL:n tilaamaa. Vihdin ja Kirkkonummen alueella bussien liikennöinti on toistaiseksi yksityisten liikenteenharjoittajien käsissä. Syksyllä 2014 myös Kirkkonummi siirtyy Turunväylän linjoja lukuun ottamatta HSL:n tilaamaan bussiliikenteeseen. Vihdin kunta ei kuulu HSL alueeseen. Vihdin alueella joukkoliikenne on yksityisten liikenteenharjoittajien järjestämää markkinaehtoista liikennettä jonka valvova viranomainen on Uudenmaan ELY-keskus. Kun uudessa joukkoliikennelaissa linjaliikenneluville myönnetyt siirtymäkaudet päättyvät, joukkoliikenne on mahdollista siirtää yhtenä kokonaisuutena seudullisen joukkoliikenneviranomaisen suunniteltavaksi ja toteutettavaksi. Sivu 19
Joukkoliikenne Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Kulkutapaosuus henkilöauto % (2012) Kulkutapaosuus joukkoliikenne % (2012) Henkilöautoja/1000 asukasta 2012 Joukkoliikenteen subventio 2012 (euroa/asukas 46 >60 66 20 <15 6 484 467 193,4 66,1 99,7 Helsingin seudun 14 kunnan alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman kanssa. Seudullisessa yhteistyössä on mukana yhteensä 14 kuntaa, eli pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti ja Kirkkonummi. Liikennejärjestelmän kehittämishankkeita ovat Länsimetron jatke välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen, rantaradan parantaminen sekä Espoo- Lohja- Salo -taajamaradan toteuttaminen ovat Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin yhteisiä tavoitteita, joilla luodaan pohjaa joukkoliikennepalvelujen parantamiselle ja siihen tukeutuvan maankäytön kestävälle kehittämiselle. Espoo Espoon joukkoliikennejärjestelmä tukeutuu jatkossa vahvasti raideliikenteeseen ja sitä täydentävään poikittaiseen ja Espoon sisäiseen linjastoon. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on käynnistää mahdollisimman pian Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen asti. Metron on määrä valmistua Matinkylään vuoteen 2016 mennessä. HSL suunnittelee parhaillaan linjastoa Matinkylän metron liityntäbusseille, joita varten Matinkylään ja Tapiolaan metroasemille toteutetaan laadukkaat liityntäterminaalit. Metron valmistuessa myös Kirkkonummen bussilinjoilla siirrytään Matinkylän terminaaliin päättyvään liityntäliikenteeseen. Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta länteen on tärkeää Keski-Espoon alueen maankäytön ja liikkumisen kannalta. Toteutuessaan kaupunkirata mahdollistaa myös Kirkkonummea palvelevien U, S ja Y-junien nykyistä tasavälisemmän ja häiriöttömämmän liikennöinnin. Espoon poikittaisyhteyksien kannalta Raidejokeri on merkittävä Espoon ja Helsingin joukkoliikenteen yhteishanke, joka ulottuu Tapiolasta tai Otaniemestä Itäkeskukseen asti. Se tarjoaa seudullisen yhteyden Espoosta ja Kirkkonummelta Helsingin keskustaa ympäröiville alueille. Lisäksi se palvelee Etelä-Espoon ja Leppävaaran välisiä yhteyksiä sekä yhdistää seudulliset säteittäiset ratakäytävät esim. Länsimetron ja Espoon kaupunkiradan toisiinsa. Länsimetro- ja Espoon kaupunkiratahankkeisiin sisältyy merkittävä määrä joukkoliikenteen liityntäpysäköintipaikkoja. Ne palvelevat paitsi Espoota ja Kauniaisia, myös Kirkkonummen ja Vihdin asukkaita Kauniainen Seudullista yhteistyötä koordinoi HSL joka myös järjestää kaiken Espoon ja Kauniaisten kuntien sisäisen ja seudullisen joukkoliikenteen. Liikennejärjestelmän tärkeä kulmakivi, joukkoliikenne, on Kauniaisissa keskeisessä asemassa maankäyttöä ja liikennettä yhteen sovittavissa liikennepoliittisissa valinnoissa. Sivu 20