Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus

2 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kaavoitus Alueittain seurantajaksolla Asumisen kerrosalaa (k-m 2 ) lainvoimaistuneissa asemakaavoissa Tavoite Keskim./v PKS yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht Asumisen kerrosalaa (k-m 2 ) kunnan hyväksymissä asemakaavoissa Tavoite Keskim./v PKS yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht Alkuvuoden perusteella ei voida vielä arvioida koko vuoden 2013 toteutumaa. Kunnan hyväksymien kaavojen osalta toteutuma saattaa painottua loppuvuoteen. Vastaavasti hyväksyttyjen kaavojen lainvoimaistuminen painottuu siten alkuvuoteen, kuten tarkastelujaksolla on tapahtunut. Seurantatietojen perusteella kaavoitus näyttäisi etenevän normaalissa tahdissa. 2

3 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto Valmistunut ja valmistuva Kunnittain seurantajaksolla Tavoitteisiin suhteutettu toteutuma on laskettu kahden vuoden keskiarvosta. VALMISTUNEET Asuntotuotanto yhteensä Tavoite Keskim./v arvio keskim./v Toteut. % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht

4 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto Aloitettu ja alkava Kunnittain seurantajaksolla Tavoitteisiin suhteutettu toteutuma on laskettu kahden vuoden keskiarvosta. ALOITUKSET Asuntotuotanto yhteensä Tavoite Keskim./v arvio keskim./v % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht

5 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot Valmistunut ja valmistuva tuotanto Seurantajaksolla ARA-vuokra-asunnot Tavoite arvio PKS yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht Asumisoikeusasunnot PKS yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht

6 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-asuntotuotanto Valmistunut ja valmistuva Kunnittain seurantajaksolla VALMISTUNEET ARA-tuotantoon lasketaan tässä KUUMA-kuntien osalta asumisoikeusasuntoja aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Pääkaupunkiseudulta on huomioitu vain ARA-vuokra-asunnot. Tavoite arvio Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht

7 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-tavoitteiden toteutuminen Kunnittain seurantajaksolla VALMISTUNEET ARA-tuotantoon lasketaan tässä KUUMAkuntien osalta asumisoikeusasuntoja aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Tavoite keskim./v Toteut. % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht Tavoitteisiin suhteutettu toteutuma on laskettu kahden vuoden keskiarvosta. KUUMA-kunnissa asumisoikeustuotantoa on huomioitu kahden vuoden ARA-vuokratuotantoa vastaava määrä. 7

8 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto hallintamuodoittain Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Vuonna 2013 valmistuvat asunnot* * toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden tuotannosta 8

9 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto hallintamuodoittain Kauniainen ja KUUMA-kunnat Vuonna 2013 valmistuvat asunnot* * toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden tuotannosta 9

10 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Kunnallistekniikan avustukset (1/2) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA päätti syyskuussa 2013 kunnallistekniikan rakentamisavustuksista. Koko maahan myönnetyistä avustuksista yli 70 % (26,6 miljoonaa euroa) kohdistui Helsingin seudun MAL-aiesopimuskuntiin. Helsingin seudulla avustusta saa 21 asuinaluetta, joille arvioidaan rakennettavan kaikkiaan noin asuntoa. 10

11 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Kunnallistekniikan avustukset (2/2) Avustusta haettiin Helsingin seudulla kaikkiaan 43 asuinalueelle. Etusijalle on asetettu alueet, joille toteutetaan muiden hallintamuotojen lisäksi ARA-vuokra-asuntoja. Helsingin seudun kunnallistekniikkaavustuskohteet sijoittuvat yhtä lukuunottamatta MAL-aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille. Poikkeuksen tekee Åminnen alue Espoossa. Se kuuluu Kauklahden kehittämisalueeseen ja Kauklahden aseman vaikutuspiiriin, mutta jää aiesopimukseen rajatun Kauklahden kohdealueen ulkopuolelle. 11

12 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valtion maa-alueiden inventointi Valtio inventoi keväällä 2013 sellaiset omistuksessaan olevat maat, jotka vapautuvat muusta käytöstä ja jotka voisivat soveltua asuntotuotantoon. Helsingin seudun kunnat ovat täydentäneet ja kommentoineet valtion keväällä 2013 toteuttamaa inventointia. VM on päivittänyt inventoimiensa maaalueiden tietoja joiltakin osin, mutta uusia kohteita valtion inventointiin ei ole lisätty. Valtio on ilmoittanut keskittävänsä jatkossa kiinteistövarallisuuttaan Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Senaatti-kiinteistöissä selvitetään nyt mahdollisuuksia hyödyntää keskitettäviä maa-alueita asuntotuotantoon. 12

13 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Kuntien maapolitiikkaan liittyvät toimenpiteet Uudenmaan liiton maapolitiikkaryhmä on aloittanut selvityksen kuntien käyttämistä maapoliittisista keinoista ja niiden toimivuudesta eri tilanteissa. Samalla arvioidaan mahdollisuuksia löytää yhteisiä seudullisia toimintatapoja. Tuloksia Helsingin seudun osalta saadaan kevään 2014 seurantaan. Lisäksi inventoidaan kaikki valtion omistamat, kuntien näkökulmasta asuntotuotantoon soveltuvat maat erityisesti KUUMA -kunnissa. Helsingin kaupunki on käynnistänyt vastaavan inventoinnin omalla alueellaan. Espoo ja Vantaa ovat toimittaneet vastaavat tiedot valtiovarainministeriölle. 13

14 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen KUUMA-kuntien toimenpiteet "Selvitys vuokraasuntotuotannon turvaamiseksi KUUMAkunnissa" valmistui toukokuussa Kunnat ovat käynnistäneet selvityksen toimenpideehdotusten työstämisen KUUMAn talousarvioon 2014 on esitetty määrärahaa KUUMA-kuntien asuntopoliittisen ohjelman päivittämiseksi. Ohjelmaan liittyy säännöllisesti päivitettävä tonttiohjelma. Yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttamiseen ja vuokrataloyhtiöiden hankintaosaamisen parantamiseen liittyvät selvitykset on käynnistetty. 14

15 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ suunnitelman kanssa Helsingin seudun yhteistyökokous päätti käynnistää seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman valmistelun. Valmistelusta vastaa MAL-neuvottelukunta. Maankäyttösuunnitelma valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ suunnitelman kanssa. HLJ 2015:n valmistelusta vastaa HSL ja työtä ohjaa ja valvoo HLJ-toimikunta. Prosesseja ja tavoitteita työstetään yhteistyössä Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnan kanssa 15

16 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n valmistelut etenevät samassa tahdissa Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n lähtökohdat ja tavoitteet työstetään yhdessä vuoden 2013 aikana. Maankäyttösuunnitelmaan liittyen seudulle laaditaan yhteinen asumisen strategia Samanaikaisesti käynnistyy koko prosessin ajan kestävä vaikutusten arviointi, joka HLJ 2015 osalta tehdään lakisääteisenä. Suunnitelmien valmistelun aikataulut on integroitu yhteen. Tavoitteena on, että luonnokset valmistuvat syksyllä 2014 ja suunnitelmat alkuvuonna

17 Vuosi 2008 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikennepalvelut Lokakuussa 2013 valmistuivat vuosien 2008 ja 2012 vertailukelpoiset saavutettavuuskartat, joita hyödynnetään maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa ja seurannassa Vuosi 2012 Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa 17

18 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikennepalvelut Seudullisessa saavutettavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina Alustavat saavutettavuustarkastelut osoittavat, että seudun ytimen vyöhykkeet ovat hieman pienentyneet ja niiden saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä on hieman heikentynyt. Seudun keskivyöhykkeet (III, IV ja V) ovat laajentuneet ja alueiden seudullinen saavuttavuus on parantunut suhteellisesti muita vyöhykkeitä enemmän. Seudun reuna-alueilla heikoimmin saavutettavat vyöhykkeet ovat pienentyneet hieman. SAVU-menetelmän näkökulmasta seudun keskivyöhykkeiden suhteellinen saavutettavuus on hieman parantunut ja ydinvyöhykkeiden hieman heikentynyt. Reuna-alueilla suhteellinen saavutettavuus on hieman parantunut. Tuloksia analysoidaan edelleen liikennejärjestelmän ja maankäytön muutosten näkökulmasta vyöhykkeittäin. 18

19 Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestointien taso on noussut viime vuosina merkittävästi Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestoinnit

20 Liikenteen infrastruktuuri Investointien painopiste on siirtynyt tie- ja katuverkosta rataverkolle Investointien painopiste on siirtynyt tieja katuverkosta rataverkolle Länsimetron ja Kehäradan rakentamisen vuoksi. Teiden ja pääkatujen investoinnit ovat laskussa mutta investoinnit alempaan katuverkkoon nousussa. Kunnat rahoittavat pääväyläverkon investointeja tällä hetkellä valtiota enemmän. Tämä johtuu osittain siitä, että kuntien rahoitus yhteishankkeissa on etupainotteista. 20

21 Liikenteen infrastruktuuri KUHA-hankkeet saavat MALrahoitusta vuodesta 2014 alkaen MAL-rahoituksen kohdentuminen suurille kaupunkiseuduille edesauttaa Helsingin seudun kehitystä. MAL-rahoituksella toteutettavien KUHAhankkeiden (MAL-hankkeiden) tarkennettu ohjelma on valmistunut lokakuussa Toimenpiteet parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. MAL-hankkeiden rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien välillä. Valtion perusväylänpidon budjettiin sisältyy rahoitusta MAL-hankkeille vuosille 2014 ja MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulisi jatkossa varmistaa. 21

22 Liikenteen infrastruktuuri Liikennejärjestelmän toimivuuteen ja maankäytön kehittämiseen liittyvät infrahankkeet etenevät tieja rataverkolla. 22

23 Liikenteen infrastruktuuri Kehä I:n kehittäminen käynnistyy vuonna 2013 meluvallin rakentamisella Kivikossa. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 1. vaihe aloitetaan vuonna (Liikennevirasto) Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä vuonna (Liikennevirasto ja Vantaa) Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen aloitetaan, kun rahoituksesta on päätetty. (Liikennevirasto) 23

24 Liikenteen infrastruktuuri Pisara radan ratasuunnittelu ja asemakaavojen valmistelu ovat käynnissä. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 1. vaihe aloitetaan vuonna 2015, 2. vaihe aloitetaan liikennepoliittisen selonteon mukaan (Liikennevirasto) 24

25 Liikenteen infrastruktuuri Kehä I:n kehittäminen käynnistyy vuonna 2013, myöhempien vaiheiden suunnittelu jatkuu. (ELY-keskus) Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt vuonna 2013, myöhempien vaiheiden suunnittelu jatkuu. (ELY-keskus) Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet: Länsimetron jatkeen Matinkylä Kivenlahti hankesuunnitelma on hyväksytty (Espoo) Itämetron jatkeesta on laadittu metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) (Helsinki) Raide-Jokerin hankesuunnittelu käynnistyy (Helsinki, Espoo, valtio) Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. (ELY-keskus, Espoo) Ruskeasannan asema Kehäradalla ei toteudu ennen Kehäradan liikennöinnin aloittamista. (Liikennevirasto, Vantaa) Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara Kauklahti valmistuu vuonna (Liikennevirasto) 25

26 Lähteet: Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat, 9/2013 Kunnallistekniikan avustuksia koskevat tiedot: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Yhteisen maankäyttösuunnitelman sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen tilannekatsaus: valmistelusta vastaavat Liikenteen tiedot: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELY-keskus